Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kymmenen askelta huippusatoon

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

RaHa-hankeen kokemuksia

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Kuminan kasvinsuojelua

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hamppu viljelykiertokasvina

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kuminan kasvattaminen Suomessa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kerääjäkasveista biokaasua

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Gluteenittoman tattarin viljely

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Säilörehun tuotantokustannus

Kerääjä- ja aluskasvit

Transkriptio:

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylän kartanossa Mikkelissä 8.-9. kesäkuuta 2016 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) & työryhmä Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raiskio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia

Taustaa Kumina on kaksi monivuotinen maustekasvi Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16 000-20 000 hehtaariin. Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 40 maahan. Maailmalla myytävästä kuminasta 25 30 % on suomalaista. Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu viljajärjestelmiin: kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminan tuotantoa, synergiahyödyt ovat merkittävät. Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti Jaana Nissi 2 Keskitalo 2016 9.6.2016

Kuminaan liittyvät hankkeet: 1) Siepri Pellossa kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä (Oiva Niemeläinen, Luke), rahoitetaan YM RAKI-ohjelmasta, jossa tavoitteena on maan kasvukunnon rantaminen, maatalouden vesiensuojelun tehostaminen talvikauden kasvipeitteisyyttä lisäämällä sekä kierrätyslannoitteiden käyttöä edistämällä. 2) Uusien kasvivaihtoehtojen tuotannon edistäminen viljelijöitä, yrittäjiä ja kuluttajia tiedottamalla ja aktivoimalla: FutureCrops Uusia kasveja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (1.5.2016 30.4.2019), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014 2020), mukana Varsinais-Suomen, Hämeen, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset. Keskitalo 2016 9.6.2016

Miksi luomukuminaa? 1) SiepriPellossa: Kierrätyslannoitteiden käytön maksimointi kuminalla: -Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta ei välttämättä lisää kumina-alaa. B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-ala mahdollisesti kasvaisi. 2) FutureCrops: Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset sopimusviljelyttäjät eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot sen sijaan hallussa, jolloin luomukumina olisi uusi vientiartikkeli tavanomaisen rinnalla. 4 Keskitalo 2016 9.6.2016

Luomukuminan viljely Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa, ongelma myös tavanomaisessa. Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä kuminakoin toukkasyöte, Turex (50 % Bacillus thuringiensis bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /70 100 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha). Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen (7.6. 2016 tavanomaisen hinta 1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg) 5 Keskitalo 2016 9.6.2016

Kuminakokeet Ammattiopisto Livian pellolla, Kaarinassa 2015 2017 Muuttuvia tekijöitä tutkimuksessa ovat: A) Lannoitus - Orgaaninen ja väkilannoite B) Kuminan perustaminen - Puhdaskasvustona ja ohran suojaan kylväen C) Kuminan siemenmäärä - 7 kg/ha ja 15 kg/ha (D) Rikkakasvien hallinta) - Puhdaskasvusto kemiallinen rikkakasvien torjunta, kumina suojaviljassa ilman käsittelyjä 6 Keskitalo 2016 9.6.2016

Vuonna 2015 lohkolle levitettiin Livian biokaasulaitoksen kuivaa mädätejäännöstä noin 40 m3/ha (liukoista typpeä noin 60 kg/ha) 7 9.6.2016 Kuvat Kirsi Raiskio

Kuvat M. Keskitalo Kumina ohran aluskasvina

Ohrakasvustot ovat vaaleampia mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa 9 9.6.2016 Kirsi Raiskio

ks ks7 1 2 3 4 5 6 7 8 v7 ts 8 7 6 5 4 3 2 1 ts ks ks1 5 1 2 3 4 5 6 7 v1 8 5 ja 2017 ts 8 7 6 5 4 3 2 1 ts ksv ks 15 7 8 5 6 3 4 1 2 15 ts 5 8 1 2 3 4 7 6 ts ksv ks 7 7 8 5 6 3 4 1 2 7 ts 5 8 1 2 3 4 7 6 ksv ks 15 5 6 7 8 1 2 3 4 15 ts 2 1 4 3 6 7 8 5 ksv ks 7 5 6 7 8 1 2 3 4 7 ts 2 1 4 3 6 7 8 5 s 13 12 11 s s 13 12 11 s s 12 11 13 s s 12 11 13 s s 11 13 12 s s 11 13 12 s Mädätejäännös 10 9.6.2016 Timo Teinilä, Livia

Kuminan taimimäärä kpl/m2 250 200 VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015. 150 100 50 Kumina yksin Kumina + Ohra 1) Kuminan taimitiheys riippui käsittelystä: 0 -väkil.: ohran kylvö heikensi taimettumista -kuivajae: ohran kylvö edisti taimettumista -> Väkilannoitus: ohra rehevöityy 250 liikaa, mikä heikentää kuminan kasvua -> Orgaaninen: ohra kasvaa sopivan 200 hitaasti kuminan kasvua ajatellen Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha KUIVAJAE 2) Ohran kanssa kylvettäessä kuminan taimimäärä kuivajaelannoituksella suurempi 150 100 50 Kumina yksin Kumina + Ohra 11 9.6.2016 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

Juuren tyvi (mm) 10 9 VÄKILANNOITUS 8 7 6 Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 5 4 3 2 1 0 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra Kuminan juurenkasvu riippuvainen kasvuston tiheydestä sekä sitä oliko mukana ohraa tai ei 10 9 8 7 KUIVAJAE Tiheässä kasveilla kililua elintilasta 6 5 4 kumina yksin Kumina + ohra 3 2 1 0 7 kg/ha 15 kg/ha 12 9.6.2016

Kumina 7kg/ha Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa 13 9.6.2016 Kirsi Raiskio

Kumina 7 kg/ha + ohra Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa 14 9.6.2016 Kirsi Raiskio

Timo Teinilä, Livia Kumina lähtee kasvuun varhain keväällä 15 9.6.2016

Rejektilietelevitys, toukokuun alku 2016, LIvia 16 9.6.2016 Kirsi Raiskio

Kuminan kukinnan alkamien, kesä-toukokuun vaihde 2016, Ammattiopisto Livia Timo Teinilä, Livia 17 9.6.2016

Lannoituksena mädätejäännös Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 18 9.6.2016

VÄKILANNOITE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha MÄDÄTE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 19 9.6.2016

Johtopäätöksiä luomukuminan viljelystä Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö saattaa tuoda uuden tekniikan luomukuminan viljelyyn. Ohran ja kuminan päällekkäisviljely, mikä on ehdoton rikkakasvien hallintaan, voi onnistua remmin orgaanisen lannoitteen kanssa, koska ohra saadaan kasvamaan sopivan hitaasti silloin. Tasainoilua riittävästi mutta ei lian rehevän ohran aikaansaamiseksi kuminan suojaksi ja ehkäisemään rikkakasvien taimettumista. Orgaanisia lannoitevalmisteita käytettäessä ohran kasvu hidastuu: rikkakasvien itäminen estyy ja kuminalle jää tilaa kasvuun. Väkilannoite rehevöittää ohraa liikaa, jolloin kumina juurineen jää pieneksi. Satovuonna kumina ei kuki, eikä kasva riittävän suureksi kilillakseen rikkakasvein kanssa. Luomukuminalla on valmiiksi kysyntää ulkomailla. Sopimusviljelyttäjillä on osaamista kuminan vientiin. Haastetta on edelleen kuminakoin torjunnassa Turexin kanssa 20 9.6.2016

KIITOS! 21 9.6.2016