Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Transkriptio

1 Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen

2 Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn muutos ajassa ei suoraan kerro tasosta Tämä on tärkeä huomio Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve ei ylitä 15 prosenttia 2

3 Tulkintojani, jotka poikkeavat Pekan tulkinnoista Kustannuskilpailukyvyssä on prosentin parantamisen tarve Kun sitä mitataan keskipalkkojen kehityksessä suhteessa muihin kehittyneisiin maihin Kustannuskilpailukyvyn paraneminen kohentaisi työllisyyttä Nimellisten yksikkötyökustannusten tasovertailua ei voida esittää Nimelliset yksikkötyökustannukset on ongelmallinen kustannuskilpailukyvyn mittari koko talouden tasolla Ei riitä, että Suomea vertaa vain Ruotsiin ja Saksaan Muihin vanhoihin EU-maihin 3

4 Lisää johtopäätöksiä Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on yksi viime vuosien heikon talouskehityksen taustatekijöistä Kustannuskilpailukyvyn parantamisen lisäksi tarvitaan muutakin ongelmien ratkaisemiseksi Kustannuskilpailukyvyn heikkenemisessä kotimarkkinasektorin hintakehityksellä on ollut keskeinen rooli Vientituotannon omat palkkakustannukset eivät ole nousseet yhtä paljon Kotimaiset välituotteet ovat suuri kustannuserä vientituotannolle 4

5 Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista, taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä 70 Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013 % Suomi Luxemburg Irlanti Itävalta Ranska Italia Slovenia Belgia Kreikka Saksa Alankomaat Malta Portugali Kypros Espanja Slovakia Viro Latvia Liettua Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli

6 Työllisten määrän muutos vuoden 2008 keskiarvosta 40 Teollisuus Rakentaminen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Alkutuotanto Tuhatta henkeä Lähde: Tilastokeskus

7 Kilpailukyky Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon työllisyyden edellytysten näkökulmasta Reaalinen kilpailukyky tai kasvukilpailukyky : Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 7

8 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Palkkakehitys suhteessa muihin saman kehitystason maihin Nimelliset vai reaaliset yksikkötyökustannukset? Reaaliset yksikkötyökustannukset = kannattavuuden käänteinen mittari = työn tulo-osuus Suomen tapauksessa hyviä mittareita Avoin sektori: kannattavuus Kotimarkkinasektori: nimelliset yksikkötyökustannukset 8

9 Miksi teollisuuden nimelliset yksikkötyökustannukset huono mittari? Hintakehitys ollut Suomessa poikkeavaa 110 Tehdasteollisuuden tuotannon hinta Suomi Kilpailijamaat kauppapainoilla Euroalue Indeksi, 1999 = 100, europohjainen, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Bruttoarvonlisäyksen implisiittinen deflaattori samassa valuutassa. Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat

10 Miksi myös koko talouden nimelliset yksikkötyökustannukset ongelmallinen mittari? Vientihinnat laskeneet suhteessa tuontihintoihin 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = Ruotsi Suomi Euroalue Iso-Britannia Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio ja Tilastokeskus

11 Tehdasteollisuuden kannattavuus suhteessa kauppakumppanimaihin 110 Tehdasteollisuuden arvonlisä jaettuna työkustannuksilla, Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Kauppapainoinen indeksi Lähteet: Eurostat, BEA ja Suomen Pankin laskelmat. 11

12 Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* Suomi Kauppakumppanimaat, euroina** Indeksi, 1999 = *) Tehdasteollisuuden ulkopuolella. Toimialat painotettu osuuksilla Suomen tehdasteollisuuden välituotekäytöstä. **) Kauppakumppanimaat painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta. Tarkemmat tiedot: Jarkko Kivistö, Euro & talous 3/2013. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat

13 Suhteelliset palkat koko taloudessa 140 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti, Suomi suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin* samassa valuutassa Indeksi, 1999 = *) Kauppakumppanit painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta (kaksoispainoilla). Vertailussa: muut EU15-maat, US, JP ja NO Lähteet: Macrobond, Reuters ja Suomen Pankin laskelmat. 13

14 Teollisuuden työllisyys ja koko talouden suhteellinen palkkataso 1,5 Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) % Indeksi, 1999 = , , , Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

15 Teollisuuden työllisyys ja kannattavuus 1 0,5 0-0,5-1 -1,5 Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) % Indeksi, 1999 = Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

16 Vaihtotase ja koko talouden suhteellinen palkkataso Vaihtotase (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

17 Vaihtotase ja teollisuuden kannattavuus Vaihtotase (vasen asteikko) Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) 12 % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

18 Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve? Minkälainen pitäisi olla kustannuskilpailukyvyn taso, jotta 1. vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen? 2. teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään? Vastaus: % nykyistä parempi 18

19 Kiitos! 19