PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen"

Anja Halttunen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen

2 Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat yhtiölle vakuutusmaksuja Varma on itsenäinen yhtiö, ei osa isompaa konsernia Varman vakuutuksia myyvät myös Nordea ja If Takuupääoman omistajat (Sampo) n. 2,5 % Yrittäjät, asiakasyritysten työntekijät n % Asiakasyritykset n. 78 %

itsenäinen yhtiö, ei osa isompaa konsernia Varman vakuutuksia myyvät myös Nordea ja If

3 Perustehtävä - eli miksi Varma on olemassa? Varman toiminta perustuu suomalaiseen työhön ja työeläkejärjestelmän kehittämiseen Suuri yleisö, julkisuus Yhteiskunta Varma käsittelee eläkkeet oikein ja ajallaan sekä edistää työhyvinvointia Varma eläkkeiden turvaaja Varma sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti Vakuutetut, eläkeläiset Varma huolehtii asiakkaidensa työeläketurvasta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti Yrittäjät, yritykset

Yhteiskunta Varma käsittelee eläkkeet oikein ja ajallaan sekä edistää työhyvinvointia Varma eläkkeiden

4 Sosiaaliturva EU:n näkökulmasta 3. pilari Muu turva 2. pilari Täydentävä / ammatillinen turva 1. pilari Lakisääteinen ja pakollinen turva mm.tel, LEL, TaeL -> alkaen TyeL

5 Eri pilarien eläkevarojen osuus BKT:sta EU-maissa Suomessa poikkeuksellisen vahva rooli 1. pilarin eläketurvalla 2. Pilari 1. Pilari 1. Belgia 2. Tanska 3. Saksa 4. Kreikka 5. Espanja 6. Ranska 7. Irlanti 8. Italia 9. Luxemburg 10. Alankomaat 11. Itävalta 12. Portugali 13. Suomi 14. Ruotsi 15. Iso-Britannia

Pilari 1. Pilari 1. Belgia 2. Tanska 3. Saksa 4. Kreikka 5. Espanja 6. Ranska 7. Irlanti 8.

6 Suomen väestö ikäryhmittäin 6 Koko väestö 5 Työikäiset vuotiaat Milj. henkeä 4 3 Ansiosidonnainen eläketurva perustuu Suomessa tehtävään työhön Lapset vuotiaat Eläkeläiset Sillä turvataan eläkeaikainen toimeentulo Hoivaikäiset Lähde: VATT 2005

0-19- vuotiaat Eläkeläiset 65+ 2 Sillä turvataan eläkeaikainen toimeentulo

7 Eliniän odotteen kehitys Tilastovuosi 0-vuotias 65-vuotias Lähde: Eläkeikään liittyviä näkökohtia, Erkki Nokelainen

16 1995-1997 77 17 2000 78 17 2010 79 18 2030 81 19-20 2050

8 Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö Lähde: työministeriö

9 Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Henkilöitä Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) Vuosi Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto, väestöennuste

Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) 0 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

10 100 Ansiotyössä olevien osuus % 60- ja 64-vuotiaista miehistä Pohjoismaissa vuonna ,1 88,8 osuus % ,8 70,2 36,6 35,0 40,4 63,6 27, ,0 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska miehet 60v. miehet 64v.

80 60 40 73,8 70,2 36,6 35,0 40,4 63,6 27,0 20 16,0 0

11 100 Ansiotyössä olevien osuus % 60- ja 64-vuotiaista naisista Pohjoismaissa vuonna 2001 osuus % ,4 71,1 58,4 29,8 64,5 26,0 36,0 40,9 20 9,2 12,3 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska naiset 60v. naiset 64v.

78,4 71,1 58,4 29,8 64,5 26,0 36,0 40,9 20 9,2 12,3 0

12 Väestön ikääntyminen kasvattaa lakisääteisiä eläkemenoja 18 % 16 Lakisääteisten kokonaiseläkemenojen osuus BKT:stä, ennuste Muut Kansaneläke Julkinen Yksityinen Lähde: Eläketurvakeskus

ennuste 14 12 10 8 6 4 2 Muut Kansaneläke Julkinen

13 Toimialarakenteen muutos työllisyydessä on ollut voimakasta 80 % 70 % 60 % 50 % Toimialojen osuus kaikista työllisistä Palvelut 40 % 30 % Teollisuus ja rakentaminen 20 % 10 % 0 % Maa- ja metsätalous Lähde: Tilastokeskus

Palvelut 40 % 30 % Teollisuus ja rakentaminen 20 % 10 % 0 %

14 Eläkeuudistuksen tavoitteet edellyttävät myönteistä työllisyyskehitystä TyEL-eläkemaksuprosentti työllisyysvaihtoehdoissa 30 % Matala työll. Perusskenaario Korkea työll Lähde: ETK

työllisyysvaihtoehdoissa 30 % 28 26 24 22 20 Matala työll.

15 Työeläkemaksun arvioitu kehitys prosentteina palkasta uudistuksen jälkeen vuosina Yhteensä Työnantaja Työntekijä yli 53 Työntekijä alle 53 TYEL

2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 Yhteensä

16 TEL-maksuprosentin riippuvuus rahastojen reaalituotosta TEL-maksu % palkoista ,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % Vuosi Lähde: Eläketurvakeskus

31 29 27 25 23 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 21 19

17 Työeläkkeiden määrät 2004 alkaneet Keskiarvo /kk Naiset Miehet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Kaikki työeläkkeelle siirtyneet Lähde: Suomen työeläkkeensaajat 2004

Työkyvyttömyyseläke 979 809 1 130 Työttömyyseläke 1 041

18 Työntekijän eläkkeen karttuminen 4,5 % vuodessa 1,5 % vuodessa 1,9 % vuodessa v v v Eläke voi olla yli 60 %.

19 HAASTEITA: Suomalaiset elävät yhä pitempään. Eläkkeelle jäädään yhä keskimäärin huomattavasti ennen virallista eläkeikää. Työnteko aloitetaan usein varsin myöhään Työeläkerahastojen tuotto ja riskit Eläkejärjestelmä on kehittynyt toivottoman monimutkaiseksi. Työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu on näennäistä? Suomen TEL-järjestelmä / EU:n sosiaalipolitiikka

Työnteko aloitetaan usein varsin myöhään Työeläkerahastojen tuotto ja riskit

20 Työkyvyn tukeminen kannattaa Yritys hyötyy Poissaolot vähenevät Vaihtuvuuskustannukset vähenevät Eläkekustannukset vähenevät Osaava henkilöstö pysyy työssä Laatu ja tuottavuus paranee Henkilöstöstä huolehtiva yrityskuva parantaa rekrytointimahdollisuuksia Työntekijä hyötyy Työkyky on terveyttä ja toimintakykyä myös vapaa-aikana Sopiva työ edistää kuntoutumista Työkyky mahdollistaa jatkamisen työssä Työ antaa sisältöä elämään, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuksia oppimiseen Palkka on aina parempi kuin eläke Pitkään työssäolo tuottaa paremman eläkkeen

hyötyy Työkyky on terveyttä ja toimintakykyä myös vapaa-aikana Sopiva työ edistää kuntoutumista Työkyky mahdollistaa jatkamisen työssä Työ

21 Sairauspoissaolojen kustannukset Suorat kustannukset palkkakustannukset henkilösivukulut vähennettynä Kelan korvauksella Epäsuorat kustannukset tuotannon lisäkustannukset (tuotannonmenetys tai ylikuormitus lisääntyneet palkkakustannukset (sijaiset tai ylityöt) hallinnon ja työnjohdon kustannukset työterveyshuollon kustannukset

22 Pienetkin poissaolojen vähennykset voivat tuoda suuria säästöjä Poissaoloprosentti Poissaolopäiviä Kokonaiskustannus (keskiarvo palvelualoilla v. 2004) 6 (keskiarvo teollisuudessa v. 2004) Esimerkissä oletuksena 100 työntekijän yritys, teoreettinen vuosityöaika 250 pv/hlö, poissaolopäivän hinta 250

23 E L Ä K E N E U V O N T A Pidempään työelämässä teemaa tukevat palvelut Työhyvinvointi Kuntoutus Eläkkeet Yritys Evitatyöhyvinvointipalvelut Kuntoutuspalvelut Yksilöt

24 Mukana suomalaisessa työelämässä

Samankaltaiset tiedostot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23