TORINRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 409

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TORINRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 409 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22.02.2008 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavamuutos koskee: Hakalantie) Asemakaavamuutoksella muodostuu: Alueen sijainti Valkeakosken kaupungin 2. kaupunginosan korttelia 23 sekä viereistä toria (kauppatori) venesatama- ja katualuetta. (Ulvajankatu, Valkeakosken kaupungin 2. kaupunginosan kortteli 23, sekä viereisiä katualueita ja venesatama-aluetta Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken ydinkeskustan itäosassa. Tämän asemakaavan on Valkeakosken kaupunginvaltuusto vahvistanut..kuun päivänä vuonna 2008

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavamuutos 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavat 3.2.2 Selvitykset 3.2.3 Suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset 5.3 Tonttijako 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Poistuva asemakaava 3. Ote valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt: Kanavanseutu 4. Selvitys rakennetusta ympäristöstä 5. Asemakaavan muutos (pienennös) 6. Tonttijakokartat (pienennös) 7. Liikenteen yleissuunnitelma, 3 vaihtoehtoa

3 LUETTELO SUUNNITTELUALUEESEEN LIITTYVISTÄ SUUNNITELMISTA, SELVITYKSISTÄ YM. 1. Rakennushistoriallinen selvitys /Kaavoitustoimi, Hanna Ohtola 2007 2. Liikennesuunnitelmat 3. Meluselvitys 4. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. MV ja YM, 1993. 5. Tarjouskilpailun ideasuunnitelmat ja muu aineisto 6. Raportti: Apian koulun tilankäytön vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valkeakosken koulutoimen tilajärjestelyihin, Raakel Närhi, Eila Tanninen, Efektia Oy Helsinki 7. Koulutoimen, Pohjoisen kaupunginosan päivähoidon sekä käynnissäpidon ja automaation koulutus- ja tutkimuskeskuksen tilaratkaisut, Työryhmän raportti 04.10.2004 8. Valkeakosken kaupungin keskustan kehittäminen 2003-2005, loppuraportti Valkeakoski 30.12.2005 Vaske, Minna Lehtonen

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Valkeakosken kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2005 siirtää Valkeakosken lukion uuteen rakennukseen Lotilanvainion Tietotien alueelle. Myös peruskoulun yläasteen toiminta siirtyy pois kauppatorin vierellä sijaitsevista Apian koulun rakennuksista. Vuosina 2003-05 toimineessa Valkeakosken keskustan kehittämisprojektissa Apian koulun korttelia esitettiin kehitettäväksi pääosin liikerakentamisella, osin myös keskustaasumisella. Kaupunki järjesti keväällä 2007 tarjouskilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää yksityisen sektorin yhteystyötaho kehittämään korttelia ja siihen sijoittuvia toimintoja kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kilpailu tähtäsi tontinluovutukseen siten, että Kaupunki myy korttelin maapohjan nykyisine rakennuksineen hankkeen toteuttavalle taholle. Tarjoukseen tuli liittää ideasuunnitelma korttelin tulevasta käytöstä. Toukokuussa 2007 kaupunginhallitus valitsi kilpialun voittajaksi ja jatkosuunnittelun yhteistyökumppaniksi Hartela Oy:n. Kaavamuutos esiteltiin uutena hankkeena vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa. Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin 20.8.2007 Valkeakosken Sanomissa ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 17.8.2007 ja postitettiin osallisille, sekä oli nähtävillä 20.8.2007 alkaen kaupungin www-sivuilla ja kaupungintalolla kaavoitustoimen ilmoitustaululla. Yleinen keskustelutilaisuus oli 29.8.2007. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.11.2007 asettaa laaditun kaavaluonnoksen nähtäville. Nähtävilläoloaika oli 26.11.-4.1.2008. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 11.12.2007. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot eri hallintokunnilta, ja luonnoksesta saatiin 11 mielipidettä. Nähtävilläoloajan päätyttyä kaavahankkeesta laadittiin tarkistettu kaavaluonnos. Siinä suunnittelualuetta laajennettiin eteläpäästä, jotta Hakalantien ja Ulvajankadun liikennesuunnittelun mahdollisuudet paranevat. Itse nykyisen koulukorttelin osalta suunnitelma oli sama kuin jo 26.11.2007-4.1.2008 nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa. Kaavasuunnitelma oli MRA 30 :n mukaisesti tarkistettuna luonnoksena uudelleen nähtävillä internetissä ja kaupungintalolla kaavoitustoimen alaaulassa. Nähtävilläoloaika oli 21.1.- 4.2.2008. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista: Rakennuslautakunnalla ja teknisellä lautakunnalla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Vesihuoltolaitos totesi että torin saunan itäpuolitse oikokadulle johtavia viemäreitä ja vesijohtoa jouduttaneen siirtämään. Ympäristöjaosto toteaa: Apian koulun öljysäiliöiden kohdalla olevien rakenteiden ja mahdollinen maaperän saastuneisuus on selvitettävä ennen kaavan valmistumista. Vaihtoehtoisesti se on osoitettava erityisellä kaavamääräyksellä, jonka mukaan mahdollisesti pilaantunut maaperä on ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava viranomaisten hyväksymällä tavalla. Kaavaan on lisätty vastaava yleismääräys. Tiivistelmä ehdotusvaiheen mielipiteistä ja vastineista: Mielipiteissä pääosin alueen asukkaat olivat huolissaan alueen ilmeen muuttumisesta ja sen vaikutuksesta heidän asuinympäristöönsä ja näkymiinsä. Liikenteen ja melujen muutokset aiheuttivat huolta, samoin esitettiin kysymyksiä keskustan vehreyden säilymisestä. Torialueen kohtaloon haluttiin lisäselvitystä. Joissakin mielipiteissä kyseenalaistettiin uuden liiketilan tarve. Myös kou-lun purku sai vastustusta. Kaavan esittelytilaisuudessa samat teemat ovat nousseet esille. Mielipiteet on eritelty edempänä kaavaselostuksessa, ohessa kaavoituksen vastineet. Keskustan kehittäminen ja liikerakentaminen: Valkeakosken kaupungin keskustan kehittämishankkeen 2003-2005 tavoitteena on ollut kaupungin keskusta-alueen kaupallisen vetovoiman lisääminen sekä alueen yleinen kehittäminen. Erityistä huomiota on pyritty kiinnittämään kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä yleiseen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tavoitteena on

5 myös ollut ydinkeskustan kehittäminen kaupallisesti vetovoimaisemmaksi sekä viihtyisäksi ja turvalliseksi paikaksi asioida ja viettää aikaa. Kolme vuotta kestäneen kehittämishankkeessa on ollut mukana laaja joukko osallisia ja sidosryhmiä. Laajassa raporttiaineistossa on selvitetty kaupan ja palvelujen nykytilannetta ja valkeakoskelaisten asiointia ja toiveita. Hankkeessa voimakkaimmin esille nousi Apian koulukorttelin alueen kehittämisvaihtoehdot, alueelle on mahdollista toteuttaa sekä uutta asuin- että liikerakentamista. Keskusta-alueen asukasmäärän kasvaessa myös kaupan- ja palvelualojen sekä kysyntä että tarjonta tulee kasvamaan. Tutkimustulosten 2002 perusteella Valkeakoskelta tapahtuu merkittävää ostovoiman siirtymää muualle pääasiassa erikoiskaupan sektorilta. Syynä ainakin osittain on pidetty erikoiskaupan vähäistä tarjontaa paikkakunnalla, mikä puolestaan on johtunut pitkälti sopivien liiketilojen puutteesta ydinkeskustan alueella. Alueen vetovoimaisuus keskusta-asumiseen Keskusta-asuntojen arvoon vaikuttavat monet seikat, merkittävimpinä keskustan elinvoimaisuus, vetovoimaisuus ja palvelujen läheisyys ja saatavuus. Myös laadukkaalla ja hoidetulla ympäristöllä ja virkistysmahdollisuuksilla on oma merkityksensä viihtyisyydelle. Kaikki nämä yhdessä näkymien lisäksi muodostavat asuinalueen vetovoimaisuuden ja haluttavuuden. Kaupungin päämääränä on vahvistaa Valkeakosken keskustan vetovoimaisuutta asuinalueena ja palvelu- ja liikekeskittymänä keskustan kehittämishankkeen ohjaamana. Mielipiteiden johdosta rakennusmassan sijaintia on tarkistettu, ja siirretty ehdotusvaiheessa rakennusalueen rajaa Ulvajankadulta kortteliin päin. Torialueet Keskustan voimassa olevassa kaavassa on merkitty laajat torialueet, joista suurta osaa tällä hetkellä käytetään muihin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi pysäköintiin. Torialueen järjestämisellä muualle ei ole kaavallista estettä. (selostuksen liite: poistuva kaava) Torialueen järjestämiseksi tarvitaan tori-, katu- ja puistosuunnitelmia voimassaolevaan kaavaan torialueiksi merkityillä alueilla. Luonnoksesta saatujen mielipiteiden johdosta on käynnistetty torin suunnittelun pohjaksi opinnäytetyö torijärjestelyistä. Keskustan vehreys ja virkistysalueet Palautteen johdosta liikerakennuksen ja katualueen väliin on lisätty istutettava puurivi, ja myös katualuetta on levennetty liikerakennuksen suuntaan mahdollistamaan katuvihreän istuttaminen. Myös liikenteen yleissuunnitelmassa tähän on kiinnitetty huomiota. Kaava-alue ei ulotu rantapuistoon eikä muille keskustan virkistysalueille eikä vähennä näitä. Kaava-alueessa poistuu vähäinen määrä Ulvajantien varren puistoaluetta, jolla on sijainnut kevyen liikenteen väylä, nurmea ja puita. Korttelin sisäosiin edellytetään myös istutettavaksi puita, ja kerrostalotonteista osa on merkitty istutettavaksi alueeksi. Keskustan vehreys ja virkistysalueet eivät vähene merkittävästi. Käynnistyneellä liikennesuunnittelulla täsmentyy katualueiden järjestelyt ja katupuisto. Rakennushistoria ja säilyvät rakennukset Alueen ja sen rakennusten historiallinen selvitys on sisältynyt kaavatyön alku-vaiheen perusselvityksiin. (Valkeakosken yhteiskoulu ja torin sauna, selvitys rakennetusta ympäristöstä 7.8.2007). Koulu on rakennettu vuosien 1938 1967 välillä. Sauna on rakennettu vuonna 1935. Koulun vanhin osa on ikänsä puolesta lähinnä arvokkain. Koulu on kuitenkin orgaanisesti kasvanut kokonaisuus, ja jonkin osan säästäminen pelkästään ja lopun purkaminen jättäisi säästetyn osan vaillinaiseksi. Koko kiinteistön säästäminen taas vaatisi laajamittaista kunnostusta ja uuden toimijan löytämistä. Rakennuksille ei ole tiedossa merkittävää historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Kanava-alueen valta-kunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaus ei ulotu kaavaalueelle. Lukio siirtyy uusiin toimitiloihin Tietotielle viimeistään syksyllä 2009. Uusi rakennus rakennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Valkeakosken ammattiopiston ja Lotilan teollisuusoppilaitoksen välittömään läheisyyteen. Lukion tulon myötä alueesta on kehittymässä kampusalue, jossa opiskelijoille avautuvat ainutlaatuiset mahdollisuudet hyödyntää kaikkien oppilaitosten opintotarjontaa. Tämä on ollut lähtökohtana uuden lukion sijoitukselle. Selvityksen mukaan torin sauna on yksi keskustan vanhimpia kivirakennuksia, ja on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä melko hyvin remonteista huolimatta. Rakennuksen

6 suurin arvo on sen sosiaalinen merkitys paikallisten kohtaamis-paikkana ja voidaan sanoa, että sillä on paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä. Paikallista merkitystä osoittaa kaupunkilaisten saunan säilyttämisen puolesta keräämä adressi. Sauna onkin kaavassa merkitty säilytettäväksi. Liikenteen lisääntyminen ja selvitykset Mielipiteiden johdosta on käynnistetty liikenteen yleissuunnitelma, kaavaselostuksen liitteenä on tutkittu kolmea eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on pyritty tutkimaan mm. katuvihreää, liikenteen sujuvuutta, risteysaluetta, kevyttä liikennettä ja linjaautoliikennettä kaava-alueen ympäristössä. Osallistuminen ja tiedottaminen Kaavahankkeessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä osallistumismenettelyjä, joista on muodostunut kaupungin kaavahankkeissa vakiintunut käytäntö. Aloitustilaisuudesta 29.08.07 ja siinä esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista on laadittu muistio. Mielipiteiden johdosta on käynnistetty liikenteen yleissuunnittelu, sekä opinnäytetyö torin järjestelyistä. Kaupunginhallitus päätti --.2008 asettaa asemakaavaehdotuksen ja sen yhteydessä laaditun tonttijaon nähtäville. 22.2.2008 päivätty tarkistettu ehdotus asetettiin nähtäville nähtävilläoloajaksi 27.2.-27.3.2008. Nähtävilläolosta tiedotettiin Valkeakosken Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla 25.2.2008. Kaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa 6.3.2008. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta hallintokunnilta. Lausuntojen ja muistutusten sisältö oli --. 2.2 Asemakaavamuutos Suunnittelualue sijoittuu Valkeakosken ydinkeskustan itäreunalle. Alue kattaa Apian koulun korttelin ja kauppatorin alueen. Sen rajana on lännessä Ulvajankatu, pohjoisessa Valkeakoskenkatu, idässä Oikokatu ja venesatama ja etelässä nykyinen Hakalantie. Kaavaluonnoksen tavoitteena on mahdollistaa tarjouskilpailun voittajatyön mukainen liike- ja asuinrakentaminen. Aluetta kehitetään korkeatasoisena keskustan liike- ja asuinalueena. Korttelin 23 länsiosa on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jonka rakennusoikeus luonnoksessa on 9500 krs-m2, kahdessa kerroksessa. Tämä korttelialue muodostaa yhden tontin. Ajo on järjestetty Valkeakoskenkadulta ja Hakalantieltä. Korttelin itäosaan muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK). AK-alue jakaantuu kolmeen tonttiin, joiden asuinrakennusten rakennusoikeudet ovat rannasta lukien 2010, 2460 ja 2910 krs-m2. Tonttien rakentamiskorkeus porrastuu siten, että sallittu kerrosluku nousee asteittain rannasta poispäin IV-VII. Asuinkerrostalojen pysäköinti on osin pihassa, jonne ajo on Valkeakoskenkadulta, osin rakennusten alapuolisella kellaritasolla, jonne ajo on liiketontin kautta Hakalantieltä. Autotalleille ja maanalaiselle pysäköintilaitokselle on osoitettu erilliset rakennusoikeudet. 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Rakentamisen toteuttamisesta vastaavat pääosin tulevat kiinteistönomistajat, joille kaupunki myy kaavamuutoksella muodostettavan korttelialueen nykyisine rakennuksineen. Kaupunki vastaa katualueiden, puistojen ja yleisten pysäköintialueiden rakennus- ja muutostöistä.

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Aluemäärittely Suunnittelualueena on Apian koulun kortteli ja kauppatorin alue. Sen rajana on lännessä Ulvajankatu, pohjoisessa Valkeakoskenkatu, idässä Oikokatu ja etelässä nykyinen Hakalantie. Voimassa olevassa asemakaavan mukaan suunnittelualue on: 2. kaupunginosan kortteli 23 (tontti 8) sekä viereisiä tori- ja katualueita sekä venesatama-aluetta. Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijoittuu Valkeakosken eteläisen keskusta-alueen itäreunalle. Suunnittelualue on keskustan kaupallisten ja julkisten palveluiden aluetta sekä keskustaasumisen aluetta. Alue on olemassa olevan kunnallistekniikan äärellä, joten sen suunniteltu rakentaminen ei edellytä pitkiä kytkentälinjoja. Alueen kuvaus Apian koulurakennus on rakennettu neljässä eri vaiheessa. Ensimmäinen osa, Valkeakoskenkadun ja Ulvajankadun risteyksen läheisyyteen sijoittuva A-siipi, valmistui v. 1939. Rakennuksen korkeimman, nelikerroksisen osan käsittävä B-siipi valmistui v. 1950. Pääasiassa liikuntasalin käsittävä C-siipi valmistui v.1958. Uusin osa on v. 1967 valmistunut julkisivultaan punatiilinen D-siipi kauppatorin laidalla. Koulurakennusten kerrosala on yhteensä 8225 m 2 ja tilavuus 38 200 m 3. Korttelin eteläosassa on Kauppatori. Toritoiminnan lisäksi aluetta käytetään mm. musiikkitapahtumien aikana. Kauppatorin itäreunalla sijaitsee nk. torin sauna. Kaksikerroksinen rapattu tiilirakennus on rakennettu v. 1925. Nykyisin rakennus tunnetaan myös matkailutalona; siihen sijoittuvat kaupungin matkailutoimiston ja työväen musiikkitapahtuman toimistotilat. Lisäksi talossa on puutarhayksikön sosiaalitiloja sekä yrittäjän pyörittämä sauna. Liite: rakennetun ympäristön selvitys 3.1.1 Maanomistus Alue on Valkeakosken kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta venesataman lähellä sijaitsevaa pientä osuutta joka on Suomen valtion omistuksessa.

8 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: - aluevarauksena keskustatoimintojen alue (C). - alue rajoittuu vesistön puolella merkintään: akv, arvokas kulttuuriympäristö, valtakunnallinen. Merkinnän perusteena on julkaisussa Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) esiintyvä kohde Vanha kanavanseutu ja teollisuusalue. - virkistysyhteystarve vesistön rantoja pitkin Korkeakankaan virkistysalueen, Kerhomajan urheilualueen ja pohjoisten kaupunginosien välillä. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava Voimassa olevat asemakaava on hyväksytty 30.9.2002: Kortteli 2-23: YO-1, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka kahta (2) toimihenkilöä ja neljää (4) yli 18-vuotiasta oppilasta kohti. Katualueet: Hakalantie on esitetty koulukorttelin ja torin väliin, mutta tämä kadun siirto ei ole toteutunut. Kauppatori on torialuetta, josta osa on yleiseen pysäköintiin varattua alueen osaa (lp). Liite: voimassa oleva (poistuva) asemakaava

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Tarjouskilpailu Keväällä 2007 kaupunki järjesti tarjouskilpailun ns. lukiokorttelista. Kaupunginvaltuusto oli tehnyt päätöksen Apian yläasteen lakkauttamisesta ja uuden lukion rakentamisesta Lotilan alueelle. Koulukiinteistö tulisi tyhjenemään Tietotien lukion valmistuttua, ja kaupungin omistamalle korttelialueelle muotoutuisi uutta kaupunkirakennetta. Alue mahdollisti keskustan kehittämisen ja merkittävän rakentamisen aivan ydinkeskustan vieressä. Hankkeen tarkoituksena oli löytää yksityisen sektorin yhteistyötaho, joka sitoutuu kehittämään korttelia kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunki piti Apian koulukorttelin kilpailuttamisesta julkistamistilaisuuden 3.1.2007, jossa hanketta selvitettiin kutsutuille rakennusliikkeille. Tarjouspyyntö toimitettiin YIT- Rakennus Oy:lle, NCC Rakennus Oy:lle, Skanska Talonrakennukselle, Peab Seicon Oy:lle, SRV Vitoset Oy:lle, Rakennustoimisto Palmberg Oy:lle, Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, Visura Oy:lle ja Hartela Oy:lle. Lisäksi hankkeesta informoitiin erikseen valituille keskus- ja kauppaliikkeille sekä kiinteistösijoittajille. Kilpailu oli kuitenkin avoin ja siihen voivat osallistua myös muut kuin kutsutut tahot. Tarjousaika päättyi 5.4.2007. Hanketta varten kaupunki oli palkannut asiantuntijakonsultiksi A- Rakennuttajat Oy:n Toteutukselle esitettiin kilpailuohjelmassa reunaehtoja. Ulvajankadulta ei sallittu uusia yhteyksiä, ja liikennesuunnittelussa tuli huomioida keskustan ruuhkautumisen välttäminen. Hakalantien sijainti oli mahdollista säilyttää nykyisellään. Pysäköinnissä ehtona oli laajojen pysäköintialueiden välttäminen, ja niiden järjestäminen myös pysäköintitaloon, autokansille tai kellaripysäköintihalliin. Toiminnallisesti pääkulkuyhteyden säilyttäminen Koiton aukiolle oli välttämätöntä, jolloin kehittämisalue liittyy aktiiviseen kaupunkialueeseen Tavoitteellinen liikepinta-ala oli vähintään 8 000 k-m2. Valkeakoskelaisten ostoskäyttäytymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että valkeakoskelaiset toivovat paikkakunnalle lisää erikoisliikkeitä sekä päivittäistavarakauppaa. Korttelin toteutus olisi myös aloitettava liiketilarakentamisella. Keskusta-alueelle voitaisiin sijoittaa myös korkeatasoisia asuntoja, mikäli liikerakentaminen sen sallii. Arkkitehtisuunnittelulla tulisi saavuttaa korkeatasoinen ratkaisu sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Rakennusoikeuksia sekä kaavamääräyksiä ei rajattu. Rakennettaessa lähelle ranta-aluetta, rakennusmassan tulee olla matalampaa, muilta osin kerroksellisuus olisi eduksi. Nykyisten koulurakennusten sekä torilla sijaitsevan saunarakennuksen säilyttäminen tai purkaminen oli esitettävä suunnitelmissa. Kortteliin ja sen rakennuksiin on sijoitettava toimintaa, joka ylläpitää aktiivista kaupunkiympäristöä. Ranta-alueen saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valittavasta kehityssuunnitelmasta oli tarkoituksena johtaa ehdotus korttelin uudelle asemakaavalle, jota laaditaan yhtä aikaa hankkeen jatkosuunnittelun kanssa. Voittajatyö

10 Kaavaan liittyvää aineistoa: tarjouskilpailun ehdotukset, tarjouskilpailun yleisarviointipöytäkirja 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos tuli vireille kaupungin omasta aloitteesta. Kaavamuutos esiteltiin uutena hankkeena vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Keskeisiksi osallisiksi määriteltiin OAS:ssa mm. seuraavat: - Suunnittelualueella olevat ja siihen liittyvät kiinteistöt - Suunnittelualueen ja lähiympäristön asukkaat, yritykset ja niiden työntekijät - Kaupungin hallintokunnat: rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto, tekninen lautakunta, - Vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy, aluepelastuslaitos Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin 17.8.2007 Valkeakosken Sanomissa ja internetsivuilla. Kaavatyön aluksi järjestettiin yleinen keskustelutilaisuus 29.8.2007, jossa esiteltiin kilpailun voittanut korttelin kehittämisen ideasuunnitelma. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 17.8.2007 ja oli nähtävillä ilmoitustaululla ja internetissä 20.8.2007 alkaen. Siitä ilmoitettiin vireilletulon yhteydessä. Liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma

11 Luonnosvaihe Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.11.2007 asettaa laaditun kaavaluonnoksen nähtäville. Nähtävilläoloaika oli 26.11.-4.1.2007. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 11.12.2007. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot eri hallintokunnilta, ja luonnoksesta saatiin 11 mielipidettä. Nähtävilläoloajan päätyttyä kaavahankkeesta laadittiin tarkistettu kaavaluonnos. Siinä suunnittelualuetta laajennettiin eteläpäästä, jotta Hakalantien ja Ulvajankadun liikennesuunnittelun mahdollisuudet paranevat. Kaavasuunnitelma oli MRA 30 :n mukaisesti tarkistettuna luonnoksena uudelleen nähtävillä internetissä ja kaupungintalolla kaavoitustoimen ala-aulassa. Nähtävilläoloaika oli 21.1. - 4.2.2008, nähtävilläolosta ilmoitettiin Valkeakosken Sanomissa ja internetissä 18.1.2008. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja kaavoitustoimen vastine niihin: Rakennuslautakunnalla ja teknisellä lautakunnalla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Vesihuoltolaitos totesi että torin saunan itäpuolitse oikokadulle johtavia viemäreitä ja vesijohtoa jouduttaneen siirtämään. Ympäristöjaosto toteaa: Apian koulun öljysäiliöiden kohdalla olevien rakenteiden ja mahdollinen maaperän saastuneisuus on selvitettävä ennen kaavan valmistumista. Vaihtoehtoisesti se on osoitettava erityisellä kaavamääräyksellä, jonka mukaan mahdollisesti pilaantunut maaperä on ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava viranomaisten hyväksymällä tavalla. Kaavaan on lisätty vastaava yleismääräys. 1. Rakennuslautakunta - ei huomautettavaa 2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto - Apian koulun öljysäiliöiden kohdalla olevien rakenteiden ja mahdollinen maaperän saastuneisuus on selvitettävä ennen kaavan valmistumista. Vaihtoehtoisesti se on osoitettava erityisellä kaavamääräyksellä, jonka mukaan mahdollisesti pilaantunut maaperä on ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava viranomaisten hyväksymällä tavalla. Vastine - Kaavaan on lisätty vastaava yleismääräys. 3. Tekninen lautakunta - ei huomautettavaa 4. Vesihuoltolaitos - torin saunan itäpuolitse oikokadulle johtavia viemäreitä ja vesijohtoa jouduttaneen siirtämään. Tiivistelmä luonnosvaiheen mielipiteistä ja kaavoitustoimen vastine niihin: Kaavaluonnoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana 11 mielipidettä, joista osa suurelta osin samansisältöisiä. Alla on eritelty mielipiteet pääkohtineen. Samansisältöisiä ei ole selvyyden vuoksi kirjattu moneen kertaan, vaan on viitattu aiempaan vastineeseen. Erittelyä seuraa kaavoitustoimen vastine, jossa kohdat on käsitelty teemoittain. 1. Kiinteistö Oy Valkeakosken Kauppatori 5 - alueella vallitsevana ollut tilanne muuttuu oleellisesti. Rakennusoikeus lisääntyy merkittävästi. Haittavaikutuksiin ei ole otettu riittävästi kantaa kaavamuutoksessa. - Asuinmukavuus ja asuinympäristö muuttuu oleellisesti, asuntojen arvo alenee. Asunnoista häviää järvinäköala, jonka vaikutus arvoon 10%, tulisi korvata kohtuullisesti. - Liikehuoneistojen asiakaspaikat vähenevät Koitonaukiolla ja Torinrannan alueella.

12 - rakentamisessa syntyy melua, pölyä ja liikennehaittaa. Rakentamis- ja purkamisaikainen haitta ja liikennöinti olisi arvioitava osana kaavasuunnittelua. - Torin pysyvä sijoituspaikka olisi osoitettava kaavasuunnittelussa, samoin toripäivien aikainen pysäköinti, torialueelle kulku, ja huolto, sekä asiakasliikenteen vaikutus liikehuoneistoille kuten Apteekki ja Kahvila. - suunnittelualueen päivittäinen liikennemäärä lisääntyy. Risteysalueet vaativat tehokkaampaa liikennesuunnittelua, kevytliikenneväylät tulee esittää., samoin autopaikkojen riittävyys. - Viheralueet tulisi säilyttää ja niitä lisätä liikenteen meluhaittojen ja pakokaasujen takia. - Rakennusmassat tulee sijoittaa kauemmaksi Ulvajankadusta, mielellään koulurakennusten alueelle. - Ulvajankadun ja liikerakennuksen väliin tulee sijoittaa laaja viheralue lehti- ja havupuista lisääntyneen liikenteen melun ja pakokaasujen takia. Taloyhtiön ehdotuksia haittavaikutusten vähentämiseksi - Kiinteistön alueelle kulku ei rasita risteysalueita eikä tonttiliittymä tule Ulvajankadulta. - Liikerakennusten massa vähintään 15 m etäisyydelle Ulvajankadun nykyisestä torin puoleisesta alueesta. - Rakennusten korkeusasema oleellisesti alempi kuin Ulvajankadun varren rakennuksilla. - Liikennesuunnittelu otettava osaksi asemakaavaa ja käsiteltävä samanaikaisesti. 2. Asunto Oy Kassakari - pääkohdat kuten edellä, lisäksi: - Kaupunki ei toteuta hankkeessa vuorovaikutusta, osallistilaisuudesta ei ole muistiota toimitettu taloyhtiölle, mielipiteitä ei ole otettu huomioon. - Taloyhtiön esittämiä haittavaikutuksia ei ole huomioitu. - Ulvajankadulle ei tule lisätä pysäköintipaikkoja, koska taloyhtiötkään eivät ole saaneet helpotusta pysäköintiongelmiinsa. - Lähekkäin olevat betonirakennelmat luovat kaikupohjaa liikennemelulle. - liikennemelu on todennettava mittauksin, meluarviointi ja sen muutos otettava osaksi suunnittelua. - Katualueen taloyhtiön puoleiselle osalle ei saa sijoittaa kevyen liikenteen väylää palvelemaan lisääntyvää kevyttä liikennettä. - Suunnittelussa on painotettava erityisesti järvinäköalan säilyttämistä, ja korvattava osakkeenomistajille taloudellinen menetys. 3. Asunto Oy Putaankari - pääkohdat samoja kuin aiemmissa mielipiteissä 4. Asunto Oy Kauppatori 4 - Pääkohdat kuten muissa mielipiteissä - Suunnittelualue on ollut merkittävä virkistysalue torialueena ja eri tilaisuuksissa - Valkeakoskella on liikehuoneistojen ylitarjontaa, keskutan ulkopuolella liiketilat autioituvat - Katutason liiketilat voivat jäädä vaille käyttäjiä. Vuokratulojen vähentyessä varat kunnossapitoon vähenevät, ja rakennuskanta rappeutuu. 5. Seppo ja Ritva Martikainen - pääkohdat kuten edellä: järvinäköala, liikenne, melu, päästöt ja vehreys. 6. (ei allekirjoitusta)

13 - Paikkakunnalla on liiketiloja tyhjillään - Valkeakoski on ajautunut muuttoloukkukunnaksi - asunnon myyntiarvo laskee - Miten linja-autot ja kevyt liikenne mahtuvat Ulvajankadulle - Minne puut joutuvat, istutetaanko uusia - Liikenne, melu ja pakokaasut lisääntyvät - torin sauna ja koulun vanhin osa tulisi säilyttää - Koulu pitäisi säilyttää elävöittämässä keskustaa - Hävitetään osa keskustan viheralueen keuhkoista, kaunis, avara ja vehreäluontoinen torinranta tuhotaan. 7. Pauli Akkanen - Pääkohdat kuten edellä: järvinäköala, liikenne, melu, ilmansaasteet, asunnon arvo. 8. Olli Heikkilä - pääkohdat kuten aiemmin: järvinäköala ja puistomiljöö 9. Marju Sohlman ja Saara Hakala - Pääkohdat kuten edellä: järvinäkymä, avaruus, meluhaitat, asunnon myyntihinta. Lisäksi: - Joutoporukan liikehtiminen ja häiriö piha-alueella. - Valkeakoskella on käyttämättömiä liiketiloja. - Ranta-alue on liian arvokas pysäköintialueeksi. - Ehdotus: luovutaan koko hankkeesta. 10. Marja Tolonen - Koulun vanhin osa ja Torin sauna tulisi säilyttää - Suunnitelma hävittää kaupunkilaisten olohuoneen, väljyyden ja kauniit maisemat. - Kannattaako rakentaa 3 kerrostaloa? - Mikä määrittelee kauppakeskuksen koon, voisiko olla pienempi - Mihin tori sijoitetaan - Kuka määrittelee että vanhin koulurakennus ei ole merkittävä - Kapeneeko Ulvajankatu nykyisestään, entä kevyen liikenteen sujuminen - Mihin sijoittuisivat linja-autopysäkit - Mihin tiloihin ohjataan Kuvataidekoulun paja - Mihin tiloihin ohjataan lukuisat seurojen juhlasalin iltakäyttäjät - tiesikö valtuusto päättäessään kaavan kohteen liiketaloudellisesta kehittämisestä, että koulu rakennuksineen tullaan hävittämään 11. Pentti K. Koskinen - Liikenne tulee lisääntymään siinä määrin, että erillisen laajan liikennesuunnitelman, joka käsittää Tallikadun Kerhomajan risteyksen Säterintien pohjoispuolelta tulevan liikenteen ohjaamisen Terveyskeskuksen hoiva- ja kuntoutusyksikön, Wareenan, kirkon ja Waltikan suuntaan uusien yhteyksien kautta, on välttämätön. Kaavoituksen vastine luonnosvaiheen mielipiteisiin Keskustan kehittäminen ja liikerakentaminen: Valkeakosken kaupungin keskustan kehittämishankkeen 2003-2005 tavoitteena on ollut kaupungin keskusta-alueen kaupallisen vetovoiman lisääminen sekä alueen yleinen kehittäminen. Erityistä huomiota on pyritty kiinnittämään kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä yleiseen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tavoitteena on myös ollut ydinkeskustan kehittäminen kaupallisesti vetovoimaisemmaksi sekä viihtyisäksi ja turvalliseksi paikaksi asioida ja viettää aikaa. Kolme vuotta kestäneen kehittämishankkeessa on ollut mukana laaja joukko osallisia ja sidosryhmiä. Laajassa

14 raporttiaineistossa on selvitetty kaupan ja palvelujen nykytilannetta ja valkeakoskelaisten asiointia ja toiveita. Hankkeessa voimakkaimmin esille nousi Apian koulukorttelin alueen kehittämisvaihtoehdot. Alueelle on mahdollista toteuttaa sekä uutta asuin- että liikerakentamista. Keskusta-alueen asukasmäärän kasvaessa myös kaupan- ja palvelualojen sekä kysyntä että tarjonta tulee kasvamaan. Tutkimustulosten 2002 perusteella Valkeakoskelta tapahtuu merkittävää ostovoiman siirtymää muualle pääasiassa erikoiskaupan sektorilta. Syynä ainakin osittain on pidetty erikoiskaupan vähäistä tarjontaa paikkakunnalla, mikä puolestaan on johtunut pitkälti sopivien liiketilojen puutteesta ydinkeskustan alueella. (Lähde: Valkeakosken kaupungin keskustan kehittäminen 2003-2003 Loppuraportti, Vaske, Minna Lehtonen) Uusien rakennusten sijoittaminen Tarjouskilpailuvaiheessa rakennusten sijoittaminen ja säilyttäminen olivat kilpailijoiden vapaasti valittavissa. Valmiit kilpailuehdotukset oli kuitenkin toteutettu toisistaan riippumatta eräiltä osin hyvin yhtenevästi. Liikekeskuksen pääsisäänkäynti sijoittuu näköetäisyydelle Koitonaukiolta ja Koskikaran liikekeskukselta. Näin voidaan ajatella että samalla pysäköinnillä on mahdollista asioida ydinkeskustassa laajemminkin eri liikkeiden välillä, ja keskustassa syntyisi synergiaetuja. Ehdotetut toiminnat vaativat nykyisen jo erikoistuneita tiloja, eivätkä voi hyödyntää vanhoja, aikanaan opetuskäyttöön rakennettuja tiloja. Kun liikerakentaminen myös vaatii merkittävän suuren tilan muodostaakseen kannattavan yksikön, koulurakennuksia ei ole mahdollista säilyttää liikerakennusten lisäksi, käytettäväksi johonkin muuhun toimintaan. Asuntojen arvo ja keskusta-asumisen haluttavuus Keskusta-asuntojen arvoon vaikuttavat monet seikat, merkittävimpinä seikkoina keskustan elinvoimaisuus, vetovoimaisuus ja palvelujen läheisyys ja saatavuus. Myös laadukkaalla ja hoidetulla ympäristöllä ja virkistysmahdollisuuksilla on oma merkityksensä viihtyisyydelle. Kaikki nämä yhdessä näkymien lisäksi muodostavat asuinalueen vetovoimaisuuden ja haluttavuuden. Kaupungin päämääränä on vahvistaa Valkeakosken keskustan vetovoimaisuutta asuinalueena ja palvelu- ja liikekeskittymänä keskustan kehittämishankkeen ohjaamana. Torialueet Keskustan voimassa olevassa kaavassa on merkitty laajat torialueet, joista suurta osaa tällä hetkellä käytetään muihin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi pysäköintiin. Torialueen järjestämisellä muualle ei ole kaavallista estettä. (selostuksen liite: poistuva kaava) Alueen maankäytön vaihtoehtoja tutkittaessa myös torin uutta sijoitusta on arvioitu. Päävaihtoehtoina ovat sijoittaminen nykyisen Koskikaran edustalle sekä Koiton aukiolle, toisena vaihtoehtona sijoittaminen nykyisen grillin edustalle. Tässä vaihtoehdossa hyödynnettäisiin liittymistä vesistöön ja sen varren puistoalueisiin, sekä mahdollisesti voitaisiin parantaa myös keskustan vesistönäkymiä. Torialueen järjestämiseksi tarvitaan tori-, katu- ja puistosuunnitelmia voimassaolevaan kaavaan torialueiksi merkityillä alueilla. Torin suunnittelun pohjaksi on myös käynnistynyt opinnäytetyö torijärjestelyistä. Keskustan vehreys ja virkistysalueet Kaava-alue ei ulotu rantapuistoon eikä muille keskustan virkistysalueille eikä vähennä näitä. Kaava-alueessa poistuu vähäinen määrä Ulvajantien varren puistoaluetta, jolla on sijainnut kevyen liikenteen väylä, nurmea ja puita. Korttelin sisäosiin edellytetään istutettavaksi puita, ja kerrostalotonteista osa on merkitty istutettavaksi alueeksi. Keskustan vehreys ja virkistysalueet eivät vähene merkittävästi. Käynnistyneellä liikennesuunnittelulla täsmentyy katualueiden järjestelyt ja mahdolliset istutukset. Pyrkimyksenä on sijoittaa Ulvajankadun ja uuden liikerakennuksen välille uusi katupuurivi.

15 Rakennushistoria ja säilyvät rakennukset Alueen ja sen rakennusten historiallinen selvitys on sisältynyt kaavatyön alkuvaiheen perusselvityksiin. (Valkeakosken yhteiskoulu ja torin sauna, selvitys rakennetusta ympäristöstä 7.8.2007). Koulu on rakennettu vuosien 1938 1967 välillä. Sauna on rakennettu vuonna 1935. Koulun vanhin osa on ikänsä puolesta lähinnä arvokkain. Koulu on kuitenkin orgaanisesti kasvanut kokonaisuus, ja jonkin osan säästäminen pelkästään ja lopun purkaminen jättäisi säästetyn osan vaillinaiseksi. Koko kiinteistön säästäminen taas vaatisi laajamittaista kunnostusta ja uuden toimijan löytämistä. Rakennuksille ei ole tiedossa merkittävää historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Kanava-alueen valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaus ei ulotu kaavaalueelle. Lukio siirtyy uusiin toimitiloihin Tietotielle viimeistään syksyllä 2009. Uusi rakennus rakennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Valkeakosken ammattiopiston ja Lotilan teollisuusoppilaitoksen välittömään läheisyyteen. Lukion tulon myötä alueesta on kehittymässä kampusalue, jossa opiskelijoille avautuvat ainutlaatuiset mahdollisuudet hyödyntää kaikkien oppilaitosten opintotarjontaa. Tämä on ollut lähtökohtana uuden lukion sijoitukselle. Torin sauna on yksi keskustan vanhimpia kivirakennuksia, ja on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä melko hyvin remonteista huolimatta. Rakennuksen suurin arvo on sen sosiaalinen merkitys paikallisten kohtaamispaikkana ja voidaan sanoa, että sillä on paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä. Paikallista merkitystä osoittaa kaupunkilaisten saunan säilyttämisen puolesta keräämä adressi. Sauna onkin kaavassa merkitty säilytettäväksi. Liikenteen ja melun lisääntyminen ja selvitykset Mielipiteiden johdosta on käynnistetty liikenteen yleissuunnitelma, jonka tulokset valmistuvat ehdotuksen nähtävilläoloaikana. Kaavoituksen selvityksiin kuuluu meluselvitys, joka pohjautuu liikennemäärien mittauksiin sekä tulevan liikenteen arviointiin. Tulevaa melun määrää on arvioitu laskennallisesti. Osallistuminen ja tiedottaminen, mielipiteiden huomiointi Kaavahankkeessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä osallistumismenettelyjä, joista on muodostunut kaupungin kaavahankkeissa vakiintunut käytäntö. Aloitustilaisuudesta 29.8.07 sekä yleisötilaisuudesta ja niissä esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista on laadittu muistio. Ehdotusvaihe Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta on käynnistetty yksityiskohtaisempi liikennesuunnittelu, sekä opinnäytetyö torin järjestelyistä. Liikennemäärien tarkentuessa meluselvityksen edellyttämät kaavamääräykset tarkentuvat. Kaupunginhallitus päätti 18.2.2008 60 asettaa asemakaavan ja sen yhteydessä laaditut tonttijaon ehdotuksena nähtäville (MRA 27 ). 12.2.2008 päivätyn kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika oli ---.2008. Nähtävillä olosta tiedotettiin Valkeakosken Sanomissa sekä kaupungin internetsivuilla ---.2008, ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa kaupungintalolla ---.2008. Kaavaehdotuksesta tai tonttijaoista jätettiin --- muistutusta. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja kaavoitustoimen vastine niihin: 1. Rakennuslautakunta (.2008) - n 2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto (.2008)

16 - n Vastine - n 3. Tekninen lautakunta (.2008) - n. Vastine - n 4. Tampereen aluepelastuslaitos - ---- Kaupunginhallitus käsittelee kaavan hyväksymistä ---.2008 ja kaupunginvaltuusto ---.2008. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on korkeatasoinen liike- ja asuinrakentaminen tarjouskilpailun voittajatyön ideoiden pohjalta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alueen käytön vaihtoehtoja, maankäytön vaihtoehtoja ja rakentamisen luonnetta on ennen kaavaprosessin käynnistämistä tehdyissä selvityksissä tutkittu laajasti. Eri vaiheiden raporteista seuraavassa lyhennetysti johtopäätökset, jotka ovat johtaneet nykyiseen kaavamuutokseen. Koulutoiminnan vaihtoehdot, raportti 29.11.2002 (Raportti: Apian koulun tilankäytön vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valkeakosken koulutoimen tilajärjestelyihin, Raakel Närhi, Eila Tanninen, Efektia Oy Helsinki) Lyhennelmä vaihtoehtojen tutkimisesta: Vaihtoehto: Lukion korjaaminen Raportissa todettiin että vaihtoehto ei toteuta uuden lainsäädännön mukaista yhtenäistä peruskoulua eikä tehosta nykyistä kouluverkkoa. Lukion yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun kanssa ei helpotu. Vaihtoehto: Apian koulu 5-9 luokkien kouluna ja lukiona Raportin mukaan peruskoulu, jossa on luokat 5-9 olisi uuden tuntijaon hengen mukainen. Mielekkäintä olisi, jos yläluokkien yhteyteen voitaisiin siirtää kaikista niistä alakouluista 5 ja 6. luokat, joista yläkouluun siirrytään. Tässä tapauksessa kuitenkaan ei rakennukseen voida sijoittaa kaikista alakouluista tulevia 5- ja 6- luokkia, vaan Apiaan mahtuisi vain yksi 5. luokka ja yksi 6. luokka jolloin oppilaat joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Lukion yhteistyö toisen asteen muiden oppilaitosten kanssa ei saa lisävahvistusta fyysisen läheisyyden kautta. Mikäli yläkoulun ja lukion toiminnat jäävät samaan rakennukseen, ei kaikkia tulevaisuuden oppimisympäristön tarpeita pystytä toteuttamaan. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn tilojen varaaminen ei ilman lisärakentamista ole mahdollista. Vaihtoehto ei myöskään mahdollista uuden lainsäädännön mukaista yhtenäistä peruskoulua. Vaihtoehto: Apian koulu 1-9 luokkien yhtenäiskouluna Vaihtoehdon hyvänä puolena voi todeta, että yhtenäiskoulun toteuttaminen on uuden opetuslainsäädännön mukaista. Vaihtoehdon mukaan lukiolle tulee rakentaa uudet tilat,

17 mikä vaatii lisäkustannuksia. Toisaalta tällöin voidaan lukiokoulutuksen uudet tarpeet ja uudenlaisen oppimisympäristön vaatimukset ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Vaihtoehto: Perusopetus siirtyy pois Apiasta Vaihtoehto: Apia lukiona ja aikuislukiona sekä Valkeakosken opiston käytössä Opiston ja kuvataidekoulun toiminnasta suuri osa sijaitsee tällä hetkellä vuokratiloissa, joiden kustannukset jäisivät säästöksi. Yläluokkien toiminnan sijoittaminen kahteen kouluun kolmen sijaista, säästää kustannuksia huomattavasti ja lisää kustannustehokkuutta. Lisätilan rakentaminen Naakkaan ja Tyryyn lisää kustannuksia. Tässä vaihtoehdossa voidaan myös toteuttaa lukion uudenlaisen oppimisympäristön tarpeet. Rakennuksen keskeinen sijainti parantaa opiston toiminnan saatavuutta. Tilat eivät kuitenkaan olisi kaikilta osin ehkä optimaalisen kokoisia. Lisäksi lukion yhteistyö toisen asteen muiden oppilaitosten kanssa ei saisi lisävahvistusta fyysisen läheisyyden kautta Vaihtoehto: Apian tiloista koulukäytössä luovutaan Mikäli Apian koulukäytöstä luovutaan, voidaan kaupungin hyvinkin keskeisessä paikassa sijaitsevaan rakennukseen sijoittaa muuta asiakaspalvelua edellyttävää toimintaa tai hyödyntää kiinteistöä ja/tai tonttia muuten. Apian koulutiloista luopuminen merkitsisi uuden lukion rakentamista mutta perusopetuksen puolella muiden nykyisten tilojen tehokkaampaa käyttöä. Koulurakennuksen saneeraaminen muuhun käyttöön ei aina ole helppoa. Koulurakennuksissa on paljon isoja tiloja ja käytäviä, joten tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen vaatisi todennäköisesti paljon uusien väliseinien rakentamista. Lisäksi lukiolle pitäisi rakentaa uudet tilat, mikä vaatii myös lisä-panostusta. Rakennukseen voidaan sijoittaa muuta kuin kaupungin toimintaa, jolloin kaupunki saa vuokratuottoja tai myyntituottoa, mikä kompensoisi lisäkustannuksia. Koulutoimen, Pohjoisen kaupunginosan päivähoidon sekä käynnissäpidon ja automaation koulutus- ja tutkimuskeskuksen tilaratkaisut Raportti 04.10.2004 Valkeakosken kaupunginjohtaja Pertti Kataja perusti 19.1.2004 työryhmän valmistelemaan selvitystä Valkeakosken kaupungin koulutoimen, päivähoidon sekä käynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskuksen tilatarpeista ja niiden toteuttamisvaihtoehdoista sekä niiden rakennus- ja käyttökustannuksista. Työryhmän tehtävänä oli myös arvioida mahdollisten tilojen omistus- ja hallintamuotoa, kaavoitustilannetta ja jatkosuunnittelua. Työryhmä päätti yksimielisesti esittää seuraavaa: Apian koulukiinteistöä ei saneerata koulukäyttöön ja rakennetaan uusi lukio Tietotielle. Talouden näkökulmasta vaihtoehto on edullisin rakentamis- ja käyttökustannusten (rakennusten ylläpidon ja opetustoiminnan) osalta. Valtionosuutta haetaan vuodelle 2007 ja aloittamislupaa vuodelle 2006. Toiminnallisuuden näkökulmasta vaihtoehto palvelee parhaiten toisen- ja korkea-asteen välistä yhteistyötä ja yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Vaihtoehto edistää Valkeakoski CAMPUS osaamis- ja tutkimuskeskittymän luomista ja pirkanmaalaisittain kilpailukykyisen lukion rakentamista. Tätä esitetään toimenpidesuosituksena myös Etelä-Pirkanmaan koulutus- ja tutkimuspoliittisessa ohjelmassa. Perusopetukseen voidaan muodostaa kaksi yhtenäistä perusopetusaluetta, joissa voidaan toteuttaa yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

18 Strategisesta näkökulmasta katsottuna vaihtoehto edistää parhaiten Pirkanmaan maakunnan, Etelä-Pirkanmaan seudun, Valkeakosken kaupungin ja Valkeakosken koulutoimen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi vaihtoehdolla saavutetaan parhaiten opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 2008 asetetut tavoitteet. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta vaihtoehto edistää Lotilanvainion alueen täydentymistä monipuoliseksi osaamis- ja tutkimuskeskittymäksi. Samalla Apian koulukortteli avautuu uudelle, keskustan kehittämisen mahdollistavalle maankäytölle: lähinnä korkeatasoiselle keskusta-asumiselle ja liiketoiminnoille. Valkeakosken kaupungin keskustan kehittäminen 2003-2005, loppuraportti Valkeakoski 30.12.2005 Vaske, Minna Lehtonen Ote yhteenvedosta: Kolmen alueen kohdalla (Apiankadun länsiosa ja linja-autoaseman kortteli, Kulmurin kortteli ja Koskikaran ympäristö) uudistamishankkeiden eteenpäin vieminen on pitkälti kiinni kiinteistöjen omistajista ja niissä toimivista yrittäjistä. Sen sijaan kaupungin omistaman Apian koulukorttelin kohdalla tilanne on toinen, sillä koulutoimintojen siirtyessä muualle vuoteen 2008 mennessä kaupungin ydinkeskustassa oleva alue vapautuu uuteen käyttöön. Alue arvioitiin ainoaksi pinta-alaltaan riittävän suureksi liikerakentamisen kohteeksi Valkeakosken keskustassa. Alueelle olisi mahdollista sijoittaa myös asuinrakentamista. Asuinrakentamisen lisääminen kaupungin keskustaan sai kaikissa työryhmissä kannatusta. Keskustan asukasmäärän noustessa nykyisestään myös uusien liiketilojen rakentamisen tarpeen arveltiin kasvavan. Tällainen kehitys tukisi koko keskustan vetovoiman kasvua. Työryhmien kokoukset pidettiin talven 2005 aikana ja kaikille ryhmille yhteinen päätöskokous oli toukokuussa 2005. Johtopäätöksen kohdealueiden kehittämisvaihtoehtojen toteutuksesta on koottu omaksi loppuraportikseen. Tarjouskilpailun vaihtoehdot Tarjouskilpailun järjestämistä ja tavoitteita on käsitelty aiempana selostuksessa. Apian koulukorttelin tarjousohjelmasta järjestettiin 3.1.2007 erillinen esittelytilaisuus kaupungintalolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu rakennusliikkeiden ja kaupan keskusliikkeiden edustajat. Tarjoukset luovutettiin yhdeksälle rakennusliikkeelle. Lisäksi tarjousohjelmasta informoitiin erikseen kuudelle kaupan keskusliikkeelle ja seitsemälle sijoittajataholle. Tarjousajan päättymiseen mennessä (5.4.2007) saapui tarjoukset kolmelta rakennusliikkeeltä. Yksi tarjoaja oli kahden rakennusliikkeen yhteinen. Rakennusliikkeiden edustajien kanssa käytiin tarjouksien sisältöä koskevat tarkentavat neuvottelut 25.4.2007. Tarjoukset osoittautuivat joiltakin osin hyvin yhteneviksi. Koulurakennusten säilyttämistä ei pidetty mahdollisena. Sen sijaan sauna oli joissakin ehdotuksissa säilytetty. Rakennusmassojen ja pääsisäänkäynnin sijoittelu olivat ehdotuksissa varsin yhtenevät, sisäänkäynti oli mahdollisimman lähellä Koitonaukiota, ja rakennusmassat sijoittuivat tiiviisti Ulvajankadun ja Hakalantien kulmaan ja varsille. YIT:n tarjous ei sisältänyt tarjouksen rahallista osaa, eikä voitu tarkastella jatkokehittelyn pohjaksi. Hartelan tarjous osoittautui lähemmässä tarkastelussa liiketaloudellisesti lähinnä toteuttamiskelpoisimmaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 7.5.2007 Hartela Oy:n tarjouksen Apian koulukorttelista jatkoneuvottelujen pohjaksi. Ohessa havainnekuvat kilpailuvaihtoehdoista:

19 Hartela Skanska/Sato YIT

20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.3 Aluevaraukset Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n 3 ha. AK, Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelissa nro 23 on neljä kerrostalotonttia nrot 10, 11 ja 12, joiden pinta-alat ovat 1758 m 2, 1824 m 2, ja 1594 m 2. Tonteilla on asuinrakennuksen sekä talousrakennuksen rakennusalat. Rakennusoikeudet ovat: Valkeakoskenkadun varren tontilla 10 rakennusoikeutta on 2910 kem 2, maanalaista tilaa pysäköinnille 570 kem 2 sekä autotallin rakennusoikeutta 200 kem 2. Kerrosluku on osalla rakennusta VI, osalla VIII. Autotallin julkisivun yhtenäinen pituus ei saa ylittää 15 m, millä on tarkoitus elävöittää muuten yksitoikkoiseksi tulevaa autotallirivistöä. Vastaavat rakennusoikeudet ovat seuraavilla tonteilla: tontilla nro 11 asuinrakennus 2460 kem 2, maanalainen 700 kem 2 ja autotallit 240 kem 2,. Kerrosluku V ja osalla VII. Kolmannella tontilla asuinrakennus 2010, maanalainen 220 ja autotalli 60 kem 2. Kerrosluku rannassa IV ja osassa rakennusta VI. Rannimmaiselle tontille nro 12 voi sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan. Kerrostaloihin voi sijoittaa enimmillään 15% liiketiloja (mtot 15%). Autopaikkoja tulee osoittaa yksi joka asuntoa kohden tai liiketilan sataa neliötä kohden (1 ap/as, 1 ap/lto100). Talojen leikkialueet on suunniteltu toteutettavaksi talopareittain tonttien raja-alueelle (le). KL, Liikerakennusten korttelialue Tällä merkinnällä osoitetaan uuden liikekeskuksen sekä torin saunan tontit. Uuden liikekeskuksen tontin nro 9 rakennusoikeus on 9500 kem 2, autopaikkoja tulee osoittaa 1ap/70m2. Sallittu kerrosluku on kaksi. Ulvajankadun varressa toiseen kerrokseen voi sijoittaa teknisiä tiloja ja hissilaitteita rakennusoikeuden rajaamatta. Lähelle Ulvajankadun ja Hakakadun kulmausta voi sijoittaa valokaton. Liikerakennuksen ylin korkeusasema on +101 m ja valokaton +103 m. Liikerakennuksen tontille on osoitettu kaksi ajorasitetta, joista toisen kautta voi järjestää ajon kerrostalotonteille, ja toisesta ajoluiskalle maanalaisiin pysäköintitiloihin. Torin sauna on omalla 1150 m 2 tontillaan nro 13, ja se on merkitty säilytettäväksi (sr-3). Tontilla kadun varsi on osoitettu istutettavaksi, rakennuksen eteen on mahdollista osoittaa muutama pysäköintipaikka, osa pysäköintipaikoista voidaan osoittaa tontin ulkopuolelta pysäköintialueelta tai laitoksesta. Linja-autopysäkkien, kevyen liikenteen ja katupuiston järjestämisen helpottamiseksi liikerakennuksen tontilla on merkintä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp), sekä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolle saa sijoittaa ulokkeen. Maantasoon saa ulottaa kantavia rakennusosia, jotka eivät haittaa liikennealueen rakentamista ja käyttöä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että rakennuksen toinen kerros voi kauttaaltaan ulottua merkinnän u-pp ylle, mutta katutasoon tulee voida järjestää kevyen liikenteen väylä. LV, Venesatama, venevalkama Olemassa olevaan venevalkama-alueeseen ei tule kaavallisia muutoksia.