Suomalaisen työpolitiikan linja

Transkriptio

1 Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri Lauri Ihalainen Työtä ja työvoimaa Pohjolassa

2 Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän muutokset: tarve kokonaisvaltaiselle työpolitiikalle Jatkuva elinkeinorakenteen muutos Työmarkkinat ja työelämä jatkuvassa voimakkaassa muutoksessa. Lähtökohtana Suomen kaksi päähaastetta Työmarkkinoiden hyvä toimivuus, työvoiman tarjonnan turvaaminen ja työn tuottavuus keskeisiä Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työikäisen väestön väheneminen Monet muut maat samassa tilanteessa. Niissä toteutettu kokonaisvaltaisia työmarkkinareformeja, joista saatu pääosin hyviä kokemuksia. 2

3 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde: OECD /VM/KO/UL/ xls

4 Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

5 Palkansaajien työsuhteen tyyppi

6 Työurat Suomessa 22 27v Keskim. töihintuloikä Keskim. 52v jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle 60,4v Keskim. töistälähtöikä 63 68v Joustava eläkeikä Työssäoloaikaiset toimenpiteet (työhyvinvointi) 1. Työllisyysaste 69 % ( %) 2. Työttömyysaste ~8 % (2013) 3. Keskimääräinen työhistoria 35,4v 4. Työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pätkätyön suhde on 75/25 Tavoite keskim. lähdölle v ,2v 6

7 Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus Jatkuva tuotantorakenteiden muutos ilmenee samanaikaisesti sekä työmarkkinoiden että työelämän muutoksena Työpolitiikalla tuetaan tämän muutoksen hallintaa niin työelämässä kuin työmarkkinoillakin Työpolitiikassa on kaksi toisiaan tukevaa päätavoitetta: 1. Työn tuottavuuden nostaminen ja työelämän laatu (työssä syntyy tulosta) 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen (työ ja tekijät kohtaavat) Työpolitiikka edistää tuottavuutta työelämässä ja kehittää työmarkkinoita, joilta löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä 7

8 Työpolitiikan tavoitteet 1. Työpolitiikan tavoitteena yhdessä talous- ja elinkeinopolitiikkalohkojen kanssa on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden aleneminen viiteen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Pidemmällä aikavälillä on prosentin työllisyysasteen saavuttaminen, joka olisi maailman korkeimpia. 2. Suomen työpolitiikka muodostaa rakennepoliittisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on: A. Nopeasti työstä työhön periaatteen tukeminen. Tähän tarvitaan toimenpidekokonaisuus, johon kuuluu tuloksellinen ja vaikuttava aktiivinen työvoimapolitiikka, kannustava sosiaaliturva sekä jouston ja turvan kannalta tasapainoinen työlainsäädäntö. B. Elinkeino- ja työelämän jatkuvan uusiutumisen tukeminen. Tässä keskiössä on elinkeino- ja työpoliittinen toisiaan tukeva instrumenttivalikoima. C. Koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Tässä keskiössä on työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen ja työurien pidentämiseen liittyvät koulutus-, työvoima- ja sosiaalipoliittiset toimet. 8

9 Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia (Alatalo-Räisänen: kansainvälisen vertailun Ruotsi-Tanska-Saksa-Suomi tuloksia ) Käsittelee kaikkia keskeisiä työpolitiikan alueita: Etuuksien kesto ja saantikriteerit Työttömyysturva ja mahd. muut etuudet Julkisen työvoimapalvelut rooli ja organisointi Mitä tekee ja miten, mitä jätetään muille toimijoille Keskeiset kohderyhmät Nuoret Pitkäaikaistyöttömät Ikääntyneet Osatyökykyiset Maahanmuuttajat Naiset Työnantajat Aktivointipolitiikka Työvoimapolitiikassa saavutetaan parhaita tuloksia toimilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä normaalia työtä Reformin on oltava sisällöltään laaja-alainen, johdonmukainen eri osien suhteen sekä uudistumispolitiikan on oltava uskottava ja pitkäjänteistä. Vuorovaikutus palkanmuodostuksen ja muun talouspolitiikan kanssa tärkeää. Perustuu tutkimuksiin ja kansainvälisiin vertailuihin 9

10 Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia Reformin on oltava sisällöltään laaja-alainen ja johdonmukainen eri osien suhteen, uudistumispolitiikan oltava pitkäjänteistä Vuorovaikutus talouspolitiikan ja muiden politiikkalohkojen kanssa tärkeää Perustuu tutkimuksiin ja kansainvälisiin vertailuihin, politiikka-arviointi tärkeässä roolissa Suomen työpolitiikan erityispiirteenä rakennemuutoksen ennakointi ja hallinta, esimerkiksi muutosturvamalli Kansainvälisen vertailun perusteella otetaan huomioon kokemuksia muista maista, joissa tehty työmarkkinareformeja (tutkimuksessa mukana Saksa, Ruotsi ja Tanska). Myös Norjan työpoliittinen reformi tarkastellaan 10

11 Kokemuksia muista maista Norja: työvoimapalveluiden uudistus, työvoiman saatavuus, työelämän kehittäminen Tanska: nuorten mukaan saaminen työmarkkinoille, ja tasapainoisen politiikkaregiimin kokonaisuus (etuudet, aktivointi, sääntely) Saksa: johdonmukainen, laajaalainen ja yli hallituskausien jatkuva uudistamisen tekotapa, jolla myös teoreettiset perusteet Ruotsi: inklusiiviset työmarkkinat (jokaista tarvitaan ja jokaisella on mahdollisuus työhön) ja ikääntyneiden parempi työllisyys (Alatalo-Räisänen) 11

12 Suomen hallitus on Kokemuksia tehnyt työpoliittisen muista maista periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi keväällä Työmarkkinareformia/ työpolitiikan kokonaisuudistusta jatketaan sen mukaisesti. 12

13 Periaatepäätöksen elementit Koko työvoimapotentiaali käyttöön Työpoliittisen palvelurakenteen kehittäminen Alueellinen liikkuvuus Nuoret työmarkkinoille Työurien pidentäminen Työvoimapotentiaali: maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat, osatyökykyiset Työpolitiikka Nopeasti työstä työhön Työvoimapolitiikan vaikuttavuus Sosiaaliturvan kannustavuus Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden jatkuvan uusiutumisen ylläpito Rakennemuutoksen hallinnan tukeminen: muutosten ennakointi Työelämän laadun ja yritysten liiketoiminnan integroitu kehittäminen Jouston ja turvan tasapainottava työlainsäädäntö 13

14 Lisätietoja Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus Työelämän kehittämisstrategia Puhe : Suomalaisen työpolitiikan linja 14