Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Transkriptio

1 Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää 1

2 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva

3 KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä yrittäjyysympäristöä a) erinomaisena b) hyvänä c) välttävänä d) heikkona e) surkeana 3

4 Yritysrakenne EU:ssa vuonna ,2% Suuryritykset (250 hlöä) ,1% 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,1% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,5% 92,2% Pienyritykset (10 49 hlöä) Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä Lähde: Euroopan komissio

5 Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 619 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 619 Keskisuuret yritykset ( hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) ,9% Kekisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2012

6 Yritysten henkilöstö EU:ssa vuonna ,6 % 17,2 % 29,6 % 20,6 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) Pienyritykset (10 49 hlöä) Keskisuuret yritykset ( hlöä) Suuryritykset (250 hlöä) Lähde: Euroopan komissio 6

7 Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä Suomessa vuosina Lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset alle 50 h yritykset h h h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 7

8 Suomen väestön ja työvoiman rakenne vuonna 2013 Yritykset 1,85 milj. Työlliset 2,50 milj. Työvoima 2,70 milj. Julkinen sektori 0,65 milj. Työikäiset 3,60 milj. Työttömät 0,2 milj. KOKO VÄESTÖ 5,45 milj. Ei työvoimassa 0,90 milj. Muu väestö 1,85 milj. 2020e: koko väestö 5,65 milj. ja työikäisiä noin 3,40 milj. Lisää työpaikkoja yrityksiin tarvitaan noin

9 Ulkopuolisia näkemyksiä Suomen kilpailukyvystä ja yrittäjyysympäristöstä Kilpailukykyselvitykset: - WEF Suomi 3. - IMD Suomi 20. EU: pk-politiikka-arvio: - Suomi 28 jäsenmaan kärjessä Huomioita: - WEF arvioi rakenteellista, pitkän aikavälin kilpailukykyä, IMD lyhyen - EU arvioi jäsenmaita niin sanotun Small Business Act-tiedonannon perusteella - Kaikki mittaukset ovat tarpeellisia, mutta tulevasta kilpailukyvystä ne kertovat hyvin vähän 9

10 Suomen kilpailukyvyn ja yrittäjyysympäristön tila ja haasteet

11 KYSYMYS NUMERO 2: Edustamani yritys a) haluaa kasvaa voimakkaasti b) kasvaa mahdollisuuksien mukaan c) ei ole halukas kasvamaan 11

12 KYSYMYS NUMERO 3: Yritysten kasvua tukisi parhaiten a) kannustavampi asenneilmasto b) kevyempi byrokratia c) tasapainoisempi julkinen talous d) toimivampi yritysrahoitus e) kannustavampi verotus f) toimivammat työmarkkinat 12

13 Suomalaisten yritysten vienti maittain Muut maat Pohjois-Amerikka 6,5 % 8,3 % Aasia 15,0 % Muu Eurooppa Venäjä 7,9 % 9,3 % Muut EU-maat 22,7 % Euroalue 31,3 % Lähde: Eurostat

14 Vientiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Kauppa % Palvelut % Vientiä harjoittavat Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

15 Kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta Toimintansa lopettavat Kaikki yritykset Toimialoittain Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Kokoluokittain alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä yli 50 henkilöä Perustamisvuoden mukaan ennen Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

16 Yrityksen työllistämisen pahin este, % Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Ei tarvetta työllistää Pahin este niissä yrityksissä, joissa tarvetta työllistää Kysynnän epävakaus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muu lainsäädäntö/työehtosopim Työvoiman saatavuus Yhtiön toimitilojen ahtaus/puute Muu, ml. verotus Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

17 Haasteita kootusti - Työmarkkinoiden jäykkyydet ja alentunut kustannuskilpailukyky - Verotuksen heikko kannustavuus riskinottoon - Pk-yritysten alhainen osallistuminen vientiin - Keskisuurten yritysten pieni osuus - Julkisen sektorin koko ja korkeat kustannukset - Liian alhainen yrittäjyysaste? - Edelleen liian tiukka suhtautuminen epäonnistumiseen? - Vähäinen kiinnostus kasvuun? - Ongelmat rahoituksen saatavuudessa - Työvoimapula - Pula työnantajayrityksistä 17

18 Toimintaympäristö - konteksti numero I: EU:sta 70 % sääntelystä

19 19 Saksa Ranska Iso-Britannia Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Belgia Kreikka Portugali Tshekki Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta Jäsenmaiden paikkamäärät Euroopan parlamentissa Yhteensä 751 paikkaa.

20 EU jäsenmaiden äänet neuvostossa jäsenvaltioittain Yhteensä 352 ääntä Italia Ranska Saksa Iso-Britannia Espanja Puola Romania Alankomaat Belgia Kreikka Portugali Tsekin tasavalta Unkari Bulgaria Itävalta Ruotsi Irlanti Kroatia Liettua Slovakia Suomi Tanska Kypros Latvia Luxemburg Slovenia Viro Malta

21 Pk-yrityspolitiikka itse asiassa melko uusi ilmiö EU-tasolla: Small Business Act Luodaan toimintaympäristö, jossa yrittäjät ja perheyritykset menestyvät ja yrittäjyys palkitaan. 2. Varmistetaan, että konkurssiin joutuneet mutta vilpittömästi toimineet yrittäjät saavat nopeasti uuden mahdollisuuden. 3. Laaditaan säännöt pienet ensin - periaatteen mukaan. 4. Tehdään julkisesta hallinnosta joustavampi pk-yritysten tarpeiden kannalta. 5. Mukautetaan politiikan välineitä pk-yritysten tarpeisiin. 6. Parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. 7. Autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. 8. Edistetään pk-yrityksissä tarvittavien taitojen kehittämistä ja kaikenlaista innovointia. 9. Annetaan pk-yrityksille valmiudet muuttaa ympäristöuhat mahdollisuuksiksi. 10. Kannustetaan ja tuetaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat hyötyä markkinoiden kasvusta. 21

22 Pentti Patosalmi: Byrokratian purkamisen sijasta velvoitteita tulee koko ajan lisää Meidän kohdallamme sisämarkkinat toimivat sanan täydellisessä merkityksessä Kauppa Vietnamin ja Venäjän kanssa on vaatinut vähintään 10- kertaisesti aikaa ja rahaa verrattuna EU:n sisäiseen kauppaan 22

23 Komissio EU-vaikuttamisen kohteet Aloiteoikeuden vuoksi merkittävin kohde Vaikuttaminen tapahtuu suorilla yhteyksillä, konsultaatioissa annettavilla lausunnoilla, komissaareihin vaikuttamalla jne. Neuvostot Vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa kotimaasta käsin EUjaostot, eduskuntakuulemiset, virkamies- ja poliittiset kontaktit Parlamentti Poikkeaa merkittävästi Suomen eduskuntaan vaikuttamisesta Edellyttää runsaasti työtä ja prosessin osaamista UEAPME 12 miljoonan pk-yrityksen Eurooppa-järjestö Tavoite: SY:n kanta UEAPME:n kannaksi ja sillä on 12 miljoonan pk-yrityksen tuki

24 Yrittäjien eurovaaligallup 86 % aikoo äänestää 11 % ei ole vielä päättänyt 3 % ei aio äänestää Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

25 Toimintaympäristökonteksti numero II: kotimainen vaikuttaminen

26 Kotimaisen vaikuttamisen pelikenttä Hallitusohjelmat Viime aikoina yleisesti ottaen yrittäjyysmyönteisiä ongelmana konkreettisten myönteisten päätösten vähäisyys Nykyinen hallitus poliittisesti niin kirjava, että hallitusohjelma väkisinkin erilainen kuin normaalioloissa Muutenkin menty kohti yksityiskohtaisempia ohjelmia nyt mitta täynnä? Käytännön päätösvalmistelu Ministeriöillä keskeinen rooli onko ongelma? Kyllä, tulee pyrkimystä sääntelyvetoisuuteen. Kolmikannalla keskeinen rooli onko ongelma? Kyllä, estää ja hidastaa välttämättömiä rakenneuudistuksia.

27 Kohti parempaa toimintaympäristöä Hallitusohjelmat edelleen keskeisessä roolissa Ehkä suppeampia mutta keskeiset uudistukset määritettävä konkreettisesti Verotuksen kannustavuus Sääntelyn määrän kohtuullisuus ja sääntelyn korkea laatu Työllistämisen riskin kohtuullisuus jne. Parempaa päätösvalmistelua Varmistettava, että sääntelyssä otetaan huomioon pienten yritysten olosuhteet Edellyttänee valmistelurakenteiden ja prosessien muuttamista Yrittäjäjärjestön rooli vaikuttajana Osa 12 miljoonan pk-yrityksen eurooppalaista liikettä jäsentä - jäsenmäärällä ylivoimaisesti suurin Tuloksellinen vaikuttaminen on näkyvää, vahvaa, asiantuntevaa ja rakentavaa sekä hyödyntää järjestöketjun kaikkia toimijoita

28