Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014"

Tuula Nurmi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari

2 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes Bruttokansantuotteen volyymi , viitevuoden 2000 hinnoin neljännesvuosittain, lähde: Tilastokeskus Alkuperäinen Trendi

3 3

4 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes Reaaliansiot , 2005 = 100 Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Valtio Kunnat Sektorit yhteensä Yksityinen * 4

5 Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Kuljetus Kauppa Teollisuus Rakentaminen Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 5

6 Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 6

7 Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Sähkötekninen teollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Metalliteollisuus yhteensä Metallituotteiden valmistus Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 Metallien jalostus 7

8 Mitkä tekijät vaikuttavat palkkojen ostovoimaan? Sopimuskorotukset + liukuma + rakennemuutos = Ansiotason nimellinen muutos (ansiotasoindeksi) Jaettuna kuluttajahintojen muutoksella = Reaaliansioiden muutos Vuosina ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua 0,2 0,3 prosenttia vuosittain sekä valtiolla että kunnilla. Lisäksi palkkojen ostovoimaan vaikuttavat: - välittömät verot (valtion tulovero ja kunnallisvero) - sosiaalivakuutusmaksut (työeläkemaksu ym.) 8

Nimellisansioiden vuosimuutos 2010 2011 ja

9 Nimellisansioiden vuosimuutos ja Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 9

10 Veronmaksajien keskusliiton laskelma Arvio palkkojen noususta: ,5 % ,3 % Arvio hintojen noususta: ,8 % ,6 % Lisäksi otettu huomioon tiedossa olevat verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset Keskituloisen palkansaajan ostovoima: ,6 % ,5 % Laskelmasta puuttuvat kunnallisveron korotukset 10

11 Teollisuuden työtuntikustannukset 2012, euroa Lähde: Eurostat Norja Ruotsi Belgia Tanska Ranska Saksa Suomi Hollanti Itävalta Italia Britannia Espanja Viro Puola 7,4 8,4 23,4 23,0 27,5 38,0 36,7 35,4 33,5 33,3 32,9 42,7 44,2 54,

12 * 2012* Palkansaajakorvausten osuus kansantulosta , prosenttia Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

13 * 2012* Yritysten voittojen (yrittäjätulon) osuus kansantulosta , prosenttia Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

14 Kotitalouksien tuloeroihin vaikuttavat tekijät Verrataan kotitalouksien käytettävissä olevaa nettotuloa Alkuperäinen (funktionaalinen) tulonjako yrityksissä eli maksettujen palkkojen ja voittojen suhde voitot jaetaan pääosin osinkoina omistajille Maksetut verot ja sosiaalivakuutusmaksut, esimerkiksi tuloverotuksen progressiivisuus ja pääomatulojen verotus Saadut sosiaalietuudet (eläkkeet, työttömyysturva ) ja muut tulonsiirrot Myyntivoitot olennainen tekijä, jos ovat mukana tulokäsitteessä 14

15 Tuloerot Suomessa Lähde: tulonjakotilasto ja kulutustutkimus, Tilastokeskus 15

16 Tuloryhmien osuudet käytettävissä olevista rahatuloista , prosenttia Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus Suurituloisin 10 % Suurituloisin 1 % 10 5 Pienituloisin 10 %

17 Kestävyysvaje Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat VM Kestävyysvajearvioita (miljardia euroa): EU:n komissio 11,1 8/2012 Valtiovarainministeriö 9 8/2013 Suomen Pankki 8,9 12/2013 OECD 8,6 2/2012 IMF 8,1 8/2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 1,9 4,8 1/2013 Palkansaajien tutkimuslaitos 2,5 11/

18 Laskelmat ovat hyvin herkkiä oletuksille laskelmat tehdään pitkälle aikavälille (esim. 2060) mikä on julkisen talouden yli/alijäämä lähtövuonna miten tuotanto, työllisyys ja verotulot kehittyvät miten väestö kehittyy (syntyvyys ja maahanmuutto) milloin jäädään eläkkeelle miten terveys- ja hoivamenot kehittyvät mikä on työeläkevarojen sijoitusten tuotto mikä on julkisen velan korko julkisen sektorin varallisuutta ei ole otettu huomioon (esimerkiksi eläkerahastoja ei purettaisi) 18

19 Valtionhallinnon varat ja velat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 120 Rahoitusvarat Velat

20 Mistä valtion rahoitusvarat koostuivat? ( ) Käteisvarat ja talletukset 7,4 mrd euroa Osakkeet ja osuudet 33,4 mrd euroa Muut arvopaperit 1,2 mrd euroa Lainasaamiset 17,0 mrd euroa Muut saamiset (kauppaluotot ym.) 3,2 mrd euroa Yhteensä 62,3 mrd euroa Lisäksi valtiolla on reaalivarallisuutta: maata, metsiä, rakennuksia, teitä yms. 20

21 Julkisyhteisöjen varat ja velat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 250 Rahoitusvarat Velat

22 250 Julkisyhteisöjen rahoitusvarat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus Muut sosiaaliturvarahastot Työeläkerahastot 100 Paikallishallinto 50 Valtionhallinto

23 Julkisyhteisöjen varat ja velat Vuonna 2012 varat kasvoivat 16,6 miljardia euroa (siitä työeläkerahastot 13,1 mrd euroa) Vuonna 2012 velat kasvoivat 12,4 miljardia euroa (siitä valtionhallinto 10,7 mrd euroa) varat kasvoivat enemmän kuin velat Vuonna 2013 tammi-syyskuussa varat kasvoivat 8,9 miljardia euroa Vuonna 2013 tammi-syyskuussa velat kasvoivat 0,3 miljardia euroa varat kasvoivat enemmän kuin velat 23

24 Julkinen bruttovelka (EMU-velka), % bkt:sta (2012) Kreikka Italia Portugali Irlanti Belgia Ranska Britannia Espanja Saksa Unkari Itävalta Alankomaat Puola Kroatia Slovenia Suomi Slovakia Tsekki Tanska Latvia Liettua Ruotsi Romania Norja Bulgaria Viro

25 Julkinen nettovelka, % bkt:sta (2012), lähde: OECD Japani Italia Kreikka Portugali Irlanti Belgia Yhdysvallat Ranska Britannia Unkari Espanja Saksa Itävalta Kanada Hollanti Puola Tsekki Australia Tanska Sveitsi Ruotsi Viro Etelä-Korea Suomi Norja

26 Julkisen talouden ylijäämä/alijäämä, miljardia euroa, lähde: kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 15 Paikallishallinto Valtionhallinto Sosiaaliturvarahastot * 2011* 2012* 26

27 Espanja Kreikka Irlanti Portugali Britannia Kroatia Ranska Slovakia Tsekki Alankomaat Tanska Belgia Puola Slovenia Liettua Romania Italia Itävalta Unkari Suomi Latvia Bulgaria Ruotsi Viro Saksa Norja Julkinen ali/ylijäämä, % bkt:sta (2012) -10,6-9 -8,2-6,4-6,1-5 -4,8-4,5-4,4-4,1-4,1-4 -3,9-3,8-3, ,5-2 -1,8-1,3-0,8-0,2-0, , ,6

28 Johtopäätöksiä Suomen valtiontalouden (tai koko julkisen talouden) alijäämä ja velka eivät ole edelleenkään kohtuuttoman suuria Eläkeikää ei tarvitse nostaa eikä eläkkeitä leikata Myös julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ylläpitävät kysyntää kansantaloudessa Julkisen talouden tehtävä on pitää yllä talouden kysyntää myös lama-aikoina Julkisen talouden on työllistettävä enemmän silloin, kun työttömyys muutoin kasvaisi Jos pitää sopeuttaa, nostetaan mieluummin veroja kuin leikataan palveluita 28

29 Pääomatulot vuonna 2012 verotuksen mukaan Osingot Myyntivoitot Vuokratulot Metsätalouden puhdas tulo Pääomatulot ulkomailta miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa 695 miljoonaa euroa 144 miljoonaa euroa Muut pääomatulot Pääomatulot yhteensä miljoonaa euroa Kunnallisvero keskimäärin 19,25 prosenttia Laskennallinen kunnallisveron tuotto miljoonaa euroa 29

30 Pääomatulojen toteutunut veroprosentti, lähde: Verohallinto ,8 20,7 21,1 19,3 17,5 18,9 18,8 18,

31 Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU27, alempi viiva Suomi, lähde: Eurostat 25 Suomi EU

32 Suomessa peritään vähän pääomaveroja Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,5 % vuonna 2011, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,5 % Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän 32

Samankaltaiset tiedostot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen