Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004
Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä ja sen merkityksestä luoda yhteinen näkökulma muutokseen varautumiseksi vahvistaa politiikan keskinäistä koordinaatiota lisätä yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa tähdentää, että muutos koskee kaikkia ikäryhmiä
Tulevaisuusselonteon sisällys 1 Tulevaisuusselonteon tausta 2 Väestökehitykseen varautuminen on tulevaisuuden avainkysymys 3 Väestökehityksen pääpiirteet 4 Väestökehityksen seuraukset 5 Valtioneuvoston päätelmät kehityksestä 6 Väestökehitys vaatii väestöpolitiikkaa 7 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 8 Lapsista ja nuorista huolehtiminen 9 Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen 10 Etuusjärjestelmiin liittyvät uudistukset 11 Alueellisen kehityksen ja peruspalveluiden turvaaminen 12 Ikääntyneiden voimavarojen tukeminen ja hyödyntäminen 13 Seuranta
Väestö vuosina 1749-2040 6 Miljoonaa 2028*) 5 4 3 Sisällissota II maailmansota Ruotsiin muutto 2 Nälkävuodet 1 Ko le ravuo de t Suomen sota 0 1750 1770 1790 1810 1830 1850 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 2010 2030 1760 1780 1800 1820 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 Lähde: Tilastokeskus *) 5 445 554 (eniten asukkaita Suomessa)
Viiden ikäryhmän suhteellinen kehitys vuosina 1950, 1975, 2003, 2015 ja 2030 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % yli 80-v. 63-79-v. 19-62-v. 7-18-v. 0-6-v. 20 % 10 % 0 % 1950 1975 2003 2015 2030
Väestön huoltosuhteen kehitys 1950-2040 (lapsia 0-14 v. ja 65 v. täyttäneitä 100 työikäistä kohti) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Vanhushuoltosuhde 30,0 20,0 10,0 Lapsihuoltosuhde 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040
Huoltosuhteet (%) EU-maissa vuonna 2020 (0 14-v./15 64-v. ja 65+/15 64-v.) Irlanti Luxemburg Itävalta Saksa Espanja Iso-Britannia Alankomaat Kreikka Islanti Norja Tanska Italia Ranska Suomi Ruotsi 0 10 20 30 40 50 60 70 Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde
Väestön muutos (%) aluetyypeittäin eri skenaarioissa vuosina 2003 2030 Muutos, % 1975 2003 2003 2030 Vaihtoehto1 Alue Perusskenaario Vaihtoehto2 Vaihtoehto3 Pääkaupunkiseutu 31,3 8,2 24,0 21,5 37,4 Muut suuret kaupungit 12,8 6,8 7,1 16,5 16,3 Muut kaupungit 12,6 2,1-1,0 10,1 6,7 Kaupunkien läh. maas. 34,6 17,5 7,7 26,3 15,0 Ydinmaaseutu -5,5-10,8-15,3-5,1-8,8 Harvaan asuttu -18,9-24,5-28,2-20,1-21,7 maaseutu Koko maa 10,6 1,8 1,6 10,5 10,2 Perusskenaario: nykyinen syntyvyys (1,7) ja nettosiirtolaisuus (5 000), tasaantunut muuttoliike (2002-2003) Vaihtoehto 1: nykyinen syntyvyys (1,7) ja nettosiirtolaisuus (5 000), voimakkaasti keskittävä muuttoliike (1998-2000) Vaihtoehto 2: korkeampi syntyvyys (1,9) ja nettosiirtolaisuus (15 000), tasaantunut muuttoliike Vaihtoehto 3: korkeampi syntyvyys (1,9) ja nettosiirtolaisuus (15 000), voimakkaasti keskittävä muuttoliike
Väestön alueellinen jakauma vuosina 1975, 2003 ja 2030 Osuus koko maan väestöstä, % 1975 2003 2030 Alue Perusskenaario Vaihtoehto1 Vaihtoehto2 Vaihtoehto3 Pääkaupunkiseutu 16 19 20 23 21 23 Muut suuret kaupungit 20 21 22 22 22 22 Muut kaupungit 18 18 18 18 18 18 Kaupunkien läheinen maas. 13 16 18 17 18 16 Ydinmaaseutu 20 17 15 14 15 14 Harvaan asuttu maaseutu 13 10 7 7 7 7 Koko maa 100 100 100 100 100 100 Perusskenaario: nykyinen syntyvyys (1,7) ja nettosiirtolaisuus (5 000), tasaantunut muuttoliike (2002-2003) Vaihtoehto 1: nykyinen syntyvyys (1,7) ja nettosiirtolaisuus (5 000), voimakkaasti keskittävä muuttoliike (1998-2000) Vaihtoehto 2: korkeampi syntyvyys (1,9) ja nettosiirtolaisuus (15 000), tasaantunut muuttoliike Vaihtoehto 3: korkeampi syntyvyys (1,9) ja nettosiirtolaisuus (15 000), voimakkaasti keskittävä muuttoliike
Väestöllinen huoltosuhde alueittain vuosina 2003 ja 2030 eri skenaarioissa 0-18-vuotiaat 63+ vuotiaat 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 Pääkaupunkiseutu 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 M uut suuret kaupungit 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 KO KO M AA 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 M uut kaupungit 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 2003 Perusskenaario Va ih to e h to 1 Va ih to e h to 2 Va ih to e h to 3 Kaup. läheinen m aaseutu Ydinm aaseutu Harvaan asuttu m aaseutu 0 0,5 1 1,5
Suurimmat haasteet kohdistuvat työvoiman saatavuuteen ja laatuun sekä sen alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, talouskasvun jatkuvuuteen, julkistalouden tasapainoon, aluekehityksen tasapainoisuuteen ja palveluiden tarjontaan ja saatavuuteen
Ikäsidonnaiset ja työttömyysmenot sekä koko julkisen talouden ylijäämä ja nettovelka laskelmien perusskenaariossa, % BKT:sta 2005 2010 2020 2030 2040 2050 Työeläkkeet 9,6 10,5 12,3 13,4 13,2 13,1 Kansaneläkkeet 2,0 1,8 1,5 1,3 1,1 0,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7.4 7,6 8,4 9,4 10 10,2 Sairausvakuutus 2,5 2,7 3,0 3,2 3,3 3,3 Opetus 5,8 5,6 5,6 5,6 5,5 5,4 Työttömyys 1,8 1,6 1,3 0,9 0,8 0,8 Menot yhteensä 29,1 29,8 32,1 33,8 33,9 33,7 Koko julkinen talous ylijäämä 2,2 2,0 1,0-1,0-2,1-3,1 nettovelka -15,2-23,1-29,3-17,7 3,6 25,0 Julkisen talouden lukuihin sisältyvät työeläkelaitokset. Luvut ovat prosenttia kokonaistuotannosta.
Koko julkisen talouden ylijäämä ja nettovelka tarkastelujakson lopussa vuonna 2050 erilaisilla työllisyys- ja tuottavuusurien yhdistelmillä, % BKT:sta Huono työllisyys Perustyöllisyys Hyvä työllisyys Ylijäämä Nettovelka Ylijäämä Nettovelka Ylijäämä Nettovelka Hyvä tuottavuus -5,9 79,5-0,6-6,0 3,9-73,3 Perustuottavuus -9,7 115,8-3,1 25,0 0,7-31,5 Huono tuottavuus -12,8 159,5-6,2 66,2-0,9-13,6 Luvut ovat prosenttia kokonaistuotannosta
Muutos merkitsee myös mahdollisuuksia kustannussäästöjä ja toiminnan tehostumista, työttömyyden vähentymistä, mahdollisuuksia työelämän uudistamiseen, alueellisten työllisyys- ja työttömyyserojen kaventumista, kolmannessa iässä olevien voimavarojen ja ostovoiman suurempia hyödyntämismahdollisuuksia kulttuurin, arvojen, kokemuksen ja yhteisöllisyyden arvostusta
Muutokseen on jo varauduttu vähentämällä julkista velkaa, uudistamalla työeläkejärjestelmää, lisäämällä rahastointia ja parantamalla sijoitusten tuottoa tulevien eläkemenojen varalle, nostamalla tuottavuutta työelämälähtöisesti, suuntaamalla koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa osaamista tukevaksi, käynnistämällä tuottavuusohjelma koko julkisen sektorin ja peruspalvelujen tuottavuuden kehittämiseksi sekä pyrkimällä korkeampaan työllisyysasteeseen mm. o aikaistamalla työelämään siirtymistä o myöhentämällä työelämästä poistumista ja o uudistamalla sosiaaliturvaa ja verotusta tavalla, joka kannustaa työn tekemiseen sekä o huolehtimalla työvoiman laadusta koulutukseen ja työkykyyn panostamalla.
mutta varautuminen ei riittävää näkökulma ja politiikka on pääsääntöisesti keskittynyt ikääntymisestä aiheutuviin kustannuksiin; muutosten tekeminen vie paljon aikaa, tulokset joskus vaatimattomia; yhteistyötä on mutta varautuminen on sektoreittain eriytynyttä sekä aikajänteeltään lyhyttä; mahdollisuuksia ja ikääntyneiden voimavarojen tukemista ja hyödyntämistä ei ole arvioitu riittävästi; nykyinen varautuminen on monesti perusuran motivoimaa; toimenpiteiden ja niiden riittävyyden arvioinnissa ja seurannassa on parantamisen varaa.
Valtioneuvoston johtopäätökset Väestön ikärakenteen kehitys vaatii nykyaikaista väestöpolitiikkaa. Syntyvyys vähintään nykytasolla Työperusteista maahanmuuttoa lisää Nykyistä suurempaa huomiota eri ikäisten ihmisten toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Lasten ja nuorten kasvuolosuhteista huolehtiminen tärkeää. Tarvitaan toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi Tuottavuuden kasvun noustava yleisesti ennakoidusta Työllisyysasteen noustava selvästi Tulonsiirtojärjestelmiä on sopeutettava väestömuutokseen. Työhön osallistumisen kannustaminen Rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen Aluekehitys ja palveluiden turvaaminen vaativat rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia. Ikääntyneiden voimavarat ja ikääntymisen luomat mahdollisuudet on osattava hyödyntää.