ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

Transkriptio

1 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

2 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl Porissa vittuilu on merkki välittämisestä

3 SISÄLTÖ 1. Epäkorrekti intro Itä Suomeen 2. Alue ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä Itä Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000 luvulla

4 1. EPÄKORREKTI INTRO ITÄ SUOMEEN

5 Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M :lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliikenteen radalle investoitiin 40 M. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin! Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA

6 Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä? Jos on, kuinka paljon? Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?

7 Valtion menot ja tulot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna 2010* Menot euroa per asukas Tulot euroa per asukas Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta menoihinsa yhteensä 4,4 miljardia euroa vuodessa Valtio sai Itä Suomen maakunnilta tuloja (veroja) 3,0 miljardia euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

8 Valtion nettomenot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna Uusimaa 321 Päijät Häme 50 Varsinais Suomi Pirkanmaa 139 Kymenlaakso 147 Pohjanmaa 799 Satakunta 825 Pohjois Pohjanmaa 980 Etelä Karjala 1120 Keski Pohjanmaa 1433 Etelä Pohjanmaa 1618 Pohjois Savo 2108 Keski Suomi 2397 Etelä Savo 2458 Kanta Häme 2536 Lappi 2562 Pohjois Karjala 3093 Kainuu Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta /as. kohden enemmän kuin maksoivat veroa Uusimaa, Päijät Häme ja Varsinais Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta tuloja Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

9 mrd euroa per vuosi

10 EU rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina (miljoonaa euroa) 190 EAKR ESR Itä Suomen EUrahoitus yhteensä 361 miljoonaa euroa Itä Suomen osuus koko maan EUpotista 35 % (10,5 % väestöstä) Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus

11 EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina MAAKUNTA EAKR/ /as./v. ESR/ /as./v. YHT. /AS./V Lappi Kainuu Pohjois Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Keski Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Keski Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä Karjala Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta Häme Varsinais Suomi Uusimaa KOKO MAA Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus

12 Kannettu vesi ei pysy kaivossa vai pysyykö sittenkin?

13 2. ALUE JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014

14 GLOBALISAATIO ILMASTOMUUTOS MUUTTOLIIKE

15 Virtaava maailma Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT PÄÄOMA Beijing OPISKELIJAT MIKKELI Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT YIT 15 Virtaavat vyöhykkeet Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen Pietari KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

16 RAKENNEMUUTOKSET KESTÄVYYSVAJE SUURET REFORMIT ALUEELLISET EROT YM.

17 VIRALLINEN ALUEHIERARKIA Suuralueet Viisi suuraluetta (läänit) Maakunnat 19 maakuntaa Seutukunnat (kaupunkiseudut) 70 seutukuntaa (Työssäkäyntialueet) (Toiminnalliset alueet) Kunnat 320 kuntaa, joista 300 Manner Suomessa

18 ALUEHIERARKIA DE FACTO Metropolialue Metropolialue erityiskysymyksenä Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä) Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut Noin asukkaan toiminnalliset alueet Seutukaupungit Noin maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja Kokemäki) Maakuntien 2 tai 3 keskukset Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

19 Alue ja tilannekuva syksyllä isoa muutosvoimaa 1. Piikikkyys 2. Epäsymmetrisyys 3. Vyöhykkeisyys 4. Liike ja liikkuvuus 5. Monikulttuurisuus

20 KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus ja työpaikkakeskittymiin Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

21 MIKSI MUUTETAAN? PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT: Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne. Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ ja uramahdollisuudet Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne. KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot) Lähde: Aro 2014

22 ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

23 Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta Saavutettavuus vaikuttaa asutus ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011

24 ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä ja Lounais Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaan työssäkäyntialue 3 Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Analyysi: Timo Aro 2014 Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

25 ALUE JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2 keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km 15 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

26 3. ITÄ SUOMEN ELINVOIMA?

27 ELINVOIMA KILPAILUKYKY VETOVOIMA HOUKUTTELEVUUS

28 ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen parhaaksi Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät kovat tekijät Ulkoinen elinvoima Aluekehityksen musta aukko Sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät pehmeät tekijät Sisäinen elinvoima Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014 ALUEEN NYKYTILA Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen parhaaksi

29 ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino ja toimialarakenne, väestö, työllisyys, yritys ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät

30 Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta Työllisyys Aluetalous Väestö Yrittäjyys Saavutettavuus Osaaminen ja TKI Vetovoima Kuntatalous Muu dynamiikka

31 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 31

32 MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU KYVYN MUUTOSTA? 1. Absoluuttinen muutos 2. Suhteellinen muutos 3. Mentaalinen etu, mentaalinen käänne

33 Aluetalous

34 Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain vuosina Uusimaa omassa sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu Pohjois Savo 9. Pohjois Karjala 15. Etelä Savo 17. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

35 Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas) Kainuu Etelä Savo Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Pohjois Savo Kanta Häme Päijät Häme Keski Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois Varsinais Suomi Keski Pohjanmaa Uusimaa Etelä Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa Kainuu Viennin arvo erittäin alhainen kaikissa Itä Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

36 Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

37 Bruttokansantuotteen muutos % vuosina , ,4 Keski ja Etelä Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais Suomi 53,8 53,7 52,5 49, , ,1 38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31, , ,8 Kaikkien Itä Suomen maakuntien BKT:n muutos % 7 ripeimmin kasvaneen alueen joukossa 2000 luvulla Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

38 Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

39 Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen Huom! Mikkelin bkt /as. Helsingin, Saimaan ja Vaasan seutujen bkt asukasta kohden korkeimmat vuonna 2011 Oulun Kuopion Turun Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan Helsingin Kuopion BKT asukasta kohden lähellä koko maan keskiarvoa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

40 Työpaikka ja työllisyyskehitys

41 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Koko maassa uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle Itä Suomen työpaikkojen muutos vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

42 Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina ,6 Kymenlaakso 3,3 Etelä Savo 2,6 Päijät Häme 2,5 Etelä Karjala 2,4 Kainuu Satakunta 0,2 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski Pohjanmaalla Varsinais Suomi 1 Pohjois Karjala 1,7 Lappi 2,7 Etelä Pohjanmaa 3,9 Keski Suomi 4,3 Pohjois Savo Kanta Häme Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Uusimaa 4,8 5,8 7 8,1 8,8 Työpaikkojen määrä kasvoi Pohjois Savossa ja Pohjois Karjalassa, väheni Etelä Savossa Keski Pohjanmaa 8,9 Pirkanmaa 9, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

43 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun Helsingin 2,7 2,8 3,7 4,4 6,3 Huom! Mikkelin työpaikkojen muutos 0,5 % ( 155) Työpaikkojen määrä nousi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina Seinäjoen Tampereen Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 7,3 7,6 8 8,3 8, Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suurten seutujen joukossa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

44 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät Hämeessä Itä Suomen maakunnissa yksityisen sektorin työpaikkojen osuus erittäin alhainen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

45 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (% yksikköä) vuosina Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Karjala Pohjois Savo Etelä Savo Pohjanmaa Kainuu 3,1 4 3,9 4,6 5,2 6,5 7,8 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä maakunnassa Etelä Pohjanmaa 2,9 Satakunta 2,6 Keski Suomi 2 Pohjois Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta Häme 0,2 Etelä Karjala 1,2 Kymenlaakso 1,4 Varsinais Suomi 2 Päijät Häme 0,5 0,8 0,7 1,8 Itä Suomen maakuntien yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin :lla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

46 Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja ,5 65,9 65,7 68,8 75,1 70,4 71, ,1 66,9 69,3 67,4 65,3 70,4 74,4 Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna ,1 63,3 62, Kaikkien Itä Suomen maakuntien työllisyysaste jää alle koko maan keskiarvon Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

47 Työllisyysasteen muutos (% yksikköä) vuosina Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Savo Etelä Savo Satakunta 5,2 5,1 5,6 5,9 5,9 6,3 Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina , vähiten Uudellamaalla Pohjanmaa 4,5 Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Kanta Häme 3,6 4 4,1 Keski Suomi Etelä Karjala Pohjois Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Varsinais Suomi 1,2 1,4 2,1 2,4 2,6 3,2 3,1 Itä Suomen maakunnista Pohjois ja Etelä Savon työllisyysaste 4:nneksi ja 5:nneksi ripeimmin Uusimaa 0, Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

48 Itä Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

49 Väestökehitys

50 Väestökehitys Itä Suomen maakunnissa vuosina POHJOIS SAVO POHJOIS KARJALA ETELÄ SAVO

51 Väestökehitys Itä Suomen seutukunnissa vuosina Koillis Savon seutukunta Ylä Savon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Varkauden seutukunta Kuopion seutukunta Sisä Savon seutukunta Joensuun seutukunta Pieksämäen seutukunta Mikkelin seutukunta Savonlinnan seutukunta Keski Karjalan seutukunta 3 791

52 Väestömuutos (muutos %) Itä Suomen seuduilla vuosina Kuopion Joensuun 4,8 Mikkelin Ylä Savon 2,3 7,3 Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun seuduilla 2000 luvulla 10,3 Varkauden 11 Savonlinnan 11,3 Sisä Savon 18,3 15,8 16,8 12,4 Pieksämäen Koillis Savon Keski Karjalan Pielisen Karjalan Väestö väheni viidenneksellä Pielisen Karjalassa ja Keski Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

53 Osaaminen ja TKIdynamiikka

54 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois Pohjanmaalla vuonna Pohjois Savossa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 5:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

55 Itä Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala

56 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä 2000 ja Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylivoimaisesti korkein Uudellamaalla Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 13. Etelä Savo Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

57 Itä Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala

58 Tutkimus ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja T&K menot kaikki 2000 T&K menot kaikki Pohjois Pohjanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais Suomi yli 1000 euroa per asukas Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 9. Etelä Savo Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

59 Summa Summarum

60 Maakuntien kilpailukyky vuosina Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1 10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

61 Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73 5 Pohjois- Pohjanmaa 64,5 6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-Häme 57,5 8 Etelä-Karjala 56,5 9 Keski-Suomi Pohjois-Savo 47,5 11 Satakunta Päijät-Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-Savo Etelä- Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu 32,5 18 Keski- Pohjanmaa 32 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-Suomi 79,5 Pohjois- 4 Pohjanmaa 68 5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-Suomi 56 9 Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta 42,5 12 Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo 25,5 18 Kainuu 22,5 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-Suomi 72,5 5 Kanta-Häme 68,5 6 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-Savo 51,5 10 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-Karjala Lappi 38,5 15 Kymenlaakso Pohjois-Karjala 35,5 17 Etelä-Savo 29,5 18 Kainuu 29 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

62 Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien välisenä aikana Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

63 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen stk. 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk Kotka Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi Tornion stk Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan stk. 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi Tornion seutukunta Ylä Savon seutukunta 14, Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka Haminan stk Ylä Savon seutukunta 22, Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä Savon seutukunta Kotka Haminan stk. 24,75 Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi

64 Itä Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu! Alkuetu Mentaalinen etu Alueen kasvuedut Sijaintietu Rakennettu eli strateginen etu Demografinen etu

65

66 Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?

67 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro