KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ VALOKATU 14 15680 LAHTI 11.3.2016

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna n. 1959 valmistunut 3 - kerroksinen omakotitalo. Rakennus sijaitsee rinteisellä tontilla. Havaintojen perusteella kohdetta on peruskorjattu runsaasti mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, putkistojen, ilmanvaihdon, sähköjärjestelmän, vesikatteen, julkisivuverhouksen/ulkoseinien sekä kosteiden ja märkätilojen osalta. Tilat on myös pintaremontoitu ja todennäköisesti alakerran lattiarakenne on uusittu kapillaarikatkoineen. Korjaushistoriasta ei saatu tarkkaa tietoa ja kuntotarkastusraportissa tiedot perustuvat tarkastuksessa tehtyihin havaintoihin. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on pääosin maanvarainen betonilaatta sekä osin tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja. Keskikerroksen ja yläkerran ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkö- ja puulämmitys. Lämmönjakotapana ovat sähköpatterit, sähköinen lattialämmitys sekä varaavat tulisijat. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenottojärjestelmällä. Talo- ja lapetikkaat ovat irronneet kiinnityksistään, eikä vesikatteen kuntoa voitu tarkastaa. Taloja lapetikkaiden kiinnitystä ja vesikatteen tarkastamista suositellaan. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. yläkerran kylpyhuone- /wc-tilan, rossipohjan osuuden sokkelin sekä salaojien osalta. Salaojien toimintakunnosta ei saatu varmaa tietoa. Oletuksen mukaan salaojat on asennettu/uusittu vierustalle kohdistuvien muutostöiden yhteydessä. Salaojien toimintakunnon tarkastamista ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan. Rossipohjan osuutta ei voitu riittävästi tarkastaa matalan tarkastusaukon vuoksi. Ryömintätilaa havainnoitiin lähinnä kameralla otetuista valokuvista. Valokuvista havainnoituna puurakenteiden pinnoilla ei ollut merkkejä selvistä vaurioista. Rossipohjaan suositellaan tehtäväksi suurempi tarkastusaukko, jonka kautta alapohja voidaan kokonaisuudessaan tarkastaa. Rossipohjan yläpihan osuuden sokkelissa havaittiin vaurioita. Sokkelin korjausta suositellaan varmuuden vuoksi tarvittavilta osin. Ulosottoviraston vaadeselvityksestä saatujen tietojen mukaan suoritettujen LVIS-töiden lopputarkastuksia ei ole pidetty. Ko. järjestelmät on syytä tarkastaa alan urakoitsijoiden toimesta. Lisätietoja vaadittavista toimenpiteistä ja katselmuksista/tarkastuksista suositellaan tiedusteltavaksi myös paikallisesta rakennusvalvonnasta. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä.

3 Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Rossipohjan yläpihan osuuden sokkelissa havaittiin vaurioita Riskirakenne Korjaus / huolto Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Rossipohjan osuutta ei voitu riittävästi tarkastaa Rossipohjan ryömintätilan kapillaarikatkon puute ja tuulettuminen x 7 x 7 Salaojat x x 8 Talo- ja lapetikkaat ovat irronneet kiinnityksistään. Vesikatetta ei voitu tarkastaa Yläpohjaa ei voitu tarkastaa kattomuodosta johtuen x x 12 (x) 13 Yläkerran kylpyhuone-/wc-tila x x x 14 Alakerran pesutilat x 14 LVIS-järjestelmän tarkastaminen alan urakoitsijoiden toimista Tiloissa havaittiin paikoin suojaamattomia/kytkemättömiä johtimia x 16-19 x 19

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 11.3.2016 11. ja 14.3.2016 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala n. 150 htm² llmoitettu rakennusvuosi n. 1959 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijät RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 71 +2 4,0 Pilvinen/poutainen Huoneilma 24 +22 4,7 Kosteusmittari Gann Hydrotest LG2, B 50 -pintakosteustunnistimella sekä suhteellisen kosteuden mitta-anturilla. Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Päijät-Hämeen ulosottoviraston vaadeselvitys. Asuinrakennus. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa kattomuodosta johtuen/tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Lumipeite hankaloitti rakennuksen vierustan tarkastusta. Rossipohjan osuutta ei voitu riittävästi tarkastaa matalan tarkastusaukon vuoksi. Irtaimisto hankaloitti paikoin alakerran tarkastamista. Rakenneavauksille/-mittauksille ei oltu saatu lupaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin havaintoihin) Kerrosluku 3 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri (varastokatoksen perusmuuri on harkkorakenteinen) Pääosin maanvarainen betonilaatta, osin tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja Keskikerroksen ja yläkerran ulkoseinät ovat puurakenteiset (eristeenä mahdollisesti puru sekä villa) Lautaverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Puiset kattokannattimet Harjakatto Profiilipeltikate Sähkö- ja puulämmitys Sähköpatterit ja sähköinen lattialämmitys sekä varaavat tulisijat Koneellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO) Muovia suojaputkessa ja kuparia Muovia (tonttiviemäristä ei tietoa) Vesi, viemäri ja sähkö 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Ks. Päijät-Hämeen ulosottoviraston teettämä vaadeselvistys. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Alkuhaastattelun/alkuhaastattelulomakkeen tarkoituksena on selvittää mm. rakennuksen kuntoon liittyviä asioita ja suoritettuja peruskorjauksia.

6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusasema on rinnetalolle tyypillinen. Alakerran lattia (rakenteet) sijaitsee ympäröivän maanpinnan alapuolella alapihan osuutta lukuun ottamatta. Toisen kerroksen lattia ja ulkoseinien alaosien puurakenteet sijaitsevat myös yläpihalla selvästi maanpinnan yläpuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Yläpihalla tuulettuvan alapohjan/rossipohjan osuuden sokkelissa havaittiin vaurioita (halkeamia ja siirtymää ). Sokkelin pinta on myös osin ko. kohdin värjääntynyt. Muilta osin sokkelissa havaittiin paikoin lievempiä halkeamia. Ulkovaraston maanvastaisen seinän harkkosokkelissa on oviaukon läheisyydessä lievää maan painauman/roudan aiheuttamaa halkeilua. Havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu perusmuurilevy (patolevy). Rossipohjan osuudella patolevystä ei saatu havaintoa. Patolevyjen ylälistoja ei ole näkyviltä osin asennettu. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on paikoin kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Rakennuksen vierustan maanpinnan kallistuksia ei voitu kunnolla tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998. TUULETTUVA ALAPOHJA (ROSSIPOHJA) Rossipohjan osuutta ei voitu riittävästi tarkastaa matalan tarkastusaukon vuoksi. Ryömintätilaa havainnoitiin lähinnä kameralla otetuista valokuvista. Valokuvista havainnoituna puurakenteiden pinnoilla ei ollut merkkejä selvistä vaurioista. Rossipohjan maa-aines on osin kosteaa, kapillaarisen maakosteudennousun mahdollistavaa maata. Maapohjan päällä havaittiin muutamia laudanpätkiä. Rossipohjaan ei ole tarkastusaukon lisäksi muita tuuletusaukkoja. ryömintätilan korkeus on paikoin suhteellisen matala (nykysuositus >80 cm). ALAKERTA YLEISESTI Alakerran lattioilla seinien alaosista ei havaittu merkkejä maakosteusrasituksesta. Irtaimisto hankaloitti paikoin tilojen tarkastamista. Pesutilat kts. kohta 14.

8 Alakerran lattioilla havaittiin paikoin muutamia ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Portaiden viereinen tila on havaintojen perusteella vedeneristetty. Ko. tila on voitu tarkoittaa esim. poreammeelle. Tilan työt ovat vielä osin keskeneräisiä. Havaintojen perusteella alakerran maanvastaisia seiniä on tyypilliseen tapaan paikoin puukoolattu (ja mahdollisesti eristetty) sisäpuolelta, mitä pidetään nykyään riskialttiina ratkaisuna. Perusmuurin vedeneristys on kuitenkin asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin 30-80 vuotta. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Rossipohjan osuuden sokkelin korjausta suositellaan tarvittavilta osin suurempien vaurioiden välttämiseksi. Patolevyjen ylälistojen asentamista suositellaan. Rakennuksen vierustan tarkastaminen lumettomana ajankohtana. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Myös rakennuksen vierusta suositellaan pidettäväksi puhtaana lumesta talvisin. Ulkovaraston maanvastaista seinää voidaan tarvittaessa routasuojata. Alakerran maanvastaisten sisäpuolelta puukoolattujen seinien alaosien kunnon tarkastusta suositellaan pistokokein. Rossipohjaan suositellaan tehtäväksi suurempi tarkastusaukko, jonka kautta alapohja voidaan kokonaisuudessaan tarkastaa. Rossipohjan maapohjan päälle suositellaan asennettavaksi kapillaarisen maakosteuden nousun ehkäisevä rakennekerros, kuten sepeli tai kevytsora. Rossipohjan osuuden tuuletusaukkojen määrää on syytä lisätä.

9 Ala-/etupihaa. Yläpihaa. Rossipohjan osuuden sokkelia. Rossipohjan osuuden sokkelia. Rossipohjan osuutta ei voitu riittävästi tarkastaa matalan tarkastusaukon vuoksi. Rossipohjaa.

10 Sivupihaa. Yleiskuva. Alakertaa. Portaiden viereinen vedeneristetty tila. Sisäpuolelta puukoolattu maanvastainen seinä. Alakerran lattioilla havaittiin muutamia ns. kopolaattoja.

11 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu havaintoa. Oletuksen mukaan salaojat on asennettu/uusittu peruskorjausten yhteydessä. Kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Sadevesien poistojärjestelmän toiminnan tarkkailu. Mm. rännikaivot puhdistetaan tarvittaessa jäästä tai roskista. Salaojien toimintakunnon tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan. Salaojat suositellaan huuhdeltavaksi 5 vuoden välein. Tarvittaessa rakennuksen nurkille voidaan asentaa salaojien tarkastuskaivot (mikäli niitä ei ole asennettu). Rännikaivo.

12 9. Ulkoseinät, julkisivut ja parveke HAVAINNOT Rakennuksen julkisivuverhouksen pinnalla havaittiin lähinnä autokatoksen puoleisella seinällä säärasituksen merkkejä/likaa. Verhouksen tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Verhouksen tuuletus on järjestetty verhouksen takana olevalla koolauksella. Vaadeselvityksestä saatujen tietojen mukaan omistaja on havainnut tiloissa paikoin vedon tunnetta/merkkejä mahdollisista lämpövuodoista. Yläkerran hätäpoistumistietikkaat on asennettu. Ulkoportaiden väleissä sekä yläkerran parvekkeen ja toisen kerroksen porrastasanteen alaosissa on nykymääräysten mukaan liian suuria aukkoja. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Kaiteiden ja portaiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. Portaat suositellaan muutettavaksi nykyiset määräykset täyttäväksi, erityisesti jos rakennuksessa asuu tai oleskelee pieniä lapsia. Parvekkeen, toisen kerroksen porrastasanteen sekä ulkoportaiden puuosien kunnon tarkkailu. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Mahdollisia lämpövuotoja voidaan tutkia talvisin lämpökamerakuvauksen avulla. Yleiskuva. Ulkoportaat.

13 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Alakerran kiviainesrakenteisten väliseinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Asuinrakennuksen ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Pistokokein tarkasteltuna muutaman ikkunan havaittiin hankaavan hieman karmia vasten ja heloitusten löystyneen yms. Ikkunoita on uusittu vuosien varrella. Osa ikkunoista on ns. nykyaikaisia puu/alumiini-ikkunoita. Alakerran ulko-oven tiivisteiden havaittiin repsottavan. Ulkovaraston ulko-ovi on irrotettu. Ikkunoiden vesipellit on asennettu yhtä alakerran ikkunaa lukuun ottamatta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Ikkuna.

14 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Talo- ja lapetikkaat ovat irronneet kiinnityksistään, eikä vesikatteen kuntoa voitu tarkastaa. Piippu on pellitetty. Piipun päällä on sadehattu. Vesikaton putkiläpiviennit sijaitsevat oikeaoppisesti suhteellisen lähellä harjaa. Lumiesteet on asennettu etu-/alapihan osuudelle. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Yläpihan osuudella sadevesikourun havaittiin vääntyneen/vaurioituneen lumikuorman seurauksena. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Talo- ja lapetikkaiden kiinnitystä ja vesikatteen tarkastamista suositellaan. Vesikatetta puhdistetaan aina tarpeen mukaan. Sadevesikourujen korjaaminen tarvittavilta osin. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Talo- ja lapetikkaat ovat irronneet kiinnityksistään. Ulkovaraston vesikatetta.

15 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjaa ei voitu tarkastaa yläpohjan muodon/tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Yläkerrasta havainnoituna harjakolmion tarkastustila voi olla varsin pieni, eikä tarkastusluukun asentaminen näin ollen ole mahdollisesti järkevää. Tarkastusluukku saattaa sijaita myös katolla. Varmaa tietoa tai havaintoa asiasta ei saatu. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS JA ALUSKATE Räystäslaidoitusten väleissä on asianmukaiset tuuletusraot sekä harjakolmion päädyissä on tuuletussäleiköt. Aluskatteen olemassaolosta sekä vesikaton suuntaisten rakenteiden kohdalla aluskatteen ja yläpohjan eristeiden välisistä tuuletusväleistä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Vesikate vaikutti suhteellisen uudelta, joten oletuksen mukaan aluskate on asennettu sekä aluskatteen alla on tuuletusvälit. Ulkovaraston peltikatteen alle ei tyypilliseen tapaan ole asennettu aluskatetta. PUTKIEN ERISTYS Ulkovaraston osuudella kulkevat ilmanvaihtokanavat on eristetty. TOIMENPIDESUOSITUS Aluskatteen olemassaolon ja aluskatteen alapuolisen riittävän tuuletusvälin varmistamista/selvittämistä suositellaan. Ulkovaraston osuudella kulkevat ilmanvaihtokanavat on eristetty.

16 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc (keskikerros) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Valokatkaisijan vierellä laatan saumaus on irtoillut sekä ko. kohtaa seinälaatoissa oli havaittavissa ns. kopoisuutta. Tilan/lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LÄPIVIENNIT Lattian ja kynnyksen rajaa ei ole tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. Hana alkaa olla ikääntymässä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattian ja kynnyksen rajan tiivistystä suositellaan. Kaikkien kosteiden ja märkätilojen elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan yleisesti 5 7 vuoden välein/tarpeen mukaan. Vesikalusteiden ja putkistojen normaali tiiveyden tarkkailu. Wc-tila. Lattian ja kynnyksen raja.

17 14.2. Kylpyhuone / wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Suihkuseinän sekä suihkutilan takaseinän alaosissa laattojen saumat ovat halkeilleet sekä laatat ovat osin irronneet kiinnityksistään (ns. kopolaattoja). Seinät ovat levyrakenteisia. Lattia on betoni-/puurakenteinen. Tilassa on lattialämmitys. Vedeneristyksestä saatiin havainto lattiakaivosta sekä lavuaarin viemäriputken juurelta. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas ja lattiakaivon läpivientivahvike on asennettu. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. LÄPIVIENNIT Wc-istuin sekä oven kynnys sijaitsevat lähellä suihkua. Lattian ja kynnyksen rajaa ei ole näkyviltä osin tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti toimintakuntoiselta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkun edustan lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella hieman kohonneita lukemia. Tilan seiniltä kohonneita lukemia ei havaittu. Kosteus voi olla lattiassa ns. pinnallista patoutunutta kosteutta laatoituksen ja vesieristeen välissä, eikä olisi merkki kosteusvauriosta. Vedeneristeen tiiveydestä ei kuitenkaan saatu varmuutta. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan remontointia suositellaan. Samalla mm. seinien kunto tulee tarkastaa ja lattiarakenteen kosteus mitata. Mikäli tilaa ei remontoida lähiaikoina, suositellaan tilaa käytettäväksi vain wc-tilana. Tilaan on myös mahdollista asentaa suihkukaappi, jonka poistoputki johdetaan suoraan lattiakaivoon. Lattian ja kynnyksen rajan tiivistystä suositellaan.

18 Hieman kohonneita lukemia suihkun edustan lattialla. Laattasaumojen halkeilua. Laattasaumojen halkeilua. Lattiakaivo.

19 14.3. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Lattiakaivon läheisyydessä havaittiin muutaman laatan kohdalla ns. kopoisuutta. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Tilan lattialla havaittiin paikoin lämpimämpiä kohtia/merkkejä mahdollisesta lattialämmityksestä. Tilassa on myös lämmityspatteri. Silikonisaumauksissa havaittiin paikoin ikääntymisen merkkejä. VEDENERISTYS Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Oletuksen mukaan tilaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengasta ei ole asennettu. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. LÄPIVIENNIT Käyttövesiputket ja käyttövesiputkien lattialäpivienti sijaitsevat suihkujen roiskealueella. Lattian putkiläpivientien suojaksi on asennettu jälkikäteen ns. korokevalu. Nykyään pinta-asenteiset käyttövesiputket suositellaan asennettavaksi ns. yläteitse. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa ei havaittu poistoilmakanavaa. VESIKALUSTEET Suihkusekoittajat vaikuttivat silmämääräisesti toimintakuntoisilta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkunurkan lattialta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia sekä lattiakaivon ympäriltä hieman kohonneita lukemia, ks. kuva. Kosteus vaikutti tyypilliseen tapaan ns. pinnalliselta patoutuneelta kosteudelta laatoituksen ja vesieristeen välissä. Täysi varmuus asiasta saataisiin vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Pesutilat sijaitsevat kuitenkin alakerrassa, eikä niiden vierellä tai alla ole asuintiloja. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Silikonisaumausten uusimista suositellaan. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Lastaa suositellaan käytettäväksi aina suihkun jälkeen. Lattiakaivon ja lattiakaivon kannen saumaa voidaan varmuuden vuoksi tiivistää. Pesutilojen riittävästä ilmanvaihdosta/tuulettamisesta tulee huolehtia aina niiden käytön jälkeen. Tilan remontointiin varautuminen tulevaisuudessa. Samalla mm. lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja tilan ilmanvaihtoa tehostaa.

20 Ulkoseinän nurkan lattialta havaittiin kohonneita lukemia sekä lattiakaivon ympäriltä hieman kohonneita lukemia. Yleiskuva. Käyttövesiputkien lattialäpivientien ns. valukoroke. Lattiakaivo.

21 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloituja. Puukiukaan tausta on tiilipintainen. Lauteiden viereisen seinän sisään/taakse on tehty kotelointi jääkaapille. VEDENERISTYS Oletuksen mukaan tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas on havaintojen perusteella asennettu. Lika hankaloitti kaivon tarkastamista. Kaivon pohjalla havaittiin tarkastushetkellä vettä, mikä voi viitata lattiakaivolta lähtevän putken tukkeutumiseen tai putken puutteelliseen kallistukseen. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat. TURVALLISUUS Kiukaiden ympärillä/edessä ei ole kaiteita. Puukiukaan ja lauteiden välissä on palomuuri ja kaide. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa lauteiden alla havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia. Havaintojen perusteella kohonneet lukemat johtuisivat runsaasta vedenkäytöstä ja mahdollisesti lattiakaivon kannen tukkeutumisesta. Tilan lattia on myös likaantunut. Seinien alaosissa kohonneita lukemia ei havaittu. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivon ja lattian puhdistaminen. Myös saunassa lastan käyttöä suositellaan aina runsaamman vedenkäytön jälkeen. Tila remontoidaan mahdollisen pesuhuoneremontin yhteydessä, jotta lattian vedeneristys saadaan yhtenäiseksi. Remontin yhteydessä myös saunan lattiarakenteen kosteus suositellaan mitattavaksi. Nykyisissä määräyksissä kiukaiden ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaisiin koskettamisen.

22 Yleiskuva. Jääkaapille tehty kotelointi. Lattiassa lauteiden alla havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia. Lattiakaivo.

23 14.5. Kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Lattian laatoitusta on nostettu lämminvesivaraajan ja pesukoneen taustoilla tilan seinille. Runsas irtaimisto hankaloitti tilan tarkastamista. Pesukoneen läheisyydestä saatiin havainto lattian vedeneristyksestä. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Lattiakaivo sijaitsee varaajan alla ahtaassa tilassa, eikä sitä voitu tarkastaa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. Poistoilmakanava sijaitsee varaajan yläpuolella. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lämminvesivaraajan alapuolella ja pistokokein tilan lattialta mitattuna ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan tarkastaminen, kun se on tyhjennetty. Kodinhoitohuone.

24 14.6. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on havaintojen perusteella vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Kylmälaitteiden alla ja edustalla oli vanhoja lieviä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Allastason ja seinien rajoja on tiivistämättä. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Allastason ja seinien rajan tiivistystä suositellaan. Keittiö. Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo.

25 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa varsinaisesti huomioida). Keskikerroksessa ulko-oven läheisen väliseinän alaosaan on tehty rasiapora-avaus. Avauksesta ei havaittu merkkejä vaurioista. PORTAAT Yläkertaan johtavien portaiden käsijohteita ei ole asennettu sekä porrasaskelmien väleissä on nykymääräysten mukaan liian suuria aukkoja. Yläkerran portaiden askelmat hieman notkuivat portaissa käveltäessä. TOIMENPIDESUOSITUS Yläkerran portaiden käsijohteiden asentamista suositellaan. Yläkerran porrasaskelmien lisätuentaa suositellaan. Samalla askelmat voidaan muuttaa nykymääräykset täyttäväksi. Yläkertaan johtavat portaat. Yleiskuva.

26 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu sähköpattereiden, sähköisen lattialämmityksen sekä varaavien tulisijojen avulla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu silmämääräisesti puutteita. Osa pattereista oli tarkastushetkellä kylmiä. TULISIJAT Toisen kerroksen takan tulipesässä on lievää rapaumaa ja halkeamia. Alakerran takan luukun kehys heilui sitä kokeiltaessa. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityspattereita säädetään/uusitaan/lisätään aina tarpeen mukaan. Alakerran takan luukun kehyksen kiinnitys. Sähköasennusten tarkastaminen alan urakoitsijan toimesta. Lämmityspatteri. Takan tulipesää.

27 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja kuparia. Viemäriputket ovat muovia. Lämminvesivaraaja sijaitsee kodinhoitohuoneessa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu lattiakaivoon. Saatujen tietojen mukaan vesi- ja viemäritöiden loppukatselmus/- tarkastus on pitämättä. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötila mitattiin keittiöstä ja se oli +43,6 C eli liian alhainen. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Asennustöiden tarkastaminen alan urakoitsijan toimesta. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/mahdollisten remonttien yhteydessä. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Lämpötilaa voi säätää varaajan sekoitusventtiilistä. Lämminvesivaraajan alustaa.

28 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Alakerran pesuhuoneessa ei havaittu poistoilmakanavaa. Saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmän lopputarkastusta (tarkastuspöytäkirja ja tarkastusmittaus/tasapainotus) ei ole suoritettu. Ilmanvaihtokoneen riittävästä kapasiteettista talon kokoon nähden ei saatu varmuutta. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. SIIRTOILMA Havaintojen perusteella väliovien alla on pääosin asianmukaiset siirtoilmaraot. ILMANVAIHTOKONE / JÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtokone sijaitsee alakerrassa. Ilmanvaihtokoneen kondenssiputkea ei ole johdettu viemäriin. Läheinen ämpäri ei ollut putken alapuolella. Ilmanvaihtokoneen/ilmanvaihtojärjestelmän huoltohistoriasta ei saatu tietoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtokoneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Ilmanvaihtojärjestelmä on syytä tarkastaa alan urakoitsijan toimesta. Ilmanvaihtokoneen suodattimet puhdistetaan tai uusitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputken alla suositellaan pidettäväksi astiaa, mikäli sitä ei voida johtaa suoraan viemäriin. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Ilmanvaihdon tarkastussäätö suoritetaan puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtokone. Kondenssivesiputki

29 19. Sähköt HAVAINNOT Tiloissa havaittiin paikoin suojaamattomia/kytkemättömiä johtimia yms. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Keskeneräiset työt on syytä suorittaa loppuun sekä lopputarkastaa alan urakoitsijan toimesta. Yleiskuva. Yleiskuva. INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 14.3.2016 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

30 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

31 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.