Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

Transkriptio

1 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu

2 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen ja ongelmat vaikuttavat lapseen. Vanhemmuuden tuki. Aukiloaikojen ongelmat: jos vanhemmat rupeavat juomaan seitsämältä lauantaina, ei nuorilla ole kahdeksalta paikkaa, mihin voi mennä, jos rupeaa ahdistamaan. Sosiaalisen verkoston korostaminen: aikuiset serkut ja kummit tärkeinä tukevina aikuisina. Olennaisena korostuksena se, että lapsilla tulisi olla turvallisia aikuisia ympärillä. Vanhempien pitäisi viedä lapsia sukulaisilleen, jotta nämä voisivat saada verkostoa ympärilleen. Viranomaiset eivät ole ratkaisu kaikkeen. Heidän tavoitettavauutensa voi olla kehno ja toisaalta tittelit voivat pelottaa.

3 Muuttuneet sukupolvisuhteet

4 Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1. Suomi Saksa Lasten osallistumisoikeudet Osallistumisen tyypit Osallisuuden dynamiikka Turvattu laeilla. Kansallisen strategisen ohjauksen väline. Suoria ja edustuksellisia: Nuorisovaltuustoja, lapsiasiavaltuutettu, kuulemistilaisuudet. Painopiste muodollisissa rakenteissa. Etukäteen suunnitteltuja ylhäältä-alas (top-down) tilanteita, alhaalta-ylös (bottom up) rakenteet vähäisempiä, Hankesuuntautunutta. Kansaisjärjestöille ja paikallistasolla vahva rooli Kohdennettua paikallistason projekteja. Osallisuus mielletään kansalaisaktivisuudeksi ja vapaaehtoistoiminnaksi järjestöissä. Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä, mutta ei selkeitä osallisuutta turvaavia rakenteita

5 Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 2. Suomi Saksa Osallisuuden areenat Pääasiassa muodollisissa puitteissa, kuten kouluissa, nuorisovaltuustot kunnissa, jonkin verran järjestöissä Pääasiassa koulun ulkopuolella, kuten nuorisotyössä, kansaistoiminnossa, vapaa-ajalla ja nuorisotaloissa Osallisuuden ja valtion suhde Valtiota ja julkisia instituutioita pidetään lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien vartijana ja edistäjänä Lasten ja nuorten oikeuksia pidetään turvana valtiota ja julkisia instituutioita vastaan

6 Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 3. Vahvuudet Suomi Selkeä julkinen vastuu osallistumisen mahdollistamisesta; koulutuspalveluiden korkea laatu mahdollistaa kaikkien nuorten osallistumista Saksa Toimivat nuorisotyön rakenteet koulun ulkopuolella, aktiivisia kansalaisyhteiskuntaan liittyviä rakenteita nuorille ja nuorten rakentamina Kehittymisen kohteita Uusien muotojen ja areenoiden löytäminen alhaalta-ylös osallisuudelle, verkostoitumisen lisääminen nuorille merkityksellisten toimijoiden ja rakenteiden välille, nuorisotyötä ei nähdä peruspalveluna Alhaalta lähtevien rakenteiden koordinointi, eriarvoinen koulujärjestelmä tekee hankalaksi luoda tasaisia mahdollisuuksia kaikille, yhteisen strategian ja selkeiden rakenteiden luominen osallisuusprojekteille

7 Osallisuuden tasoja Osallisuus on arvostettua jäsenyyttä ja toimijuutta jossakin itseä suuremmassa kokonaisuudessa. Kunnan kannalta tämä tarkoittaa Osallisuutta päätöksenteossa (erityisesti lapsi-ja nuorisopolitiikka) Osallisuutta palvelun saajana Osallisuutta kansalaistoimijana

8 Kuntajohtajien näkemyksiä Osallisuus paikantuu myös kuntajohtajien puheessa nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntaan jne. Toisaalta myös epävirallisia yhteydenottoja korostetaan saavutetaanko näiden olemassa olevien kanavien avulla repaleiset perheet tai perheet, jotka eivät syystä tai toisesta käytä näitä kanavia

9 Kuntajohtajien haastattelujen tuloksia Osallisuus palveluissa paikantuu kouluun tai nuorisotyöhön. Lastensuojelu, yhdyskuntasuunnittelu, neuvolat jäivät vähille maininnoille Pääsääntöisesti pienet lapset ja heidän vanhempansa näyttäytyivät haastatteluissa palvelujen asiakkaansa, eikä niinkään yhteisöjen jäsenenä.

10 Kuntajohtajien haastattelujen tuloksia Peruskoulun ulkopuolella olevat hankalana kohderyhmänä: sekä alle kouluikäiset että koulunsa päättäneet Se on aika haastava porukka, koska meillä ei oo rakennetta, josta me automaattisesti saatas se mielipide näkyviin.

11 Kuntajohtajien haastattelujen tuloksia Yhteistyö järjestötoimijoiden ja uskonnollisten yhteisöjen voimavarana perinteinen, alueilla keskittyvä yhteisöllisyys, mutta myös sosiaalista mediaa ja muuta teknologiaa hyödyntävä yhteisöllisyys.

12 Kuntien käytäntöjä Oulun seudun kunnissa yhtä lukuun ottamatta toimii jonkinlainen edustuksellinen nuorten vaikuttajaryhmä. Kunnissa on paljon rohkaisevia kokeiluita, mutta näiden dokumentointi jää toisinaan vähälle.

13 Osallistuminen ympäristön kehittämiseen Saloilan päiväkodissa lapset piirsivät erilaisia telineitä pihalle ja toiveena oli myös, että pihalla on metsää. Piha valmistui kesän aikana päiväkodin ollessa kiinni, joten lapset eivät nähneet pihan rakentamista. Lopputulos oli hyvä ja lasten ideoita oli otettu huomioon. Pihalle tuli jalkapallokenttä, iso hiekkalaatikkoja ryömimistunneleita. Lähes jokaisen lapsen piirustuksessa oli toive hyvästä kiipeilytelineestä ja se myös saatiin. Lisäksi pihaan jäi lasten toivomaa metsää ja mukavia luontopaikkoja ja nurmikkoalueita.

14 Yleistäviä havaintoja Oulun seudulla on koko joukko kiinnostavia kokeiluja ja toimintamuotoja miten varmistetaan, että niissä opittu hyödyttäisi muitakin? Osallisuus on paitsi mielipiteiden kuuntelua, myös yhdessä tekemistä tästäkin on esimerkkejä esimerkiksi teemapäivien osalta. Osallisuus ei kohdennu vain kasvatusinstituutioihin, vaan sen tulisi olla osa kaikkia perheille tarjottavia toimintoja. Yleinen kysymys on, miten kehittää toimintoja niin, ihmiset eivät ole vain kohteena, vaan myös toimijoina ja kansalaisina.