Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry



Samankaltaiset tiedostot
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet

Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä

Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Autismi- ja Aspergerliitto ry

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma Esipuhe Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan Autismin kirjo...

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry.

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Autismin kirjon ensiopas perheille

Mitä diagnoosin jälkeen?

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Työntekijän Valtone-vihko

Työpaja 1: Neurokognitiiviset erityispiirteet työelämässä vahvuuksia vai haasteita?

Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Somaattisen sairauden poissulkeminen

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen

Autismin kirjon oppilas koulussa

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Erityislapset partiossa

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

AUTISMIKIRJON LAPSI KOULUIÄSSÄ

AUTISMIKIRJON LAPSI KOULUIÄSSÄ

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Psyykkinen toimintakyky

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Päivän ohjelma Kahvitauko

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Oppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Saarenpää Anni. Asperger-lasten ja -nuorten sosiaaliset taidot ja niiden tukeminen

Keskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti

ASPERGER-LAPSI LAPISSA

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Häikkää vuorovaikutuksessa?

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

Susanna Kytövaara. KULTAVUOREN KÄSIKIRJA Kultavuoren asumisyksikköön muuttavalle autismin kirjon henkilölle

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

AUTISMIKIRJON LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

AUTISMIKIRJON LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset oppimiseen ja kehitykseen

Häikkää vuorovaikutuksessa?

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Transkriptio:

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen

edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Yhteystiedot Helsingin keskustoimisto Nuijamiestentie 3 B, 00400 HELSINKI Puh +358 10 3152 800 /vaihde Pohjois-Suomen aluetoimisto Järjestötalo Kumppanuuskeskus Kansankatu 53, 1. krs 90100 Oulu Kaakkois-Suomen aluetoimisto Toimitila Veturi Kauppamiehenkatu 4,45100 KOUVOLA Facebook: www.facebook.com/autismiliitto Twitter: @Autismiliitto YouTube: Autismiliitto sähköposti:etunimi.sukunimi@autismiliitto.fi

Katsaus autismikirjoon Autismikirjon oireyhtymät (ASD) ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä ja diagnoosien määrä on ollut kasvussa. Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan n. 54 000 autismin kirjon henkilöä. Diagnosointiin on tulossa muutos: vuoden 2018 jälkeen yhdistävänä sateenvarjodiagnoosina tulee olemaan autismikirjon häiriö.

Autismin kirjon piirteet Autismissa kyseessä on koko elämän mittaisesta oireyhtymästä, joka aiheuttaa yksilöllisiä ja vaihtelevia toimintarajoitteita. Kaikilla autismin kirjon henkilöillä on eriasteisia vaikeuksia: Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Sosiaalisessa kommunikaatiossa Sosiaalisessa mielikuvituksessa Lisäksi autismin kirjon henkilöillä voi esiintyä aistitoimintoihin liittyvää yli- tai aliherkkyyttä liittyen esimerkiksi ääniin, hajuihin, makuihin, valoihin, väreihin ja tuntoaistiin.

Aspergerin oireyhtymä F 84.5 Neurobiologinen keskushermoston häiriö, joka voi ilmetä erilaisina variaatioina ja eri asteisena kommunikatiivisissa, toiminnallisissa ja sosiaalisissa taidoissa. Diagnoosi tehdään yleensä vasta kouluiässä tai aikaisintaan 4-vuotiaana. Esiintyvyys noin 4-7/1000 Pojilla noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. - Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet. - Toiminnanohjauksen vaikeudet. - Ilmeiden ja eleiden poikkeavuus. - Vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan. - Motorinen kömpelyys. - Poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. - Erityiset mielenkiinnonkohteet.

Mitä onkaan siis jäävuoren alla? elina.havukainen@autismiliitto.fi

Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla Neurobiologinen kehityshäiriö, Neuropsykiatrinen diagnoosi, Neurokognitiiviset erityispiirteet Yhteistä kaikille neuropsykiatrisille diagnooseille: Toiminnanohjauksen vaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Aistitoimintojen erityispiirteet Tarkkaavuuden säätelyyn liittyvät vaikeudet Tunteiden säätely Muisti?

Neurokognitiiviset erityispiirteet AISTIPOIKKEAVUUDET Sentraalisen koherenssin heikkous Sosiaalisen vuorovaikutuksen Toiminnanohjauksen vaikeudet erityispiirteet KONTEKSTISOKEUS

Aistitoimintojen erityispiirteet elina.havukainen@autismiliitto.fi

Koherenssiteoria kun ei näe metsää puilta Sentraalinen koherenssi (keskeiskoherenssi) on ihmisille suurelta osin myötäsyntyinen tiedon prosessoimistapa, jonka pyrkimyksenä on kokonaisuuden eli koherenssin muodostaminen yksityiskohdista. Autismin kirjon häiriöissä heikko sentraalinen koherenssi yleisempää ->taipumus prosessoida yksityiskohtia hyvin sillä seurauksella, että kokonaismerkitys jää epäselväksi ->hyvä havainnon erottelukyky (esim. etsi eroavaisuudet tehtävät) ->erityistaidot (vrt. Sademies) ->kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet elina.havukainen@autismiliitto.fi

Toiminnanohjaus Toiminnanohjaus edellyttää seuraavia taitoja: Suunnittelu, organisointi ja tavoitteen asettaminen Tavoitteen mielessä pitäminen (työmuisti). Sopivan toimintatavan valitseminen tavoitteeseen pääsemiseksi. Ympäristön antaman palautteen käyttö omassa toiminnassa. Kokemuksesta oppiminen ja oman suorituksen arviointi (itsearviointi). Toiminnanohjauksen vaikeuksissa autismin kirjon henkilöille pulmallisinta: suunnittelu ja joustavuus

Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä pulmia Kasvojen havaitseminen vaikeaa Katsekontakti voi olla vaikea Katsekontaktin tulkinta puutteellista Kontekstisokeus Erilainen tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ajatusten jakamiseen toisen ihmisen kanssa. Kielen tuottamisen ja ymmärtämisen erityispiirteet. Tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen vaikeus.

Tunne-elämään liittyvät asiat Tunteiden nimeämisen, tunnistamisen ja säätelemisen vaikeus Miltä sinusta nyt tuntuu vai Mitä ajattelet asiasta? Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät usein hitaammin kuin kognitiiviset taidot Autistisen henkilön pitää laskea ja opetella esim. toimintaohjeiden avulla toisten tarkoitus ja mielialat. Jälkijunassa kulkeminen eli viivästyneet tunnereaktiot Emotionaalinen haavoittuvuus elina.havukainen@autismiliitto.fi

Seksuaalisuus Tavallista hitaampi seksuaalinen ja emotionaalinen kehittyminen. Partnerin löytämisen vaikeus, vaikeus ymmärtää miksi ihmiset reagoivat negatiivisesti Tavanomaisen kosketuksen kestämisen vaikeus ja romanttiset ilmaukset Vaarana ajautua epätyydyttävään tai jopa vastenmieliseen suhteeseen toisen osapuolen tyydyttämiseksi Vastikkeellinen seksi Seksuaalisuus ja haastava käyttäytyminen elina.havukainen@autismiliitto.fi

Mielen teoria (Theory of Mind) Kognitiivisen psykologian näkemys: Autismin kirjon henkilön kyky ymmärtää toisen ihmisen sisäistä elämää ja tunnetiloja on puutteellinen: Vaikeuksia havaita mitä toinen ajattelee Asettua toisen asemaan Ymmärtää syitä-seurauksia sosiaalisissa tilanteissa Lisäksi yleistämisen vaikeus, kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus ja toiminnanohjauksen vaikeudet Huom! Skitsofreniassa myös mielen teorian vajausta. elina.havukainen@autismiliitto.fi

Kommunikoinnin pulmia Osa autismin kirjon ihmisistä on hyvin verbaalisia -> Saattaa käyttää puhekieltä poikkeavalla tavalla Joku saattaa sanoa muutamia sanoja, osalla ei juurikaan puhekieltä Puheen tuoton ja ymmärtämisen pulmat voivat olla merkittäviä -> kommunikaation tukeminen HUOMIOI AINA YKSILÖLLISYYS! ->Kirjon henkilö ymmärtää puhekielen konkreettisesti, sananmukaisesti, vaikeus ymmärtää kuvaannollista kieltä ->Sanattoman viestinnän ymmärtäminen on vaikeaa, eleiden ja kasvojen ilmeiden käytön vaikeudet ->Vaikeus ymmärtää keskustelun sääntöjä (esim. puheenvuorot), asiaankuulumattomat huomautukset, monologit elina.havukainen@autismiliitto.fi

Mitä on olla autismin kirjolla? Autismin kirjon henkilöiden tapa ajatella ja jäsentää maailmaa on erilainen autistinen käyttöjärjestelmä vs. tavallinen käyttöjärjestelmä. Helpompi havaita yksityiskohtia kuin rakentaa kokonaisuuksia. Autismin kirjon henkilöt kohtaavat jatkuvasti haasteita yrittäessään suoriutua neurotyypillisessä maailmassa. Erilaisen käyttäytymisen taustalla keskushermoston poikkeava toiminta. Kun ymmärtää, että autistisen tapa ajatella ja jäsentää maailmaa on erilainen, ymmärtää myös poikkeavan käyttäytymisen paremmin.