Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Transkriptio

1 Talouden kestävyys Vesa Vihriälä

2 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen

3 Taloudellinen kestävyys: varallisuuden vähentymättömyys Brundtlandin komissio 1987: sustainable development is development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs Taloustieteilijöiden suosikki taloudellisen kestävyyden määritelmäksi (Arrow ym., Suomessa M. Pohjola): talouden laajasti mitatun varallisuuden arvo ei saa vähentyä p A A + p K K + p H H + p S S + p E E 0, jossa p t ovat varallisuuserien yhteiskunnallisia arvoja ( = muutos) Kansantalouden laajasti mitattu varallisuus teknologiavaranto A aineellinen pääoma K henkinen pääoma H luonnonvarat S ympäristön tila E

4 Arvioita varallisuuden kehityksestä Varallisuuden muutosta vaikea arvioida Volyymeja koskeva tieto epävarmaa (luonnonvarat, ympäristön tila) Varallisuuserien keskinäinen korvattavuus epäselvää => relevantit hinnat epäselviä YK-yliopiston Inclusive Wealth Report yritys tähän Tulosten mukaan pääosassa maita varallisuus kasvaa, mutta ei kaikissa Suomi ei mukana analyysissä, Matti Pohjolan arvio: myös Suomessa laaja varallisuus kasvaa ympäristön tila on parantunut useimmilla indikaattoreilla aineellinen ja henkinen pääoma sekä teknologia ovat kasvaneet nopeasti Iso uhka kuitenkin: ilmaston lämpenemisen vaikutukset

5

6 Julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden kestävyys = kyky rahoittaa nykyinen velka sekä julkiset palvelut ja etuudet pitkällä aikavälillä = julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Kestävyysvaje = tarve leikata menoja tai korottaa verotusta välittömästi ja pysyvästi velkasuhteen vakauttamiseksi Suomella kestävyysvaje, vaikka sen suuruusluokka epävarma (EU-maiden joukossa iso vakiolaskutavalla) Kestävyysvajeen päälähde väestörakenteen muutos Eläke- ja hoivamenojen kasvu Veropohjan heikentyminen asukasta kohden lasketun työpanoksen supistuessa Mutta myös lähtötilanteen velka tärkeä tekijä

7 Arvioita kestävyysvajeesta EU-komissio ,2 % Suomen Pankki ,0 % Valtiovarainministeriö ,5 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %)

8 EU-komission kestävyysvajearviot EU-maille* Luxemburg Slovenia Belgia Malta Alankomaat Suomi Iso-Britannia Liettua Espanja Tsekki Slovakia Romania Itävalta EU-27 Puola Ruotsi EA Ranska Tanska Saksa Viro Bulgaria Unkari Latvia Italia * S2-indikaattori; Lähde: Report on Public finances in EMU 2013

9 Kestävyysvajeen supistaminen Verojen ja maksujen korotus Menojen leikkaus Palveluiden ja tulonsiirtojen vähentäminen (tarve, etuuksien taso) Palveluiden tuotannon tuottavuuden lisäys +0,25 %/vuosi = -0,7 %-yks. Veropohjan laajennus Suurempi työpanos asukasta kohden 1 vuosi pidemmät työurat rakent. työttömyys -1%-yks. = - 0,7 %-yks. = - 0,3 %-yks Kansantalouden suurempi tuottavuus 0,25 %/vuosi Vaikutusarviot: valtiovarainministeriö = - 0,3 %-yks.

10 Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä

11 Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta

12 Työttömyysaste ei pitkän päälle riipu työvoiman määrästä, ainakaan positiivisesti Työttömyysaste, % työvoimasta 16,0 Työttömyysaste ja osallistumisaste keskimäärin ,0 Espanja 12,0 10,0 Kreikka Portugal Ranska Saksa Irlanti 8,0 6,0 Italia Belgia Luxembourg Suomi UK USA Ruotsi Tanska Islanti 4,0 Itävalta Alankomaat Norja 2,0 0,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 Lähde: OECD Osallistumisaste: työvoima % työikäisestä väestöstä

13 Sopeutuminen Kestämätön tila ei kestä (Herbert Stein?) Talous sopeutuu aina tavalla tai toisella kestämättömään tilanteeseen Politiikkakysymys: miten minimoida sopeutumisen kustannukset? Yksilö: kulutuksen leikkaus kestävän tason alle, työttömyys, syrjäytyminen Kansantalous: voimavarojen haaskaus (työvoiman ja erimuotoisen pääoman vajaakäyttö)

14 Kustannusten minimoinnin keinot Vahvat taseet (kotitaloudet, yritykset, julkinen talous) Toimiva riskinjakojärjestelmä (rahoitusmarkkinat, sosiaalivakuutus, muu julkinen tulontasaus) Vähentävät tarvetta paniikkireaktioihin Hyvä sopeutumiskyky viime kädessä ratkaisevaa

15 Suomen sopeutustarpeet ja reaktiot Useita yhtäaikaisia shokkia Ikääntymisen vaikutus julkiseen talouteen (pysyvä) Suomen kilpailukyvyn heikentyminen (ei vielä korjaantumassa) ICT- ja metsäteollisuuden taantuminen Globaali / Euroopan suuri taantuma (hellittää hitaasti) Reagointi Eläkejärjestelmän asteittaiset remontit Kotitaloudet: velkaantuminen Yritykset: investointien lasku Julkistalous: elvyttävä fipo -> säästöt + veronkorotukset Arvioitava uudelleen Velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat Investointien vähäisyys alkaa vaikuttaa tuottavuuteen Julkistalouden säästöjen ja veronkorotusten haitat kasvavat

16 Kotitalouksien ja julkistalouden velka kasvussa; julkinen velka kohti 60 % BKT:sta % BKT:sta 120,0 100,0 80,0 Yritykset Julkisyhteisöt Kotitaloudet 60,0 40,0 20,0 0,0

17 Investointien alentuminen hillinnyt yritysten velkaantumista Indeksi, 1999 = Bruttoinvestoinnit Toimintaylijäämä Bruttovelat

18 Aika entinen ei palaa: on sopeuduttava Kustannuskilpailukyvyn palautus: palkkamaltti Työvoiman tarjonnan lisääminen Eläkeuudistus Muut Julkisen sektorin tehokkuuden lisäys: kunnollinen sote-uudistus Tuottavuuskasvun tuki Koulutus- ja innovaatiojärjestelmästä huolehtiminen Tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen edistäminen (kilpailu, työvoiman liikkuvuus)

19 Kiitos