SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

Transkriptio

1 SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari Eero Holstila ja Timo Aro MDI

2 Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä (EH) - miksi kaupungistuminen jatkuu? - elämäntapojen sukupolvenvaihdos: työ, asuminen ja liikkuminen 3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi (EH) 5. Johtopäätökset LOURAn kannalta (TA&EH)

3 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla

4 Kaupunkiseutujen kehityskuvaan vaikuttavat ISOT aluerakenteen muutosvoimat PIIKIKKYYS: alue- ja yhdyskuntarakenteen taajamoitumis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti. Kasvavat ja supistuvat alueet erkanevat toisistaan. Pirstoutuminen. 13 kaupunkiseudulla asuu yli asukasta ja kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta. POLARISAATIO: alueiden mosaiikkimainen eriytymiskehitys toimialarakenteessa tapahtuvien muutosten seurauksena, kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja mainekuvista jne. alueiden välillä VYÖHYKKEISYYS: LIIKKUVUUS JA VETOVOIMAISUUS: muuttoliikkeen ja pendelöinnin lisääntyminen, elinvoimaan ja houkuttelevuuteen liittyvä paikkojen laatuun liittyvä kilpailu MONIKULTTUURISUUS: vieraskielisten osuuden nopea kasvu, maahanmuuton kasvava merkitys

5 Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin asukasta) ja koko maassa vuosina Helsingin seutukunta (1) Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Muut Manner- Suomen seudut (54) Keskisuuret seudut* (9) * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan

6 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina Sisempi kaupunkialue Kaupunkien kehysalue Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikallis -keskus Ulompi kaupunkialue Harvaan asuttu maaseutu Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja

7 Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa 27 kuntaa vuosina

8 VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Koko maassa oli noin (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä. Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita Vieraskielisten määrä kasvoi henkilöllä vuosien välisenä aikana. Vieraskielisten määrä kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosisadassa. Turussa 6:nneksi eniten vieraskielisiä (9,2 %) kaikista kunnista (320) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

9 2. Muutosvoimat tulevina vuosikymmeninä

10 Miksi kaupungistuminen jatkuu? Maailmalaajuinen ilmiö, myös internetkaudella Kaupunkien imua vahdittavat: -tuottavuuskehitys -tuotantoprosessien pilkkoutuminen ja asiantuntijatyön keskittyminen -yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle - kilpailu ja luova tuho - kasvavan väestön palvelukysyntä luo työpaikkoja

11 Työn luonne muuttuu Teollisuus uusiutuu jatkuvasti ankarassa kilpailussa Tuottavuuskasvu syö valmistuksen työpaikkoja Asiantuntija- ja palvelutyö lisääntyvät kasvukeskuksissa Internet vapauttaa suuren osan työstä paikan kahleista, etätyö yleistyy, mutta kohtaamisten voima säilyy Työliikkuvuus lisääntyy

12 Asumisen tulevaisuus Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta Edessä puolen miljoonan asunnon rakennusurakka kasvukeskuksissa (Ari Pauna) Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kasvavat, asuntomarkkinat polarisoituvat Unelma omakotitalosta elää vahvana. Samalla suurilta ikäluokilta vapautuu runsaasti asuntoja pientaloista. Elämänapojen sukupolvenvaihdos! Suuren kaupungit kasvavat sisäänpäin Vuokralla-asuminen yleistyy

13 Liikkumisen trendejä Saavutettavuus maailmalta ja kv. lentoasemalta kaupunkien elinehto Kevyt- ja joukkoliikenne kasvattavat osuuttaan suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla Reittioppaat, kutsuohjattu joukkoliikenne ja matkaketjupalvelut muuttavat käyttäytymistä Asemanseudut kaupunkipolitiikan keskiöön

14 3. Ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille

15 Suuret kaupunkiseudut NYT? Asuu 2/3 suomalaisista Tuottaa 2/3 bruttokansantuotteesta Sijaitsee 2/3 työpaikoista ja yrityksistä Elää 2/3 ulkomaalaistaustaisista Vastaa 4/5 tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Osuus ?

16 MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA? Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien muuttuminen: Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa: Sijaitseeko miljoona asuntoa väärässä paikassa? Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuttajat jne. Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue: Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto

17 Eri ikäryhmien muutos vuosina Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE; Antti Rehunen 2014 ALLI-kartasto

18 Jos suuret keskusalueet kasvavat noin miljoonalla henkilöllä vuoteen 2050 mennessä, niin mitä jää muille? Lähde: Seppo Laakso 2015

19 13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan henkilöllä vuoteen 2040 mennessä! Helsingin seudun väkiluku lisääntyy henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen verrattuna. Oulun, Tampereen ja Turun yhteenlaskettu väestönlisäys yhteensä noin henkilöä Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vaasan seuduilla KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU 2013 VÄKILUKU 2040 MUUTOS ABS. MUUTOS % Helsingin ,6 Oulun ,8 Tampereen ,6 Vaasan ,6 Jyväskylän Hämeenlinnan ,8 Seinäjoen ,1 Turun ,6 Kuopion ,1 Lahden Joensuun ,8 Lappeenrannan Porin ,6 YHTEENSÄ 13 SEUTUKUNTAA ,3 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

20 4. Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Suomen aluerakenteen rungoksi

21 Vyöhykkeet ja nauhakaupungit Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet) Tarjoaa pienemmänkin kaupungin asukkaille suurten kaupunkien työmarkkinat, yrityksille työvoimatarjontaa Turku-Helsinki-Pietari ja Tampere-Helsinki Tallinna vahvistuvat Tulevaisuudessa 90 prosenttia suomalaisista asuu neljän suurimman kaupunkivyöhykkeen vaikutuspiirissä (runsaan tunnin yhteys)

22 ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi: Timo Aro 2014

23 Lähde: YM, LVM, Syke

24 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

25 5. Johtopäätökset Louran kannalta

26 LOURA Lounais-Suomen veturina! Suomen dynaamisin teollisuus- ja energiavyöhyke Suomen ruokavakka Vetovoimainen ja kansainvälinen kaupunki-kulttuuri, jolla on historiallinen kate Tiivis vuorovaikutus Tukholman talousdynamon kanssa Sujuvat yhteydet, tunnin juna logiikka : Turku- Helsinki, Turku-Rauma-Pori, Pori-Tampere Rakentava osa Suomen kasvukolmiota, kiinnittyminen Suomen kasvukäytävään Pohjanmaa Vaasa kortti + yhteinen Sote alue mahdollisuutena Tuloksellinen yhteinen edunajaminen!

27 Liike, liikkuvuus ja muuttovirrat muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan FYYSISET VIRRAT Piilaakso VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT Beijing PÄÄOMA OPISKELIJAT LOURA Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISET SISÄLLÖT Virtaavat YIT vyöhykkeet 27 Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002,

28 LOURA:n JA MUIDEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT I. Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti II. Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympäristön laatu, mieli- ja mainekuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaa-aika, tapahtumat jne. III. Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.

29 ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisiksi paikoiksi

30 Elinvoimpolitiikan toimintalinjat Saavutettavuuden varmistaminen: tunnin yhteydet Tehokas teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Huomio liikkuviin ihmisiin: avainryhmiä nuoret aikuiset, opiskelijat, maahanmuuttajat: Hauska kaupunki Muuttoliikkeen vastavirran hyödyntäminen: paluumuuttajiin kohdennettu markkinointi