FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina Forssan seudun rakenteellinen muuttoliike vuosina Tiivistelmä ja suositukset

3 I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

4 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1.Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2.Muuttoliikkeen, pendelöinnin ja asumisen kiinteä yhteys kasvu- ja liikennekäytäviin sekä vyöhykkeisyyteen 3.Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

5 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut luvun alkuun verrattuna Nuorten vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin vuotiailla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

6 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina yli henkilöä Yli henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (- 1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

7 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA PER VUOSI ( ) Kuntien välinen muuttoliike oli asukaslukuun suhteutettuna yli 10 promillea (1 % väkiluvusta) viidessä kunnassa: Kauniaisissa (14,1 promillea), Jomalassa (13,9), Pirkkalassa (13,9), Lempäälässä (10,2) ja Kustavissa (10). 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa suhteessa asukaslukuun oli kolme kaupunkia: Seinäjoki (5,5 promillea), Kuopio (5) ja Tampere (5). Helsinki sai asukaslukuun suhteutettuna 21. eniten muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reunaalueilla ympäri maata. 39 kuntaa kärsi yli -10 promillen vuotuiset muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Manner-Suomen kunnista Siikajoki (-26,3 promillea), Kristiinankaupunki (- 19,3), Pudasjärvi (-19,1), Kyyjärvi (-17,5) ja Sievi (-15,4). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

8 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

9 II FORSSAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

10 KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto

11 Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

12 Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina : Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200

13 Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-voittoa vuosina : Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin , jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

14 Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna nettomaahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina : vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

15 Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Forssan seudun väestö väheni yhteensä henkilöllä vuosina : Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0, ,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

17 Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina , mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

18 Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais-Pirkanmaan Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin 74 Tulomuuttojen määrä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais-Pirkanmaan Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Rauman Jyväskylän Riihimäen Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Lahden Porin Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Hämeenlinnan Tampereen Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20 Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21 Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; -15 Lahden -16 Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

23 Forssan ja Helsingin seudun välillä tulo- ja lähtömuuttaneiden ikärakenne vuosina Forssan seudulle Helsingin seudulta tulleista noin neljä kymmenestä oli alle 25-vuotiaita, mutta lähtijöistä hieman yli puolet. Nuorten aikuisten (25-34-vuotiaiden) osuus oli tulijoissa noin viidennes ja lähtijöissä neljännes vuotiaiden ikäryhmissä tulo- ja lähtömuuttajien osuudessa ei ollut suuria eroja, mutta tulijoiden osuus oli vähän korkeampi Yli 55-vuotiaiden kohdalla tulomuuttajien osuus ylitti selvästi lähtömuuttajien osuuden 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 38,3 50,7 22,0 25,7 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Helsingin seudulta Forssan seudulle tulomuuttavat ovat iältään keskimääräistä useammin yli 35-vuotiaita ja Forssan seudulta lähtevät taas keskimääräistä useammin alle 35- vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuuden suuret erot perus-tuvat ensisijaisesti nuorten opiskelijamuuttoihin varsinkin muihin korkea-koulukaupunkeihin. 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle 25- vuotiaita 12,6 10 9,7 11,5 6,3 5,9 4,1 3, Yli 65-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

24 Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien välisenä aikana Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -79 Salo -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). Ypäjä 59 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 Forssan tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa Tammelaan vuosina Forssaan suuntautui yhteensä 3556 tulomuuttoa Tammelasta vuosina eli keskimäärin 131,7 muuttoa vuodessa Forssasta suuntautui yhteensä 4201 lähtömuuttoa Tammelaan vuosina eli keskimäärin 155,6 muuttoa vuodessa Forssa kärsi Tammelalle muuttotappiota yhteensä -645 henkilöä vuosina eli keskimäärin 23,9 henkilöä vuodessa Forssa oli muuttotappiollinen suhteessa Tammelaan yhtäjaksoisesti kahden vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta vuosia 1994 ja Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen Forssa on saanut joka vuosi muuttovoittoa Tammelalta Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat -150

26 III FORSSAN SEUDUN RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA

27 Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna vuotiaista, vuotiaista ja vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

28 Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi ja vuotiaiden ikäryhmistä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Forssan seudun nettomuutto koulutus-rakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutus-asteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorit-taneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muutto-tappiota keskiasteen suorittaneista: Joki-oisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muutto-tappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

30 Forssan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina Forssan kaupunki sai muuttotappiota -71 henkilöä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina eli keskimäärin vain 14 henkilöä vuodessa. Forssa sai vuonna 2009 kaksi henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista, mutta muina vuosina osalta pientä muuttotappiota Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto Korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien osuus on alle viidennes kaikista kaupungin virroista: kaikista tulomuuttajista oli 14,5 % korkea-asteen suorittaneita ja kaikista lähtömuuttajista 15,7 % vuosina Forssan sijainti on kilpailukykyinen Helsinki-Tampere-Turku kolmion keskellä, joka saattaa tuoda alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina Muu työvoimaan kuulumaton Lapsi (0-14 v.) Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan kuulumaton Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

32 Forssan kaupungin ja kehyskuntien työllisten nettomuutto vuosittain Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen (29000 / 7000 ) Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010 Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa Forssan seudun kehyskuntien menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa Forssa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Forssan kaupungin ja kehyskuntien nettomuutto tulorakenteen mukaan Forssan kaupunki saa muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Keskituloisista muuttajista tulee pientä muuttotappiota, mutta hyvätuloisten muuttajien osalta tilanne on tasapainoinen Forssa Kehyskunnat Forssan seudun kehyskuntien tilanne on päinvastainen kuin alueen keskuskaupunki Forssan: kehyskunnat saavat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista Forssan seudun kuntien muuttajien tulorakenne on tyypillinen kaikille kaupunkiseuduilla, joissa on muita seudun kuntia suurempi keskuskaupunki ja sen ympärillä kehyskuntia. Forssan seutu on asukasluvultaan pieni kaupunkiseutu, mutta em. piirre ilmenee pienemmässä mittakaavassa samoin kuin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa ja lähtömuuttajien vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina paitsi vuonna Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina KUNTA EROTUS KESKI- MÄÄRIN Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina FORSSA ,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin JOKIOI- NEN ,4 HUMP- PILA ,4 TAMME- LA Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot YPÄJÄ ,6

37 Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä Ypäjä Tulokertymä yhteensä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tammela Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa Jokioinen Humppila Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina Forssa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot