Kolmiportainen tuki 2013 miten lain muutos on toteutumassa käytännössä OAJ Pohjois-Karjalan kevätkokous 16.4.2013 Joensuu erityisasiantuntija Merja Koivisto
Tunnin teemat Taustaa Erityisopetuksen tilastoja ja nykytila OAJ:n kysely OAJ:n toimenpide-ehdotuksia
Taustaa
Lainmuutoksella (642/2010) haluttiin vahvistaa Oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen Oppilaan ja vanhemman tietoutta siitä, mitä tukea lapsi/nuori saa Opettajan pedagogisen näkemyksen huomioimista oppilaan opetuksen järjestämisestä Joustavaa tukea ja lähikouluperiaatetta Eri ammattiryhmien välistä tiedonsiirtoa Opetuksen järjestäjän vastuuta tukitoimien järjestämisen edellytyksistä 4
Lakiuudistus käytännössä Opettajan pedagoginen asiantuntijuus Suunnitelmallisuus Lähikouluoikeus Erityiskoulut ja -luokat säilytettävä vaihtoehtona Pienemmät ryhmäkoot Oppilashuollon toimenpiteiden vahvistaminen Ja tiedonkulun varmistaminen Joustavat opetusjärjestelyt Tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen Oppilaanohjauksen vahvistaminen Hyvinvoiva lapsi ja nuori Ei koulupudokkaita! Ei syrjäytyjiä! 5
Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki ja asiakirjat Lain edellyttämiä, uusia asiakirjoja pedagoginen arvio pedagoginen selvitys Oppimissuunnitelma (tehostetussa tuessa) oppilashuoltotyön kirjaukset yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä 6
Riittävän varhain aloitetulla tuella pystytään yleensä auttamaan lasta joustavammin ja oikea-aikaisemmin ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna myös taloudellisesti tehokkaammin. Tehostettua ja erityistä tukea koskevilla ehdotuksilla ei siten olisi suoranaisesti 7 merkittäviä kustannusvaikutuksia.
Laki ja normiston uudistukset vaikuttavat opettajan työhön Opettajat jaksavat työssään ja asennoituvat myönteisesti uudistuksiin, jos niitä valmisteltaessa kuullaan opettajien näkemyksiä huomioidaan heidän työnsä raamit* sekä koulutuksen mukainen osaaminen tavoitteita on mahdollista toteuttaa * opetusvelvollisuustyöaikaan pohjautuva työaikamalli
Haasteet 1. Lähikouluoikeutta toteutetaan säästötoimenpiteenä 2. Oppilaat eivät saa tarvitsemiaan tukitoimia 3. Opettajien työmäärä on lisääntynyt, työaika ei 4. Kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä, mistä erityistä tukea saavan opetus koostuu ja kuka sitä on kelpoinen antamaan 5. Opettajien virkanimikkeet eivät vastaa tehtäviä 6. Opettajien jaksaminen on vaarantuu 9
X:n X:n X:n
Mihin päätöksestä valitetaan? Erityisen tuen päätöksen muutoksenhaku Valitusosoite aluehallintovirasto hallinto-oikeus Huoltaja haluaa oppilaan erityiseen tukeen, opetuksen järjestäjä ei x Opetuksen järjestäjä haluaa oppilaan erityiseen tukeen, mutta huoltaja vastustaa (Tässä tilanteessa erityisen tuen päätös on tehtävä monijäsenisessä toimielimessä) x Perusopetuslain 31 :ää koskevat asiat esim. avustajapalvelut päätöksessä x Päätös lopettaa erityisen tuen antaminen x Päätös lopettaa perusopetuslain 31 :n mukaiset palvelut esim. avustajapalvelut x 11
Kyse on opettajien viitseliäisyydestä
KOULUTUS JA TUTKIMUS VUOSINA 2011-2016 Kehittämissuunnitelma 56. Perusopetuslain yleistä, tehostettua ja erityistä tukea koskevien säännösten toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksin. 57. Seurataan, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat ja annetaan Eduskunnan edellyttämä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 loppuun mennessä. 13
Tiedote 10.4.2013 Kansanedustaja ja Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto on jättänyt kirjallisen kysymyksen opetusministerin vastattavaksi erityisopetuksen tukitoimien toteutumisesta kunnissa sekä Valteri-verkoston mahdollisuudesta tukea erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Vuonna 2010 voimaan astui oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskenut perusopetuslain muutos. OAJ:n loka-marraskuussa 2012 tekemän kyselyn mukaan erityistä tukea tarvitseva oppilas ei saa riitta va sti tarvitsemiaan oppimisen ja koulunka ynnin tukitoimia. Käytännössä lain henki kunnissa ei siis toteudu. Valtion erityiskoulujen muodostama Valteri-verkosto tarjoaa opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtäviä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä. Tavoitteena on tarjota oppilaille tukea riittävän varhain, ennen kuin oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat kärjistyvät. Valteri-verkoston tuottamien palvelujen maksullisuudesta kuntien opetustoimelle seuraa se, etteivät kaikki koulut voi käytännössä ostaa palveluita, joihin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat olisivat oikeutettuja. Tukea tarvitsevat oppilaat ovat toisin sanoen epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, onko ao. kunta halukas ostamaan Valteri-verkoston palveluita ja kuinka paljon palveluita voidaan ostaa. Valtion tällä hetkellä saama tulo julkisoikeudellisista suoritteista, tukijaksoista ja ohjauskäynneistä, on marginaalinen. Hintojen tarkistaminen parantaisi kuntien mahdollisuuksia käyttää niiden palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita. Alanko-Kahiluoto kysyy opetusministeriltä myös millaisiin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyä, jos tukitoimet eivät toteudu uuden perusopetuslain hengen mukaisesti. Alanko-Kahiluodon kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaan eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_276_2013_p.shtml 14
Erityisopetuksen tilastoja ja nykytila
300 Perusasteen erityiskoulujen lukumäärä 1999-2011 Lähde: Tilastokeskus 250 200 150 100 50 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
17
Erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat opetuksen toteutuspaikan mukaan 2011 (%) Opetus kokonaan erityisryhmässä, erityiskoulu 13 % Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä 21 % Opetus kokonaan erityisryhmässä, muu kuin erityiskoulu 28 % Opetuksesta 51 99 % yleisopetuksen ryhmässä 18 % Lähde: Tilastokeskus Opetuksesta 1 20 % yleisopetuksen ryhmässä 11 % Opetuksesta 21 50 % yleisopetuksen ryhmässä 9 %
OAJ:n kysely Toteutettiin loka marraskuun aikana 2012. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla OAJ:n ja FSL:n jäsenille Vastauksia tuli yhteensä yli tuhannelta opettajalta Kyselyn selvitys www.oaj.fi
Keskeisimmät tulokset Byrokratia on kunnossa, käytäntö ei. Lain henki ei toteudu Erityistä tukea saavia oppilaita ei ole huomioitu ryhmäkoossa Oppilas ei saa riittävästi tarvitsemiaan oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimia. Tukitoimien kirjaaminen ja yhteistyö* ovat lisänneet opettajien työtä *Moniammatillinen yhteistyö oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kehittämistoiminnalla on onnistuttu kunnissa vaikuttamaan melko hyvin tai erittäin hyvin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Dokumentoinnin kehittämiseen 66,2 Hallinnollisten prosessien kuvaamiseen 45,5 Käytännön opetusjärjestelyihin 22,8 21
Ryhmäkoko
Esiopetus: Lainsäädännön muutos on huomioitu ryhmäkoossa. Jos ryhmässä on tehostetun / erityisen tuen oppilaita, ryhmän koko on (%) 80 70 68 60 50 40 30 20 15 14 10 0 pienennetty lapsen tarvitseman tuen mukaisesti pienennetty; tehostetun /erityisen tuen lapsi ns. kahden paikalla sama kuin ryhmissä, joissa ei ole tehostetun / erityisen tuen lapsia 3 suurentunut jonkin verran 1 suurentunut selkeästi
Jos luokassa opiskelee erityistä tukea saavia oppilaista, tapahtuiko ryhmäkoossa muutoksia? (%) 90 80 70 60 50 40 79 90 prosenttia perusopetuksen vastaajista kertoo, että erityistä tukea saavia ei huomioida ryhmäkokoa pienentämällä! 30 20 10 0 10 pienentynyt ei muutosta suurentunut vähän suurentunut melko paljon 7 3 1 suurentunut erittäin paljon 24
Oppilaan saama kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
% Esiopetus: Lapset/oppilaat saavat tarvitsemansa kasvun ja oppimisen tuen viipymättä (%) 60 52 50 40 33 30 20 14 10 0 aina joskus harvoin ei koskaan 0
Oppilaat saavat opetuksen tukitoimia (%) tarpeen mukaan satunnaisesti ei koskaan oppilaanohjausta erityisopetusta osana erityistä tukea osa-aikaista erityisopetusta tukiopetusta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 27
Oppilaat saavat koulunkäynnin tukitoimia (%) tarpeen mukaan satunnaisesti ei koskaan koulukuraattorin palveluita kouluterveydenhoitoa koulupsykologin palveluita 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 28
Oppilashuolto
% 60 50 Esiopetus: Lainsäädännön muutos on vaikuttanut oppilashuoltotyöhön ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin lapsen/oppilaan ja perheiden tukemiseksi (%) 49 40 36 30 20 10 0 13 ei lainkaan vähän melko paljon erittäin paljon 2
Oppilashuoltotyön resurssit (%) 50 45 40 35 30 45 34 62 prosenttia opettajista kokee oppilashuoltotyön resurssit puuttellisiksi tai erittäin puutteellisiksi 25 20 17 15 10 5 5 0 erittäin puuttelliset puutteelliset melko riittävät riittävät
60 Lakimuutos on vaikuttanut oppilashuoltotyöhön ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin oppilaan ja perheiden tukemiseksi (%) 50 53 Huoltajille luodaan mielikuva, että asioita hoidetaan, mutta todellisuudessa pyöritetään pelkästään turhauttavaa paperirumbaa. 40 36 30 20 10 7 4 0 ei lainkaan vähän melko paljon erittäin paljon
JOHTOPÄÄTÖKSET 1 Kehittämistoiminnalla on kehitetty dokumentointia ja hallinnollisten prosessien kuvaamista Lakimuutos ei vielä näy käytännön opetusjärjestelyissä Opettajat ovat olleet harvalukuisesti mukana paikallisissa paikallisten OPSien valmisteluissa sitoutumista ei ole tapahtunut, lakia on tulkittu paikallisissa OPS:ssa yli Tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole pienentänyt ryhmäkokoja
JOHTOPÄÄTÖKSET 2 Lakimuutos on lisännyt opettajien työssä dokumentointia ja kuvaamista. Lainsäätäjän määrittelemä kustannusneutraali uudistus ei tuonut opettajille kuitenkaan lisää työaikaa- tai palkkaa Opettaja tekee työtään yhteissuunnitteluajalla (3 h/vko), opettajatyöpäivinä (OVTES B osio 14 ) tai hyödyntäen koulukohtaisen lisätehtävän euromäärää. Yhteissuunnitteluajan riittävyyttä on tarvittaessa seurattava. Opettajien on tiivistettävä kirjaamista ja keskityttävä oleelliseen eli tukitoimien kirjaamiseen. Kirjaaminen on hoidettava työajalla. Huoltajan on yhdella silma yksella saatava asiakirjasta selville, mita tukitoimenpiteitä lapsi/nuori saa. Kirjattujen tukitoimien toteutumista on seurattava. Opetuksen järjestäjä huolehtii tukitoimien järjestämisen edellytykset Oppilaan oikeus tukitoimiin on ollut lainsäädännön lähtökohta. Esimerkiksi erityisen tuen oppilaalla on oikeus pedagogisen selvityksen perustelemaan opetusryhmään ja kelpoisen opettajan antamaan opetukseen.
JOHTOPÄÄTÖKSET 3 Työnkuvaan on tullut enemmän moniammatillista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä Luokanopettajat ja erityisopettajat kokevat hallitsevansa lakimuutoksen käytänteet paremmin kuin aineenopettaja. Luokan- ja aineenopettajat kokevat saaneensa vähän täydennyskoulutusta, toisin kuin erityisopettajat ja rehtorit. Täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen, vaikka kehittämisrahat ovat lopussa. Nyt se on myös tehokkaampaa täsmäkoulutusta arjen tilanteisiin.
JOHTOPÄÄTÖKSET 4 Rehtorin ja erityisopettajan moniammatillinen työ on lisääntynyt eniten Moniammatillinen yhteistyö on organisoitava ja johdettava tehokkaasti (esim. aikarajoitus yksittäisen oppilaan asioissa?). Tarvitaan eritasoisia palavereita ja kokoisia kokoonpanoja (uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). Oppilashuoltohenkilöstön työnkuvat on kirjattava. Oppilaan oikeus saada oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä varhaisesti ja ennaltaehkäisevästi tukea ei toteudu. Vaikka kirjataan vastuunkantajat, ei ole työn tekijöitä. KAIKKI KOULUN TOIMINTA ON OPPILASHUOLTOTYÖTÄ. Kivijalka on tärkein!
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 5 Opetuksen järjestäjä ja koulujen johto hallitsevat kolmiportaisen tuen prosessit ja dokumentoinnin. Opetuksen järjestäjän näkemys tukee opettajan näkemystä kohtuullisesti, koulun johdon näkemykset paremmin. Rehtorilla ei ole edellytyksiä (lisääntynyttä työaikaa, palkkaa), joilla pystyisi tukemaan opettajaa, jonka työmäärä on lisääntynyt. Opetuksen järjestäjä ei pysty luomaan edellytyksiä.
OAJ:n toimenpide-ehdotuksia
Oppilaan oikeutta oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimiin on vahvistettava. Oppilaiden yhdenvertaisuus perusopetuksessa toteutuu 1. Säätämällä esi- ja perusopetuksen ryhmäkoosta ja turvaamalla riittävä rahoitus 2. Suojaamalla opetushenkilöstön ammattinimikkeet ja perustamalla kansallinen opetushenkilöstön ammattirekisteri. 3. Seuraamalla ja valvomalla tukitoimien toteutumista. Palautetiedon keruuta on kehitettävä koulussa, kunnassa ja kansallisesti. Jos tukitoimet eivät toteudu, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta opettajalla on mahdollisuus tukea oppilasta oppimisessa ja koulunkäynnissä.
OAJ:n toimenpiteitä 1. Kysely lakimuutoksesta opettajille 2. Vaikuttaminen oppimisen ja koulunkäynnin tuen, sekä oppilashuollon osuuteen opetussuunnitelmatyössä. 3. Sidosryhmäyhteistyö (OKM, OPH, AVI:t, Vanhempainliitto, Koulutuksen arviointikeskus). Vanhempainliiton ym. kanssa valmistellaan huoltajan tietopakettia oppimisen ja koulunkäynnin tukijärjestelyistä 4. Kannanotto laadukkaan lähikouluoikeuden puolesta 40
Onko tulevaisuuden opettaja tulevaisuudenopettaja? OAJ Keski-Suomi kysyi, millaisen opettajan (teiniikäiset) lapset haluavat tulevaisuudessa tavata Kuuntelee On kiinnostunut työstään Osaa heittäytyä Pitää kuria Osaa asian, jota opettaa Varmistaa, että kaikki oppivat On järkevä, iloinen ja täysipäinen Osaa opettaa Kiitos!! joustaa Tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa kannustaa Asettaa mahtavia tavoitteita Ymmärtää oppilaita Kertoo esimerkkejä