Vadelman eri tuentamenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Karhunvadelman viljely

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vaihtoehtoisia menetelmiä

Vadelman pensasmaiset satotaimet

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjanviljelyn edellytykset

Hedelmän- ja marjanviljely

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Rakennusprojekti Pitkä pöytä penkeillä

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kylvö suoraan vai suojaan?

TAIFUUNIN MAAILMANPYÖRÄN RAKENNUSOHJEET

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

MATKARAPORTTI SERBIAN OPINTOMATKALTA Koneellisen marjankeruun mahdollisuudet Satakunnassa -hanke. Elli Ruutiainen ProAgria Länsi-Suomi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Hinnasto , ALV 0 %

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Opetusmateriaali. Tarvittavat välineet: KUVA 1. Rullakko 1. KUVA 2. Rullakko 2, jossa kiekoissa on kuhmu

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Herukkaviljelmän perustaminen

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Lisälannoitus kasvukaudella

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Aritmeettinen lukujono

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

ALKUSANAT. Jouni Lintu

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Marjanviljely elinkeinona

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Kasvintuotanto kannattaa

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

23330 Pensaat ja köynnökset

Transkriptio:

Vadelman eri tuentamenetelmät Pirjo Kivijärvi ja Sanna Kauppinen MTT Ekologinen tuotanto Mikkeli 1.4.2004 31.3.2007

Historiakatsaus vadelman tuennasta Lähde: Suuri Puutarhatietokirja, II osa, 1934.

Vadelman tuentamenetelmien rakentamista sisätiloissa ja pellolla

Kuivaharjoittelua maapohjahallissa Kasvuston istutus

? Välillä meinas mennä sormi suuhun????

Latvan taivutus kaarelle Hyödynnetään versojen latvojen tuottama sato Suositeltava erityisesti harvoissa kasvustoissa Muskoka-, Ottawa-, Jatsi- ja Jenkka-lajikkeita taivutettiin kaarelle, Muskokaa sekä syksytalvella että keväällä kokemuksia: - taivutus onnistui kaikilla lajikkeilla - taivutustyö käy nopeasti - versojen syysleikkaus hidastuu - tiheä kasvusto kasvinsuojeluruiskutukset tehtävä huolella - lisää satoa latvottuun verrattuna

Gjerde-tuenta Muunnos V-tuennasta, Norjassa yleisesti käytössä Versot aukaistaan V-asentoon vasta kukinnan alkaessa lyhytversojen kasvu suuntautuu kasvustosta ulospäin poiminta helpottuu Kesällä 2005 kokeiltiin Gjerde-tuentaa yhdellä tilalla: 0-sidonta, 15 cm:n sidonta ja 25 cm:n sidonta Kokemuksia: - menetelmänä ei tuota lisätyötä V-tuentaan verrattuna - tauennan avaaminen V-asentoon ei katkonut lyhytversoja - liikaa lyhytversoa kasvuston alaosissa

V-tuettu kasvusto

0-sidonta Ottawalla

15 cm-sidonta Ottawalla

Lauta pitää sidonnan oikean levyisenä myös tolppien välillä

Juuri aukaistu gjerde13.6.05 Normaali V-tuenta 13.6.05

Gjerde-tuenta Lyhytversot kasvavat voimakkaasti sivulle

V-tuenta Lyhytversot kasvavat osittain kasvuston sisään

Lyhytversojen kasvaminen rivin sisään eri tuennoilla Laskettu 10 metrin matkalta 22.6.05, tulos samansuuntainen myös 11.8.05 prosenttia kaikista lyhytversoista 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 normaali V 0-sidonta 15 cm-sidonta 25 cm-sidonta

Linkkutuenta Tukitolppiin kiinnitetyt laudat liikkuvat akselin varassa tuetun kasvuston asentoa voidaan muutella Riviväli voi olla pienempi kuin V-tuennassa Työläämpi rakentaa kuin V-tuenta

Kokemuksia: - keskitolpan oltava pidempi, jotta uusi versosto saadaan tuettua keskelle - patukkapoiminta onnistuu leveässä V-tuennassa

Sadon patukointia

Vaakatuenta Onnistuu vain taipuisilla lajikkeilla Vaatii leveämmät rivivälit kuin V-tuenta Versojen latvat voidaan leikata tai taivuttaa uloimman tukilangan suuntaisesti Vaatii vähintään kaksi alatukilankaa Versot sidotaan yksittäin alatukilankoihin tai saadaan pysymään paikoillaan päälle vedettävillä langoilla Vaakatuenta on kannattavaa lähinnä patukkapoiminnassa Leveässä vaakatuennassa osa sadosta poimijan ulottumattomissa

Vaakatuennassa lyhytversojen kasvu suuntautuu ylöspäin

Vadelman tuentaverkon kokeilua vaakatuennassa

Vadelmaverkkoa ei saada riittävän kireälle

Kiitos Ismolle ja asiasta innostuneille viljelijöille! 1.4.2004 31.3.2007