MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

Transkriptio

1 MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen

3 2010-luvun aluerakenteen muutosvoimia 1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta 2. Aluekehityksen ekonomisaatio : Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus

4

5

6 Luovuuden ja innovaatioiden piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatioista puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatioista on tullut söpö pupu, josta kaikkien on tykättävä - Alf Rehn

7 Länsi-Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)

8 Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan ulkoinen elinvoima Väestödynamiikka TKIdynamiikka Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka

9 9 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

10 Länsi-Uudenmaan positio alueiden välisessä kilpailussa 1 Maakuntien (18) ja seutukuntien (25 suurinta) kilpailukykyanalyysi : 10 alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 2 Seutukuntien kilpailukykymittaristo (69 seutua) vuosina : Kuusi alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 3 Seutujen yritysdynamiikan (67) kehitys vuosina : Kuusi yritysdynamiikkaan liittyvää muuttujaa

11 Maakuntien- ja seutukuntien kilpailukykyanalyysi KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Lähde: Timo Aro

12 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 12

13 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan st. 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan stk. 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion stk Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen stk Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk Jyväskylän stk Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren stk. 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen stk Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion stk Ylä-Savon seutukunta 14, Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren stk. 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan stk Ylä-Savon seutukunta 22, Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen stk Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,25 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän stk. 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren stk. 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 Kemi-Tornion 22 seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kotka-Haminan stk. 24,75 13

14 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Porvoon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon 6. Helsingin Helsingin Tampereen 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Tampereen Oulun Turun Hämeenlinnan Lappeenrannan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Kaakkois- 9. Raahen Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan 13. Rauman Raahen Kokkolan 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken 24. Raaseporin 26. Raaseporin 17. Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Kokkolan Salon Porin Rauman Raahen 27. Raaseporin

15 Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka

16 Yritysdynamiikka

17 Seutukuntien yritysdynamiikka Analyysissä verrattiin Manner-Suomen 67 seutua kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella vuosina Kuusi muuttujaa olivat: Aloittaneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden Yrityskannan muutos vuosina Yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksittäin kaikkien muuttujien osalta (kartta ohessa) Helsingin ja Raaseporin seudut sijoittuivat kuuden muuttujan perusteella yritysdynamiikaltaan parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa. Lähde: Timo Aro 2014

18 Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 2. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa

19 TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Sydösterbottenin Salon Pohjois-Satakunnan Tampereen Turun Koillis-Savon Loimaan Loviisan Porvoon Raaseporin Åboland-Turunmaan Helsingin Tunturi-Lapin

20 Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina Yrityskanta korkein pienillä noin alle asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Helsingin seutu toiseksi parhaassa viiden-neksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 12. kaikkien seutujen joukossa

21 TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Pohjois-Lapin Suupohjan Joutsan Raaseporin Järviseudun Kyrönmaan Loimaan Vakka-Suomen Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Åboland-Turunmaan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin

22 Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan seuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu kolmanneksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 28. kaikkien seutujen joukossa

23 TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina (%-osuus yrityskannasta) Åboland-Turunmaan. Riihimäen. Seinäjoen Loimaan Lappeenrannan Porvoon Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Jyväskylän Tampereen Oulun

24 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa

25 TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina (%-osuus yrityskannasta) Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen. Varkauden Kouvolan Kotkan-Haminan Äänekosken Turun Rovaniemen Kuopion Tampereen Jyväskylän Oulun Helsingin 14, , , , , ,5

26 Yrityskannan muutos (%) vuosien välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 3. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa

27 TOP 15 yrityskannan muutos vuosina (%-osuus yrityskannasta) Raaseporin Jakobstadsregionens Ylivieskan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Loimaan Rovaniemen Salon Jyväskylän Riihimäen. Porvoon Turun Helsingin Tampereen Oulun

28 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa

29 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina (TOP 15) Raaseporin Rauman Itä-Lapin Oulun Lahden Rovaniemen Jyväskylän Vaasan Turun Tunturi-Lapin Porvoon Kuopion Tampereen Pohjois-Lapin Helsingin

30 YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa P Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa

31 Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois- Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.

32 Väestödynamiikka

33 Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Jyväskylän seutu Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä henkilöä Raaseporin seudun väestömuutos oli -609 henkilöä vuosina

34 Raaseporin seutukunnan väestönkehitys osastekijöittäin viisivuotisjaksoittain vuosina VUODET LUONNOLLINE N VÄESTÖNLISÄY S ABS. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO ABS. NETTOSIIRTO- LAISUUS ABS VÄESTÖNLISÄY SYHTEENSÄ ABS ,8 7 1, ,8 VÄESTÖNLISÄY S YHTEENSÄ KESKIMÄÄRIN PER VUOSI , , ,

35 HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä Helsinki sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä noin hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin hlöä vuosina Helsingin seudun muuttovoitot maan sisältä ovat laskeneet asteittain koko 2000-luvun ajan: vuosina Helsingin seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna enää vain 300 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muuttototappiota kuntien välisistä muutoista vuosina , mutta sen jälkeen muuttovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitumiseen ja asumispreferensseihin liittyvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyvästä väliaikaisesta ilmiöstä? Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta

36 Helsingin ja Lohjan kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina

37 Helsingin ja Raaseporin kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina

38 Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina HHT-vyöhykkeen painoarvo kasvaa edelleen 2010-luvulla

39 Ja Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosikymmeneltä - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970-luvulta alkaen Lähde:

40 Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Kriittinen tekijä: Länsi-Uudenmaan kiinnittyminen sekä Helsingin laajenevaan vaikutus-alueeseen että tulevaisuuden Etelä- Suomen työssäkäyntialueeseen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

41

42

43 Ulkoinen elinvoima/ kovat tekijät Aluetalouden dynamiikka Elinkeino- ja toimialarakenteen dynaamisuus Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Saavutettavuus, yhteydet Sisäinen elinvoima/ pehmeät tekijät Perhe ja ystävät Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Mainekuva/ kolmannet tekijät Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

44 Paikan laatu ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee? Lähde: Richard Florida

45 Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se, että porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen toteamus eurokriisistä -

46 KIITOS!