Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Transkriptio

1 Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

2 Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari Malta Slovakia Tsekki Viro Saksa Irlanti Bulgaria Itävalta EU27 Tanska Belgia Portugali Alankomaat Espanja Ranska Slovenia Kreikka Italia Suomi Kypros Lähde: Euroopan komission talousennuste (5/2014) /ennu2/jka/EKI Talousgraafit

3 Ulkomaankaupan aankaupan vaihtosuhde vaihtosuhde suomalaisten tuotteiden marginaalit sulaneet Vientihinnat/tuontihinnat (2005=100) 100 Ruotsi 96 Saksa Suomi Lähde: Eurostat /vasu2/jka/EKI Talousgraafit

4 Kustannuskilpailukyky heikentynyt kriisin jälkeen Kumulatiivinen vuosimuutos , % Palkat Tuottavuus Yksikkötyövoimakustannukset Lähde: Euroopan komissio 4

5 Kokonaisveroaste nousee olemme jo saavuttaneet Belgian Kokonaisveroaste ja Ranskan ja ohittaneet EU-maissa Ruotsin 2014 Prosenttia BKT:sta Tanska Suomi Belgia Ranska Ruotsi Itävalta Italia Alankomaat EU27 Saksa Unkari Luxemburg Slovenia Iso-Britannia Tsekki Kreikka Kypros Malta Portugali Espanja Puola Viro Irlanti Slovakia Bulgaria Romania Latvia Liettua Lähde: Euroopan komission talousennuste (5/2014) /tal51/jka/EKI Talousgraafit

6 Onko Suomella teollista tulevaisuutta? 6

7 Kolmas teollinen vallankumous ravistaa maailmaa 7

8 Teollisuus uudistuu valmistus ja palvelut nivoutuvat tiiviisti yhteen 8

9 Teollisen arvonluonnin tarina on monipuolisempi kuin yhden totuuden hokemat Arvosta syntyy yhä enemmän globaalisti hajaantuneissa arvoketjuissa....mutta esim. Suomelle tärkeässä metsä- ja biotaloudessa klusterit edelleen tärkeitä Investointitavaroissa ja konepajateollisuudessa myös alihankkijat hyötyvät brändi toki nappaa suurimman yksittäisen siivun 9 Kotimaisesta puusta jalostettu arvo syntyy lähes kokonaan Suomessa, esim kakkosnelonen Suomi voi investointitavaroissa pyydystää arvoa brändien kautta mutta myös alihankintaketjujen toimittajina Huomattava myös: brändinkin osuus vaihtelee

10 Suomi menestyy suhteellisen etunsa aloilla ja merkittävissä nischeissä kaikkien näiden toimintaedellytyksistä tulee huolehtia *Arvioitu toimialan osuus viennistämme ja sen suhdetta kyseisen toimialan kaupan osuuteen maailmankaupasta. Suhteellinen etu on niillä toimialoilla, joilla indeksin arvo on ykköstä suurempi (Lähde: Holmström, Korkman & Pohjola 2014; European Competitiveness Report 2012) Puu ja puutuotteet Tietotekniikkapalvelut Metallien jalostus Rakentaminen Öljynjalostus Muut liike-elämän palvelut Koneet ja laitteet Sähkölaitteet Muut kulkuneuvot Metallituotteet Kemikaalit Kumi ja muovi Painaminen Ei-metallisten mineraalien jalostus Kuljetuspalvelut Lääkkeet Elektroniikka Muu valmistus Juomat 0,74 0,54 0,52 0,51 0,75 0,49 0,45 Suhteellisen edun alat (2010)* Paperiteollisuus 9,43 1,07 0,90 0,87 0,84 1,44 1,43 1,30 1,58 1,57 1,82 3,93 5,11 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 10

11 Yksinkertainen mutta vaikea totuus päättäjille: ei helppoja välineitä - toimintaympäristö kuntoon Työvoima Energia Raaka-aineet Data Rahoitus Teollisen arvonluonnin moninaisuus edellyttää älykästä tuotannontekijäpolitiikkaa, joka leikkaa poikki hallinnonalojen Sääntelyn ja verotuksen ennustamattomuus ja osaoptimointi kasvattavat kaikkien tuotannontekijöiden hintaa Datan jalostaminen hyödylliseksi informaatioksi parantaa muiden tuotannontekijöiden tuottavuutta Datakin hinta nousee jos tietosuojassa ja kyberturvallisuussääntelyssä epäonnistutaan 11

12 Mitä pieni avotalous voi globaalille rakennemuutokselle Hallitusohjelmassa sitoutuminen teollisuuden ja siihen liittyvien muiden toimialojen kustannusten nostosta pidättäytymiseen Sääntely ja verotus ennustettavaksi nyt merkittävä lisäkustannus investoinneille jatkuvista muutoksista - Jos muutoksia tehdään vaikutukset on arvioitava kilpailukykyyn ja yritysten kustannuksiin puolueettomasti kaiken sääntelyn tapauksessa toimialasta riippumatta Pääomamarkkinat toimivaksi yritysten pitää haluta myös listautua Suomessa Tutkimus ja innovaatiojärjestelmän uudistus vietävä maaliin Työmarkkinat joustavammiksi, uudet työnteon muodot huomioitava 12

13 Maailma muuttuu ja yritykset uudistuvat uudistuuko Suomi? 13