Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1
Käsiteltäviä aiheita Muistin toiminta, rajoitukset ja oppiminen Muistin tukeminen Tarkkaavuuden säätely, ongelmat ja oppiminen Tarkkaavuuden tukeminen 3.2.2014 2
Mistä puhumme, kun puhumme muistista? Yksinkertaisimmillaan muistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen koettuja ja opittuja asioita Muisti on yläkäsite, joka kattaa monimuotoisen joukon tiedonkäsittelyn järjestelmiä ja vaiheita Se on kiinteä osa kaikkea, mitä teemme Muisti sisältää tieto- ja käsitejärjestelmämme Muisti mahdollistaa jatkuvuuden kokemuksen omasta itsestämme 3.2.2014 3
Muistia luokitellaan monin tavoin Muistettavan aineksen luonteen perusteella: Tapahtumamuisti (episodinen) Tietomuisti (semanttinen) Taitomuisti (proseduraalinen) Keston mukaan Lyhytkestoinen muisti (työmuisti) Pitkäkestoinen muisti (säilömuisti) Mieleenpainamiskanavan mukaan Kuulonvarainen (kielellinen) muisti Näönvarainen muisti 3.2.2014 4
Muistin toiminta Tiedon tallentuminen säilömuistiin Aistiinformaation valikointi Työmuistissa prosessointi Säilömuisti Tiedon haku säilömuistista 3.2.2014 5
Lyhytkestoinen muisti Säilytetään tietoa lyhytaikaisesti mielessä Mahtuu vain pieni määrä tietoa (7+- 2 yksikköä) Voidaan aktiivisesti ylläpitää kerralla vain noin 4 yksikköä Kesto noin 10 20 sekuntia Jälkeen tuleva häirintä vaikuttaa myös kestoon Kielellinen ja näönvarainen lyhytkestoinen muisti 3.2.2014 6
Työmuisti Tiedon lyhytaikainen säilyttäminen jonkin toiminnan yhteydessä Tehtävän kannalta olennainen tieto säilyy aktiivisena (esim. lukiessa, laskiessa, päätöksiä tehdessä) Esim. päätöksenteossa tavoitteiden ja vaihtoehtojen ylläpito ja niiden läpikäynti ja arviointi tapahtuvat työmuistin piirissä Työmuistin keskiössä pystytään pitämään noin 4 erillistä yksikköä 3.2.2014 7
Työmuisti Tiedon valikointi prosessoinnin kohteeksi on olennainen osa työmuistin toimintaa Työmuistia tarvitaan myös tiedonhakuun säilömuistista, josta nostetaan tietoisuuteen aiemmin opittuja asioita Myös visuaalista työmuistia tarvitaan esimerkiksi ongelmanratkaisussa 3.2.2014 8
Työmuisti ja oppiminen Työmuisti vastaanottaa opeteltavan tiedon Työmuistissa prosessoidaan opittavaa tietoa ennen kuin se tallentuu säilömuistiin Tiedon tulee olla kyllin laadukasta ja sitä tulisi kyetä pitämään mielessä niin kauan, että syntyy mielekäs, ymmärrettävä kokonaisuus Mitä paremmin aikaisemmin opittu tieto aktivoituu ja tukee uuden oppimista sitä parempia oppimistulokset ovat Opitun tiedon avulla voidaan yhdistää irrallisia yksiköitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, mikä auttaa kiertämään työmuistin rajoituksia Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden hyvän työmuistisuoriutumisen, kun käytetään heille tuttua materiaalia 3.2.2014 9
Säilömuisti Varastoidaan opittu tieto Kapasiteetti on valtava; ihminen voi oppia uutta läpi elämän, päivittäin Asiat voivat säilyä säilömuistissa koko iän Tieto voi olla säilömuistissa hyvin monessa eri muodossa Säilömuistin sisällöt muuttuvat uusien kokemusten myötä 3.2.2014 10
Säilömuisti Ikään kuin verkosto, jossa tietty asia voi yhdistyä lähes mihin muuhun asiaan tahansa Tapahtumien jäsentyminen perustuu merkityksiin Yleiset linjat korostuvat yksityiskohtien kustannuksella Säilömuistin rajoitukset liittyvät: Oppimiseen Muistojen luotettavuuteen Kaikki opittu ei säily muistissa sellaisenaan rajattomasti 3.2.2014 11
Kuvien muistaminen Kuvista ei aina muisteta täsmällisiä yksityiskohtia, tulkinta ohjaa muistamista On helppo muistaa suunnilleen, millaista merkkiä käytetään taajama-alueesta Visuaalisten yksityiskohtien muistaminen on jo hankalampaa Mikä kuvista on oikea liikennemerkki? (Kuva: Muistikirja; Virpi Kalakoski) 3.2.2014 12
Muistista haku Tunnistaminen on usein helpompaa kuin asian palauttaminen mieleen ilman vaihtoehtoja Valmiit vaihtoehdot saattavat myös häiritä oikeiden asioiden aktivoitumista aivoissa (esim. monivalintatehtävät) Tunnistusmuisti on myös altis häiriöille Tiedon tallentumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat tiedon hakuun muistista Oppimistilanteessa luodut sana- ja asiayhteydet ovat tehokkaita muistivihjeitä mieleenpalautusvaiheessa 3.2.2014 13
Unohtaminen Unohtamisen syyt voivat liittyä kaikkiin muistin vaiheisiin Mieleenpainaminen voi epäonnistua Säilömuistitieto voi ajan myötä hiipua ja häiriintyä Tiedon hakeminen säilömuistista voi epäonnistua Unohtuminen ei tapahdu systemaattisesti aikajärjestyksessä Unohtuminen johtuu myös asioiden sekoittumisesta muistissa Unohtaminenkin on tärkeä osa muistin toimintaa 3.2.2014 14
Muistin toimintaan vaikuttavat monet asiat Muistin toimintaan vaikuttavat välillisesti mm.: Mieliala Motivaatio Käsitys omasta muistista Opiskelutaidot Tarkkaavuuden säätely Kuinka paljon ponnistellaan muistamisen eteen tai kuinka aktiivisesti suuntaudutaan ympäristöön ja tiedon käsittelyyn 3.2.2014 15
Työmuistin rajoitukset Muistiongelmat liittyvät erityisesti työmuistin rajoituksiin Rajoitukset liittyvät myös tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista pitää kaikkea tarvittavaa tietoa huomion kohteena Työmuistin rajoitukset koskevat kaikkia yksilöitä Työmuistin rajoituksia voi kiertää säilömuistitiedon avulla Kapasiteettirajoituksista on myös hyötyä Estävät liiallista aktivoitumista aivoissa Mahdollistavat keskittyneen ja koherentin toiminnan Tarvitaan oppimisessa, jossa on olennaista löytää ympäristön säännönmukaisuuksia 3.2.2014 16
Akateemiset taidot ja muisti Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka edellyttävät muistin hyvää toimintaa Lukiessa tarvitaan työmuistia meneillään olevan lauseen ja kappaleen sisältöjen pitämisessä aktiivisina sekä säilömuistin tietovarastoa, johon uusi tieto liitetään ja jonka käsitejärjestelmien varassa luettua ylipäätään ymmärretään Kirjoittaessa lauseiden muodostaminen edellyttää niin ikään työmuistia sitä enemmän mitä valmiimmaksi lause mielessä kehitellään ennen sen kirjoittamista Koneella kirjoittaminen tukee työmuistia, kun lausetta voi jälkikäteen helpommin muokata, eikä sitä tarvitse muotoilla kerralla valmiiksi tai kumittaa moneen kertaan Kirjoittaessa tekstin sisällöt taas pohjautuvat pitkälti säilömuistissa olevaan tietoon tai uuden tiedon ja vanhan tiedon yhdistämiseen työmuistissa kirjoitusprosessin aikana Matemaattinen ongelmanratkaisu sekä päässälaskut edellyttävät työmuistin tehokasta toimintaa ja säilömuistissa hyvin edustettuna olevaa matemaattista käsitejärjestelmää 3.2.2014 17
Oppimisvaikeudet ja muisti Oppimisvaikeuksien yhteydessä muistin toiminta voi olla kehityksellisesti heikkoa Kielellisten erityisvaikeuksien yhteydessä kielellisen aineksen muistamisessa hankaluuksia Hahmotusvaikeuksien yhteydessä kuvallisessa muistamisessa hankaluuksia Lukivaikeuteen liittyy lyhytkestoisen muistin kapeutta ja työmuistiprosessoinnin hankaluuksia sekä prosessoinnin häiriöherkkyyttä Myös ns. merkitykseltään vähäisen aineksen ulkoa oppimisessa vaikeutta, kuten kertotaulu, kuukausien nimet, ihmisten nimet 3.2.2014 18
Muisti on altis häiriintymään Muistiongelmia liittyy hyvin monenlaisin tiloihin ja tilanteisiin: Stressi Uupumus Univaje Masennus ja ahdistus Oppimisvaikeudet Yleissairaudet Lääkkeiden vaikutukset Päihteet Ikääntyminen Osa em. tilojen aiheuttamista vaikeuksista on palautuvia, osaan liittyy pysyviäkin muutoksia 3.2.2014 19
Mieliala ja muisti Masentuneet valittavat yleisesti arkielämää haittaavia muistamis- ja keskittymisvaikeuksia sekä päätöksenteon hitautta Keski-ikäisten masentuneiden valitukset painottuvat viimeaikaisten tapahtumien muistamiseen, uuden oppimiseen ja arkimuistiin Masennukseen liittyy kognitiivisen suorituskyvyn muutoksia, jotka eivät selity ns. motivaatiotekijöillä Yksilöiden välillä on vaihtelua ja kaikilla heikentymistä ei ole Heikentyminen kohdistuu masennuksessa yleensä uuden aineksen oppimiseen 3.2.2014 20
Työelämän vaatimukset muistille Tietotyö lisääntynyt Paljon uuden tiedon omaksumista usein nopeassa aikataulussa Paljon keskeytyksiä ja häiriötekijöitä (sähköposti, puhelut, työtoverit) Keskeytykset aiheuttavat unohdusten lisäksi sekaannuksia Kiire johtaa huomion kiinnittymiseen pinnallisiin seikkoihin tai keskittymisen epäolennaiseen Olennaista on tallettaa työtehtävän tietoaines pitkäkestoisen muistiin ja hyödyntää keskeytyksen jälkeen palautusvihjeitä Järjestelmällisyys ja rauhallisuus auttavat keskeytyksistä selviämistä 3.2.2014 21
Työmuistivaikeuksien vaikutuksia Keskittyminen vaikeutuu Vastaanotettu tieto pyyhkiytyy nopeasti pois Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu Ongelmien ratkaisu on työläämpää Luetun ymmärtäminen on vaikeampaa Häiriötekijöiden epäsuotuisa vaikutus korostuu Tiedon haku säilömuistista vaikeutuu Monimutkaisten suullisten ohjeiden vastaanottaminen voi olla hankalaa 3.2.2014 22
Työmuistin kuntouttaminen Työmuistin laajuus on aivojen hermostollinen ominaisuus Tutkimusten mukaan työmuistia voidaan jossain määrin kuntouttaa Hyöty harjoittelusta on usein tehtävä- tai tilannesidonnaista Työmuistin kuntoutuksessa voidaan tehostaa työmuistin toimintaa aktivoimalla sitä toiminnan ohjauksen avulla Muististrategioiden opettelu Tiedon prosessoinnin aktivointi Kompensaatiokanavien käyttö 3.2.2014 23
Muistin toimintaa voidaan tukea: Parantamalla oleellisen hahmottamista Parantamalla keskittymistä ja tarkkaavaisuutta Rauhallisuudella ja kiireen välttämisellä Järjestelmällisyydellä toiminnassa Aikaisemman tiedon aktivoinnilla Hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia muistitukia 3.2.2014 24
Muistituet Muistin toimintaa helpottaa aktiivinen, monipuolinen mieleenpainaminen ja muistista haku Muististrategioita voidaan jakaa ns. sisäisiin ja ulkoisiin Sisäisillä pyritään aktivoimaan muistin toimintaa, jotta mieleenpainaminen tehostuisi Ulkoisilla pyritään tukemaan sisäisen muistin toimintaa Muististrategioiden käyttö tehostaa mieleenpainamista ja antaa muistista haulle vihjeitä mieleenpalautusvaiheessa 3.2.2014 25
Esimerkkejä sisäisistä muististrategioista Toistaminen Mielikuvat Assosiaatiot Järjestäminen Kielellinen muokkaus Kielellinen uudelleenmuotoilu 3.2.2014 26
Ulkoiset strategiat Tukevat sisäistä muistia Helpottavat arjen hallintaa Ulkoisia strategioita ovat mm.: Muistiinpanot Ympäristön järjestäminen Havaintovihjeet 3.2.2014 27
Tarkkaavuuden säätely Tarkkaavuus on huomion kohdentamista johonkin asiaan Tarkkaavaisuus määrittelee, mikä informaatio pääsee tietoisuuteen ja työmuistin käsiteltäväksi Tarkkaavuuden ajatellaan koostuvan kolmesta eri osa-alueesta Tarkkaavuuden suuntaaminen Tarkkaavuuden ylläpitäminen Tarkkaavuuden joustava vaihtaminen Tarkkaavuuden suuntaaminen voi olla tahatonta tai tahdonalaista 3.2.2014 28
Tarkkaavuuden säätelyn rajoitteet Kun suuntaamme huomiomme johonkin asiaan, se vähentää muiden asioiden huomioimista Omat tavoitteemme ja motivaatiomme suuntaavat tarkkaavaisuutta Automatisoituneessa toiminnassa tarkkaavuutta pystyy jakamaan monen asian kesken (esim. autolla ajo) Uutta ja vaikeaa tehtävää tehdessä tarkkaavuutta ei pysty yhtä helposti jakamaan Harjoittelemalla tietyt toiminnot automatisoituvat ja kapasiteettia ei tarvita niin paljon tehtävien suorittamiseen; kapasiteettia vapautuu muuhun käyttöön Lukivaikeudessa lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät ole niin automatisoituneet; tarkkaavuutta tarvitaan normaalia enemmän 3.2.2014 29
Miten tarkkaavuuden vaikeus voi näkyä oppimisessa? Tarkkaavuuden suuntaamisessa olennaiseen voi olla hankaluutta, jolloin huomio keskittyy oppimisen kannalta epäolennaisiin asioihin Ylläpidon ollessa hankalaa on vaikea ylläpitää tarkkaavuutta riittävän pitkään opeteltavassa asiassa Joustavan tarkkaavuuden vaihtamisen ollessa hankalaa voi ongelmia olla usean asian vuorottaisessa tekemisessä tai tarkkaavuuden jakamista edellyttävissä tilanteissa Oppimisvaikeuksiin liittyy usein toiminnan häiriöherkkyyttä Huomio saattaa kiinnittyä helposti epäolennaisiin asioihin, kuten ulkoa kuuluvaan ääneen, jonka jälkeen on vaikeuksia suunnata huomio käsillä olevaan tehtävään Toiminta saattaa olla myös virhealtista Tarkkaavuusvirheitä paljon myös lukivaikeuden yhteydessä 3.2.2014 30
Miten tarkkaavuutta ja keskittymistä voidaan tukea? Ympäristön oikeanlainen järjestäminen ja häiriötekijöiden poistaminen Mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, tehtävien pilkkominen Sopiva tauotus työskentelyssä ja oman vireystilan tarkkailu Parhaan työskentelyajankohdan ja -paikan etsiminen Taukojumppa Rentoutuminen 3.2.2014 31
Stressi ja unettomuus Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa keskittymiseen Stressitekijöitä tunnistamalla ja vähentämällä voi itse vaikuttaa keskittymisen parantamiseen Pitkään jatkunut krooninen unettomuus vaikuttaa tarkkaavuuteen Väsyneenä on vaikea keskittyä, jo yksinkertaisten asioiden tekeminen saattaa tuntua hankalalta Riittämätön uni vaikuttaa sekä kognitiivisiin toimintoihin että mielialaan 3.2.2014 32
Tarkkaavuushäiriö ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder), eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja työmuistin vaikeuksia Tunne-elämän vaikeudet ja liitännäisoireet Vaikeutta suunnata ja ylläpitää tarkkaavuutta Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata keskustelua tai esitystä Häiriöherkkyys Ajatusten harhailu Flegmaattisuus tai ylienergisyys Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi 3.2.2014 33
Kiitos! johanna.nukari@kuntoutussaatio.fi www.oppimisvaikeus.fi 3.2.2014 34
Lähteet Härmä, M. & Sallinen, M. (2000). Univaje terveysriskinä. Duodecim, 116, 2267-73. Härmä, M. & Sallinen, M. (2006). Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 22, 1705-6. Kalakoski, Virpi (2007). Muistikirja. Edita, Helsinki. Kalska, Hely (2006). Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim, 112, 1313 1320 Kalska, H. & Kähkönen, S. (2004). Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim, 120, 1738-44. Koskenvuo, M. (2000). Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Duodecim, 116, 2288-95. Krohn E. Häiriöt hallintaan. Yliopisto, 1/2007. 3.2.2014 35