PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Transkriptio

1 PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016

2 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä 2

3 1. Muuttoliike kuntien välillä koko maassa vuosina 2010-luvulla

4 Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

5 Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat suuralueen muodostumista Kasvukolmion osuus (%) koko maasta 47,1 % väestöstä 50,5 % työpaikoista 53,6 % avoimen sektorin työpaik. 54,4 % BKT:sta 58 % korkea-asteen suorittaneista 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Pori Turku Tampere Hämeenlinna Helsinki Lahti Kotka Moottoritie Rataverkko

6 Keskimäärin muuttoa vuodessa Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Kuntien välisiä muuttoja 30 % Maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

7 Muuttoliike kuntien välillä vuosina Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina eli keskimäärin muuttoa vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) luvun muuttoliikkeelle on ollut ominaista: 1) kuntien välinen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja -tappioalueiden välillä, 2) maahanmuuton kasvava merkitys kuntien väestökehityksessä ja 3) keskuskaupunkien lisääntyneet muuttovoitot niiden kehyskuntien sijaan Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Po-rin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksit-täisissä paikoissa pistemäisesti näiden ulkopuolella. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhan-nen henkilön muuttovoittoon ylsivät mm. Tampere (5.441), Oulu (3.607), Turku (3.559), Kuopio (2.653), Espoo (2.584) ja Lahti (1.684). 7

8 Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen suurimmilla kaupunkiseuduilla, Suomen kasvukäytävällä Helsingin ja Vaasan välillä, Helsinki-Lahti käytävällä ja pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella. Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina > 400 henkilöä > henkilöä Helsinki (13582) sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa. Suuria määrällisiä muuttovoittoja saivat lisäksi Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Porvoo kärsi -143 henkilöä muuttotappiota vuosien aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Porvoon naapurikunnat saivat sen sijaan pääasiassa pientä muuttovoittoa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro

9 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

10 Kuntien välinen nettomuutto ennakkotietojen mukaan 2015 Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan Vuonna 2015 sai muuttovoittoa vain alle joka neljäs kunta (76) ja tappiota lähes neljä viidestä kunnasta (241 kuntaa) Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat eniten määrällistä muuttovoittoa pääkaupunkiseudun keskuskaupungit sekä muut suuret ja keskisuuret kasvukeskukset (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu). Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saivat suurten kasvukeskusten kehyskunnista muun muassa Sipoo, Järvenpää, Kaarina, Ylöjärvi ja Nokia Porvoo kärsi ennakkotietojen mukaan vähäisen -25 henkilön muuttotappion vuonna 2015

11 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317) 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

12 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim luvun vaihteeseen verrattuna 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

13 Väestöennuste seuduittain vuosina Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien välisek-si ajaksi Väestöennusteen mukaan koko maan väki-luku kasvaa henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudul-la ja vähenee 46 seudulla vuosina Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsin-gin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %) Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennus-teen mukaan henkilöllä vuoteen 2035 mennessä Väestöennuste seuduittain Väestö kasvaa Väestö vähenee Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

14 2. Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina

15 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa 400 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6% Koko maan mediaani /as. v Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku) Nettosiirtolaisuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä saakka -300 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

16 Porvoon väestönlisäys vuosittain vuosina Porvoo on saanut väestönlisäystä joka ainoa vuosi vuosien välisenä aikana Porvoo sai väestönlisäystä vuodessa (keskimäärin): 329 henkilöä vuodessa 1980-luvulla, 288 henkilöä vuodessa 1990-luvulla, 399 henkilöä vuodessa 2000-luvulla 229 henkilöä vuodessa 2010-luvulla Koko maan mediaani /as. v Porvoon väestönlisäyksessä on positiivisesta kehityksestä huolimatta suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin Porvoon luvuissa erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisen tai supistumisen kautta Porvoo sai määrällisesti eniten väestönlisäystä vuonna 2004 (+579) ja vuonna 1984 (+578) 0 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

17 Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina , mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5-1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia Vuosina väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 % 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

18 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Porvoon väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina Porvoon väestönkehitys oli tasapainossa väestönkehityksen osatekijöiden mukaan: luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50,3 % ja muuttoliikkeen 49,7 % Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon väestönkehitysdynamiikassa maahanmuuton merkitys on korostunut 2010-luvulla: Porvoon kokonaismuutto olisi ollut negatiivinen ilman siirtolaisuutta, jonka absoluuttinen osuus oli jo suurempi kuin luonnollisen väestönlisäyksen (821 /662) vuosina Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut suurta vaihtelua 2010-luvulla: Porvoo kärsi muuttotappiota vuosina , sai muuttovoittoa ja jälleen pientä muuttotappiota vuonna Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

19 Porvoon tulo- ja lähtömuutto vuosina Porvooseen tulomuutti henkilöä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 2117 henkilöä vuodessa Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Porvoosta lähtömuutti henkilöä vuosien aikana eli keskimäärin 2145 henkilöä vuodessa Porvoo kärsi muuttotappiota yhteensä -167 henkilöä vuosina kuntien välisestä muuttoliikkeestä Porvoon lähtömuuttajien määrä on vaihdellut vuosittain enemmän kuin tulomuuttajien määrä Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

20 Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

21 Porvoon tulomuutto kunnittain vuosina Vuosien aikana Porvooseen tulomuutti henkilöä eli keskimäärin 2112 henkilöä vuodessa Porvooseen muutettiin selvästi eniten Helsingistä. Porvooseen muutti yli 500 henkilöä kaikkiaan seitsemästä kunnasta Helsinki Loviisa Vantaa Espoo Askola Sipoo Turku Tampere Kouvola Kotka Lahti Kerava Oulu Jyväskylä Lappeenranta Porvooseen muutettiin paljon lähikunnista. Seuduittain tarkasteltuna Porvooseen muutettiin eniten Helsingin seudulta Porvooseen muutettiin Helsingin lisäksi keskimääräistä enemmän muista yliopistokaupungeista: Turusta (500), Tampereelta (207) ja Oulusta (143) > 500 hlöä hlöä hlöä < 150 hlöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Rasmus Aro 2016

22 Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien aikana Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien välisenä aikana Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa -357 Helsinki -159 Askola -118 Turku -77 Loviisa Tampere -60 Kuopio Vaasa Maarianhamina -39 Koko maan mediaani /as. v Salo -17 Lapinjärvi -15 Tuusula 21 Lappeenranta 21 Oulu 23 Kirkkonummi 27 Hamina 34 Kotka 39 Pornainen 59 Espoo 89 Vantaa 123 Sipoo Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

23 Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain Porvoon seutukunta sai muuttovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien välisenä aikana Porvoon muuttovoitto tuli ensisijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina Lappeenrannan Kokkolan Porin Jyväskylän Kemi-Tornion Varkauden Koko maan mediaani /as. v Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen Raahen Oulun Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa Kotkan-Haminan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike

24 Porvoon seudun muuttotappio seuduittain Lahden Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien välisenä aikana Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (-146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68) Koko maan mediaani /as. -68 v Turun Loviisan Tampereen Kuopion Vaasan Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle Forssan Kouvolan Mariehamns -15 Tunturi-Lapin Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike

25 Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina (määrällisesti) Porvoo kärsi merkittäviä muuttotappioita vuosien aikana, ja sijoittui verrattavien kaupunkien loppupuolelle Helsinki sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa. Tampereen muuttovetovoima koko maan toisena keskuksena vahvistunut Koko maan mediaani /as. v Turun ja Kuopion muuttovoitot kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

26 Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina (suhteessa asukaslukuun promillea) 8,00 6,00 5,42 4,88 4,82 4,70 4,42 4,00 3,58 2,00 2,80 2,55 2,44 2,43 1,60 1,07 0,94 Koko maan mediaani /as. v ,00 0,42-0,08-0,49-0,57-0,89-1,50-2,00-4,00-6,00-8,00-10,00 Porvoo sai asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi vähiten muuttovoittoa keskuskaupunkeihin verrattuna. Kuopio, Tampere, Helsinki ja Turku saivat seuraavaksi eniten muuttovoittoa asukaslukuun suhteutettuna Kajaanin suhteellinen muuttotappio erittäin suuri vuosina ,60-8,28 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

27 3. Porvoon laadullinen väestönkehitys vuosina

28 Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista Lähes neljä viidesosaa Porvoon tuloja lähtömuutoista kohdistuu alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin Tulo Lähtö Nettomuutto Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

29 Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä Porvoon korkea-asteen suorittaneista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto 2011 Nettomuutto Nettomuutto Porvoo kärsi joka vuosi muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista (-788 hlöä) eli opiskelijavetoisista ikäluokista Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

30 Porvoon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtö-, tuloja nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat tärkeä avainryhmä alueitten elinvoimaisuuden näkökulmasta, ja samalla keskeinen muuttoliikkeen rakennetta kuvaava laadullinen indikaattori Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase oli optimaalinen: Porvoo sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana Tulo Lähtö Netto Koko maan mediaani /as. 413 v Porvoo sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa yhteensä 436 henkilöä eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Porvoon muuttovoitot korkea-asteen suorittaneista kasvoivat erityisesti vuosina Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

31 Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut / tuntemattomat Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ( /vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000 /v.) muuttajien Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424) vuosina Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista Koko maan mediaani /as. v Porvoo kärsi lisäksi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

32 Porvoon työllisten nettomuutto vuosina Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henkilöä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina Työllinen Työtön Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Koko maan mediaani /as. v Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto 2013 Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

33 Työllisten nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina verrattavista kaupungeista Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin henkilöä Koko maan mediaani /as. v Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

34 Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina Työllisten tulo- ja lähtömuuttoa voidaan tarkastella toimialoittain ja työnantajasektoreittain: graafissa on esitetty Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain (TOLluokitus 2008) A Maatalous, metsätalous ym. B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi Koko maan mediaani /as. v Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja yms toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ym X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

35 Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

36 Porvoon lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa muuttoa kohden vuosina Tulo Lähtö Porvoon lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa muuttoa kohden vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina Koko maan mediaani /as. v Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

37 Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta) ,0 41,9 41,2 Tulo Lähtö Koko maan mediaani 43,3 42, /as. v ,3 49,3 43,8 41,4 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa ,8 Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

38 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina ,2 10 keskuskaupunkia ja Porvoo hyötyivät muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta eli muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen. 10 kaupungissa tilanne oli päinvastainen eli niille koitui taloudellisesta rasitetta muuttoliikkeestä Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä hyötyivät määrällisesti eniten Helsinki, Espoo ja Vantaa: niiden yhteenlaskettu tulokertymä oli 397 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 79,4 miljoonaa euroa vuodessa ,2 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät merkittävästi Koko myös maan Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki. Porvoon tulomuuttajien tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa mediaani euroa korkeampi /as. kuin lähtömuuttajien vuosina eli keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa v Muuttoliikkeen rakenne oli taloudellisesta näkökulmasta huonoin Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tampereen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä noin -80 miljoonaa euroa vuosina ,6 43,3 39,9 37,8 19,6 12,1 11,6 6,5 5,6-0,8-9,5-10,2-14, ,1-26, ,1-51, ,6 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

39 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta ,4 127,0 kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina ,5 79,6 77,5 71,8 54,2 42,5 28,4 28,0 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia 10,3-2,7-19,9-26,1-31,0 Koko maan mediaani /as. v Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa , ,9-61,6-70,3-73, ,9 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

40 4. Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä

41 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ( ) 1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa. 2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden. 3. Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut 2010-luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä henkilöä vuosina ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle 4. Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin

42 Porvoon muuttoliike määrällisestä näkökulmasta ( ) 1. Porvoo sai henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille. 2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina Muuttovoitot ja tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. 3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle. 4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina

43 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin 2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä

44 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja 5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muutto-voittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien muuttoa kohden vuodessa vuosien välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin 7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.

45 Tulkintoja kokonaisuudesta 1 (2) 1. Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa: Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä. 2. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on kiistaton. Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.

46 Tulkintoja kokonaisuudesta 2 (2) 3. Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen 4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä (seurava dia). Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa. 5. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä (katso dia 48). Keskeiset kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.

47 Muuttovetovoimaisen alueen 6+1 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit?

48 ? On On? On

49 LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro