Suomen talouden näkymät

Transkriptio

1 Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi

2 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen on pysähtynyt, Suomi jäänyt Ruotsin ja Saksan kelkasta Tuotannon matelulla kaksi dimensiota Kysyntä: vienti menestynyt heikosti Tarjonta: tuottavuus notkahtanut Suomella on kilpailukykyongelma, vaikka monet pitkän ajan kilpailukykytekijät vahvoja Julkisella taloudella ei akuuttia rahoitusongelmaa, mutta pitkän ajan kestävyysongelma on vakava

3 Suomi pudonnut Ruotsin ja Saksan kelkasta Indeksi, 2008/2= Eräiden maiden kokonaistuotanto Ruotsi Saksa Euroalue Suomi OECD, /1 2009/1 2011/1

4 Viennin heikkous tuotannon matelun taustalla 2008Q1= Tavaroiden ja palvelusten vienti 2008Q1= Kotimainen kysyntä Germany Finland 100 Germany Finland 80 Sweden 95 Sweden Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1

5 Nykyinen kasvun notkahdus ensi sijassa tuottavuusongelma

6 Suomi on menettänyt vientimarkkina-osuuksia 2000-luvun alusta lähtien Vientimarkkinamenestys, 2000=100 Saksa Ruotsi USA Italia Japani Suomi Lähde: OECD. Muistioita hallitukselle Luku 2.3, kuvio 1.

7 Yrityssektorin kilpailukyky on melkein samassa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa 120 Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yrityssektorilla, kaikkien vuosien keskiarvo = Suomi/Ruotsi 90 Suomi/Saksa Suomi/USA Lähde: OECD, Eurostat ja BLS. Muistioita hallitukselle Luku 2.3, kuvio 2.

8 Pidemmän ajan menestysedellytykset lähtökohtaisesti hyvät Toimivat instituutiot Hyvä koulutustaso Tuntuvat innovaatiopanostukset Kohtuullisen hyvä infrastruktuuri Ilmenneet korkeana tuottavuutena ennen kriisiä: teollisuudessa Suomi saavutti globaalin kärjen Kyse potentiaalista, jonka hyödyntäminen edellyttää kustannuskilpailukykyä ja kykyä sopeutua nopeasti Teknologinen kehitys ehkä kuitenkin hidastumassa

9 Rakenteellinen kilpailukyky on näkynyt teollisuuden tuottavuudessa myös Nokia-klusterin ulkopuolella Kokonaistuottavuus teollisuudessa pl. Elektroniikka, USA = Suomi USA Saksa Ruotsi 80 Italia Espanja Lähteet: Inklaar ja Timmer (2008) ja EU KLEMS -tietokanta. Muistioita hallitukselle Luku 2.3, kuvio 7.

10 Suomenkin tuottavuuskasvu hidastunee pysyvämmin Työn tuottavuuden indeksi, yritykset, USA 2005 = USA USAn trendi Suomi Suomi trendi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Lähde: Kansantalouden tilinpito, BLS ja O'Mahoney-Timmer 2009

11 Julkisen talouden ongelma Lyhyen aikavälin ongelma ei ylivoimainen: Suomi saa velkaa halvalla Pitkän ajan kestävyysongelma kuitenkin selvä Kaksi tärkeää asiaa: työllisyysaste ja julkisesti rahoitetun tuotannon tehokkuus Työllisyysaste ei nousemassa nykypolitiikalla riittävästi; suurin potentiaali ikäryhmässä 55+ Julkisen palvelutuotannon uudistaminen hyytymässä

12 Suomi EU:n parhaimmistoa julkisen alijäämän ja velan suhteen Julkinen alijäämä ja velka 2012 Velka, % BKT:sta 200 Kreikka Irlanti Portugali Italia Espanja UK Kypros Ranska EU Alankomaat Slovakia Slovenia Tanska Puola Belgia Euroalue Unkari Itävalta Malta SUOMI Saksa Tsekki Liettua Romania Luxemburg Alijäämä, % BKT:sta Latvia Bulgaria Viro Ruotsi

13 Kestävyysvaje kiistaton, mutta suuruus epävarma Komissio ,8 % Suomen Pankki ,0 % Valtiovarainministeriö ,5 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %)

14 Työllisyysaste euroaikana Työllisyysaste, % vuotiaista Saksa Suomi Ruotsi EU komissio

15 Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä

16 Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta

17 Maahanmuutto tärkeä työvoiman kannalta Perusennusteessa nettomaahanmuutto henkeä vuodessa

18 Lähivuosien talouspolitiikka-agenda Työvoiman tarjontapolitiikka Eläkepolitiikka, verotus, työttömyysturva Maahanmuuttopolitiikka, asuntopolitiikka Tuottavuuskasvun tukeminen Verotus, yritystuet, kilpailupolitiikka Julkinen hyvinvointilupaus ja sen toteuttaminen Kunnon sote-uudistus, tietotekniikan hyödyntäminen Universalismin uudelleenmäärittely? Euroalueen ja EU:n institutionaalinen kehitys Mihin suvereniteetin rajoituksiin, mihin yhteisvastuuseen ollaan valmiit EMUn toiminnan parantamiseksi?

19 Lopuksi Suomi on menestynyt talous ja yhteiskunta, muiden Pohjoismaiden tavoin Mutta menestys jatkossa ei ole itsestään selvää Globaali kilpailu hyödykemarkkinoilla Innovointi teknologian eturintamassa vaativampaa kuin muiden kopiointi Verokilpailu, työvoiman kv-liikkuvuuden lisäys Väestön ikääntyminen Talous sopeutuu aina, mutta kansalaisten kannalta hyvä tulos tarvitsee aktiivista politiikkaa

20 Kiitos!