DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
|
|
- Pauliina Katriina Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 /Jaana Halonen DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011 lopussa koko maan demografisen huoltosuhteen arvo oli 0,53 eli yhtä työikäistä kohden oli 0,53 ei-työikäistä huollettavaa. Toisin sanoen sataa työikäistä kohden on 53 ei-työikäistä. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki vuotiaat. Ei-työikäisiä ovat puolestaan kaikki muut eli vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat vuotiaat + yli 64 -vuotiaat vuotiaat Huoltosuhdetta on käytetty alueellisissa väestövertailussa jo vuosikymmeniä. Tiettävästi suhdeluku oli käytössä jo 1940-luvulla. Tosin tuolloin käytettiin termiä elatusrasitus. Huoltosuhde -termi esiintyy väestöennustejulkaisuissa ainakin jo 1980-luvulta lähtien. Huomioita suhdeluvusta Huoltosuhde on vakiinnuttanut asemansa yhtenä alueellisen kehityksen mittarina ja sen avulla voidaan arvioida alueen ikärakenteen heikkouksia ja vahvuuksia. Määritelmä ei kuitenkaan ole täydellinen. Laskentakaavaan sisältyvä työikäisten laskennallinen rajaus ( vuotiaat) ei kuvaa todellista työvoiman määrää alueella, sillä harva vuotias on Suomessa nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmän mukaan vuonna 2011 oli 60,5 vuotta eli huomattavasti alhaisempi kuin demografisen huoltosuhteen laskentakaavassa käytetty 64-vuoden raja. läheskään kaikki työikäiset ( vuotiaat) eivät ole työssäkäyvää väestöä vaan joukkoon kuuluu työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia. Demografisen huoltosuhteen osatekijänä työikäiset voivat todellisuudessa olla työssäkäyviä, työttömiä, opiskelijoita, koululaisia, työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkeläisiä, kotiäitejä tai varusmiehiä. Ei-työikäiset eli lapset ja/tai yli 64 -vuotiaat voivat olla puolestaan lapsia, eläkeläisiä tai edelleen työssäkäyviä, jopa opiskelijoita. Demografinen huoltosuhde ei siis kuvaa väestön rakennetta, vaan eri ikäluokkien välisiä suhteellisia osuuksia vaikkakin eri ikäluokkien määrät ja osuudet alueella kertovat osaltaan myös alueen elinvoimaisuudesta ja työvoimapotentiaalista. Lapsi- ja vanhushuoltosuhde Alueen ikärakennetta voidaan tarkastella myös lapsihuoltosuhteen tai vanhushuoltosuhteen avulla. Lapsihuoltosuhde on suhdeluku, joka ilmoittaa lasten määrän suhteen työikäisiin (0-14 -vuotiaat/ vuotiaat). Vanhushuoltosuhde on puolestaan suhdeluku, joka ilmoittaa vanhusten määrän suhteen työikäisiin (yli 64 -vuotiaat/ vuotiaat).
2 Väestön ikääntyminen nostaa huoltosuhdetta Demografisen huoltosuhteen arvo muuttuu alueen ikärakenteen muuttuessa. Alueen työikäisen väestön määrään vaikuttaa maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Mikäli pelkästään työikäisten määrä kasvaa, huoltosuhteen arvo pienenee. Vaikka työikäiset ovatkin aktiivisimpia muuttajia, muuttoliike vaikuttaa yleensä myös alueen lasten määrään, sillä työikäisen väestön mukana muuttavat myös perheen lapset. Lasten määrään vaikuttaa lisäksi syntyvyys. Syntyvyyden kasvu kohottaa demografisen huoltosuhteen arvoa lyhyellä (maks. 14 vuoden) tähtäimellä. Luonnollinen poistuma vanhimmissa ikäluokissa puolestaan laskee demografisen huoltosuhteen arvoa, mikäli kuolleisuus on voimakkaampaa kuin siirtymä työikäisistä eläkeikäisiin. Väestömuutoksia tapahtuu kaiken aikaa kaikissa ikäryhmissä mutta merkittävin demografiseen huoltosuhteeseen vaikuttava tekijä Suomessa ja koko Euroopassa tulee olemaan väestörakenteen vanheneminen. Väestöennusteen mukaan yli 64 -vuotiaiden määrä Suomessa kasvaa aikavälillä yhteensä yli :lla. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee yli :lla. Demografisen huoltosuhteen kehityksestä voidaan laatia ennusteita väestöennusteiden pohjalta. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteeseen perustuen koko maan demografisen huoltosuhteen arvo kasvaa vuoteen 2020 mennessä 65:een ja vuoteen 2030 mennessä jo 73:een. Millainen on hyvä huoltosuhde? Pääsääntöisesti demografinen huoltosuhde on sitä parempi mitä pienempi sen arvo on. Tällöin alueella on todennäköisesti runsaasti työikäistä väestöä ja huollettavien määrä on pienempi. Tämä puolestaan merkitsee lasten ja vanhusten tarvitsemien palveluiden vähäisempää tarvetta, jolloin palveluiden järjestämisestä selvitään kunnassa mahdollisesti pienemmin kustannuksin. Työikäisen väestön määrä alueella on tärkeää myös elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, sillä työvoiman saatavuus on toimivan yritystoiminnan edellytys. Toisaalta alhainen huoltosuhteen arvo ja työikäisen väestön enemmyys alueella voidaan nähdä myös heijasteena hyvästä työllisyystilanteesta. Työikäinen väestö hakeutuu alueelle, mikäli alueella on työpaikkoja tarjolla. Tämä merkitsee puolestaan verotuloja alueelle. Näin siis teoriassa mutta todellisuudessa tilanteet vaihtelevat kunnittain. On vaikea yksiselitteisesti arvioida mikä on hyvä huoltosuhteen arvo. Arvio riippuu näkökulmasta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on monissa kunnissa korkeita demografisen huoltosuhteen arvoja alueen poikkeuksellisen voimakkaan syntyvyyden ja siitä seuranneen lasten ja nuorten suuren osuuden vuoksi. Alueen nuorta ikärakennetta ei kuitenkaan voitane pitää huonona asiana. Toisaalta maassamme on kuntia, joissa huoltosuhde on hyvin korkea vanhusväestön suuren osuuden vuoksi. Alueelliset erot suuria Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset ja kunnittaiset erot ovat suuria. Maakunnittain huoltosuhteet vaihtelevat tällä hetkellä Uudenmaan 45:stä Etelä-Savon 60:een. Erot yksittäisten kuntien välillä ovat tätäkin suurempia. Asukasmäärältään suurissa kunnissa huoltosuhteet ovat pääosin parempia kuin pienissä kunnissa. Helsingissä on maan pienin huoltosuhde (41) ja suurin Luhangalla (91). Vuoden 2012 kuntajaon mukaan kaikkien Suomen kuntien demografisen huoltosuhteen mediaaniarvo oli 63 mikä tarkoittaa sitä, että puolella kunnista huoltosuhteen arvo oli pienempi kuin 63 ja puolella kunnista suurempi kuin 63. Kuntaliitokset tasaavat huoltosuhteiden alueellisia eroja. Tyypillisesti pienemmissä kunnissa on heikompia huoltosuhteen arvoja ja suuremmissa keskuskunnissa parempia arvoja. Kun pienet kunnat yhdistyvät näihin suurempiin keskuskuntiin, kasvaa huoltosuhteen arvo keskuskunnassa. Esimerkiksi vuonna 2012 Oulun väestöllisen huoltosuhteen arvo oli 43 mutta kun vuoden 2013 alussa Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät Oulun kaupunkiin, nousee uuden Oulun huoltosuhteen arvo 47:ään. Samalla kartalta poistuu neljä kuntaa, joissa huoltosuhteen arvot vaihtelivat välillä
3 Kuvio 1. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys Suomessa. Demografinen huoltosuhde ,80 - (5) 0,70-0,80 (48) 0,60-0,70 (183) 0,50-0,60 (86) - 0,50 (14) Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Jyväskylä Joensuu Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Kotka Maarianhamina Helsinki Aluerajat Tilastokeskus Kuvio 2. Demografinen huoltosuhde kunnittain 2011.
4 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0 14 vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esim. hoitovapaalla olevat. Työllisiä ovat puolestaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. työttömät v. + opiskelijat + varusmiehet + eläkeläiset + muut työvoiman ulkopuolella olevat työlliset Vuoden 2010 lopussa koko maan taloudellisen huoltosuhteen arvo oli 1,31 eli yhtä työllistä kohden oli 1,31 ei-työssä käyvää eli huollettavaa. Taloudellisen huoltosuhteen arvoon vaikuttaa ratkaisevasti talouden suhdannekehitys, joten sen kehitystä on vaikeampi ennakoida kuin väestöllisen huoltosuhteen kehitystä eikä taloudellisesta huoltosuhteesta yleensä esitetä ennusteita. Suhdanteet vaikuttavat taloudelliseen huoltosuhteeseen Taloudellisen huoltosuhteen ajatuksena kuitenkin on suhteuttaa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Kulloinkin työssä olevat tuottavat ne tavarat ja palvelut eli sen arvonlisän, joka bruttokansantuotteena on jaettavissa koko väestölle. Taloudellisen huoltosuhteen arvoon vaikuttaa alueen väestörakenne, mutta lisäksi siihen vaikuttavat taloustilanne ja paikallisesti myös alueen työllisyystilanne. Jos jokin yritys lopettaa toimintansa tai siirtää tuotannon toiseen kuntaan, maakuntaan tai jopa ulkomaille, heijastuu se välittömästi taloudelliseen huoltosuhteeseen. Useinkaan korvaavia työpaikkoja ei heti ole tarjolla, jolloin työttömien osuus kasvaa. Väestöllisessä huoltosuhteessa tällainen suhdannevaihtelu ei näy. Työssäkäyvien määrä heijastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Millainen on hyvä taloudellinen huoltosuhde? Mitä suurempi osa alueen väestöstä on työssä, sitä parempi on taloudellinen huoltosuhde. Huoltosuhteeltaan parhaimmissa kunnissa suhdeluku on lähellä yhtä eli työssäkäyviä on yhtä paljon kuin työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. Huoltosuhteeltaan Suomen heikoimmissa kunnissa korkeintaan kolmasosa väestöstä on työelämässä, jolloin huoltosuhteen arvo nousee yli kahden. Vuoden 2010 lopussa tällaisia kuntia oli 22. Taloudellisen huoltosuhteen alueelliset erot Suomessa Taloudellisen huoltosuhteen arvot ovat pääsääntöisesti parempia suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla myös työllisyys ja väestörakenne ovat muita alueita parempia. Heikoimpia arvoja löytyy sen sijaan väestöltään vähenevistä syrjäisistä kunnista. Maan paras taloudellisen huoltosuhteen arvo oli Jomalassa (0,95) ja heikoin puolestaan Kivijärvellä (2,5). Kaikkien kuntien taloudellisen huoltosuhteen mediaani vuoden 2012 kuntajaon mukaan oli 1,5 mikä tarkoittaa, että puolessa maamme kunnista arvo on pienempi kuin 1,5 ja puolessa kunnista suurempi kuin 1,5.
5 Taloudellinen huoltosuhde Työttömät Opiskelijat, koululaiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Eläkeläiset Kuvio 4. Taloudellisen huoltosuhteen kehitys Suomessa
6 Taloudellinen huoltosuhde ,00 - (22) 1,75-2,00 (57) 1,50-1,75 (94) 1,25-1,50 (104) 1,00-1,25 (58) - 1,00 (2) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Aluerajat Tilastokeskus Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2010.
Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotDemografinen eli väestöllinen huoltosuhde
Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMaakuntien suhdannekehitys Kuviot
Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
Lisätiedotuhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017
Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotUutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017
Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli
LisätiedotRiittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat
Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotHYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a
HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotKERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c
KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotKuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva
LisätiedotLAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotKIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d
KIRKKO- NUMMEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13d Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotJÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b
JÄRVENPÄÄN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13b Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotToimintaympäristö: Työllisyys
Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015
henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2014
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotNURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f
NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e
MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotKIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille
KIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille 2018-2040 SISÄLTÖ 1.KUUMA-alueen väestöennuste vuosille 2018-2040 2.Kirkkonummen toteutunut väestönkehitys 2000-luvulla 3.Kirkkonummen kunnan väestöennuste vuosina 2018-2040
LisätiedotVäestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle
Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13i TUUSULAN väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotKuntien rooli työllisyydenhoidossa. 30.11.2010 Kitee Erityisasiantuntija Erja Lindberg
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa 30.11.2010 Kitee Erityisasiantuntija Erja Lindberg Työttömien osuus työvoimasta kunnittain keskimäärin vuonna 2009 Kunnat 2009 Koko maa 9,8 % % 20- (3) 15-19,99 (37)
LisätiedotKaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi
Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta Asukasfoorumi 15.2.2017 Strategiatyön eteneminen Rovaniemen strategiatyön malli Toimintaympäristön ja aiemman strategian analyysi
LisätiedotPORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g
PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotKehyskuntien elinvoimaanalyysi. Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Väestö ja työpaikat Jaana Halonen
Kehyskuntien elinvoimaanalyysi Elinvoiman osatekijöiden tilastotarkastelu Väestö ja työpaikat 6.6.2018 Jaana Halonen Tarkastelussa on mukana kehyskuntaverkostoon kuuluvat 28 kehyskuntaa ja niiden 7 keskuskaupunkia
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotPorvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040
Porvoon kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja Uusimaa Uudenmaan maakunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +292 622
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotMikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy
Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014 Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 2/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 2/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 26.3.2019 Vaasan työttömyysraportti 2/2019 Helmikuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,2% (koko maa: 9,4%) Viime vuoden
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotAlueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 4/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 4/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 5.6.2019 Vaasan työttömyysraportti 4/2019 Huhtikuussa Vaasan työttömyysaste oli 7,6% (koko maa: 8,8%) Viime vuoden
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 1/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 1/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 1.3.2019 Vaasan työttömyysraportti 1/2019 Tammikuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,2% (koko maa: 9,6%) Viime vuoden
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
Lisätiedotryhmät Suomessa Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotLohjan lukioverkko Page 1
Lohjan lukioverkko 28.4.2015 Page 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Lohjan lukioverkko 28.4.2015 28.4.2015 Page 2 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotYritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 12/2018. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 12/2018 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 24.1.2019 Vaasan työttömyysraportti 12/2018 Joulukuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,5% (koko maa: 9,7%) Viime vuoden
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
Lisätiedot