Etelä Suomen näkökulmasta

Transkriptio

1 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen

2 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö ja liikenne Etelä Suomi on korkeatasoinen k Itämeren alueen liiketoimintakeskus lk k k sekä kotimaisille että maailmanlaajuiselle yritystoiminnalle. Aluerakenne on ehyt, alueellisesti kestävä ja perustuu maakuntien erityispiirteisiin. Kasvua on pystytty ohjaamaan kehityskäytävien varteen taajamiin ja maakuntakeskuksiin. Pääkaupunkiseutu jamaakuntakeskukset ovat Etelä Suomen pääkeskuksia. Ne vahvistuvat keskinäisen vuorovaikutuksen, työnjaon ja ulkoisten yhteyksien vahvistumisen myötä. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis toiminnallisia kehityskäytäviä. Vuonna 2030 Etelä Suomessa korostuvat kansainväliset yhteydet, liikenteen palvelutaso ja väylästön kyky palvella logististen keskusten verkostoa. 2

3 ETELÄ SUOMEN ASUMISEN, YMPÄRISTÖN JA LIIKENTEEN VISIO

4 Kehittyneisyyssijoitusten keskiarvo ,0 Sis. väkiluku 2012, työttömyysaste % 2011, työllisyysaste % 2011, korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus % 2011, koulunsa keskeyttäneiden osuus % 2010, T&K menot suhteessa BKT:een % 2010, BKT 2010 ja väestötiheys ,0 12, ,0 8,0 6,0 40 4,0 2,0 0,0 Lehtinen/Hurtta LÄHDE: TILASTOKESKUS 4

5 Lähde: Helsingin Sanomat

6 30,00 25,00 Kilpailukyky ALUEBKT osuuden suhteellinen muutos ,00 15,00 10,0000 5,00 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 Lehtinen/Hurtta LÄHDE: TILASTOKESKUS 6

7 Etelä Suomen eteenpäin (esiselvitys) Muutoksia: Hämeenlinnan seudulla vahva kehitys osana HHT vyöhykettä myös Lahden oikoradan avaamisen myötä vahvistuvaa kehitystä vt 4 varrella. Salo Turku akseli on jäänyt kehityksestä suhteellisesti jälkeen, mutta Suomen mittakaavassa tilanne edelleen hyvä. Kymenlaakso ja Etelä Karjala suuntautuvat t atyhä vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön suuntana Venäjän kiinnostus Suomen turvallisiin markkinoihin. Myös Viro ja varsinkin kautta kulku Baltianläpi läpi Keski Eurooppaan kiinnostaa pääkaupunkiseudulla. 7

8 Etelä Suomen aluerakenteen muutos rakennekuva ideoinnin ja keskustelun pohjaksi

9 Tukholma Helsinki Turku Kotka Pietari kehityskäytävän kaupunkiyhteistyön edistämisselvitys

10 Venäjän suunnan liikenne Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on rajavartio osasto selvittänyt kasvavaa rajaliikennettä ja sen hallinnan vaikutuksista rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Skenaariota, jossarajaliikenne jatkaanykyistä kasvuaan ja EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden jälkeen, pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona. Rajaliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan nykyisellä vauhdilla ( %) tai jonkin verran hidastuvan. Nykyisen rajaliikenteen kasvun jatkuessa rajanylitysten määrä olisi suunnittelukauden lopussa miljoonan tasolla. Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä nimisen selvityksen. Selvityksessä on lähtökohtana mahdollisten Venäjän talouden skenaarioiden laatiminen ja niiden pohjata on tarkasteltu talouden muutoksen vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. On arvioitu, että vuonna 2030 Suomen ja Venäjän välillä tehdään yhteensä miljoonaa matkaa vuodessa. Tieliikenteen osuus näistä matkoista olisi vuonna ,2 miljoonaa ja vuonna miljoonaa matkaa vuodessa. Maanteiden henkilöliikenteestä n. 80 % kulkee Kaakkois Suomen raja asemien kautta. Henkilöajoneuvojen määrän kasvun oletetaan olevan 2,5 kertainen nykytasosta kt t vuoteen Tutkimus ja analysointikeskus TAK oy maakunnan liittojen, ELY keskuksen ja matkailutoimijoiden teettämän selvityksen tulosten mukaan viisumivapauden vaikutukset lisäisivät matkailua merkittävästi. Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidestä hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Venäläisten tekemien Suomen matkojen määrä tulisi kasvamaan vuoden 2012 n. 4 miljoonasta vähintään 7,1 miljoonaan matkaan viisumivapauden vaikutuksesta. 10

11 Pohjoinen kasvukäytävä yritystoiminnan tukena Kaakkois-Suomi 11

12 Etelä Suomen kasvu ja kehityskäytävät y Pohjoinen kasvukäytävä tarjolla tuhansia työpaikkoja, miljardeja euroja ja toimiva liikennejärjestelmä E18 kehityskäytävä Salpausselän kehityskäytävä Helsinki Hämeenlinna Tampere kasvukäytävä, Rail Baltica Helsinki Forssa Pori liikennekäytävä Pro 9 tie Pro vt12 12

13 Vt 12 Vt 6 Raideliikenne Lahti Vainikkala, kaksoisraide Lahti Luumäki Imatran rajanylityspaikka Imatran rajanylityspaikka Esimerkki Esimerkki maakuntien kehityskäytävistä Salpausselkävyöhykkeellä

14 Mihin vastauksia tai tukea Allista? Kaupunkien verkosto Metropolialue Tukholma Etelä Suomi Pietari Baltia Yritystoiminnan tukeminen 14

15 Kiitos! Kymenlaakson Liitto tel Karhulantie 36 B/ PL 35 fax Kotka [email protected] 15