MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Transkriptio

1 MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

2 Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyyskuolleisuus) Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto) Suomen väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 % Historiallinen käänne: työikäisten ( vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!

3 Keskimäärin muuttoa vuodessa Josta, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Josta, kuntien välisiä muuttoja 30 % Josta, maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

4 Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

5 1. REPEYTYVÄ SUOMI! 2. (KANTA)KAUPUNKIEN KASVU! 3. TODELLISET VOITTAJAT! MAAHANMUUTTO MUUTOSVOIMANA! VILLIT KORTIT?

6 Repeytyvä Suomi!

7 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

8 Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea) maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +15,7 +13,1-22,9 Muuttovoittoa -22,9 Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota +15,5-7,3-39,6-7,3-39,6-17,1-13,4-17,1-10,6-3,5-1,0 +15,7-13,7-9,0 +1,1 +5,5-17,2-10,5 +10,4-7,8 +1,0 +5,9 +10,2 +25,0 +1,1 +5,7 +14,4 +11,8 +20,7-13,4-10,6-3,5 +3,8-9,0 +15,7 +1,1 +5,5 +10,4-1,0-13,7-10,5-17,2-7,8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

9 Nuorista vuotiaista eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina Kerava Ylivieska Maarianhamina Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Jyväskylä Oulu Turku Tampere Helsinki

10 TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI ( ) Helsinki Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Helsinki 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

11 (Kanta)kaupunkien kasvu!

12 Suurten keskuskaupunkien (6) ja niiden kehyskuntien (57) kuntien välinen nettomuutto vuosina Suurten kaupunkien kehyskunnat (57) Keskuskaupungit (6) Käänne nousukauden huipulla vuonna 2007 Keskuskaupunkien muuttovoitot kehyskuntia suuremmat Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; analyysi Timo Aro 2015 Keskuskaupungit: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti Kehyskunnat: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola

13 Akselin otsikko Keskuskaupunkien osuus (%) koko kaupunkiseudun kasvusta ,0 90,0 80,0 Kaavion otsikko Jyväskylä 99,8 % Oulu 85,9 % Turku 84,4 % 70,0 60,0 50,0 Tampere 64,5 % Helsinki 47,4 % 40,0 30,0 20,0 10,0 0, * Perustuu alueluokitukseen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

14 Todelliset voittajat!

15 Määrällinen muuttoliike Laadullinen muuttoliike

16 Ei se muuttajien määrä, vaan muuttajien rakenne! Työmarkkina-asema (työllinen, työtön tai työvoiman ulkopuolella) Koulutusrakenne (perus-, keski- tai korkeaaste) Tulo- ja lähtömuuttajien rakenne Ikärakenne (esim vuotisjaksoittain) Tulorakenne (keskimääräiset tulot, laskennallinen tulokertymä)

17 Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa

18 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Työlliset muuttajat Muut muuttajat v v v v v. Yli 65-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

19 Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina Neljä maakuntaa sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina : Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme Lappi Työllisten muuttovoitot keskittyivät Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä henkilöä vuosina Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muuttotappiota Pohjois- Pohjanmaa (-2 227), Keski-Suomi ( ), Lappi (-1 142) ja Pohjois- Karjala (-1 073) Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais- Suomi Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Kanta-Häme Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Savo Kainuu Kainuu Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois- Karjala Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

20 Työllisten muuttovirrat seutujen välillä vuosina Työllisistä sai muuttovoittoa vain 15 seutua vuosina Pohjois- Lapin Helsingin seutu sai työllisistä muuttovoittoa yhteensä henkilöä ja Tampereen seutu noin henkilöä vuosina : muiden työllisistä muuttovoittoa saaneiden seutujen voitot vähäisiä Tunturi- Lapin Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä kärsivät määrällistä muuttotappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön kolmen vuoden ajanjaksolla vuosina Seinäjoen Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Vaasan Tampereen Lahden Hämeenlinnan

21 Työllisten muuttajien nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina Työllisten muuttajien nettomuutto yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen tulomuuttajan tulot keskimäärin noin euroa ja ei-työllisten noin 7000 euroa Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia (20): työllisistä sai sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten muuttovoittoa Helsinki Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Seinäjoki ja Hämeenlinna. Seinäjoki sai keskuskaupungeista suhteellisesti toiseksi eniten muuttovoittoa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta; Analyysi Timo Aro 2016

22 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä

23 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina Miljoonaa euroa 249, Helsinki, Espoo ja Vantaa hyötyivät laskennallisesti muuttoliikkeestä yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina ,2 Hämeenlinna ja Seinäjoki hyötyivät asukasta kohti laskettuna (euroa/asukas) eniten muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta Muuttoliikkeestä aiheutui suurista muuttovoitoista huolimatta eniten taloudellista rasitetta Tampereelle, Turulle ja Jyväskylälle vuosina ,6 43,3 39,9 37, ,1 11,6 6,5 5,6-0,8-9,5-10,2-14, ,1-26,9-41,1-51,3-79, *Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlaskettujen tulojen välistä erotusta yhden kalenterivuoden aikana. Tulot sisältävät kaikki verottajan tiedossa olevat tulot: valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot, pääomatulot ja muut tulot Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016

24 Maahanmuutto muutosvoimana!

25 Nettomaahanmuutto määrällisesti kunnittain vuosina Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä henkilöä vuosina eli lähes Porin asukasluvun verran Maahannmuutosta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä muuttovoittoa: Helsinki (16 555), Espoo (7 776), Vantaa (6 459), Turku (3 762), Tampere (2 995), Oulu (2 235), Kotka (1 860), Vaasa (1 851) ja Jyväskylä (1 629). Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina yli henkilöä yli -1 henkilöä Maahanmuutosta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. tilastollista muuttotappiota vuosina : Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

26

27 Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina Koko maassa oli noin (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja (5,7 %) vuoden 2013 lopussa Vieraskielisten määrä 12 kertaistui vuo-sina ja kolminkertaistui vuo-sina Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä vie-raskielistä eli muita kuin suomen-, ruot-sin- tai saamenkielistä. Vuoden 2014 lopussa vieraskielisten määrä oli henkilöä eli enemmän kuin Turun kau-pungissa on asukkaita Vieraskielisistä lähes yhdeksän kym-menestä (88 %) asuu kaupunkimaisissa kunnissa, kun kantaväestössä vastaava osuus on 69 % Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

28 TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti vuosina KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA Helsinki Espoo 7776 Vantaa 6459 Turku 3762 Tampere 2995 Oulu 2235 Kotka 1860 Vaasa 1851 Jyväskylä 1629 Lappeenranta 1430 Lahti 1413 Kuopio 1298 Rovaniemi 1131 Hämeenlinna 1095 Joensuu 1038 Kouvola 1022 Kajaani 862 Pietarsaari 820 Pori 817 Kerava 746 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI ( ) Geta 18,7 Föglö 17,0 Vöyri 14,4 Kristiinank. 13,5 Siikajoki 12,3 Eckerö 11,3 Kökar 11,1 Pudasjärvi 9,7 Pietarsaari 8,4 Närpiö 7,6 Punkalaidun 7,6 Lumparland 7,4 Lieksa 7,3 Sund 7,0 Kotka 6,8 Vårdö 6,4 Kemi 6,3 Vantaa 6,3 Honkajoki 6,2 Uusikaarlepyy 6,2

29 Villit kortit?

30 Murtuko perinteinen muna-kana asetelma? ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi

31 Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030? Väestö kasvaa noin joka kolmannessa kunnassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa yli 15 % kuudessa Manner-Suomen kunnassa: Pirkkalassa, Luodossa, Lempäälässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa Väestö vähenee yli -15 % 44 kunnassa: suurimmat menetykset Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomussalmella ja Rautjärvellä Väestöennuste kunnittain (muutos %) >10 % (33 kuntaa) 0,1-9,9 % (81 kuntaa) -0,1- -9,9 % (98 kuntaa) < -10 % (105 kuntaa) Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin positiivinen väestökehitys vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016

32 Yhteenveto pähkinänkuoressa

33 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317). Aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen kasvava yhteys? 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?

34 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoliikkeen valikoivuus eli muuttajien yksilöllölliset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet poikkeavat alueiden välillä. Muuttoliikkeen määrään ja muuttajien rakenteeseen liittyvät erot. Lisääkö muuttoliikkeen valikoivuus entisestään sekä suuralueiden välisiä että kaupunkiseutujen sisäisiä eroja? 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä

35 Muuttovetovoimaisen alueen 6 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, erityisesti suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva

36 LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro