MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Transkriptio

1 MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli,

2 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

3 Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa

4 Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

5 Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutus-alueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

6 Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Eräitä tilastofaktoja keskittymiskehityksestä 2000-luvun aikana 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi henkilöllä ja työpaikkojen määrä :lla vuosina Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina : muutto-voittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden ke-hyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TKmenoista

7 Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäynti-alueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan: avainroolissa aika-etäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

8 Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ja Mikkeli Ajoaika on laskettu kaupunkien keskustasta käsin huomioiden olemassa oleva tie- ja katuverkko sekä nopeusrajoitukset, taajamahidasteet ja ruuhka-ajat

9 Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

10 Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien välisenä aikana Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75- vuotiaiden määrä 68,6 % vuosina Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Työikäisen väestön määrä vähenee noin henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

11 Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon ( ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja kulttuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luottamuksen yhteiskunnasta kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa

12 Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

13 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima

14 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

15 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka MIKKELIN SEUDUN ULKOINEN ELINVOIMA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

16

17 Mikkelin seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori Bruttokanstantuote /as Arvonlisäyksen muutosindeksi Asukkaiden mediaanitulot /as Kunnallisverotettavat tulot /as Pitkäaikaiset velat (lainat) /as Työpaikkaomavaraisuusaste % Työllisyysaste % Työllisyysasteen muutos % Työpaikkojen määrän muutos% Avoimen sektorin työpaikkojen muutos Asukasluvun suhteellinen muutos % Kuntien välinen nettomuutto 1000 as Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Koulutustasomittain Korkea-asteen suorittaneiden osuus % Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % 2013 Yritysten määrä 1000 as. kohden vuonna Yrityskannan muutos% vuonna Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan Yritysten uusiutumisaste %

18 Kaiken perusta kasvussa!

19 Positiivisen kasvun kehä 1. Uusia työpaikkoja 7. Alue entistä houkuttelevampi 2. Muuttoa alueelle 6. Alueen markkinat laajenevat 3. Alueen markkinat kasvavat 5. Lisää muuttoa alueelle 4. Lisää uusia työpaikkoja

20 Esimerkkejä aluetalous- ja työllisyysdynamiikasta

21 BTV-indikaattori vuosina Muuttujan avulla voidaan verrata seudun BKT:n, työllisyyden ja väestökehityksen muutosta suhteessa koko maan vuosimuutokseen BTV-indikaattori oli positiivinen 18 seudulla ja negatiivinen 52 seudulla vuosien välisenä aikana: kehitys oli ripeintä Manner-Suomessa Tunturi-Lapin, Vaasan ja Jyväskylän seu-duilla sekä heikointa Itä-Lapin, Salon ja Keski-Karjalan seuduilla BTV-indikaattorin keskiarvo oli -0,45 ja mediaani oli -0,49 (Itä-Savon seutukunta) Mikkelin seudun BTV-indikaattori - 0,37. Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31 Etelä-Savon seuduista Pieksämäen ja Savonlinnan seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen Itä-Lapin seutukunta Salon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Koillis-Savon seutukunta Imatran seutukunta Varkauden seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Torniolaakson seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raahen seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kaustisen seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Ålands skärgård Koillismaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Suupohjan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Rauman seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Turun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Oulun seutukunta Kokkolan seutukunta Kuopion seutukunta Tampereen seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. / III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 41/ III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

22 BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 (käyvin hinnoin) Muuttuja kuvaa alueella tuotettujen palveluiden ja hyödykkeiden arvoa käyvin hinnoin BKT ylitti euron rajan vain viidessä seutukunnassa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin seutukunnassa BKT:n keskiarvo oli euroa ja mediaani euroa (Kajaanin seutukunta) asukasta kohden Mikkelin BKT oli euroa asukasta kohden vuonna 2012: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon seuduista Savonlinnan ja Pieksämäen seudut sijoittuivat neljänneksi parhaaseen viidennekseen. Kyrönmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Joutsan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Torniolaakson seutukunta Salon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Loimaan seutukunta Järviseudun seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Raaseporin seutukunta Ylivieskan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Keuruun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Raahen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kajaanin seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Forssan seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Varkauden seutukunta Jämsän seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lahden seutukunta Riihimäen seutukunta Porvoon seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Rovaniemen seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Kouvolan seutukunta Imatran seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Seinäjoen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kokkolan seutukunta Loviisan seutukunta Oulun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Turun seutukunta Tampereen seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Savonlinnan seutu: Sijoitus 49. / IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 47/ IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

23 BKT euroa asukasta kohden muutos % vuosina Muuttuja kuvaa BKT:n suhteellista muutosta (%) vuosien välisenä aikana BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken) BKT:n muutos euroina asukasta kohden oli ylivoimaisesti suurin TunturiLapin seudulla (+163,5 BKT:n muutoksen keskiarvo oli +42,2 % ja mediaani 51,4 % Mikkelin seudun BKT:n muutos oli 54,5 % % vuosina : seutu kuului muutoksen osalta toiseksi par-haaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 28. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui parhaaseen ja Savonlinnan seutu toiseksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Kouvolan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulun seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Raahen seutukunta Varkauden seutukunta Porvoon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Imatran seutukunta Raaseporin seutukunta Helsingin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Tampereen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Jyväskylän seutukunta Kajaanin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Rauman seutukunta Ålands skärgård Turun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Mikkelin seutukunta Keuruun seutukunta Savonlinnan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Suupohjan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Rovaniemen seutukunta Kuopion seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Järviseudun seutukunta Sisä-Savon seutukunta Seinäjoen seutukunta Riihimäen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Kokkolan seutukunta Vaasan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Tunturi-Lapin seutukunta Mikkelin seutu: Sijoitus 28 / II-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 10/ I-viidennes -100,0-50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

24 Työpaikkaomavaraisuus aste % vuonna 2012 (koko maa=100) Muuttuja kuvaa alueen työpaikkojen määrää suhteessa alueen työllisiin Työpaikkaomavaraisuusaste vaihteli Maarianhaminan seudun 180 %:sta Kyrönmaan seudun 59 %:iin: Maarianhaminassa oli toisin sanoen 180 työpaikkaa 100 maarianhaminaista työllistä kohden. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Maarianhaminan, Raahen, Vaasan ja Helsingin seuduilla sekä alhaisin Kyrönmaan, Ahvenanmaan muilla seuduilla ja Riihimäen seuduilla. Kaikkien seutujen työpaikkaomavaraisuuden mediaani oli 98,6 % (Sydösterbottens). Mikkelin seudun työpaikkaomavaraisuus-aste oli 99,7 %: seutu sijoittui toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 19. Etelä-Savon seuduista Savonlinnan seutu sijoittui kolmanneksi ja Pieksämäen seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Kyrönmaan seutukunta Ålands landsbygd Ålands skärgård Riihimäen seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raaseporin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Pieksämäen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Torniolaakson seutukunta Imatran seutukunta Järviseudun seutukunta Lahden seutukunta Kouvolan seutukunta Forssan seutukunta Salon seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Rovaniemen seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Varkauden seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Ylivieskan seutukunta Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Jakobstadsregionen Mikkelin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jämsän seutukunta Koillismaan seutukunta Turun seutukunta Tampereen seutukunta Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Äänekosken seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kokkolan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Raahen seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Pieksämäen seutu: Sijoitus 51/ IV-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 36. / IIIviidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 19 / II-viidennes Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

25 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin työpaikalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi vain 14 seudulla : eniten Helsingin, Kuopion, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Tunturi- Lapin seutukunnissa Työpaikkojen määrä väheni yli tuhannella työpaikalla 18 seudulla: eniten Salon, Lahden ja Kotkan-Haminan seuduilla Mikkelin seudun työpaikat vähenivät noin 1100 työpaikalla vuosina : seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 52. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui kolmanteen viidennekseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen. Salon seutukunta Lahden seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Varkauden seutukunta Raaseporin seutukunta Rauman seutukunta Savonlinnan seutukunta Forssan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Imatran seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Turun seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Porin seutukunta Jämsän seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Äänekosken seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta Riihimäen seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Suupohjan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Pieksämäen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Tampereen seutukunta Raahen seutukunta Joutsan seutukunta Porvoon seutukunta Koillismaan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Keuruun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Kaustisen seutukunta Ylivieskan seutukunta Kokkolan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Kajaanin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Tunturi-Lapin seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Helsingin seutukunta Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. / V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 52./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 35. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

26 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos% vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän suhteellista (%) muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrän suhteellisessa muutoksessa oli merkittävää hajontaa seutujen välillä vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Tunturi- Lapin, Kuopion, Oulun ja Vaasan seutukunnissa Työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten Salon, Joutsan, Varkauden, Itä-Lapin ja Ylä-Pirkanmaan seuduilla Mikkelin seudun työpaikkojen muutosprosentti oli -3,6 % vuosina : seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 31. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui toiseksi ja Savonlinnan seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Joutsan seutukunta Varkauden seutukunta Itä-Lapin seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Koillis-Savon seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Kotka-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Äänekosken seutukunta Kouvolan seutukunta Järviseudun seutukunta Torniolaakson seutukunta Ylä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kyrönmaan seutukunta Rauman seutukunta Lahden seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Kemi-Tornion seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Loimaan seutukunta Koillismaan seutukunta Mikkelin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Pieksämäen seutukunta Riihimäen seutukunta Kaustisen seutukunta Raahen seutukunta Porin seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta Ylivieskan seutukunta Tampereen seutukunta Kokkolan seutukunta Joensuun seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen seutukunta Rovaniemen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Savonlinnan seutu: Sijoitus 53. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

27 Mikkelin seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina Yksityinen sektori Julkinen sektori Mikkelin seudun yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 627:lla (+4,6 %)vuosina Mikkelin seudun julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 169:lla (-1,6 %) vuosina

28 Työpaikkakehitys* keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina (*sisältää kaikkien sektoreiden työpaikat) KAUPUNKI TYÖPAIKAT ABS MUUTOS % Seinäjoki ,0 2. Kuopio ,0 3. Joensuu ,2 4. Espoo ,1 5. Rovaniemi ,9 6. Kokkola ,8 7. Vaasa ,7 8. Vantaa ,7 9. Oulu ,5 10. Lappeenranta ,1 11. Helsinki ,6 12. Jyväskylä ,3 13. Tampere ,5 14. Turku ,1 15. Lahti ,3 16. Mikkeli ,7 17. Pori ,1 18. Kajaani ,2 19. Hämeenlinna ,7 20. Kouvola ,6 KESKUSKAUPUNGIT ,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

29 Yksityisen / avoimen sektorin työpaikkakehitys keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina KAUPUNKI TYÖPAIKAT ABS TYÖPAIKAT MUUTOS % Vantaa ,5 2. Kuopio ,8 3. Seinäjoki ,9 4. Joensuu ,0 5. Espoo ,4 6. Vaasa ,6 7. Rovaniemi ,4 8. Helsinki ,8 9. Kokkola ,9 10. Oulu ,2 11. Tampere ,3 12. Lappeenranta ,5 13. Hämeenlinna ,2 14. Jyväskylä ,0 15. Turku ,0 16. Lahti ,1 17. Mikkeli ,3 18. Pori ,8 19. Kajaani ,7 20. Kouvola ,2 KESKUSKAUPUNGIT ,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

30 Esimerkkejä yritysdynamiikasta

31 Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Mikkelin seudun yrittäjien määrä väheni 661:lla (-14,2 %) vuosien välisenä aikana Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina

32 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Mikkelin seudulla oli 62,8 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 34. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli kaikkien seutujen mediaanialue Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

33 Yrityskannan muutos % vuosina Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina : yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Mikkelin seudun yrityskanta kasvoi 5,2 % vuosien välisenä aikana. Mikkelin seutu kuului yrityskannan muutoksessa kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 41. Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului toiseksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu huonoimpaan viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

34 Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien välisenä aikana Koko maassa aloitti noin yritystä enemmän kuin lopetti vuosien välisenä aikana eli keskimäärin yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Mikkelin seudun yritysperustanta oli 7,2 % suhteessa alueen yrityskantaan. Mikkelin seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 46. Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului kolmanneksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen vuosina ,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

35 Yritysten uusiutumisaste % (luova tuho) vuosina Muuttuja kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärää suhteessa yrityskantaan vuosina eli niin sanottua luovaa tuhoa Yrityskanta uusiutui dynaamisemmin korkeakouluseuduilla ja rakennemuutosseuduilla vuosien välisenä aikana Mikkelin seudun yritysten uusiutumisaste oli 14,4 %, joka oli vähän alhaisempi kuin koko maan mediaani: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 38. kaikkien seutujen joukossa Kaikki Etelä-Savon seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa Järviseudun Koillismaan Sydösterbottens Suupohjan Joutsan Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Torniolaakson Kaustisen Kuusiokuntien Itä-Lapin Vakka-Suomen Sisä-Savon Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionens Haapavesi-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Loimaan Seinäjoen Savonlinnan Keski-Karjalan Pieksämäen Mikkelin Ylivieskan Loviisan Rauman Nivala-Haapajärven Mariehamns Vaasan Koillis-Savon Jämsän Joensuun Raahen Forssan Porin Salon Kemi-Tornion Kokkolan Oulunkaaren Kajaanin Lappeenrannan Raaseporin Imatran Etelä-Pirkanmaan Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen Varkauden Kouvolan Kotka-Haminan Äänekosken Kuopion Turun Rovaniemen Tampereen Jyväskylän Helsingin Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 41. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 39. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 38./ III-viidennes 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,0 18,0 19,0 20,0 21,0 22,0

36 Esimerkkejä vetovoimadynamiikasta

37 Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina Muuttuja kuvaa asukasluvun muutosta suhteessa väestöpohjaan vuosina Asukasluvun suhteellinen muutos vaihteli Oulun seudun 24,2 %:in positiivisesta muutoksesta Itä-Lapin -24,4 %:in negatiiviseen muutokseen Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Riihimäen ja Porvoon seuduilla vuosina Väkiluku väheni suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutumaisilla alueilla ja maakuntien reuna-alueilla Mikkelin asukasluvun muutos -5 % vuosina : seutu sijoittui kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 35. Itä-Lapin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Torniolaakson seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Keuruun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Järviseudun seutukunta Jämsän seutukunta Pieksämäen seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Varkauden seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Savon seutukunta Suupohjan seutukunta Kaustisen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ålands skärgård Vakka-Suomen seutukunta Kajaanin seutukunta Raahen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Mikkelin seutukunta Äänekosken seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Forssan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Rauman seutukunta Loviisan seutukunta Porin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Loimaan seutukunta Raaseporin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Salon seutukunta Lahden seutukunta Ylivieskan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionen Kokkolan seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Vaasan seutukunta Turun seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Porvoon seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Ålands landsbygd Oulun seutukunta Etelä-Savon muista Savonlinnan seutu sijoittui neljänneksi ja Pieksämäen seutu viidenteen viidennekseen -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pieksämäen seutu: Sijoitus 58. / V-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 52. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 35./ III-viidennes

38 Mikkelin seudun väestönkehitys osatekijöittäin Mikkelin seudun väkiluku väheni hlöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Mikkelin seudun positiivinen muutos liittyy kuntien välisen muuttoliikkeen tasapainottumiseen Nettosiirtolaisuus

39 Valmistuneiden asuntojen määrä asukasta kohden keskuskaupungeissa vuosina ,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 541, , ,6 456, , ,2 390,3 382,4 367,6 359,6 306,0 HUOM! - 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä uutta asuntoa vuosien välisenä aikana - Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun, Turkuun tai Tampereelle. Enemmän kuin kaksi kolmesta (65,8 %) uudesta asunnosta valmistui em. kuuteen suurimpaan kaupunkiin - Seinäjoelle valmistui eniten uusia asuntoja suhteessa 297,7 293,9 277,2 250,0 200, ,8 224,4 221,7 189,4 150,0 145,2 134,6 114,3 100,0 50,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta; Analyysi Timo Aro 2015

40

41 15. Naantali KESÄMÖKKIEN MÄÄRÄ Kangasala 13. Kemiönsaari 12. Mäntyharju 11. Pori 10. Raasepori 9. Kuusamo 8. Salo 7. Kouvola 6. Hämeenlinna 5. Savonlinna 4. Lohja 3. Parainen 2. Kuopio 1. Mikkeli Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

42 Mikkelin seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina VUOTIAIDEN TULOMUUTTO (N=1048) - Helsingin seutu 34,2 % - Lahden seutu 9,8 % - Pieksämäen seutu 7,8 % - Kouvolan seutu 5,1 % - Savonlinnan 4,3 % - Lappeenrannan 4,0 % Alle Yli 75 Nettomuutto Mikkelin seudun muuttotappio perustuu ensisijaisesti nuoriin ja toissijaisesti nuoriin aikuisiin Mikkelin seutu saa muuttovoittoa vuotiaista ikäryhmistä ja lapsista

43 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna

44 Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon YHTEENSÄ

45 Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

46

47 Oppeja muilta kaupunkiseuduilta Yksinkertaista ja yhtä menestysreseptiä ei ole, menestys ja menetykset rakentuvat yksilöllisistä tarinoista Hämeenlinna: laiskanpulskea optimaalisen sijainnin ansiosta, panostaa käytäväkehittämiseen ja tapahtumiin Joensuu: panostaa rakennemuutoksen hallintaan, biotalouteen ja kaupunkirakenteeltaan symmetriseen kaupunkiin Jyväskylä: tähtää nousuun resurssitehokkuuden edelläkävijänä ja käyttää luovaa tuhoa uuden nousun polttoaineena Pori: kääntää mainekuvaansa opiskelija- ja tapahtumakaupungiksi Lahti: kiinnittyy sijaintietua vahvistaen asteittain osaksi metropolialuetta, panostaa puhtaaseen teollisuuteen, ympäristöön ja liikuntaan Kuopio: panostaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatuun Seinäjoki: ottanut haltuun ruuantuotannon arvoketjun pellolta pöytään hengessä ja näkee koko kaupungin suurena kampuksena, hurja menestymisen eetos Vaasa: edelläkävijä verkostokumppanuudessa yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Uumaja kortti, vahvistaa energiakeskittymää ja hyödyntää julkisia hankintoja referenssikohteina Kouvola: rautatie keskittymänä, logistiikka-alueet

48 Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

49 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro