Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla"

Ari-Pekka Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: Selvitysryhmän 3. kokous

2 23/9 24/9 7/10 28/10 18/11 9/12 30/12 13/01 8/10 29/10 19/11 10/12 14/01 NYKYTILANTEEN ANALYSOINTI TULEVAISUUDEN HAHMOTTAMINEN VÄLIRAPOR- TOINTI UUDEN KUNNAN HAHMOT- TAMINEN 5/14 SELVITYKSEN RAPORTOINTI Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu SELVITYSRYHMÄ TYÖVALIOKUNTA TYÖRYHMÄT PU- HEEN- JOHTA- JAT 24/9 ELINVOMA JA KILPAILUKYKY, MAL, SIVISTYS, SOTE, HALLINTO- JA TUKI PU- HEEN- JOHTA- JAT 4/11 ELINVOMA JA KILPAILUKYKY, MAL, SIVISTYS, SOTE, HALLINTO- JA TUKI KUNTIEN VALTUUSTOKÄYNNIT KUNTAKOHTAISET KÄYNNIT VALTUUSTOJEN YHTEINEN SEMINAARI VALTUUSTOJEN YHTEINEN SEMINAARI

Kaupunkiseudun kuntien yhteiset ja erilliset markkinat Yhteiset työmarkkinat Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat -

3 Kaupunkiseudun kuntien yhteiset ja erilliset markkinat Yhteiset työmarkkinat Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat - kunnille erilliset Toisiinsa kytkeytyvät kuntien päätöksentekomarkkinat Erilliset kaavoitusmarkkinat Erilliset verotusmarkkinat Koski, Arto. Kuntajohtajapäivät

4 Herätys Keski-Suomi! Työpaikkoja saatava lisää (KSML ) Keski-Suomen pahimmat ongelmat Keskisuomalaisen mukaan Keski-Suomessa on yli työtöntä työnhakijaa. Maakunnantyöttömyysaste on maan neljänneksi korkein. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat pahempia kuin Suomessa keskimäärin. Työpaikkojen määrä ei kasva, vaan vähenee: monet keskeiset työnantajat käyvät parhaillaan tai ovat käyneet hiljattain yt - neuvotteluja. Muun muassa niiden seurauksena työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt vuoden alusta lähtien yli henkilöllä. Miten ratkaistaan ottaen huomioon Jyväskylän seutu on Keski-Suomen veturi Vähemmän seudun kuntien välistä kilpailua, enemmän kilpailua ulkopuolista yrityksistä ja työvoimasta? Enemmän yhteisiä panostuksia kehittämiseen, tarvitaanko myös hallintorakenteiden muutoksia? Kunta- ja aluehallinto-osasto 4

5 KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE 1. Alueen aluetalousdynamiikka 2. Alueen työllisyysdynamiikka 3. Alueen väestödynamiikka 4. Alueen kuntatalousdynamiikka Kilpailukykyanalyysiin valitut muuttujat MUUTTUJAT - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas TIETOLÄHTEET - Tilastokeskus, aluetilinpito - Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 5 Timo Aro 2013

6 Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä Jkl selvitysalue Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Koko maa

7 Osasto pp.kk.vvvv 7

8 Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan muuttaneista vuosina kehyskuntaa oli sellaisia, joista vähintään joka toinen tulomuuttaja tuli oman kaupunkiseudun keskuskaupungista Esimerkiksi Toivakan kaikista tulomuuttajista kahdeksan kymmenestä tuli Jyväskylästä! Toivakka Muurame Kaarina Kiiminki Rusko Hollola Haukipudas Pirkkala Laukaa Lieto Kangasala Lempäälä Oulunsalo Siilinjärvi Ylöjärvi Nastola Uurainen Kempele Petäjävesi Raisio Nokia Muhos Masku Liminka Hailuoto Naantali 45,2 44,4 43,2 43,2 41, ,7 62, ,1 60,2 60,2 59,2 58, ,9 55,5 55,5 53,5 52,2 51,8 51,7 50,8 49,7 Keskuskaupunkien osuus kehyskuntien kaikista tulomuutoista vaihteli 9,7 %:in (Hartola) ja 79,3 %:in välillä (Toivakka) 79, Timo Aro 2013

9 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Tulomuuttajie n tulot olivat keskuskaupu n-geissa muut-tajaa kohden euroa alhaisem-mat kuin lähtömuuttajien Tulo- ja lähtömuuttajie n tulojen erotus oli suurin Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä Kuopion kehyskunnat Kuopio Jyväskylän kehyskunnat Jyväskylä Lahden kehyskunnat Lahti Oulun kehyskunnat Oulu Turun kehyskunnat Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Timo Aro 2013

10 Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoituksen muutos Sijoitus Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Kouvolan seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Porin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Mikkelin seutukunta

11 Jyväskylän seudun kilpailukyky Aluetalousdynamiikka Jyväskylän seudun bkt euroa asukasta, 12 suurimman kaupunkiseudun seudun indeksi oli sijoilla 9-10 Bkt:n asukaskohtaiset muutokset ovat olleet varsin jyrkkiä ajanjakson aikana 2. Työllisyysdynamiikka Jyväskylän seudun työllisyysaste oli 67 % vuonna 2012, 12 suurimman seudun kohdalla toiseksi huonoin. Työllisyysaste koheni eniten kuuden suurimman seudun joukossa. Työttömyysaste oli Jyväskylän seudulla vertailuseutujen korkeimpien joukossa, työttömyysasteen alentuminen oli kuitenkin seutukuntien keskitasoa vuosien välillä 4. Väestödynamiikka (vetovoima) Jyväskylän kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky määrällisesti seutujen parhaimmistoa, väestönlisäys oli 4:nneksi suurin ja muuttovetovoima kuuden vetovoimaisimman seudun joukossa koko ajanjakson välisen ajan. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11

12 Jyväskylän seudun kilpailukyky Kuntatalousdynamiikka Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja kuntalainojen määrä keskiarvoa korkeammalla tasolla Verotettavien kunnallisverojen määrä kasvoi Jyväskylän seudulla 6:nneksi heikoiten 25 seudun joukossa Kuntien lainamäärä kasvoi maltillisesti muihin seutuihin verrattuna (5:nneksi vähiten). 6. Koulutusdynamiikka Jyväskylän seudun koulutustaso yksi korkeimmista koko maassa. Tutkinnon suorittaneiden osuus 3:nneksi korkein 25 suurimman seutukunnan joukossa ja akateemisten osuus 5:nneksi korkein. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi Jyväskylän seudulla toiseksi eniten ja akateemisten osuus 4:nneksi eniten vuosien välillä Kunta- ja aluehallinto-osasto 12

Seutukuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1

13 Seutukuntien sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1 Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1 Timo Aro 2013

14 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

15 Seudun kilpailukyky ja vetovoima vanhat rakenteet Edut Päätöksenteko elinkeinoasioista kotikunnan alueella Kehittämisen voimavarat ja panokset kunnana omissa käsissä Yrittäjän yhteys kuntajohtoon pääosin suora Kehittämisnäkökulma pääosin kunnan oma alue Haitat Seudun päätöksentekijä ja vastuutaho elinkeinojen kehittämisestä puuttuu Seudun kehittämispanokset ja voimavarat hajautuneet eri toimijoille Seudun elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyön koordinaatio vajavaista Seudun kokonaisuuden kehittämisnäkökulma rajattu Kunta- ja aluehallinto-osasto 15

Samankaltaiset tiedostot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?