POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki
Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2
Ajankohtaista 2 www.mtt.fi/ruukki Navettarakentaminen Rakennutti Ruukin yrityspuisto Oy Pääsuunnittelija Insinööritoimisto S Vedenoja, LVI suunnittelijana LVI-Toimisto J.Taskinen Oy ja sähkösuunnittelija Sähköliike Kuusisalo OY. Navetan runkorakenteet toimitti Conexx ja asensi Rymena Rakennus Oy. Maanrakennustyöt Koneurakointi Tapani Mustonen Ky. LVI työt Vihannin Vesi ja Lämpö Oy ja sähkötyöt Sähköliike Kuusisalo Oy. Toimistorakennuksen, eläinten käsittelypaikan, navetan lattiatyöt, lantalan ja rehusiilon rakensi Rakennus Avant Oy MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 3
Valkuaisomavaraisuus globaali haaste Epätasapaino omavaraisuudessa Euroopan rehuvalkuaisen omavaraisuus 30 % Kotieläintuotannon nykyinen volyymi on ylläpidettävissä, kun rehuvalkuista viljellään Euroopan ulkopuolella (20 milj.ha =10 % Euroopan koko viljelyalasta) Viljelymaan kysyntä kasvaa Väestön kasvu, tulotason kohoaminen, kulutustottumusten muutos, peltobiomassojen muu käyttö, ilmaston muutos Tuontivalkuaisen saanti vaarantuu hinta nousee MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 4
Tuontiin perustuvan valkuaisruokinnan haitat Ympäristökuormitus Lantaa tuotetaan liikaa suhteessa rehualaan (N, P, NO -3 NH 3 Rehuvalkuaisen tuotantoon raivataan mm. sademetsiä Yksipuoliset viljelykierrot Globaali ruokaturva Väestönkasvu kohdistuu voimakkaimpana osittain alueille, joita käytetään vientirehuvalkuaisen viljelyyn. Se ei ole sosiaalisesti eikä ympäristön kannalta kestävää MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 5
Typen haihtuminen ja huuhtoutuminen MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 6
Valkuaisrehun tarve Märehtijä valmistaa itse pääosan valkuaisesta Lisävalkuaisella katetaan perusrehujen tarjoaman valkuaisen ja eläimen valkuaistarpeen välinen mahdollinen määrällinen ja laadullinen vaje. MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 7
Valkuaislisä voi parantaa tuotosta mutta ei valkuaisen hyväksikäyttöä Lypsylehmällä parhaimillaan kolmannes rehuvalkuaisesta päätyy maitoon ja loput ulosteisiin. Ruokintakoe lypsylehmillä Tuolloin ruokinnan valkuainen kattaa ainoastaan pötsimikrobien tarpeen: rv-% 13-14 (ruokinnassa nurmisr.) rv-% 16 (ruokinassa apilaseossr.),kun säilörehun sulavuus riittävä Kun ruokinnan valkuaispitoisuutta kasvatetaan, valkuaisruokinnan hyväksikäyttö heikkenee MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 8
Valkuisomavaraisuutta voidaan parantaa sivuvirtoja hyödyntämällä ja valkuaisrehukasveja viljelyllä Käytettävissä olevia sivuvirtoja: Kasviöljyjen valmistuksesta: rypsi ja rapsi Juomien valmistuksesta: rankki ja mäski Teurastamoteollisuudesta: lihaluurehujauho Kalanjalostuksesta: Kalarehu Tilalla viljeltävät valkuaisrehut Viljakasvit Herne, härkäpapu, lupiini,virnat Nurmikasvit Puna-, alsike- ja valkoapila MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 9
Valkuaislisän tuotantovaikutus naudoilla Rypsi soijaa ja hernettä parempi vaihtoehto MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 10
Herneen, härkäpavun ja lupiinin siemensadon koostumus rypsiin ja soijaan verrattuna Herne,härkäpavu ja lupiini sisältävät vähemmän metioniiniä ja valkuainen hajoaa nopeammin pötsissä Härkäpapu sisältää haitta-aineena tanniineja, visiiniä ja kumvisiiniä, joista ei merkittävää haittaa märehtijöillä https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/ Tietopankki/Naudanlihantuotanto/Artturi_palkokasvit_naudoille.pdf MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 11
Syysrapsi Öljykasvien viljely aloitettiin 1950 luvulla syysrypsillä. Haasteena silloin kuin edelleen talvehtiminen. Voidaanko tilannnetta korjata kasvinjalostuksella Kylvö harjuun voi auttaa, jos jääkenttä uhkaa Perustaminen heinäkuussa, jotta kasvukaudesta olisi jäljellä vielä 450 C lämpösummaa, mikä riittää kasvattamaan kasvin 8 lehtiasteella, 8 cm syvän juuren, jonka paksuus 8 mm. Voidaan kylvää myös keväällä suojaviljaan Onnistuessa suuri sato, aikainen puinti, korjaa maanrakennetta, tarjoaa levityskohteen, karjanlannalle vähentää kevätkylvöjä, katkaisee viljataudit MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 12
Syysrypsi Ruukissa 2013/14 Ilkka Kouvo www.mtt.fi/ruukki MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 13
Viljapalkokasvit 2012 Härkäpapu Kolme korjuuaikaa: Tangenta (300 kg/ha) Elokuun puoliväli Fuego (282 kg/ha) Elokuun loppu Kontu (153 kg/ha) Syyskuun puoliväli Herne Dolores (102 kg/ha) Florida (126 kg/ha) Arvika (79 kg/ha) Jermu (167 kg/ha) Viljat Wappu vehnä (n. 100 kg/ha) Wilhelm kaura (n. 70 kg/ha) Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen Edistystä Luomutuotantoon hankkeen raportti ilmestyy v. 2014 MTT 14
Härkäpapu oli hieman hernettä satoisampi Sato kasvoi keskimäärin 84 kg ka / ha / pv korjuuta myöhemmäksi siirrettäessä 12000 10000 Kuiva-ainesato, kg/ha 8000 6000 4000 2000 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT Tässä on eri lajikkeiden ja viljojen keskiarvot. Härkäpavun ja herneen lajikkeiden välillä oli eroja 15 15
Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin 700 650 600 550 Herne+Vilja Härkäpapu+Vilja 500 450 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT D-arvo on laskettu in vitro sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 16
D-arvon nousu johtuu palkokasvin sulavuuden lisääntymisestä (D-arvo tässä määritetty erikseen palkokasveista ja viljoista) 750 700 650 D-arvo, g/kg ka 600 550 500 Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 450 400 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 17
Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka 180 160 140 120 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 100 80 60 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 18
Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka 200 180 160 RV, g/kg ka 140 120 100 Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 80 60 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 19
Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka 160 140 120 100 80 60 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 40 20 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 20
Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka 140 120 Tärkkelys, g/kg ka 100 80 60 40 Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 20 0 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 21
Kuitupitoisuus (NDF), g/kg ka 550 500 450 400 350 Herne+vilja Härkäpapu+vilja 300 250 200 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 22
Kuitupitoisuus (NDF), g/kg ka 700 600 500 NDF, g/kg ka 400 300 Herne Härkäpapu Kaura Vehnä 200 100 Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 23
Lajikkeiden välillä on eroa! Kontu 30.8.2013 Jokioinen Fuego 28.8.2013 Ruukki 24
Viljapalkokasvit 2013 Herne ja kevätvehnä kasvusto, n. 11 ha Kylvö 6.6.2013 -Vehnä 75 kg/ha + herne 138 kg/ha -Lietelantaa 20 tn/ha (N 37 kg/ha), P 5,6 kg/ha ja K 39,6 kg/ha) Härkäpapu ja kevätvehnä kasvusto, n. 10 ha Kylvö 6.6.2013 Vehnä 75 kg/ha + härkäpapu 174 kg/ha Lannoitu N 29 kg/ha, P 18 kg/ha, K 44 kg/ha Härkäpavun ja herneen kylvösyvyys 6-8 cm ja viljojen 2-3 cm 1. Korjuuaikakoe 14.8, 26.8. ja 11.9. Kuiva-ainesato (kg/ha) eri korjuajankohtina 2. Sulavauuskoe in vivo lampailla 3. Säilöntäkoe (minisiilot) 4. Ruokintakoe sonneilla (Ay ja Ab) -alkaa 16.1.2014 10000 8000 6000 4000 2000 Härkäpapu Herne 0 1 2 3 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 25
Härkäpavusta todettua 1. Hyvä typensitoja Vähäinen lannoitustarve Runsaa maan typpipitoisuus häiritseen typensitojien kehitymistä (>55 N kg) Starttityppi tarpeen, ymppäys? 2. Hernettä suurempi sato (kuiva-ainen ja valkuainen) 3. Riittävä viljelyvarmuus (1 100 1 200 C). Lisääntyy, kun korjataan kokoviljana -hallan kestävyys kohtuullinen, mutta haitallista palkojen kehitysvaiheessa -ei erityisen herkkä märkyydelle eikä happamuudelle 4. Kokoviljana kannatta käyttää myöhäisiä lajikkeita 5. Optimaalinen korjuuaika kokoviljaksi 3-4 viikkoa kukinnan jälkeen -ajankohtaan vaikuttaa myös seoskasvin kavuaste 6. Hidas alkukehitys rikkaruohoilla aikaa kasvaa 7. Viljasesokasvustot helpottavat säilöntää (sokerit) 8. Tuottaa runsaasti puristenestettä MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 26
LISÄTIETOA www.mtt.fi/ruukki MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 27