Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelma 2003-2006 1
Ohjelman sisältö: 1. Taustaa 2. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen nykytila 3. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelmaa tukevat ja ohjaavat valtakunnalliset ja Tampereen kaupungin asiakirjat 4. Päivähoidon vision ja yhteisten päämäärien tukeminen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten näkökulmasta 5. Seuranta 1. Taustaa Päivähoidon oman strategian, Hei tuuks sää leikkii mun kans!, palvelurakenteita ja prosesseja käsittelevässä osassa määritellään ohjelmat, jotka tarkentavat päivähoidon prosesseja. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelma on toinen näistä ohjelmista. Ohjelman sisältämien toimenpiteiden avulla pyritään yhteiseen visioon ja yhteisiin päämääriin. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelma perustuu Tampereen päivähoidon kanssa yhdessä määriteltyihin arvoihin sekä päivähoidon strategiaan. Käsitteiden määrittelyä Nykyisessä lainsäädännössä käytetään ilmaisua erityispäivähoito ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi. Näiden käsitteiden rinnalle on kuitenkin vuosien kuluessa syntynyt muita käsitteitä, jotka paremmin kuvaavat kyseessä olevia asioita. Erityispäivähoito termin tilalla käytetään mm. seuraavia käsitteitä: varhaiserityiskasvatus varhaiserityisopetus - varhaisvuosien erityiskasvatus - päivähoidon erityiskasvatus - tehostettu varhaiskasvatus tuettu varhaiskasvatus kuntouttava varhaiskasvatus. Tässä ohjelmassa käytetään käsitettä kuntouttava varhaiskasvatus. Päivähoitolain käsite erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi on korvattu sekä suullisessa että kirjallisessa kielenkäytössä mm. seuraavilla termeillä: kuntouttavaa varhaiskasvatusta tarvitseva lapsi erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi tehostetun tuen tarpeessa oleva lapsi. Tässä ohjelmassa käytetään käsitettä erityistä tukea tarvitseva lapsi, jolle asiantuntijalausunto ei ole erityisen tuen perusta. Lasten vanhemmat, kasvattajat ja terveydenhuollon asiantuntijat tunnistavat lapsen kehitykseen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä. 2
Kuntouttava arki Jokaisen lapsen kasvun perusta on arjen toiminnoissa, haasteissa ja vuoro- nteissa. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan keskimäärin 10 - vaikutustila 15 % lapsista tarvitsee erityistä huomiota ja tukea kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Yksi päivähoidon keskeisistä päämääristä on kun- touttava arki. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kehityksen tukeminen edellyttää erityisosaamista, kuntouttavaa toimintaa ja erityismateriaalia. Täysivaltainen lähiyhteisön jäsen Lasten kuntoutuksessa arki on saanut vähäisemmän huomion ja lääkinnälliapuvälineet) osuus on korostunut. Nykyisin pyritään huomi- nen (= terapiat, oimaan lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen sekä myös perhe tu- en saajana. Toiminnassa painotetaan kasvatusta, hoitoa ja opetusta - lääkinnällinen kuntoutus toimii täydentävänä tekijänä. Päivähoidossa kuntoutuksen keskiössä on lapsi. Motivaatio syntyy vertaisryhmän ja leikin avulla ja kasvattaja on paikalla auttamassa lasta osallistumaan tavoitteiden suuntaiseen toimintaan. Inkluusio on laaja käsite, joka pohjautuu elämänkaariajatteluun: yksilön tulee koko elämänsä ajan tuntea olevansa täysivaltainen lähiyhteisön ja yhteiskun- jäsen. Suomalainen päivähoitojärjestelmä on integroiva ja tukee inkluu- nan sioajatusta. Inkluusio päivähoidossa tarkoittaa hyvin toteutunutta integraatiota. Integraatiolla tarkoitetaan ratkaisuja, joissa erityisen tuen tarpeessa olevat lapset saavat kasvatusta ja opetusta yhdessä muiden lasten kanssa. Kasvattajien asenteet ja toiminta perustuvat siihen, että kaikki lapset ovat yhteisessä päivähoitojärjestelmässä. Esimerkiksi tamperelaisen erityispäivähoidon resurssikeskustoiminnan tavoitteena on, että lapsi on päivähoidossa kodin lähellä ja tarvittavat tukitoimet tuodaan lapsen lähelle. Järjestelmän tehtävä on mukautua kaikille sopivaksi. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelman tavoitteena on vaikuttaa päivähoidossa asenteisiin, ympäristön olosuhteisiin, yhteistyöhön ja suunnitteluun. 3
Ennaltaehkäisevä, palveluohjauksellinen työ ja varhainen tuki Päivähoidon kasvatus perustuu lapsen positiivisiin ominaisuuksiin ja vahvuuksiin. Lapsen vahvuuksien arviointi edellyttää monipuolista lapsen ja varhaiskasvatusympäristön havainnointia ja dokumentointia. Positiivinen näkemys lapsesta ja päivähoidon mahdollisuuksista on hyvä lähtökohta olemassa olevien toimintakäytäntöjen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kehityksen erilaiset riskitekijät havaitaan, sitä aikaisemmin tukitoimia voidaan päivähoidossa järjestää. Tuen tarve voi syntyä myös lapsen kasvuoloissa tapahtuvien kriisien tai muutosten seurauksena. Lisäksi lapselle annettavan tuen intensiivisyys ja aika voi vaihdella. Varhain aloitetuilla tukitoimilla pyritään vähentämään suurempaa tuen tarvetta jatkossa. Perheen ohjaaminen tarvittaessa oikean avun tai tukitoimien piiriin on osa päivähoidon työntekijän tehtävää. Tällainen palveluohjauksellinen työ edellyttää tietoa, yhteistyötä, verkottumista ja avointa vuorovaikutusta vanhempien ja eri toimijoiden kanssa. 2. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen nykytila Tampereella päivähoidossa olevista lapsista erityispäivähoitolausunto on 6,9 %:lla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on keskiarvoltaan Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa 7,7 %. Tampere (6,9 %) ja Oulu (6,2 %) asettuvat kaupungeista keskiarvon alapuolelle (Kuusikkotyöryhmä, 2003). Erityispäivähoitolausunnolla olevista lapsista on päiväkodeissa 98,3 % ja perhepäivähoidossa 1,7 %. Viime vuosina päivähoidon tukimuotoja on kehitetty ja monipuolistettu. Tampereella päivähoidossa toimii seitsemän kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja neljässä päiväkodissa työskentelee resurssierityislastentarhanopettaja. Hippoksen erityispäiväkodissa toimii resurssiryhmä. Integroituja erityisryhmiä on 22 ja pienryhmiä 11. Integroiduissa erityisryhmissä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa ja ryhmän ko- on 13 lasta, joista 5-6 lapsella on erityispäivähoitolausunto. Pienryhmissä ko työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja ja ryhmän koko on 13 lasta, joista 5-6 tarvitsee erityistä tukea kielellisessä kehityksessä. Päivä- on 36 vakituista avustajaa. Lisäksi päivähoidossa työskentelee työl- hoidossa lisyysvaroin palkattuja työntekijöitä. Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle voidaan myöntää kuljetus erityisin perustein. 4
3. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelmaa tukevat ja ohjaavat valtakunnalliset ja Tampereen kaupungin asiakirjat Kuntouttavan varhaiskasvatuksen toiminta perustuu päivähoidon lainsäädäntöön ja taustalla oleviin säädöksiin: YK:n Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan jokaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Lapsella on oikeus tasavertaisuuteen ja erikoishoitoon. Laki lapsen huollosta takaa lapselle kehitystason mukaisen kasvatuksen. Lastensuojelulaki vahvistaa lapsen oikeuden erityiseen turvaan ja tukeen. Sosiaalihuoltolaki näkee lapsen osana perhettään ja kytkee lapselle järjestettävät palvelut muihin perheen saamiin palveluihin. Vammaispalvelu- lain mukaan jokaisella on oikeus hänelle riittäviin ja sopiviin palveluihin, ellei muun lain nojalla näitä palveluita voida järjestää. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään erityisen tuen tarpeessa olevat lapset sekä tapoja erityisen tuen järjestämiseksi. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tulee laatia esiopetuksen suunnitelma tai henkilö- opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma kohtainen (HOJKS). Päivähoitolain mukaan päivähoidon perustehtävä on kodin kasvatustyön ja lapsen kasvun tukeminen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten asemasta on päivähoitoa ja esiopetusta yleisesti säätelevien lakien ja asetusten lisäksi omia säädöksiä. Päivähoidon lainsäädännössä määritellään erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa olevan lapsen tarvitsemasta asiantuntijalausun- Lisäksi laissa määrätään kuntoutussuunnitelmasta, joka laaditaan yh- nosta. teistyössä lapsen vanhempien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi otetaan tarvittaessa huomioon päiväkodin ja perhepäivähoidon resursoinnissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista todetaan, että laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta todetaan, että lapsi saa tarvitsemaansa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi, ja erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle yleisten kasvatuspalveluiden yhteydessä. 5
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostaa erityisen tuen järjestämistä mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhtey- siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä ja hänen sosiaalisia kontakte- dessä jaan ryhmässä tuetaan. Tuen järjestämisessä otetaan huomioon lapsen päivittäisen kasvuympäristön edellytykset ja mahdollisuudet lapsen tarvitseman tuen tarjoamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuettu varhais- kasvatus järjestetään siinä vaiheessa, kun erityisen tuen tarve on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteisen näkemyksen mukaan ilmeinen. Kansallisen sosiaalisen kehittämisprojektin loppuraportti toteaa, että tulevaisuuden sosiaalihuollon palveluissa painotetaan moniammatillista työskentelyotetta, ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista sekä syrjäytymisen aktiivista ehkäisyä. Erityisosaaminen pyritään tuomaan asiakkaan ja peruspalveluiden luo. Erityispalvelut tuotetaan seudullisena yhteistyönä, pääsääntöisesti vastuullisen keskuskunnan tuottamina. Raportin mukaan suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat lapset ovat tunnistettavissa jo päivähoidossa ja varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus oppimis-vaikeuksien ennaltaeh- käisyssä ja korjaamisessa. Yksittäisen päiväkodin toiminnan organisoinnissa tulee huomioida lapsen tarve pysyviin ihmis-suhteisiin. Tavoitteena henkilöstön ja tilojen käytössä tulee olla, että hoito-päivän aikana toimitaan pienryhmissä ja, että jokaisella lapsella on oma, nimetty kasvatushenkilö. Hallitusohjelmassa korostetaan lapsen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja oikeutta tulla kuulluksi. Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuutta integroitua tavalliseen opetukseen edistetään kaikilla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tasoilla. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan. Valtion erityiskouluja hyödynnetään erityisopetuksen osaamis- ja resurssikeskuksina. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategiassa painotetaan lapsen onnistumisen kokemuksia ja positiivista itsetunnon kehittämistä sekä lapsen kuulemista. Myös varhaista tukea vahvistetaan resurssikeskuk- toiminnalla sekä selkiinnyttämällä erityispäivähoito-lausuntoihin liittyviä sen käytäntöjä. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelman sisältämien tavoitteiden avulla pyritään tukemaan päivähoidon oman strategian, Hei tuuks sää leikkii mun kans!, toteutumista. 6
4. Päivähoidon vision ja yhteisten päämäärien tukeminen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten näkökulmasta Päivähoidon visio Leikkivän, itseensä luottavan lapsen hyvä lapsuus on arvo sinänsä. Perheet ja päivähoidon kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina, ja päivähoito tarjoaa monipuolista ja joustavaa palvelua. Päivähoito vaikuttaa aktiivisesti lapsen hyvinvointiin asiantuntijaverkostossa. Päivähoidon strategiset päämäärät 1. Lapsi ja erilaiset lapsuudet ymmärretään ja otetaan huomioon. 2. Ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi ja henkilöstön koulutus tukee perustehtävää. 3. Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon kasvattajien yhteistä asiantuntijuutta. 4. Päivähoidon toiminnan sisältöä kehitetään ja luodaan uusia palveluja vastaamaan lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin. 5. Päivähoito toimii aktiivisesti lapsen hyvinvointia tukevien verkostojen rakentamisessa kotikunnassa ja seutuyhteisössä. 4.1 Lapsi ja erilaiset lapsuudet ymmärretään ja otetaan huomioon Päivähoito toteutuu kodin lähellä vuonna 2006 Lähipäivähoito periaate Inklusiivisen ajattelun mukaan lapset osallistuvat pääasiassa asuinalueen yh- kasvatus- ja opetusryhmiin, samalla varmistetaan lapsen saumaton teisiin siirtyminen elämänvaiheesta toiseen. Inkluusiossa pedagogisilla ratkaisuilla, menetelmillä ja tukitoimilla mahdollistetaan osallistuminen ja oppiminen lapsen yksilöllisellä tavalla. Vaikeimmin vammaiselle ja paljon tukea tarvitsevalle lapselle tarkoituksen- päivähoitomuoto on integroitu ryhmä tai mukainen pienryhmä. 7
Erityispedagogisten menetelmien käyttäminen kaikissa päivähoitoryhmissä hyödyttää ryhmän kaikkia lapsia. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta lähtee jatkuvasta kasvattajan oman työn havainnoinnista ja arvioinnista. Päi- (= strukturoitu päiväjärjestys), yksilö- ja pien- väjärjestyksen selkiinnyttäminen ryhmätyöskentely, eriyttäminen, monipuoliset materiaalit ja opetus- menetelmät tukevat ryhmän kaikkien lasten kehitystä. Päivähoidossa toimitaan tavoitteellisesti pienryhmäperiaatteella. Päivähoidossa toimii kaksi erityisopetuksen resurssiryhmää. Niissä tarjotaan konsultaatiota ja tukea sekä Tampereen että lähikuntien päivähoitoon. Re- tukevat päivähoidon toteu- surssiryhmät ja päivähoidon erityistyöntekijät tumista lähipäivähoitoperiaatteella. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Toteutetaan kysely päivähoidon henkilöstölle nykyisistä tukitoimista ja niiden käytöstä. Laaditaan suunnitelma vuoden 2003 loppuun mennessä Lähipäivähoito projektin toteuttamisesta. Aloitetaan pilottiprojekti vuonna 2004. Perustetaan uusi resurssiryhmä vuonna 2004. Toteutetaan koulutustilaisuus syksyllä 2003 Lähipäivähoito projektin tavoitteista ja toteuttamismenetelmistä. Laaditaan monikulttuurisen päivähoidon ohjelma vuonna 2004. Perhepäivähoito ja erityisen tuen tarpeessa olevat lapset vuonna 2006 Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen näkökulmasta perhepäivähoito on huomioon otettava vaihtoehto. Perhepäivähoidon vahvuutena on ryhmän pie- koko, mahdollisuus yksilölliseen hoitoon ja kasvatukseen sekä kodinomai- ni suus. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Monipuolistetaan kuntouttavan varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja lisäämällä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten hoitopaikkoja perhepäivähoidossa vuonna 2004. Perhepäivähoidossa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja tukimuotoja. 8
Erityispäivähoitolausunto vuonna 2006 Erityisen tuen tarve voi perustua asiantuntijatahon lausuntoon. Myös lapsen vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö yhdessä arvioivat lapsen seurannan tai erityisen tuen tarpeen. Asiantuntijalausunto ei ole välttämätön tukitoimien aloittamiseksi. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Laaditaan periaatteet erityisen tuen ja resurssien vähimmäismäärästä kuntouttavan arjen toteuttamiseksi päivähoidossa. Lisätään tukitoimien ja vaihtoehtoisten menetelmien toteuttamista päivähoidon erityisasiantuntijoiden toimesta. Lapsella hyvä itsetunto ja positiivinen minäkuva vuonna 2006 Päivähoidon kasvattajat kunnioittavat lasta vuorovaikutustilanteissa. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja toiminnan suunnittelussa koroste- kea onnistumista ja oman elämän hallinnan taan lapsen osallisuutta ja omaa ilmaisua. Lapset saavat tehdä valintoja, ko- tunnetta. Lapsiryhmän ja toiminnan suunnittelussa toteutetaan lapsilähtöisyyttä. Pien- toimintaa hyödynnetään erityisen tuen tarpeessa olevan ryhmissä tapahtuvaa lapsen kuntoutusmuotona. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Leikin ja perushoidon tilanteissa kuntoutus on osa suunniteltua toimintaa. Lasten liikuntatottumuksiin kiinnitetään huomiota ja liikunta on osa jokapäiväistä toimintaa. Päivähoidossa tuetaan lapsen hyvän minäkuvan ja itsetunnon kehitystä lisäämällä toimintamahdollisuuksia vertaisryhmässä. Lapsiryhmän toimintaa eriytetään lisäämällä pienryhmissä tapahtuvaa toimintaa. 9
4.2 Ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi ja henkilöstön koulutus tukee perustehtävää Osaaminen vuonna 2006 Päivähoidon kasvattajat tekevät työtä moniammatillisesti. Kukin ammat- tuo oman erityisosaamisensa työyhteisön käyttöön. Päivähoidon eri- tilainen tyisosaaminen näkyy verkostoitumalla ja lisäämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa. Uuden teknologian välineet ja mahdollisuudet ovat aktiivisesti käytössä. Päivähoidossa toiminnan lähtökohdat ovat havainnointi, arviointi ja suunnittelu. Päivähoidon kasvattajat kiinnittävät erityistä huomiota lapsen toimintaympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Kaikissa päivähoidon yksiköissä on oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma, jotka pitävät sisällään erityisen tuen tarpeessa olevien lasten huomioimisen. Kuntoutussuunnitelmalomake uudistetaan. Päivähoidon kasvattajien käyttämiä kuntouttavia menetelmiä lisätään koulutuksen avulla. Lapsiryhmän havainnoinnissa lisätään audiovisuaalisten välineiden käyttöä. Kehitetään olemassa olevaa käytäntöä lasten 5-vuotistarkastusten osalta. Tehdään yhteistyöaloite lastenneuvoloiden terveydenhoitajille lasten 3-vuotistarkastuksiin liittyen. Toteutetaan kouluvalmiuksien ryhmäarviointi yhteistyössä koulupsykologien kanssa. Lisätään kasvattajien kielellisen tietoisuuden osaamista koulutuksen avulla. 10
4.3 Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon kasvattajien yhteistä asiantuntijuutta Kasvatuskumppanuus vuonna 2006 Lasten vanhemmat haluavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa lapsensa päivähoidon suunnitteluun ja toimintaan. Vanhemmilla ja kasvattajilla on yhteisiä tavoitteita lapsen ja lapsiryhmän suhteen. Yhteistyötä ohjaavat kasvatuskeskustelut ja ne käydään kaikkien perheiden kanssa. Kasvatuskeskuste- kirjataan lapsen lut varhaiskasvatussuunnitelmaksi. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhempien ja päivähoidon kasvatta- jien yhteistyö konkretisoituu kuntoutussuunnitelman laadinnassa. Vanhemmat ja kasvattajat määrittelevät ympäristön muutostarpeet, lapsen toimintamahdollisuudet ja riittävät tukimuodot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetussuunnitelma ja kuntoutus- muodostavat yhtenäisen suunnitelma kokonaisuuden. Tavoitteet vuosille 2003-2005 Lisätään vanhempien mahdollisuutta osallistua päivähoidon toi- minnan suunnitteluun. Vanhempien kanssa lapselle laadittava kuntoutussuunnitelma liitetään osaksi hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja se tarkistetaan vuosittain. Erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma kolmen kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten perheiden tukemiseksi toimitaan asiantuntijaverkostossa. 11
5. Seuranta Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelma on osa päivähoidon strategian toteuttamisprosessia. Ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa päivähoidon johtoryhmän nimeämät henkilöt. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuoden 2004 lopussa ja ohjelma päivitetään vuosille 2005 2006 helmikuuhun 2005 mennessä. 12