14.11.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä, suunnittelu ja kehittäminen -tulosalue SELVITYS VALTUUSTOALOITTEESEEN KAIVOSTOIMINNAN VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET KAINUUSSA, 26.9.2011, Dnro 1024/11 Vastaus valtuustoaloitteeseen muodostuu kolmesta eri osasta, Kainuun ELY -keskuksen, maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon sekä maakunta -kuntayhtymän suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen vastauksista. Kainuun ELY -keskuksen vastauksessa käsitellään ensin yleisesti kaivostoiminnan perusteita ja esitellään sitten Kainuun nykyiset ja ne suunnitellut kaivoshankkeet, joille on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja/tai joilla on ympäristölupa. Seuraavaksi selostetaan aiheeseen liittyvää keskeisintä lainsäädäntöä. Sen jälkeen kerrotaan kaivannaistoiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden tarkkailusta ja lopuksi esitellään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista tekemää tutkimusta. Vastauksen liitteenä on kartta kaivospiireistä ja kaivospiirihakemuksista sekä muistio Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon vastaus käsittelee terveydensuojeluviranomaisen eli sosiaali- ja terveyslautakunnan roolia sekä toimenpiteitä, joita viranomainen on tehnyt kaivostoimintaan liittyen. Vastauksen liitteenä on Itä- ja Pohjois-Suomen AVI:en (aluehallintovirastojen) laatima teksti Toimivalta ympäristöluvanvaraisen toiminnan terveysvaikutuksista / Terveydensuojeluviranomaisen rooli, jossa käydään läpi ympäristölainsäädännön ja terveydensuojelulainsäädännön keskeiset näkökohdat. Kuntayhtymän suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen vastauksessa lähdetään liikkeelle maankäyttöja rakennuslain vaatimuksista ja seuraavaksi selostetaan kaivostoiminnan huomioonottamista nykyisessä maakuntakaavassa. Tämän jälkeen karttatarkasteluakin apuna käyttäen esitellään malminetsinnän keskeisiä alueita Kainuussa. Seuraavaksi tarkastellaan kaivoslain ja kaavoituksen suhdetta sekä maanomistajalle maksettavien korvausten perusteita. Kaivostoiminta ja asuminen eri tietolähteiden perusteella selostetaan seuraavaksi ja sitten karttatarkastelulla havainnollistaen käydään läpi kaivostoiminnan vaikutuksia matkailuun ja virkistystoimintaan. Kaivostoiminnan työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia esitellään tekstin ja kuvion avulla. Lopuksi näytetään kaivannaistoimintaan liittyviltä osiltaan 11.11.2011 julkistetut Kainuun kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot vuodesta 2000 tämän vuoden kesäkuun loppuun.
2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 4 :ssä. Kunnan alueidenkäytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön yleispiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osaalueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta säädetään lain 24 :ssä. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista säädetään lain 28 :ssä, yleiskaavan sisältövaatimuksista lain 39 :ssä ja asemakaavan sisältövaatimuksista lain 54 :ssä. Kaivostoiminta ja Kainuun kaavoitus Kaivoskivennäisiä hyödyntävällä kaivostoiminnalla on useimmiten sekä ympäristöön että talouteen liittyviä vaikutuksia, joita voidaan pitää vähintään seudullisesti merkittävinä. Siksi kaivostoiminnan alueet tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon maakuntakaavaa laadittaessa. Kaivostoiminnan luonteesta johtuen kaivostoiminnan tulevia alueidenkäyttötarpeita ei yleensä pystytä ennakoimaan kovinkaan pitkällä aikavälillä. Tästä syystä maakuntakaavassa on siten yleensä mahdollista osoittaa vain jo toiminnassa olevia kaivoksia sekä tiedossa olevia, kaivostoiminnan kannalta lupaavia alueita. Maakuntakaavalla ei voida juurikaan vaikuttaa varsinaisen kaivostoiminnan sijaintiin. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä voidaan kuitenkin asettaa kaivostoiminnalle esimerkiksi ympäristönäkökohdista aiheutuvia reunaehtoja ja ohjata kaivostoimintaan liittyvää muuta maankäyttöä. Tällaisia asioita ovat useimmiten yhdyskuntarakenteeseen, liikenteen järjestelyihin, vesivarojen käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen liittyvät kysymykset. Näitä koskevat tavoitteet tulee ottaa huomioon mm. kaivokseen mahdollisesti liittyvien kuljetusjärjestelyiden, asuntorakentamisen, rikastustoiminnan sekä jätehuollon suunnittelussa. Maakuntakaavassa osoitettavaan kaivosalueeseen voidaan sisällyttää kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Tällaisia kaavamääräyksiä voidaan antaa esimerkiksi aluetta ympäröivän maiseman, ekologisten ominaispiirteiden sekä pinta- ja pohjavesien suojelun huomioonottamiseen sekä kaivostoiminnan ajoittamiseen ja alueen myöhempään käyttöön. Ajantasainen, kaivostoiminnan alueet osoittava maakuntakaava voi toimia tärkeänä tausta-aineistona kaivosta koskevan ympäristöluvan haku- ja käsittelymenettelyssä. Lisäksi maakuntakaava on ohjeena kaivostoiminnan johdosta mahdollisesti käynnistyvälle kuntakaavoitukselle. Kaivostoimintaan liittyvät aluevaraukset rajoittavat muuta maankäyttöä alueellaan. Kainuun maakuntakaava 2020 Kainuun maakuntakaava 2020:n hallinnollinen käsittely: - maakuntakaavaehdotus julkisesti nähtävillä 3.4. 12.5.2006 ja 23.10. 24.11.2006 - maakuntakaavaehdotuksen käsittely maakuntahallituksessa 23.4.2007 - maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 7.5.2007 - maakuntakaava vahvistuskäsittelyyn ympäristöministeriöön 4.7.2007 - valtioneuvoston päätös maakuntakaavan vahvistamisesta 29.4.2009 Kainuun maakuntakaavassa on osoitettu merkinnällä EK (ek, ek-t, kohdemerkinnät) kaivoslain piiriin kuuluvien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen tarpeellisia alueita. Merkinnällä on osoitettu kaivostoi-
minnassa olevia alueita apualueineen ja alueita, joilla kaivostoiminnan edellytykset on selvitetty (ympäristölupa, kaivospiiri). Maakuntakaavan EK -alueilla on voimassa MRL:n 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa on annettu kaivostoimintaan tarkoitetuille alueille seuraava suunnittelumääräys: Alueen käyttöönottoa suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset tuotannon aikana ja sen päätyttyä. Kainuun maakuntakaavassa olevat kaivostoimintaa koskevat tiedot ovat peräisin vuodelta 2006. Kainuun alueella kaivostoiminnassa ja malminetsinnässä on tapahtunut tämän jälkeen huomattavia muutoksia: - Talvivaaran kaivoksen toiminnan käynnistyminen - uudet kaivosluvat (ent. kaivospiirit) - uusia kaivoslupahakemuksia (ent. kaivospiirihakemus) - uusia malminetsintälupia (ent. valtaus) - uusia malminetsintälupahakemuksia (ent. valtaushakemus) Kainuun maakuntakaava 2020 on kaivostoiminnan osalta tällä hetkellä osin vanhentunut. Kainuun maakunta -kuntayhtymän suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen alueidenkäyttö -yksikön tavoitteena on käynnistää maakuntakaavan tarkistaminen vuonna 2012. Malminetsintä Kainuussa Suomen kallioperän sisältämä malmipotentiaali, tarjolla oleva geologinen tietoaineisto sekä metallien kasvava kysyntä maailmalla ovat edistäneet malminetsinnän lisääntymistä maassamme. Kansainväliset yhtiöt vastaavat pääosin sekä malminetsinnästä että kaivostoiminnasta. Malminetsintää harjoittaa myös GTK (Geologian tutkimuskeskus), jonka tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Malminetsinnän kiinnostuksen kohteena Kainuussa ovat erityisesti kulta-, hopea-, nikkeli-, kupari-, koboltti- ja platinaesiintymät. Teollisuusmineraalien etsintä ja hyödyntäminen kohdistuu talkki-, timantti-, kvartsi-, kaoliini-, dolomiitti- ja vuolukiviesiintymiin. Etsintä kohdistuu erityisesti Sotkamon eteläosista Paltamon ja Ristijärven kautta aina Puolangan pohjoisosiin saakka sijaitsevalle Kainuun liuskejaksolle ja pääosin Kuhmon-Suomussalmen alueella sijaitsevalle vihreäkivivyöhykkeelle. Timantinetsinnän kohdealueena ovat Kuhmon itäosat. Malminetsinnän uusin kiinnostuksen kohde ovat korkean teknologian laitteiden valmistuksessa tarvittavien hi-tech -metallien etsintä. Suomen kallioperästä odotetaan löytyvän litium-, niobi-, tantaali- ja titaaniesiintymiä sekä harvinaisten maametallien mineralisaatioita. Näitä hi-tech -metalleja etsitään erityisesti vanhojen suljettujen kaivosten alueilta, esimerkiksi Kajaanin Otanmäen alueelta. Kainuun itäosan vihreäkivivyöhyke kuuluu maailman vanhimpiin kivilajeihin. Vihreäkivien yhteydessä on eri puolilla maailmaa tavattu merkittäviä rauta-, uraani-, kupari-, nikkeli- ja kultamalmejakin. Kainuun vihreäkivivyöhykkeellä hyödynnetään tällä hetkellä vuolukiveä rakennuskivinä. Suomi on Euroopan suurin talkintuottajamaa. Suomen kolmen talkkikaivoksen tuotanto on vuositasolla noin 500 000 tonnia talkkia. Kainuun liuskejaksolla sijaitsevat EU-alueen suurimmat talkkireservit. Näitä talkkireservejä lienee useiksi vuosikymmeniksi. 3
4 Malmi- ja teollisuusmineraalien etsinnän kohdealueita Kainuussa. Kohdealueet on merkitty violetilla värillä. Lisätietoa kaivostoiminnasta on saatavissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) Internet -sivuilta, Tukesin ylläpitämästä kaivosrekisteristä ja kaivosrekisterin karttapalvelusta: http://www.kaivostoiminta.fi/kartta/.
5 Kaivoslaki ja kaavoitus Kaivostoimintaa säädellään ensisijaisesti kaivoslain (621/2011, 1.7.2011) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla ja tapauksesta riippuen myös yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Kaivoslain 3 :n mukaan kaivoslain mukaista lupa tai muuta asiaa ratkaistaessa ja muutoin kaivoslain mukaan toimittaessa sovelletaan mm. maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999). Kaivoslain 34 :n mukaan malminetsintä-, kaivos- tai kullanhuuhdontalupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys mm. hakemuksen kohteena olevasta alueesta ja kaavoitustilanteesta sekä alueen käyttöä koskevista rajoituksista ja niiden huomioon ottamisesta. Kaivoslain 37 :n mukaan lupaviranomaisen on pyydettävä malminetsintä-, kaivos- ja kullanhuuhdontalupaa koskevasta hakemuksesta lausunto mm. tarvittaessa muilta toimialallaan yleistä etua valvovilta viranomaisilta ja asianomaiselta maakunnan liitolta. Lisäksi lupaviranomaisen on pyydettävä kaivosaluelunastuslupaa koskevasta hakemuksesta lausunto toiminnan vaikutusalueen kunnalta, asianomaiselta maakunnan liitolta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kaivoslain 46 :n mukaan malminetsintä- ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää mm. alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista tai alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä. Kaivoslain 47 :n mukaan kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee muutoin olla riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaivoslaki ja korvaukset Kaivosalueeksi ja kaivoksen apualueeksi tarvittavien alueiden käyttöoikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien lunastaminen suoritetaan kaivostoimituksessa. Kaivostoimituksesta, korvauksista ja vakuuksista säädetään kaivoslain 8 luvun 77 98 :ssä. Malminetsintäkorvauksista säädetään kaivoslain 99 :ssä. Malminetsintäluvan haltijan on suoritettava malminetsintäalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus. Malminetsintäkorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on: - 20 hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä neljältä vuodelta - 30 hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä viidenneltä, kuudennelta ja seitsemänneltä vuodelta - 40 hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä kahdeksannelta, yhdeksänneltä ja kymmenenneltä vuodelta - 50 hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä yhdenneltätoista vuodelta ja sen jälkeisiltä vuosilta. Louhintakorvauksista säädetään kaivoslain 100 :ssä. Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus. Louhintakorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 hehtaarilta. Lisäksi louhintakorvauksena maksetaan: - 1) 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta; sitä laskettaessa otetaan huomioon malmin sisältämien hyödynnettyjen metallien keskiarvohinta vuoden aikana ja muiden malmista hyödynnettyjen tuotteiden keskimääräinen arvo vuoden aikana - 2) kaivosmineraalin taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet huomioon ottaen kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä muusta kaivosmineraalista kuin metallimalmista sen mukaan kuin o kiinteistön omistaja ja kaivosluvan haltija sopivat tai
o kaivosviranomainen kiinteistön omistajan tai kaivosluvan haltijan hakemuksesta vahvistaa. Jos kaivosmineraalin taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet ovat olennaisesti muuttuneet, kiinteistön omistaja tai kaivosoikeuden haltija voi vaatia kaivosviranomaista tarkistamaan 100 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun korvauksen. Sivutuotekorvauksesta säädetään kaivoslain 101 :ssä. Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille muuhun kuin kaivostoimintaan käytetyistä kaivostoiminnan sivutuotteista saadusta hyödystä vuotuinen kiinteistökohtainen korvaus. Sivutuotekorvauksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon sivutuotteen taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet. Jos kaivosluvan haltija ja kiinteistön omistaja eivät sovi korvauksesta, on se enintään 10 prosenttia sivutuotteesta saadusta myyntitulosta. Vahinkojen ja haittojen korvaamisesta malminetsintäalueella, etsintäalueella ja kullanhuuhdontaalueella säädetään kaivoslain 103 :ssä. Eräiden ympäristövahinkojen korvaamisesta säädetään kaivoslain 105 :ssä. Vahingosta tai haitasta, joka aiheutuu veden, ilman, tai maaperän pilaantumisesta taikka melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä, hajusta taikka niistä vastaavasta häiriöstä, säädetään ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) 12 :ssä. Kaivostoiminta ja asuminen Kainuun uusien kaivoslupahakemusten alueiden lähialueella, yhden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä lupahakemusalueiden ulkorajasta, asui 31.1.2009 yhteensä noin 80 henkilöä. Kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä lupahakemusalueiden ulkorajasta asui 31.12.2009 yhteensä noin 750 henkilöä. Edellä mainitut tiedot perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (SYKE ja Tilastokeskus 2011). Kainuun uusien kaivoslupahakemusten alueiden lähialueella, yhden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä lupahakemusalueiden ulkorajasta, sijaitsee noin 70 asuinrakennusta ja lähes 100 lomarakennusta. Kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä lupahakemusalueiden ulkorajasta sijaitsee noin 360 asuinrakennusta ja noin 430 lomarakennusta (lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2/2011). Kaivostoiminnan vaikutukset pysyvään ja loma-asumiseen riippuvat kaivostoiminnan luonteesta ja ovat erilaisia kaivoshankkeiden eri vaiheissa. Malmia tai mineraalia louhitaan siellä, missä se on teknistaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Malmien tai mineraalien jatkojalostus voi tapahtua kaivosalueella tai ne viedään jatkojalostettavaksi muualle. Asumiseen kohdistuvia vaikutuksia ovat louhinnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöt sekä mahdollisesti terveyshaitat, hajuhaitat ja vesistöön kohdistuvat vaikutukset. Vaikutusten suuruus riippuu mm. louhittavasta malmista tai mineraalista, toiminnan laajuudesta, ympäristöolosuhteista sekä käytettävistä tekniikoista. Kaivostoimintaan liittyvä ajoneuvoliikenne aiheuttaa mm. melu-, pöly- ja pakokaasupäästöjä ja voi paikallisesti lisätä liikennettä huomattavasti sekä aiheuttaa rauhattomuutta ja turvattomuutta asukkaissa. Rautatiekuljetusten liikennevaikutukset ovat ajoneuvoliikenteeseen verrattuna vähäiset. Kaivostoiminta kestää yleensä vuosia ja mahdollisesti jopa vuosikymmeniä. Kaivostoiminnan vaikutukset kohdistuvat pääosin kaivoksen lähialueelle ja ne kestävät yleensä koko toiminnan ajan. Vaikutukset voivat olla mahdollisia kaivostoiminnan päättymisen jälkeenkin. Kaivostoiminnan vaikutuksia matkailuun ja virkistystoimintaan Kainuun maakuntakaava 2020:ssa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnöillä luontomatkailun kehittämisalueita ja luontomatkailun kehittämiskohteita sekä matkailun vetovoima-alueita. Aluevarausmerkinnällä on osoitettu virkistysalueita ja kohdemerkinnällä virkistys- ja matkailukohteita. Uudet kaivoslupahakemusten alueet sijoittuvat pääosin edellä mainittujen alueiden ja kohteiden ulkopuolelle. 6
7 Kainuun maakuntakaava 2020. Virkistyskäytön ja matkailun alue- ym. varaukset sekä uusien kaivoslupahakemusten sijainti.
Kaivostoiminnalla voi olla vaikutusta alueen imagoon ja se voi kohdistua epäsuorasti alueen matkailuun ja sen kehittymiseen. Kaivosalue lähialueineen voi tuhoutua tai pilaantua merkittävästi. Vaikutukset voivat olla toisaalta yhtä aikaa sekä myönteisiä että myös kielteisiä, lyhyt- tai pitkäaikaisia ja subjektiivisesti tai objektiivisesti todettuja. Kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset voivat myös jakautua epätasaisesti eri väestöryhmien tai eri alueiden kesken. Kaivostoiminnan vuoksi alueen paikalliset asukkaat voivat menettää perinteiset jokamiehenoikeudella käytössä olleet luonnon virkistyskäytön (mm. marjastus, sienestys, kalastus) alueet. Käytettävissä olevien alueiden määrä voi pienentyä tai alueiden käytettävyys voi huonontua kaivostoiminnasta aiheutuvien vaikutusten vuoksi. Metsästykseen käytettävien alueiden määrä saattaa pienentyä huomattavasti, mikäli kyseessä on laaja kaivosalue. Kaivostoiminnan työllisyys- ja aluetalousvaikutukset Kainuun maakuntasuunnitelmassa 2025 on asetettu väestötavoite ja tavoitteita maakunnan työllisyyden kehittymiselle. Väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että näköpiirissä oleva elinkeinojen kehitys toteutuu ennakoidusti ja että eläköityvien tilalle ja uusien työpaikka-avauksien täyttäjiksi saadaan nuoria. Maakunnan nettomuuton on käännyttävä jaksolla 2010 2015 positiiviseksi (noin 150 hlö/v). Työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää työvoiman kasvua mm. kaivannaisteollisuuden kasvun kautta sekä liike-elämää palvelevassa toiminnassa ja elektroniikassa. Kivialan tavoitellun kehityksen mukaan uusia kaivoksia eri puolille Kainuuta avattaneen kahdesta kolmeen, työpaikkoja ne tarjoavat kerrannaisineen eri aloille yhteensä yli tuhat. Yhdenkin suuren kaivoksen avaaminen tuo erittäin merkittävän piristysruiskeen mm. rakentamiseen ja kuljetuspalveluihin. Kainuun maakuntaohjelmaan 2009 2014 on valittu kolme elinkeinojen kehittämisen kärkialaa Kainuun luontaisten vahvuuksien ja tulevaisuuden odotusten perusteella. Yhdeksi kärkialaksi on valittu luonnonvarat. Maakuntaohjelmassa kaivannaisteollisuuden visio kuuluu: Vuonna 2015 Kainuu on kaivannaisteollisuuden johtava maakunta. Kainuun kaivannaisteollisuutta kehitetään Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelmalla 2009 2015. Kehittämisohjelman koordinaattorina toimii Kainuun Etu Oy. Uusimpien Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaivostoiminta työllisti Kainuussa yhteensä 460 henkilöä, joka on 2 % vuoden 2009 lopun Kainuun työpaikkojen määrästä. Maakuntaohjelman mukaan vuonna 2015 kaivannaisalan työpaikkojen määrän kasvaa 1250:een. Uusi kaivos voi olla usein merkittävä työllistäjä, varsinkin, jos kaivoksen työntekijät asuvat kaivoksen lähialueella. Uusilla kaivostyöpaikoilla on positiivista vaikutusta aluetalouteen kasvavien kuntien verotulojen myötä. Uudet työpaikat voivat lisätä alueen elinvoimaisuutta. Paikallisten asukkaiden elämisen laatu ja turvallisuuden tunne voi lisääntyä uusien työmahdollisuuksien ja ansiotulon vuoksi. Kaivostoiminnasta johtuva liikenneverkon parantaminen ja laajentuminen voi hyödyttää paikallisen väestön liikkumistarpeita ja -mahdollisuuksia. 8
9 Tilastollinen toimialaluokitus, TOL 2008, on tärkein yksittäinen luokitus, jonka avulla yhteiskunnan taloudellista toimintaa kuvataan. Uusimmat suhdannetiedot Kainuusta Kainuun kärkialojen uusimmat, 11.11.2011 julkaistut, suhdannetiedot näkyvät kahdella seuraavalla sivulla. Ensimmäisen kuvion mukaan kaivannaisalalla on ollut hyvin positiivinen kehitys verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon, joka sekin osoitti erittäin ripeää suhteellista kasvua. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta.
Kainuun toipuminen vuoden 2008 syvänteestä on ollut nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. 10
11 Yli kymmenen vuoden tarkastelu osoittaa, että vuodesta 2010 tämän vuoden kevääseen kaivannaisalan kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaivannaisalan suhdannevaihtelut ovat yleensäkin melko jyrkkäliikkeistä, sillä maailmantalouden muutokset vaikuttavat nopeasti metallien ja teollisuusmineraalinen kysyntään ja hintaan. Yllä näkyvästä kasvusta suurin osa on aiheutunut Talvivaaran liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvusta. Kuviossa kuvataan liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhteellisia muutoksia, jossa vuotta 2005 merkitään sadalla. Talvivaaran kaivososakeyhtiön viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan yhtiön henkilöstön määrä oli 446 tämän vuoden syyskuun lopussa ja liikevaihto yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 164,7 miljoonaa euroa. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Kainuun maakunta -kuntayhtymän suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen alueidenkäyttö -yksiköstä suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen sekä hanketoimesta kehittämisjohtaja Jorma Teittinen. Lähteet: Kaivoslaki (621/2011), Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/99), Ympäristöministeriö: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarja, VN:n päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008, GTK, Tukes, Itä-Suomen yliopisto: Kaivostutkimus, Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014, Kainuun maakuntasuunnitelma 2025, Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Kainuun kärkialojen ja kuntien suhdannetiedot 06/2011, Talvivaaran kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011.