SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1
SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto 2
Tausta
Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietokannat vuosien 2005-2014 välisenä aikana: analyysiin sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-, työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen. Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua. Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä- Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan, Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 % koko maan väestöstä. 1. ALUETALOUS 2. TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS 3. VÄESTÖKEHI- TYS JA VETOVOIMA 4. OSAAMINEN JA TKI-TOIMINTA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti vuosien 2005-2014 väliset tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4
KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE SEUTU, ASUKASLUKU 30.6.2015 JA KUNTIEN MÄÄRÄ Helsingin seutu: 17 kuntaa, 1.491.851 asukasta Tampereen: 10 kuntaa, 392.045 asukasta Turun: 11 kuntaa, 320.934 asukasta Hämeenlinnan: 3 kuntaa, 94.645 asukasta Salon: 2 kuntaa, 63.370 asukasta Riihimäen: 3 kuntaa, 46.385 asukasta Raaseporin: 3 kuntaa, 43.288 asukasta Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, 43.231 asukasta Loimaan: 6 kuntaa, 35.037 asukasta Forssan: 5 kuntaa, 34.176 Turunmaan: 2 kuntaa, 22.422 asukasta 4 maakuntaa 11 seutukuntaa 65 kuntaa 2.587.384 asukasta Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys 2014 5
Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 4. 5. 6.
Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista 47,1 % 50,5 % 53,6 % BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 54,4 % 68,7 % 58,0 %
Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen kehityksen näkökulmasta 1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja aluerakenteen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä. 2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet toimivat sujuvasti 60-180 minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihalukkuus noin 45-60 minuutin kynnysarvoon saakka. 3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin 8
Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia 1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikkakeskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet, jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa Tampereen seutu 2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liikenneinfran muodostumisen kautta muodostuvat liikennekäytävät alueiden välillä 3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät, jotka yhdistävät useammat työssäkäyntialueet kiinteämmin toisiinsa 4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet / työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liikenneyhteydet keskeisessä roolissa kaupunkiseutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen välisessä kehityksessä Turun seutu Helsingin seutu 9
Kasvukolmio yhtenäistä ja toisiinsa sidoksissa olevaa suuraluetta? Tulevat suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta? 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
Kasvukolmion alue ja vaikutusalueiden laajeneminen 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu lähes 90 % koko maan väestöstä! 30 km 30 km 15 km 50 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta retoriikasta: Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike! 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2013 KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue 267 304 18,4 257 368 21,9 120 517 25,6 MAASEUTUALUEET -190 375-10,4 Väestömäärän muutos % vuosina 1990-2013 250 km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu -11 331-3,4 27 385 7,4 Ydinmaaseutu -92 724-13,0 Harvaan asuttu maaseutu -113 705-27,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2010 Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Työpaikkojen muutos abs. vuosina 1990-2010 KAUPUNKIALUEET +143 467 9,7 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue + 42 493 +4,2 +75 596 +22,1 +25 378 +19,8 MAASEUTUALUEET -66 183-11,8 Työpaikkojen muutos % vuosina 1990-2010 250 km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu -9 748-6,8-5 021-5,5 Ydinmaaseutu -24 850-11,2 Harvaan asuttu maaseutu -26 564-25,4
Turun ja Tampereen välinen tiimalasi-mainen kehityskäytävä Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin 825 000 asukasta ja sijaitsee 337 000 työpaikkaa: Turun ja Tampereen työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40 kilometrin päähän keskuskaupungeista. Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut 118 000 henki-löllä (+16,7 %) vuosien 2000-2014 välisenä aikana: kasvu on pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle. Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen päätieverkkoon. Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta: yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen tavoiterunkoverkkoa Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku meriliikenteen. Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat, työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne. sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia. Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme 14
Aluetalousdynamiikka
BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 54,4 % 16
BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012 Pääosa Kasvukolmion seuduista ylitti koko maan mediaanin vuonna 2012 Vain Salon- ja Etelä-Pirkanmaan BKT asukasta kohden laski vuoden 2005 arvoihin verrattuna. 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Vuosi 2005 Vuosi 2012 Koko maan mediaani 29.536 /as. vuonna 2012 Koko maan keski-arvo 36.770 /as. v. 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 17
BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina 2005-2012 Kasvukolmion alueella 9 seudun BKT:n muutos ylitti koko maan mediaanin: muutos ripein Riihimäen, Turun ja Helsingin seuduilla Salon seudun BKT romahti ICT-alan murroksessa vuosien 2005-2012 välisenä aikana 12000 Koko maan mediaani 5 225 vuosina 2005-2012 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000-6000 -8000-10000 -12000-14000 -16000-18000 -20000-22000 -24000-26000 -28000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18
BKT muutos % vuosina 2005-2012 BKT:n suhteellinen muutos vaihteli merkittävästi Kasvukolmion sisällä: Riihimäen seudun kasvoi noin 40 % ja Salon väheni noin 50 % 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 12,0 16,2 18,9 20,2 22,2 24,0 26,6 38,3 0,0 0,4 BKT kasvoi viidenneksellä Riihimäen, Loimaan, Turun, Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla vuosina 2005-2012 -10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0-51,7-10,6 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 19
BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100) BKT indeksi ylitti koko maan keskiarvon (100) Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä koko maan mediaanin 7 seudulla vuonna 2012 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 63,7 67,8 68,0 Koko maan mediaani 80,3 % vuonna 2012 71,0 80,3 83,1 83,4 91,0 102,0 103,5 134,5 Salon seudun BKT:n indeksi oli Manner-Suomen korkein vuonna 2005 ja Kasvukolmion alueen alhaisin vuonna 2012 40,0 20,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Vuosi 2005 Vuosi 2012 20
Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (=työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,05 1,25 1,26 1,27 v.2005 v.2012 1,32 1,32 1,38 1,39 1,39 1,44 1,47 1,58 1 0,8 Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisin Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2005 ja 2012 0,6 0,4 0,2 0 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 21
Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013 Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosien 2005-2012 välisenä aikana 5000 4500 4000 3500 3000 2500 Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas 2013 4588 3985 3697 3703 3741 3744 3773 3787 3436 3462 3207 3097 Helsingin ja Raaseporin kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan keskiarvon 2000 1500 1000 500 0 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 22
Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuonna 2005-2013 Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla: kehitys oli koko maan keskiarvoa ripeämpää kuudella seudulla Salon Etelä-Pirkanmaan Helsingin Forssan Tampereen 16,0 31,9 34,9 36,1 37,5 Koko maa 39,6 Raaseporin 41,6 Kunnallisverotetta vat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla Turun Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen 42,0 44,8 46,3 46,8 Loimaan 47,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 23
Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 67,6 % KASVUKOLMIO 50,1 % 24
Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja 2012 2005 2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot ylittivät koko maan mediaanin kaikilla muilla paitsi Forssan ja Loimaan seuduilla vuonna 2012 25000 20000 15000 22680 19994 19949 19845 19641 19591 19347 Koko maan mediaani 18.316 /as. vuonna 2012 19076 Koko maan keskiarvo 19.736 /as. v. 2012 18678 18048 17941 10000 Käytettävissä olevat tulot olivat selvästi korkeimmat Helsingin seudulla vuonna 2005 ja 2012 5000 0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 25
Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos % seuduittain vuosina 2005-2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla 22,4-33,6 %:in välillä vuosina 2005-2012 Loimaan Helsingin Salon Riihimäen 22,4 23,9 24,2 25,6 Forssan 25,7 Etelä-Pirkanmaan 26,2 Tampereen 26,2 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat eniten Turunmaan, Hämeenlinnan ja Turun seudulla vuosina 2005-2012 Raaseporin Turun Hämeenlinnan Åboland-Turunmaan 26,4 27,8 29,0 33,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 26
Työllisyysdynamiikka
Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 70,2% KASVUKOLMIO 50,5 % 28
Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012 Kasvukolmion alueelle syntyi 59 829 uutta työpaikkaa vuosina 2005-2012 Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Salon 28 520 23 877 Forssan 15 114 13 693 Etelä-Pirkanmaan 15 475 14 246 Raaseporin 17 106 16 038 Åboland-Turunmaan 7 990 7 867 Loimaan 13 719 13 605 Kasvukolmion alueen neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Riihimäen 15 298 16 151 Hämeenlinnan 35 955 38 492 Turun 134 185 139 557 Tampereen 157 610 169 242 Helsingin 692 672 740 705 Yhteensä 1 133 644 1 193 473 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 29
Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina 2005-2012 Työpaikat lisääntyivät ensisijaisesti Helsingin seudulla sekä toissijaisesti Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina 2005-2012 Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Riihimäen 853 2537 5372 11632 48033 Loimaan -114 Työpaikkojen määrä väheni kuudella Kasvukolmion seudulla vuosina 2005-2012: Salon työpaikkamenetykset olivat määrällisesti suuret. Åboland- Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon -123-1068 -1229-1421 -4643 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -5000 5000 15000 25000 35000 45000 30
Työpaikkojen määrän muutos % vuosina 2005-2012 Tampereen 7,4 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina 2005-2012 Hämeenlinnan Helsingin Riihimäen Turun 4,0 5,6 7,1 6,9 Koko Suomi 3,3 Loimaan -0,8 Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti ylivoimaisesti eniten Salon ja merkittävästi Forssan, Etelä-Pirkanmaan ja Raaseporin seuduilla Åboland-Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon -1,5-6,2-7,9-9,4-16,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 31
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 53,6 % 32
Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla vuosina 2005-2012 15,0 10,0 5,0 0,0-1,1 0,8 2,1 2,9 6,6 7,1 9,4-5,0 Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät eniten Salon seudulla ja merkittävästi Etelä-Pirkanmaan, Raaseporin, Forssan ja Turunmaan seuduilla -10,0-15,0-20,0-25,0-30,0-25,6-13,2-13,1-13,0-7,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 33
Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikasta korkea Helsingin, Tampereen, Turun ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla. Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012 Helsingin Tampereen Turun Etelä-Pirkanmaan 58,8 58,3 61,2 63,8 Koko maa 58,1 Salon 57,1 Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista alhainen Turunmaan ja Loimaan seuduilla. Forssan Raaseporin Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan 54,2 54,1 52,6 51,0 56,2 Yksityisen sektorin osuus (%) mediaani 52,4 % Åboland-Turunmaan 47,4 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 34
Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet) vuosina 2005-2012 Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosina 2005-2012. Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Salon 1046 926 4754 5919 24952 Raaseporin 691 Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen nettoperustanta oli yhteensä noin 36 000 yritystä vuosina Loimaan Riihimäen Forssan Etelä-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan 417 363 2005-2012 320 619 614 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 35
Työllisyysaste (%) vuosina 2005-2013 Työllisyysaste (%) ylitti 70 %:in rajan kuudella Kasvukolmion seudulla vuonna 2012. Salon Etelä-Pirkanmaan Tampereen Forssan Turun Koko maa Raaseporin 66 67,3 68,8 68,7 69,2 70 69,3 69,4 69,5 68,2 69,6 71,2 72,3 72,8 Työllisyysaste oli korkein Helsingin, Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuonna Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Åboland-Turunmaan 72,3 73 72,5 73,1 2012 Helsingin 73,5 74,1 69,9 71,2 71,7 72,9 60 62 64 66 68 70 72 74 76 Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 36
Työllisyysasteen muutos % vuosina 2005-2012 Työllisyysaste koheni Kasvukolmion alueella kahdeksalla seudulla ja heikkeni kolmella seudulla vuosina 2006-2012 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -6,8-1,1-0,7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,7 1,4 1,5 1,7 1,8-1,5-2 -2,5-3 Työllisyysaste koheni eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. -3,5-4 -4,5-5 -5,5-6 -6,5-7 -7,5 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 37
Väestödynamiikka
Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 66,1 % KASVUKOLMIO 47,1 % 39
Asukasluvun muutos % vuosina 2005-2014 Asukasluku kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin ja Tampereen seuduilla sekä toissijaisesti Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla 2005-2014. 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,7 6,1 6,9 11,0 11,1 5,0 4,0 Asukasluku väheni Forssan, Turunmaan, Loimaan ja Salon seuduilla vuosina 2005-2014 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-3,1-1,4-0,6-0,5 0,2 1,9-2,0-3,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -4,0 40
Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina 2005-2014 Helsingin seutu kasvoi noin 90 000 henkilöllä muuttoliikkeen ansiosta vuosina 2005-2014. Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Raaseporin -389 468 570 597 Salon 937 Etelä-Pirkanmaan 1243 Kasvukolmion kaikki seudut saivat muuttovoittoa Forssan seutua lukuun ottamatta vuosina 2005-2014 Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen 2729 5743 14814 27999 Helsingin 89497 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 41
Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa 15-64-vuotiaan työvoiman osuutta suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Helsingin Turun Tampereen Koko maa Riihimäen 0,46 0,51 0,51 0,54 0,56 Hämeenlinnan 0,59 Forssan 0,61 Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyinen Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 Salon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Loimaan 0,62 0,62 0,63 0,66 Åboland-Turunmaan 0,67 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7 42
Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina 2014-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuoteen 2030 mennessä. Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Salon 0,1 0,6 1,1 2,8 Raaseporin 4,7 Etelä-Pirkanmaan 6,4 Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Helsingin, Tampereen, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Riihimäen Tampereen 8,0 10,1 12,5 13,2 Helsingin 14,3 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 43
Osaamisdynamiikka
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 88,3 % KASVUKOLMIO 68,7 % 45
Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013 Tk menot v. 2005 /as. Tk menot v.2013 /as Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vertaaminen keinotekoista alueiden välisten suurten lähtökohtaisten erojen ja teknisen kirjaamisen vuoksi. 4500,0 4000,0 3500,0 3000,0 4026,3 2500,0 2332,5 2000,0 Koko maa ka. 2013 1226 /as. 2014,4 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat korkeat Salon, Tampereen ja Helsingin seuduilla vuonna 2013. 1500,0 1000,0 500,0 0,0 105,2 209,2 277,8 335,3 513,7 646,7 994,3 1192,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 46
Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen suhteellista muutosta vaikeaa verrata lähtötasossa olevien suurten erojen vuoksi Forssa Riihimäki Tampere Hämeenlinna -9,9-3,9-2,2-0,2 Salo 8,0 Turku 13,4 T&K menojen suhteellinen muutos korkein Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuosina 2005-2013 Helsinki Koko maa Etelä-Pirkanmaa Loimaa 17,6 17,8 27,2 54,8 Åboland-Turunmaa 58,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 47
Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista vuosina 2005-2013 Yritykset vastaavat käytännössä kaikista alueen T&K - menoista Loimaan, Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Turunmaan seuduilla Forssa Turku Riihimäki Raasepori Helsinki 22,5 51,8 60,5 65,9 67,2 Koko maa 68,9 Hämeenlinna 69,0 Tampere Yritysten osuus T&K menoista korkea kaikilla Kasvukolmion alueen seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta Åboland-Turunmaa Etelä-Pirkanmaa Salo Loimaa 96,6 97,8 99,9 100 77,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 48
Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 77,8 % KASVUKOLMIO 58,0 % 49
Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina 2005-2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus muita korkeampi Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. 70,0 60,0 50,0 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2013 40,0 Koko maan mediaani 22 % vuonna 2013 36,2 Koko maan mediaanin alle jäivät Kasvukolmion alueen seuduista vain Loimaan ja Forssan seudut vuonna 2013 30,0 20,0 10,0 0,0 21,7 21,9 23,5 23,7 25,1 25,6 28,4 28,4 28,8 30,7 32,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 50
Yhteenveto
Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina 2005-2012 lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta heikoin Kasvukolmion 11 seudusta. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin 3.787 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan, Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin 19.763 euroa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin (18.316 ) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen. 52
Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 % yksityisen sektorin työpaikoista vuonna 2012. Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin 60000 uutta työpaikkaa vuosien 2005-2012 välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina 2005-2012. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun, Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä 40600 uutta yritystä vuosina 2005-2012. Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin, Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. Työllisyysaste heikkeni ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina 2005-2012 53
Yhteenveto väestödynamiikasta Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin. Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskittymien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella olevilla seuduilla vuosina 2005-2014. Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen välisen kehityskäytävän seuduilla. Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta yhteensä noin 142 000 asukasta vuosina 2005-2014. Kaikki Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla. 54
Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta kohden keskimäärin 1226, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa. Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta. Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa. 55
Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%) Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 58 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012 53,6 Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012 50,5 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013 68,7 Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012 50,1 BKT:n osuus (%) 2012 54,4 Väestön osuus (%) 2014 47,1 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 56
KASVUKOLMION ALUERAKENNE JATKOSSA? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden ehdoilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön. Liikennekäytävät ja yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto. Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskittymien välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais- Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 57 Analyysi: Timo Aro 2015
Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 58
Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-20140 Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 59
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890 60