FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

2 SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa 3. Forssan seudun elinvoima väestöllisestä näkökulmasta

3 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla

4

5 Valitaan porukalla tapetteja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen kommentti eurokriisin aikoihin -

6

7 Virallinen aluehierarkia Läänit 5 lääniä Maakunnat ja ELY-keskusalueet 19 maakuntaa 15 ELY-keskusaluetta (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä) Seutukunnat 70 seutukuntaa Kunnat 317 kuntaa

8 Aluehierarkia de facto keväällä 2015 Metropolialue Metropolialue Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyntialue Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) Noin asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä Seutukaupungit, seutukeskukset Noin maakuntakeskusta tai seutukaupunkia Maakuntien 2- tai 3 keskukset Suurten kaupunkien kehyskunnat Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskuntia Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

9 5 aluerakenteeseen vaikuttavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa Piikikkyys MUUTOS- VOIMAT 3. Polarisaatio Vyöhykkeisyys 5. Monikult-tu urisuus 4. Liikkuvuus

10 keskeistä muutostrendiä

11 MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskittyminen Globaali trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittyminen, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike luovat kasvavaa palvelukysyn-tää Suom myöhäiskaupungistunut kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa; kehitys noin vuotta jäljessä Ruotsin kehitystä

12 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % Vieraskielisistä (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (2013) 76,2 66, ,2 Yrityksistä (2013) 50 39,6 Työpaikkalisäyksestä ( ) 89,3 108,5 Työpaikoista (2012) Bruttokansantuotteesta (2012) Väestönlisäyksestä ( ) Väkiluvusta (2013) 59,7 47,3 62,7 50,6 38,7 78,3 96,3 84,7 Osuus koko maasta %

13 Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla ja koko maassa vuosina Helsingin seutukunta (1) Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Muut Manner- Suomen seudut (54) Keskisuuret seudut* (9) * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan

14 KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTA- RAJOJA VUOSINA KAUPUNKIALUEET HENKILÖÄ: Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue MAASEUTUALUEET HENKILÖÄ: Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu km Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki- ja maaseutuluokituksen mukaan

15 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

16 MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymykseksi. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lisääntyvä pendelöinti laajentaa Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialuetta. Aikaetäisyys nousee matkaetäisyyden rinnalle keskeiseksi kilpailukykytekijäksi.

17 Toiminnalliset alueet laajenevat pendelöinnin seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus

18 Miksi Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen ei näy Forssan seudulla?

19 Liikennevirtojen keskeinen merkitys aluerakenteessa

20 MUUTOSTRENDI 3 Asuminen ei ole enää vain asumista! Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen, kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä lisääntyy, täydennysrakentamista, rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista, korkeampia rakennuksia ja brändättyjä uusia asuinalueita vailla yhteyttä paikkakuntaan jne. Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen liittyvät arvot ja arvostukset muutoksessa Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti. Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat polarisoituvat.

21 Houkuttelevuus, vetovoima ja mainekuva korostuvat yhä enemmän alueiden välisessä kilpailussa Kovat vetovoimatekijät Pehmeät vetovoimatekijät

22 Paikkojen laatu korostuu kilpailussa uusista asukkaista, yrityksistä ja investoinneista Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, liikenneyhteydet ja infra, työ- ja työpaikkakehitys, koulutus-tarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympäristön laatu, mieli- ja mainekuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaaaika, tapahtumat, luontoarvot jne. Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.

23 PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku- Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä- Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014

24 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa

25 Ei meitä porilaisia mikään vaivaa, korkeintaan se, ettei meitä noteerata. On hienoa kun haukutaan. Sillä kuten arabialainen sananlasku toteaa: kukaan ei potkaise kuollutta koiraa - Timo Koivisto -

26 MITÄ ON ALUEEN ELINVOIMA? Hyvinvointia Kasvua Kilpailukykyä Kannattavuutta Tuloksellisuutta Dynaamisuutta Energisyyttä Ketteryyttä Notkeutta Jne.

27 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva ja mentaalinen etu Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

28 ALUEEN ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat hitaasti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

29 ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI- SEN VAIKEUDESTA 1.Absoluuttinen muutos 2.Suhteellinen muutos 3.Mentaalinen muutos 4. ja suhteessa mihin?

30 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKYMITTARISTO Analyysin kohteena ovat kaikki Manner-Suomen kaupunkiseudut (67) Analyysin vertailun kohteena kuusi aluetalouspainotteista muuttujaa: työn tuottavuus, innovatiivisuus, teollisuusvaltaisuus, koulutustaso ja työllisyysaste Jokaisen seudun sijoitusta verrataan muuttujittain kaikkien seutujen mediaaniin ja lasketaan yhteispisteiden perusteella kokonaiskilpailukyky Forssan seudun sijoitus toiseksi tai kolmanneksi parhaassa neljänneksessä vuosina Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö; 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Vaasan Helsingin 3. Tampereen Tampereen Helsingin Tampereen 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Lappeenrannan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Raahen Turunmaan 9. Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa 10. Jyväskylän Turun Turun Kokkolan 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin Rauman 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen Forssan 19. Forssan 33. Forssan 28. Forssan

31 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

32 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 32

33 Forssan seudun elinvoima-analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys ja osaaminen ja TKI-toiminta) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa Forssan seudun positio suhteessa rakenteeltaan samankaltaisiin verrokkiseutuihin. Vertailuanalyysin kohteena olivat Forssan seutu ja kahdeksan muuta seutua (Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Loimaan, Pietarsaaren, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Varkauden ja Ylä-Savon) Analyysin aikajänne käsitti vuosien välisen kehityksen. Noin vuoden aikajakso mahdollistaa alueiden kehityksessä tapahtuneen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Forssan seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen ja koko maan kehitykseen. Forssan seutu on vertailuanalyysin keskiössä.

34 Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna kohtalainen. Kaikkien verrokkiseutujen BTV-indeksi oli negatiivinen vuosina Bruttokansantuote oli Forssan seudulla noin euroa vuonna BKT oli asukasta kohden 4:nneksi korkein ja nousi noin euroa asukasta kohden vuosina BKT:n suhteellinen muutos oli 3:nneksi korkein verrokkien joukossa ja ylitti selvästi koko maan keskiarvoisen muutoksen. Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli 1,44 eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,44 ei-työllistä henkilöä. Työllisyysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli kaksijakoista. Forssan seudulla oli noin työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä väheni kuitenkin työpaikalla vuosien välisenä aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin koko maassa 5,4 %, mutta Forssan seudulla työpaikkojen suhteellinen muutos oli -10,4 % vuosina Forssan seudun työpaikkakehitys oli verrokkeihin verrattuna keskimääräisellä tasolla. Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 1 300:lla vuosina Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät -14,6 % vuosina , joka oli suhteellisesti 3:nneksi suurin pudotus verrokkiseutuihin nähden. Työllisyysaste oli Forssan seudulla koko maan keskiarvon tasolla ja verrokkiseutujen kärkijoukossa. Työllisyysaste kohentui kuitenkin vähiten vertailujoukosta vuosina Yritysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna keskimääräistä. Forssan seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli 407 yritystä positiivinen vuosina Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla. Forssan seudulla yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla (pl. kaivostoiminta ja louhinta). Forssan seudulla perustettiin keskimäärin 11,8 yritystä vuodessa tuhatta asukasta kohden, joka oli verrokkiseutujen keskimääräistä tasoa, mutta vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvoa (13,1). Forssan seudulla oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 67,7 tuhatta asukasta kohden, joka oli vertailujoukon neljänneksi korkein ja hieman koko maan keskiarvon yläpuolella (66,5). Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli Forssan seudulla vertailujoukon kolmanneksi korkein ja koko maan keskiarvon yläpuolella.

35 Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin nähden keskimääräistä parempaa. Forssan seudulla asui asukasta vuoden 2013 lopussa. Forssan seudun väkiluku vähentyi noin 1200 henkilöllä vuosina Verrokkiseuduista väkiluku kasvoi vain Pietarsaaren ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana. Forssan seudun asukasluvun väheneminen oli maltillinen verrokkiseutujen joukossa. Forssan seudun kokonaisnettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) oli yhteensä -434 henkilöä vuosina Muuttotappio oli vähäinen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutuun (-4 200) tai Varkauden seutuun (-2 500). Forssan seudun nettomuutto tuhatta asukasta kohden oli vertailujoukon kolmanneksi kilpailukykyisin. Väestöllinen huoltosuhde (0,63) eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli paras vertailujoukosta yhdessä Varkauden seudun kanssa, mutta oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (0,56) Osaamisdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkien keskitasoa ja T&K kehityksen osalta verrokkien kärkeä. Forssan seudulla oli 64 % yli 15-vuotiaista suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla vuosina Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 22,1 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla, mutta osuus jäi selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (29,3 %). Forssan seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat verrokkiseutujen korkeimmat. Forssan seudun kaikki T&Kmenot olivat 999 euroa asukasta kohden, joka on enemmän kuin esimerkiksi ns. yliopistokeskusseuduilla (so. Lahden, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Mikkelin ja Kajaanin seuduilla) tai pienemmillä yliopistoseuduilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos oli lisäksi Forssan seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuosien välisen aikana.

36 3. Forssan seudun elinvoima väestöllisestä näkökulmasta

37 KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto

38 Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

39 Muuttoliike on pirullinen yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö

40 2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin muuttoa Joista, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Joista, kuntien välisiä muuttoja 30 % Joista, maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

41 Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina : muuttoliike on erittäin valikoivaa ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 74,1, % 22,7 % 3,2 % Kaikista muuttajista alle 35-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kaikista muuttajista vuotiaita Kaikista muuttajista yli 65-vuotiaita

42 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksittäisissä paikoissa näiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa sai Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina yli henkilöä Yli henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kun-taa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138) Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä -664 henkilöä vuosina : Jokioinen -242, Tammela - 172, Forssa -142, Humppila -60 ja Ypäjä -48 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

43 KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

44 VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA Väestönlisäys oli positiivinen joka kolmannessa (105) kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes henkilöä: Helsinki sai vuodessa väestönlisäystä keskimäärin henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä noin henkilöä Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180). Väestönlisäys yhteensä vuosina yli henkilöä yli -300 henkilöä Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina : Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (- 1073) Forssan seudun kaikkien viiden kunnan väestö väheni yhteensä -934 henkilöllä vuosina : Forssa - 287, Jokioinen -230, Tammela -226, Ypäjä -110 ja Humppila -81 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

45 VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA KESKI- VÄKILUVUSTA VUOSINA Väestönlisäys ylitti suhteessa asukaslukuun oli 10 promillen rajan tuhatta asukasta kohden Jomalassa (12,1) ja Pirkkalassa (12,0) Merkittävään yli 0,5 %:in vuosittaiseen väestönlisäykseen ylsi yhteensä 27 kuntaa vuosina Näiden kuntien joukossa oli kaupungeista Espoo, Oulu, Seinäjoki, Helsinki, Vantaa ja Tampere Väestö väheni viisivuotisjaksolla suhteessa asukaslukuun yli 10 promillea kahdeksassa kunnassa. Väestönlisäys promillea keskiväkiluvusta vuosina yli + 10 promillea 1000 as. kohden Yli - 10 promillea 1000 as. kohden Manner-Suomen kunnista väestö väheni eniten Hyrynsalmella, Sallassa, Rautjärvellä, Juukassa, Puolankassa, Puumalassa ja Puolankalla. Forssan seudulla väestö väheni suhteessa asukaslukuun eniten Ypäjällä (-4,4 promillea), Jokioisissa (-4,1), Tammelassa (-3,5), Humppilassa (-3,3) ja vähiten Forssassa (-1,6). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

46 Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina

47 Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina : Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Tilanne heikentynyt erityisesti 2010-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200

48 Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa vuosina : Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin , jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

49 Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat maahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muutto-voittoa siirtolaisuudesta vuosina : vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien muuttovoitto siirtolaisuudesta jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

50 Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Forssan seudun väestö väheni yhteensä henkilöllä vuosina : Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeestä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

51 Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0, ,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

52 Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina , mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

53 Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais- Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä- Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Tulomuuttojen määrä Lähes joka kolmas tulomuuttaja Helsingin seudulta! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

54 Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Rauman Jyväskylän Riihimäen Lahden Porin Etelä- Salon Loimaan Hämeenlinnan Tampereen Turun Helsingin Noin joka kolmas lähtee Turun, Tampereen tai Hämeenlinnan seuduille! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

55 Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kiinnittymistä osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

56 Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; Lahden Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

57 Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien välisenä aikana Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki -79 Salo Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja Ypäjä Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle Tampereelle Hämeenlinnalle ja Tammelalle vuosina Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

58 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

59 Forssan seudun tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina

60 Muuttajien määrä Muuttajien profiili, rakenne

61 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Graafin luvuissa ovat muka-na kaikki tulomuuttajat, jotka ovat muuttaneet kuntien välillä vuonna Työlliset muuttajat Muut muuttajat Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot noin ja ei-työllisten Työllisten ja ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot kasvoivat tasaisesti iän mukana Työllisten muuttajien keski-määräiset tulot olivat 2-3 kertaa korkeammat kuin ei-työllisten eri ikäryhmissä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta v v v v v. Yli 65- vuotiaat

62 TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROILLA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muutto-voittoa työllisistä muuttajista vuosina Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seu-tuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä henkilöä muuttovoittoa vuosina Tunturi- Lapin Pohjois- Lapin Tampereen seutu sai työllisistä muuttovoit-toa noin tuhat henkilöä vuosina Muiden muuttovoittoisten seutujen voitot vaihtelivat henkilön välillä Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-totappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina Vaasan Vaasan Seinäjoen Tampereen Lahden Hämeenlinnan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

63 Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna vuotiaista, vuotiaista ja vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

64 Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi ja vuotiaiden ikäryhmistä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

65 Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Forssan seudun nettomuutto koulutusrakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutusasteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatkoopintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorittaneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista: Jokioisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muuttotappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

66 Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina Muu työvoimaan kuulumaton Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan Lapsi (0-14 v.) kuulumaton Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

67 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

68 Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa ja lähtömuuttajien vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina paitsi vuonna Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

69 Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina KUNTA EROTUS KESKI- MÄÄRIN Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina FORSSA ,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot JOKIOINEN ,4 HUMPPILA ,4 TAMMELA YPÄJÄ ,6

70 Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

71 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa Ypäjä Tammela Tulokertymä yhteensä Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa Jokioinen Humppila Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina Forssa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

72 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (euroa asukasta kohden per vuosi) vuosina Muuttajien rakenteesta hyötyi eniten asukaslukuun suhteutettuna Tammela: Tammelan tulokertymä oli keskimäärin +117 euroa asukasta kohden vuodessa Humppilan tulokertymä oli asukasta kohden keskimäärin 40 euroa vuodessa ja Forssan 16 euroa. 150,0 100,0 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä euroa asukasta kohden per vuosi 117,1 Jokioisen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna keskimäärin -89,7 euroa negatiivinen ja Ypäjän -45 euroa. Jokioisten negatiivinen tulokertymä oli asukasta kohden huomattavan korkea. Suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa tulokertymä on positiivisimmillaan noin euroa vuodessa ja negatiivisillaan suurissa keskuskaupungeissa noin euron välillä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 50,0 0,0-50,0-100,0 40,3 16,1 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä -45,2-89,7

73 Yhteenveto

74

75 Alueelle kilpailuetua tuottavat tekijät - Tulevaisuususko - Positiivinen retoriikka - Jatkuva toisto ja vahvistaminen - Hyvät tarinat - Positiiviset mieli- ja mainekuvat - Yhtenäisyys ulospäin Alkuetu Mentaalinen etu Sijainti- tai saavutettavuusetu Alueen vetovoima - Yhteinen tahtotila - Vahvuuksien ja kärkien vahvistaminen - Strategiset valinnat - Monipuolistaminen - Keskeiset toimijat kimpassa - Tuloksellinen edunajaminen Rakennettu eli strateginen etu Demografinen etu