VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Vuodessa väestömäärä lisääntyi 734 henkilöllä luvulla Lahti kärsi väkiluvun laskusta, kyseisenä vuosikymmenenä kaupungin väestö väheni lähes henkilöllä luvun alusta lähtien kaupungin väkiluvun kehitys kääntyi positiiviseksi, ja kaupungin väestö lisääntyi vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä yli henkilöllä. (Kuva 1) luvulla Lahden väestönkasvu vaihteli vuosittain voimakkaasti. Vuonna 2004 väkiluku lisääntyi 28 henkilöllä ja 734 henkilöllä vuonna Vuosikymmenen lopussa väestönkasvu olikin voimakkainta sitten luvun alun. Vuosina väestön määrä kasvoi yhteensä lähes henkilöllä. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut suhteellisen hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 3,2 % ( henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo ja Oulu (7,2 %), Vantaa (6,9 %) sekä Jyväskylä (5,4 %). Helsingissä väestönkasvu oli 4,9 % ja Tampereella 4,4 %. Lahtea hitaampaa kasvu oli Kuopiossa (2,7 %) ja Turussa (1,4 %). Kouvolassa väkiluku pieneni (- 2,1 %). (Kuva 2). Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina Kuntaliitokset toteutettiin Jyväskylässä ja Kouvolassa vuoden 2009 ja Kuopiossa vuoden 2011 alussa. Edellä mainittujen kuntien tilastot on esitetty vuodesta 2005 lähtien vuoden 2011 aluejaolla. Vuonna 2010 Lahden väkiluku kasvoi 0,7 % (+ 734 henkilöä). Yli prosentin väestönkasvu oli vertailukaupungeista Oulussa ( henkilöä), Espoossa ( henkilöä) ja Vantaalla ( henkilöä). Lahtea nopeammin kasvoivat myös Jyväskylä ( henkilöä), Helsinki ( henkilöä) ja Tampere ( henkilöä). Suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi Kuopiossa (+ 658 henkilöä) ja Turussa ( henkilöä). Kouvolassa väkiluku pieneni 102 henkilöllä. Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2005=100.

2 2 Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,7 % eli henkilöllä. (Kuva 3). Vuosina Lahden kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu oli vaatimatonta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni 2,2 %. Kasvu oli voimakkainta Oulun (7,9 %), Tampereen (6,5 %), Helsingin (5,8 %) ja Jyväskylän (5,3 %) kaupunkiseuduilla. Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi yli henkilöllä vuosina Vuonna 2010 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,5 % eli 737 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli voimakkainta Oulun (1,5 %), Helsingin (1,1 %)ja Tampereen (1,0 %) kaupunkiseuduilla. Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku väheni 0,2 %. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2005=100. Joka viides lahtelainen asuu keskustassa 2000-luvun alkupuolella rakentaminen keskittyi keskustan suuralueelle, jossa kymmenen vuoden aikana asukkaiden määrä on kasvanut yli asukkaalla. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi kuitenkin Kolava-Kujala -alueella. Viimeisimmän viiden vuoden aikana kasvualueita olivat Keskustan ja Kolava-Kujalan lisäksi Ahtiala ja Laune. Jalkarannan suuralueen väkiluku on pysynyt lähes ennallaan. Muiden suuralueiden väkiluku laski, suurin väkiluvun lasku tapahtui Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. (Kuva 4). Vuonna 2010 väkiluvun kasvu oli Keskustassa 319, Launeella 281, Kolava-Kujalassa 161, Ahtialassa 56 ja Kärpäsessä 17 henkilöä. Asukasluku pieneni Jalkarannassa 72, Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -alueella 42 ja Mukkulassa 21 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna vuonna 2010 asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa (+ 163 henkilöä), Asemantaustassa (+ 124 henkilöä), Renkomäessä (+ 99 henkilöä), Paavolanrinteessä (+ 90 henkilöä) ja Ankkurin alueella (+ 85 henkilöä). Väestön määrä laski eniten Niemessä (- 65 henkilöä), Keijupuistossa (- 48 henkilöä) ja Liipolassa (- 42 henkilöä). (Kuva 5). Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina

3 3 Kuva 5. Väkiluku tilastoalueittain vuonna asukkaan raja rikki vuonna 2016? Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Vuonna 2009 laaditun väestöennusteen mukaan Lahti ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2018 ja asukkaan rajan vuonna (Kuva 6). Lahden omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa väestökasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 asti noin 0,6 prosentin vuosivauhtia, minkä jälkeen tahti hidastuu. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi yli vuonna 2016 eli pari vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan asukasta jo vuonna 2025 eli neljä vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan yhteensä noin 8 %. Samaa suuruusluokkaa kasvu on myös Helsingissä. Voimakkainta väkiluvun kasvun ennustetaan olevan Espoossa ja Vantaalla, joille odotetaan lähes 20 %:n kasvua. Ennusteen mukaan Kouvolan väestön määrä tulee laskemaan lähes 10 %. Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

4 4 Alhainen syntyneiden enemmyys hidastaa väestönkasvua Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos lisäsi kaupungin väkilukua 196 henkilöllä. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain 7 % selittyy syntyneiden enemmyydellä. (Kuva 7). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna syntyneiden enemmyys oli Lahdessa varsin alhainen. Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden syntyneiden enemmyys alitettiin vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten Espoon, Vantaan, Helsingin ja Oulun väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa vuonna 2010 syntyneitä oli ja kuolleita 1 066, joten syntyneiden enemmyys oli 50 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli Lahtea pienempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua yli 150 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väkilukua yli henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Vantaan ja Helsingin väkilukua noin 1600 henkilöllä ja Oulua yli henkilöllä. Vantaan, Jyväskylän ja Espoon väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike yhteensä. (Kuva 9). Muuttoliike kasvattaa väkilukua Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta Vuosina Lahden väkiluku kasvoi henkilöllä muuttoliikkeen seurauksena. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat Jyväskylä, Turku, Kuopio ja Kouvola, jonka nettomuutto oli negatiivinen. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes henkilöllä. Tampereen muuttovoitto oli noin 5 600, Espoon lähes ja Vantaan runsas henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2010 muuttovoittoa saivat Lahtea (+ 685 henkilöä) vähemmän Jyväskylä, Kuopio ja Kouvola. Helsinki lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan noin henkilöllä. Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun muuttovoitto oli yli henkilöä. (Kuva 9). Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina

5 5 Nettomaassamuutto suurempi vain Helsingissä, Oulussa ja Tampereella Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi nettomaassamuuton ansiosta henkilöllä. (Kuva 7). Viiden vuoden aikana määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat Lahden lisäksi Helsinki, Tampere ja Oulu. Maassamuutto oli tappiollinen Kouvolalle, Turulle ja Espoolle. (Kuva 8). Vuonna 2010 Lahteen muutti muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään lisäsivät Lahden (+ 477 henkilöä) lisäksi vain Helsinki ( henkilöä), Oulu (+ 986 henkilöä) ja Tampere (+ 543 henkilöä). Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menettivät Kouvola (- 133 henkilöä) ja Vantaa (- 110 henkilöä). (Kuva 9). Lahdelle kuntien välinen muuttoliike on vaikuttanut väkiluvun kasvuun huomattavasti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina Lahden väestönkasvusta 54 % johtui siitä, että kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2010 maassamuuton merkitys kaupungin väkiluvun kasvulle oli peräti 65 %. Väestönkasvusta vajaa kolmannes selittyy siirtolaisuudella Siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien väkilukua. Nettosiirtolaisuuden ansiosta Lahden väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina (Kuva 8). Vuonna 2010 ulkomailta muutti Lahteen 379 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille 171 henkilöä. Siirtolaisuuden ansiosta väkiluku kasvoi siten 208 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi Helsingissä runsaalla henkilöllä, Espoossa yli henkilöllä ja Vantaalla noin 950 henkilöllä. Siirtolaisuus oli tärkein syy väkiluvun kasvuun Turussa ja Helsingissä. Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä myös Espoossa ja Jyväskylässä. (Kuva 9). Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 40 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 28 % maassamuuton ollessa kaupungin tärkein väkiluvun kasvutekijä. Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2010.

6 6 Väestönmuutokset alueittain Tilastoalueittain tarkasteltuna syntyneiden lukumääräinen enemmyys oli vuonna 2010 korkein Ankkurin alueella, Riihelässä, Nikkilässä, Patomäessä, Karistossa ja Renkomäessä. (Kuva 10). Kuolleita oli syntyneitä enemmän eniten keskustassa yleensä, Jalkarannan Sarvikadun ja Tapanilan tilastoalueilla, Kivistönmäellä ja Mukkulassa. Jalkarannan korkeaan kuolleisuuden vaikuttaa alueella sijaitsevat sairaalat. Kivistönmäellä syynä on vanhustentalojen suuri määrä. Kuva 10. Syntyneiden enemmyys Lahden tilastoalueilla vuonna Vuonna 2010 muuttovoittoa saivat lukumääräisesti eniten Liipola, Asemantausta ja Karisto sekä keskustasta Mallasjuoman ja Paavolanrinteen alueet. Muuttotappio oli suurin Mukkulassa ja Pirttiharjussa sekä Ahtialan Herrasmannissa ja Sydänkankaalla. (Kuva 11). Kuva 11. Lahden nettomuutto tilastoalueittain vuonna 2010.

7 7 Väestönkasvusta huolimatta työikäisten määrä laski Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Vuonna 2010 Lahden asukasluku kasvoi 734 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 304 henkilöllä. Lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvoi. Heidän määränsä lisääntyi 89 henkilöllä vuotiaiden määrä kasvoi 209 ja yli 65-vuotiaiden peräti 740 henkilöllä. (Kuva 12). Vuoden 2010 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 53 % vuotiaita ja 19 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 8 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Lahden väestökehitykselle on ollut tyypillistä, että lasten osuus koko väestöstä jatkuvasti pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana alle 15-vuotiaiden osuus laski -0,9 prosenttiyksikköä (- 454 henkilöä). Osuuttaan väestöstä kasvattivat yli 65-vuotiaat 1,9 % prosenttiyksiköllä ( henkilöä) ja vuotiaat nuoret 0,3 prosenttiyksiköllä (+ 750 henkilöä) vuotiaiden työikäisten osuus pieneni 1,3 prosenttiyksikköä vaikka lukumääräinen lisäys oli 397 henkilöä. Kuva 12. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Kuva 13. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina Indeksi 2005=100.

8 8 Lahden ikärakenne on keskimääräistä vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuoden 2010 lopussa lasten osuus väestöstä jäi Lahtea alhaisemmaksi vain Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa, jossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 14) vuotiaiden osuus oli pienin Kouvolassa, pääkaupunkiseudun kunnissa ja Lahdessa. Nuoria oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Jyväskylässä. Lahden väestöstä 53 % oli vuotiaita. Työikäisten osuus jäi Lahtea alhaisemmaksi vain Kouvolassa vuotiaita oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla. Yli 65-vuotiaita oli suhteellisesti Lahtea (19 %) enemmän vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli vähiten Espoossa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli noin 12 %. Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on 100 työikäistä ( vuotiasta) kohti. Vuonna 2010 Lahdessa oli 100 työikäistä kohti 50 vanhusta tai lasta. (Kuva 15). Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä, mihin syynä oli lasten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Espoossa ja Vantaalla. Kuva 15. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä kohti.

9 9 Keskustan asukkaista 27 prosenttia eläkeikäisiä Lahdessa oli vuonna 2010 alle 15-vuotiaita lapsia suhteellisesti eniten Ahtialan Iltakalliolla, Viuhassa ja Rekolassa sekä Karistossa ja Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli 30 % väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 16). Lasten osuus väestöstä oli alin Kivistönmäellä, jossa vain neljä prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita. Keskustassa lasten osuus väestöstä nousi vuoden aikana viidestä prosentista seitsemään prosenttiin. Kuva vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Yli 65-vuotiaita oli vuonna 2010 suhteellisesti eniten keskustassa Mattilanmäen, Asikkalankadun ja Paavolan tilastoalueilla, joilla eläkeikäisten osuus oli yli 40 % väestöstä. Ikäihmisten osuus ylitti 30 prosentin rajan keskustan Sairaalanmäen, Lounaankadun ja Sammonkadun alueiden lisäksi Kivistönmäellä, Sarvikadulla ja Pallaksen rannassa. (Kuva 17). Yli 65-vuotiaiden osuus oli alle viisi prosenttia Karistossa, Renkomäessä, Hennalassa, Pesäkalliolla ja suurimmassa osassa Ahtialan suuraluetta. Kuva 17. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2010.

10 10 Kaupungin oma ikärakenne-ennuste Lahden kaupungin omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan lähes henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli enemmän kuin tällä hetkellä. Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä pienenee yhteensä lähes henkilöllä. Heidän osuutensa väestöstä laskee peräti viisi prosenttiyksikköä 53 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisten määrän lasku kohdistuu nimenomaan ikäluokkaan vuotiaat, joiden määrä laskee yli henkilöllä. Sen sijaan vuotiaiden määrä kasvaa yli henkilöllä. (Kuva 18). Nuorten vuotiaiden määrä ennustetaan pienenevän yli henkilöllä ja lasten määrän pysyvän lähes ennallaan. Kuva 18. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja Kaupungin oman väestöennusteen mukaan demografinen huoltosuhde nousisi nykyisestä 50:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa vuotiasta asukasta kohti olisi 23 alle 15-vuotiasta ja 45 yli 65- vuotiasta asukasta. (Kuva 19). Kuva 19. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025.

11 11 Tilastokeskuksen ikärakenne-ennuste Tilastokeskuksen laatiman trendiennusteen mukaan vanhusväestön osuus tulee jatkossakin olemaan Lahdessa suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa tullee vanhusten osuus olemaan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 20). Tilastokeskuksen ennusteessa arvioidaan, että vuonna 2025 jokaista 100 työikäistä kohti tulee olemaan sekä koko maassa että Lahdessa 70 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (81) ja alhaisin Helsingissä (51). (Kuva 21). Kuva 20. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste ikäluokittain vuoteen Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025.

12 12 Yhteenveto Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Vuoden aikana väkiluku kasvoi 734 henkilöllä. Viimeisen viiden aikana väestönkasvu on ollut voimakkainta sitten 1970-luvun alun. Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna väkiluvun kehitys on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta. Lahden väestön kasvu perustuu lähinnä muista kunnista saatuun muuttovoittoon. Vuonna 2010 maassamuuton merkitys kaupungin väkiluvun kasvulle oli peräti 65 % (+ 477 henkilöä). Sekä viiden viime vuoden aikana että vuonna 2010 nettomaassamuutto oli Suomen suurimmista kaupungeista Lahtea suurempi vain Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Vajaa kolmannes kaupungin väestönkasvusta selittyy siirtolaisuudella (+ 208 Henkilöä). Syntyneiden alhainen enemmyys (+ 50 henkilöä) hidastaa väestönkasvua. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa syntyneiden enemmyys oli alhaisempi kuin Lahdessa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 304 henkilöllä vuonna Väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 53 % vuotiaita ja 19 % yli 65-vuotiaita. 100 työikäistä kohti oli 50 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Lahden omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa väestönkasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 0,6 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen tahti hidastuu. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2016 ja vuonna Väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli enemmän kuin tällä hetkellä. Työikäisten määrän ennustetaan pienenevän lähes henkilöllä eli noin viidellä prosentilla. Myös nuorten vuotiaiden määrä ennustetaan pienenevän yli henkilöllä. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan nousevan nykyisestä 50:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa vuotiasta asukasta kohti olisi 23 alle 15-vuotiasta ja 45 yli 65-vuotiasta asukasta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta Tilastokeskus