Ikääntymisen megatrendi ja kansallinen politiikka. Vesa Vihriälä

Transkriptio

1 Ikääntymisen megatrendi ja kansallinen politiikka Vesa Vihriälä

2 Ikääntyminen globaali ilmiö Kuolleisuus alentuu => elinikä pitenee Syntyvyys laskee => Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa kaikkialla Työikäisen väestön määrä ei kuitenkaan globaalisti laske, vaan jatkaa kasvuaan

3 Väestöllinen vanhushuoltosuhde (+65/15-64) % 50 Maailma Kehittyneet maat Vähemmän kehittyneet maat Suomi

4 Työikäisen vuotiaan väestön absoluuttinen määrä Milj Milj. 4,0 Maailma Kehittyneet maat Vähemmän kehittyneet maat Suomi 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, ,0

5 Ikääntymiskehityksen perusfaktat Suomessa Pitenevä elinikä, alle 2,1 % kokonaishedelmällisyys => väestöstä nykyistä selvästi vanhempaa BKT/asukas-kasvuvauhti hidastuu L/P-suhteen myötä Olemassa olevilla sitoumuksilla ikäsidonnaisten julkisten menojen BKT-osuus nousee tuntuvasti Nykyisellä verotasolla, julkisessa taloudessa todennäköisesti kestävyysvaje huolimatta uudistuksista, joilla säästämistä lisätty säästöjen tuottoja pyritty parantamaan menopaineita rajoitettu Nykyiset sitoumukset eivät toisaalta välttämättä takaa monien mielestä riittävää hyvinvointia ikääntyvälle väestölle Em. ristiriidat nostavat esille myös kysymyksen yhteiskuntasopimuksen pitävyydestä

6 Väestö Miljoonaa Ennuste Ennuste 2004 Ruotsiin muutto II maailmansota Sisällissota 2 1 Suomen sota Koleravuodet Nälkävuodet Lähde:Tilastokeskus

7 Huoltosuhteen muutos ,0 70,0 60,0 Ennuste ,0 40,0 Vanhushuoltosuhde 30,0 20,0 Lapsihuoltosuhde 10,0 0,

8 Työvoiman ja väestön suhde eräissä työvoimaskenaarioissa 0,52 0,5 0,48 0,46 0,44 0,42 0,4 AWG skenaario, v VE Pohjoismainen konvergoituminen Ikä- ja sp-kohtaiset osallistumisasteet pysyvät v tasolla 0,

9 Julkisen talouden kestävyysongelma Kestävyysongelma: julkinen talous ajautuu kumuloituviin vajeisiin, mikä on pitkän päälle luonnollisesti mahdotonta Arviointi ei helppoa, koska kestävyysongelman syntyminen riippuu lähtötilanteen tasapainon ohella vuosikymmenien aikahorisontilla toteutuvasta Demografisesta kehityksestä Kansantalouden kasvusta Työllisyysaste Tuottavuus Menojen kehityksestä, erityisesti sen yhteydestä väestörakenteeseen Verotulojen kehityksestä Korkotasosta Arviointi perustuu käytännössä ennusteisiin Demografiasta Tuottavuuden kasvusta ja työllisyyskehityksestä Oletuksiin demografian ja talouskehityksen vaikutuksista palvelu- ja tulonsiirtotarpeisiin Muuttumattoman politiikan oletukseen (menoperusteet ja veroaste vakiot)

10 Kestävyysongelman tiivistäminen EU-kontekstissa on alkanut vakiintua käsite kestävyysvajeesta: menojen leikkaustarve tai verojen välitön ja pysyvä korotustarve suhteessa BKT:hen, jotta joko julkinen velka vakiintuisi 60 % BKT:sta vuodesta 2050 lähtien ( S1 ) tai julkisen sektorin kaikkien tulevien tulojen nykyarvo vastaisi kaikkien tulevien menojen nykyarvoa ( S2 ) Yleensä käytetään jälkimäistä tai sitä likimain vastaavaa kestävyysvajeen käsitettä

11 Suomella näyttäisi olevan yhä kestävyysongelma, vaikka sen suuruus onkin epävarma Useimpien Suomessa tehtyjen tai Suomea koskevien arvioiden mukaan Suomella on erilaisista toimista huolimatta yhä kestävyysvaje VM, vakausohjelman tarkistus, viimeksi marraskuussa 2007 ETLA:n useat laskelmat, esim. Hyvinvointivaltion rahoitus (2007) OECD:n tuoreet maakatsaukset Kestävyysvajeen arvioitu suuruus 1-2 % BKT:sta Olennaista on kuitenkin epävarmuus: Yksin demografian ja korkotason kehityksen ennusteiden vaihtelu muuttaa merkittävästi käsitystä kestävyysvajeen suuruudesta Arviot herkkiä myös mm. lähtötilanteen suhteen Kansainväliset vertailut arveluttavia oletusten erilaisen pitävyyden takia

12 Vanhushuoltosuhteen epävarmuus aiempien ennusteiden virheiden perusteella arvioituna (ETLA)

13 Kestävyysvajeen jakauma demografisen ja tuottoepävarmuuden huomioon ottaen (ETLA)

14 Tasapaino-ongelma kohdistuu suoraan ennen kaikkea palveluista vastaavaan osaan julkista sektoria Julkisyhteisöjen rahoitustasapaino sektoreittain (perusura) suhteessa bruttokansantuotteeseen % 4 2 Työeläkelaitokset Muu julkinen talous -6-8 Lähde: VM

15 Finland s sustainability gap is close to the European average ,1 6,5 6,8 7, ,9 1,1 1,2 1,3 1,4 2 2,7 2,8 3,3 3, ,5-1,8-1,3-1,1-0,7-0,3-0,1 EE SE IT DK LV AT LT DE FR Euro area Source: European Commission 2008 FI EU PT SK NL ES UK HU IE SI CZ LU

16 Kokonaisongelman takana alueellisesti varsin erilainen tilanne Demografinen kehitys hyvin erilaista maan eri osissa => jo alun perin suuret huoltosuhde-erot kasvavat entisestään Kun palvelujen järjestäminen paikallishallinnon vastuulla, rahoitustaakat muodostuvat varsin erilaisiksi Edellyttää sekä alueiden välisten tulonsiirtojen lisääntymistä että uudenlaisia palvelujen toteuttamisen tapoja

17 Alueittaiset huoltosuhteet vuotiaat 63+vuotiaat Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit KOKO MAA Muut kaupungit Kaup. läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5

18 Kunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö % vuotiaasta väestöstä maakunnittain (tuottavuuskasvu=0)* Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala KOKO MAA Pirkanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa 5,3 7,5 7,8 7,9 7,4 7,8 7,1 7,1 7,5 7,4 6,5 6,3 8,3 8,5 8,6 8,1 9,1 7,7 8,4 8,4 7,5 6,94 8,43 8,07 12,51 12,17 12,06 11,83 11,71 11,64 11,41 11,16 11,02 10,74 10,68 10,55 10,51 10,29 10,05 10, , * Henkilöstön määrän oletettu pysyvä vuoden 2006 tasolla suhteessa relevanttiin kustannusten mukaan ikäpainotettuun väestöön. Ts. tuottavuus on muuttumaton annetulla palvelutasolla.

19 Kestävyysvajeen supistamisen keinot Demografiaan vaikuttaminen: hidasta mutta ei vailla merkitystä todella pitkällä aikavälillä Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen: monella tavoin hyödyllistä, mutta myös hidasta ja vaikeaa Säästäminen hyvän sään aikana ts. julkisen velan vähentämien ylijäämien avulla nyt kun väestörakenne vielä suhteellisen edullinen: vaikuttaa nopeasti ja myös paljon Talouden kantokyvyn lisääminen Työllisyysasteen nosto: erityisesti työuria ikääntyneestä päästä pidentäen Kaksi etua: lisää kantokykyä, vähemmän sotu- ja eläkemenoja Työn tuottavuuden kohottaminen Tärkeintä julkisessa sektorissa, koska välitön vaikutus julkisen talouden kustannuksiin Yksityisen sektorin osalta ei sinänsä ratkaisen kestävyysongelmaa Etuuksien muuttaminen (heikentäminen) Verojen ja maksujen nosto

20 Suomessa käytetty koko arsenaalia Demografia Maahanmuuttopolitiikan uudistaminen Pyrkimykset kohentaa syntyvyyden lisääntymisen edellytyksiä Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen: lukuisia ohjelmia, tällä hallituskaudella erityinen politiikkaohjelma Säästäminen: ollut keskeinen syy julkisen talouden ylijäämien ylläpitoon Työllisyysasteen nosto: viimeisten hallitusten keskeisin politiikkatavoite Tuottavuuden kohottaminen: yleisesti innovaatiopolitiikan päätavoite, julkisen sektorin osalta Paras ja valtion tuottavuusohjelma tärkeitä Etuuksien muuttaminen: eläkeuudistusten yksi elementti (työttömyyseläkeputken myöhentäminen, elinaikakerroin, indeksikaavan muutos), jolla on samalla pyritty eläkeiän nostamiseen Verojen ja maksujen nosto: eläkemaksuja on nostettu, mutta muuten verotusta on kevennetty ennen kaikkea työllisyystavoitteen tukemiseksi

21 Myös tuloksia, mutta eivät todennäköisesti riitä Työperäinen maahanmuutto lisääntynyt Kansalaisten terveydentila keskimäärin kohentunut, mutta liikkumattomuus, ylipaino ja alkoholinkäyttö menneet huonoon suuntaan Julkinen ylijäämä ollut EU-alueen suurimpia ja sillä on kartutettu erityisesti eläkerahastoja Työllisyyskehitys viime vuosina erinomainen; erityisesti ikääntyneiden työllisyysaste on noussut nopeasti ja tähän liittyen eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt Koko kansantalouden tuottavuuskehitys varsinkin kv-vertailuissa hyvää Julkisen palvelutuotannon tuottavuusmuutos sen sijaan heikkoa (vaikka kv-vertailuissa taso hyvä) Eläkeuudistukset ovat alentaneet eläkemaksujen korotustarvetta tuntuvasti Mutta, kuten todettu Julkisen talouden kestävyysvaje edelleenkin olemassa Sosiaalisen ja poliittisen kestävyyden kysymykset avoimia

22 Uusi ikääntymispolitiikan kokonaisarviointi on meneillään Vuoden 2004 tulevaisuusselonteko: kokonaisarviointi ikääntymiskehityksestä, sen seurauksista ja varautumisesta 2008 Vanhasen II hallituksen ohjelma: arviointi ikääntymispolitiikan riittävyydestä niin, että tarvittaviin uudistuksiin ryhdytään vielä hallituskauden aikana Selvitystehtävä TN-sihteeristölle : Asiantuntija-arviointi valmiiksi siten, että puolivälin arvioinnissa hallitus voi ottaa kantaa uudistustarpeisiin