LIPERIN KUNNAN VAPAA-AJAN ASUMISEN TAVOITEOHJELMA/SAARISTO-OSAKUNTAOHJELMA Kh 19.9.2005 191
2 LIPERIN KUNNAN VAPAA-AJAN ASUMISEN TAVOITEOHJELMA SAARISTO-OSAKUNTAOHJELMA I YLEISTÄ II VAPAA-AJAN ASUMISESTA LIPERISSÄ III LIPERIN KUNNAN JA VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN YHTEISTOIMINTA TÄNÄ PÄIVÄNÄ: IV VAPAA-AJAN ASUMISEN SAARISTO-OSAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEITA 2005-2008 1. Tavoitteet vapaa-ajan asutukselle sekä ympärivuotiselle asumiselle 2. Kaavatilanne 2.1. Yleiskaavatilanne 2.2. Asemakaavatilanne 2.3. Rantakaavatilanne ja ranta-asemakaavatilanne 2.4. Käsitemäärittelyä 3. Virkistyksen ja vesimatkailun tavoitteet 4. Rantojen käyttöön liittyvän elinkeinotoiminnan tavoitteet 5. Vesistöihin ja rantojen käyttöön liittyvät suojelulliset tavoitteet 6. Edunvalvonta 7. Mökkiläistoimikunnan vaali 8. Tiedottaminen 9. Tavoiteohjelman seuranta
3 LIPERIN KUNNAN VAPAA-AJAN ASUMISEN TAVOITEOHJELMA SAARISTO-OSAKUNTAOHJELMA I YLEISTÄ Saaristoasiain neuvottelukunta laati yhdessä ministeriöiden, valtion viranomaisten, maakunnan liittojen, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa valtakunnallisen saaristoohjelman. Ohjelman toteutusaika on neljä vuotta eli vuodet 2003-2006. Saaristo-ohjelman tavoitteena on löytää uusia keinoja hyödyntää Suomen saaristoisuutta, vesistöisyyttä ja merta alueiden kehityksen edistämiseksi lähinnä maaseutumaisilla saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueilla suojellen luonnon puhtautta, monimuotoisuutta sekä maisema- ja kulttuuriarvoja. Saaristo-ohjelman painopisteitä ovat vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen, matkailun ja virkistystoimintojen, etätyön, pendelöinnin, vesiliikenteen sekä kalatalouden edellytysten parantaminen ja ympäristö-, maisema- ja kulttuuriarvojen hoito osana alueiden kehityksen edellytysten vahvistamista. Suppeampi osa koskee valtioneuvoston saaristopäätöksessä mainittuja 54 saaristokuntaa ja saaristo-osakuntaa keskeisiä elinkeinoja, infrastruktuuria, palveluita sekä luonto, maisema- ja kulttuuriarvojen hoitoa koskevia kysymyksiä. Liperin kunta nimettiin vuoden 2004 alusta saaristo-osakunnaksi. Saaristo-osakuntana kunta saa saaristoalueidensa osalta korotettua valtiontukea. Vaaleilla valittu mökkiläistoimikunta aloitti toimintansa 31.7.2004. Mökkiläistoimikuntaan kuuluu kuusi eri järvialueiden edustajaa sekä lisäksi kunnanhallituksen edustaja sekä kunnanjohtaja. Edustajat ovat: Rauno Riikonen, PJ, Lakkapuistikko 4, 80230 Joensuu, puh. 040-522 4990, rauno.riikonen@liperi.fi, Kuoringan alue Jarmo Ratinen, Villinginsalmentie 5, 00850 Helsinki, puh. 040-500 4336, jarmo.ratinen@jr-tuotanto.fi, Heposelkä ja sen länsipuoleinen alue Pentti Könönen, Lippatie 4, 80160 Joensuu, puh. 040-775 4038, Pyhäselän alue Pentti Matilainen, Teuvo Pakkalantie 4 D 32, 0400 Helsinki, puh. 050-562 4513, pentti.malinen@kolumbus.fi, Saaristoalue Kari Ruutu, Ståhlbergintie 3 B 13. 00570 Helsinki, puh. 050-540 3299, Vaivio-Jyrin lampialue Esko Sormunen, Koulukatu 12 E 35, 80110 Joensuu, puh. 0400-558 524, Viinijärven alue Teuvo Vihervuori, Sauvatie 12, 80230 Joensuu, 013-315 307, Pyhäselän alue Anita Koistinen, Mattisenlahden koulutie 1, 80400 Ylämylly, puh. 040-759 9762, kunnanhallituksen edustaja Hannele Mikkanen, Keskustie 10, 83100 Liperi, puh. 0400-139989, hannele.mikkanen@liperi.fi, kunnanjohtaja
4 Mökkiläistoimikunta kokoontuu 3-4 krt / vuosi. Mökkiläistoimikunta esitti ensimmäisessä kokouksessaan vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelman laadintaa. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että kunnan kannalta on tarkoituksenmukaista yhdistää sekä saaristoosakuntaohjelma että vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma yhdeksi ohjelmakseen: Liperin kunnan vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma / saaristo-osakuntaohjelma. Liperin kunta on mukana JET Järvi-Suomi, Joustava elämäntapa ja kakkosasumisen kestävä tulevaisuus Järvi-Suomessa tutkimuksessa, jossa kohderyhmänä ovat Helsingin alueella asuvat liperiläiset vapaa-ajanasukkaat. Tutkimuksen kohderyhmä on otettu hajaotoksella ja heidän kesäasuntonsa ovat Mäntyharjun, Asikkalan, Mikkelin, Taipalsaaren, Leppävirran, Kuopion, Liperin ja Vehmersalmen kuntien alueilta. Tutkimuksen kautta on tavoitteena saada lisätietoa vapaa-ajan asukkaiden tulevaisuuden näkymistä ja toiveista mm. Liperin osalta. Liperin kunnanjohtaja on kutsu sisäministeriön käynnistämän Mökkiläisdemokratia hankkeen yhdeksi ohjausryhmän jäseneksi. II VAPAA-AJAN ASUMISESTA LIPERISSÄ LIPERIN KUNNAN KUNTASTRATEGIA VISIO 2015 Turvallista asumista mahdollisuuksia elinkeinoelämälle aktiivista vapaa-aikaa Liperi on vastuullinen, seutukunnan ja maakunnan yhteistyössä aktiivisesti mukana oleva itsenäinen kunta. Liperi edistää asukkaidensa hyvinvointia turvaamalla yhteisesti sovitut peruspalvelut. Palvelut voidaan tuottaa myös vaihtoehtoisin tuotantotavoin. Liperi on Pohjois-Karjalan vapaa-ajan asutuin kunta ja sijoittuu myös valtakunnallisesti korkealle - vapaa-ajanasuntoja oli yhteensä vuoden 2002 lopussa 2779 kpl, joista ennen 1970-lukua rakennettuja kesämökkejä n. 1100 kpl eli 40 % Vapaa-ajan asuntojen koko on kasvanut Liperissä merkittävästi - vuoden 2003 alkupuoliskolla aloitettujen vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen kerrosala oli jo 66,5 neliömetriä, kun vielä 1990-luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuntojen keskineliöt ovat olleet n. 49 neliömetriä (80-luvulla n. 40 neliömetriä ja 70-luvulla n. 37 neliömetriä)
5 Valtaosa Liperin vapaa-ajan asunnoista on ulkokuntalaisten omistuksessa - vuoden 2002 tilastojen mukaan Liperissä sijaitsevista vapaaajanasunnoista vain n. 22 % oli kuntalaisten omistuksessa, loput oli ulkokuntalaisten omistuksessa Kesäasukkaita on Pohjois-Karjalassa eniten Liperissä - Tilastokeskuksen tilastojen mukaan kesäasukkaita Liperissä on n. 4000 henkilöä. Kesäasukkaisiin on laskettu ulkokuntalaisten omistuksessa olevat taloudet ja taloudessa asuvien henkilöiden yhteenlaskettu lukumäärä. Liperi sijoittuu ulkokuntalaisten kesäasukkaiden määrässä koko maassa 25. sijalle. Eniten ulkokuntalaisia kesäasukkaita on Mäntyharjulla, Tammisaaressa, Asikkalassa, Ruokolahdessa ja Puumalassa. Kesäasukkaissa ei ole mukana perikuntien tai yhteisomistuksessa olevia talouksia. Käyttötarkoituksen muutoksia on tehty maakunnassa viimeisen 3,5 vuoden aikana noin 65 kpl, vuosina 2001 ja 2002 yhteensä 50 kpl, hienoinen kasvusuunta (Liperi, Lieksa, Ilomantsi, Kontiolahti, Polvijärvi suurimmat). Liperissä kesäasunnon käyttötarkoituksen muutoksia tehdään vuosittain puolenkymmentä. Käyttötarkoituksen muuttamisessa ympärivuotiseksi asunnoksi huomioidaan Liperissä seuraavaa: - rakennuspaikan pinta-ala tulee olla haja-asutusalueella väh. 5000 neliömetriä - rakennuspaikalle pitää olla toimiva yhteys - rakennuspaikan jätevedet tulee pystyä käsittelemään asianmukaisesti - lähimpien palveluiden tulee sijaita enintään 10 km:n päässä - rakennuksen tulee täyttää ympärivuotisen rakennuksen rakennusmääräykset, mm. lämmöneristys III LIPERIN KUNNAN JA VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN YHTEISTOIMINTA TÄNÄ PÄIVÄNÄ: Kesäkirje lähetetään postitse kaikille kesäasukkaille kotiosoitteeseen kesäkuun alussa. Kirje sisältää seuraavan materiaalin: - kunnanjohtajan kirje - uudet esitteet, palveluhakemistot, uusia ohjeita ym. (esim. jätehuolto) - Kesäkotsarin - Liperin kesä 2005 sisältää mm. kylien esittäytymisen, kesäteatterit ja vapaa-ajan palveluja Kesäkirje on kunnan kotisivuilla sekä ajankohtaisia asioita on luettavissa mm. mökkiläistoimikunnasta kunnan kotisivuilla omalla mökkiläistoimikuntapalstallaan. Kesäliperiläiset kutsutaan kahteen teatteri-iltaan (v. 2003 Risti, 2004 Roukalahti ja 2005 Liperi ). Juhlavuonna 2005 kutsutaan vapaa-ajan asukkaat yhteen teatteri-iltaan, jossa on myös tarjoilut mökkiläisille. Kunnan luottamushenkilöitä ja virkamiehistöä on läsnä teatteriillassa. Uutena toimintana halutaan käynnistää mökkiläisille suunnattu rantakalailta, siten että vuoron perään kylätoimikunnat kutsuvat eri järvialueille yhteiseen illanviettoon
6 mökkiläisiä. Vuoden 2005 rantakalailta on Käsämän metsästysmajalla, Viinijärven rannalla. IV VAPAA-AJAN ASUMISEN JA SAARISTO- OSAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEITA 2005-2008 1. Tavoitteet vapaa-ajan asutukselle sekä ympärivuotiselle asumiselle Vapaa-ajan asuminen sijoittuu olemassa olevien kyläalueiden ja palveluiden läheisyyteen sekä harvempana niiden ulkopuolelle - Kylärakennetta tukevista palveluista laaditaan yhteistyössä kylätoimikuntien kanssa palveluhakemistot (mm. kauppa-, posti-, kulttuuri-, liikunta- ja urheilukirjasto-, terveyskeskus-, kampaamo-parturi-, mökkiläistalkkaripalvelut). - Mökkiläisrekisteri osoitejärjestelmän piiriin. Rekisterissä tällä hetkellä 70 % vapaa-ajan asuinnoista. Tiedotus- ja vuorovaikutusrakenteet kuntoon mm. kyliä, elinkeinoelämää ja harrastustoimintaa (kalastus- ja metsästys) palvelevina - Tietopaketti mökkiläisille ( Mitä tarjoamme : laajakaistat, jätehuolto, hajaasutusalueiden vesihuoltojärjestelmät, palvelutilanne) Aktivoidaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi antamalla tietoa muutoksen edellyttämistä ehdoista - Vuosittaiseen vapaa-ajan asukkaiden kesäkirjeeseen laitetaan mukaan lyhyt tiedote periaatteista vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta vakinaiseksi asunnoksi - Kunnan kotisivuilla mökkiläispalstalla tiedote kyseisestä asiasta Kannustetaan kylätoimikuntia luomaan järjestelmä, jossa mahdollistetaan kesäasuntojen tonttikauppa sekä kesäasuntojen vuokraaminen - Vapaaehtoisuuteen perustuen yksityisillä vapaa-ajan asunnon omistajilla on mahdollisuus tuoda kylän kotisivujen kautta vapaa-ajan asunto vuokralle
7 Vesi- ja jätevesikysymykset, jätehuolto, tietoliikennepalvelut, viestintäverkoston kehittäminen - Esitetään, että kunta edelleen panostaa osaltaan haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeisiin määrärahojensa puitteissa. - Esitetään valmisteltavaksi ympäristöopasta, jossa on tietoa ympäristövastuullisesta käyttäytymisestä - Edelleen kehitetään kunnan ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotus- ja vuorovaikutusjärjestelmää, siten, että vapaa-ajan asukkaat saavat tarvitsemaansa tietoa tapahtuma- ja palvelutarjonnasta sekä aktivoidaan yrittäjiä tuottamaan palveluja mm. vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin - Vapaa-ajan asutuskeskittymien sähköistämisen edistäminen. - Esitetään, että kunta osaltaan panostaa kylien laajakaistaverkoston rakennuskustannuksiin yhdessä operaattoreiden ja maakuntahallinnon kanssa. Taustalla keväällä 2004 laadittu Liperin kylien laajakaistaselvitys: Liperin laajakaista hanke, Pasi Kempas. - Laajakaistayhteyksiä rakennetaan vuoden 2005 aikana mahdollisimman monelle kylälle. Saaristo-osakunta-alueet on kirjattu kiireellisyysjärjestyksen kärkeen. 2. Kaavoitustilanne Maankäytön suunnittelu on pitkäjänteistä, tavoitteellista, ennakoivaa ja vaihtuviin tarpeisiin mahdollistavaa. - Vuosittainen kaavoituskatsaus Liperin kunnan tiedotuslehdessä Kunnarissa, joka jaetaan mm. mökkiläisille. 2.1. Yleiskaavatilanne Normaali teksti = I asteen osayleiskaava Tummennettu teksti = II asteen oikeusvaikutteinen osayleiskaava 1. Vaivion talouskylän osayleiskaava 1986 2. Ylämyllyn osayleiskaava 2000 3. Salokylän talouskylän osayleiskaava 1986 4. Kirkonkylän osayleiskaava 1993 5. Viinijärven osayleiskaava 1980 6. Saariston osayleiskaava 2000 7. Telmon-Pyhäselän osayleiskaava 2000 8. Käsämän talouskylän osayleiskaava 1980 9. Käsämän osayleiskaava -voimassa valituksenalaisia alueita lukuun ottamatta 10. Marjala-onttola-puntarikoski-pilkko osayleiskaava - valituksenalaisena Joensuun seudun yleiskaava: laatiminen aloitettu
8 2.2. Asemakaavatilanne Kirkonkylän, Viinijärven ja Ylämyllyn taajamat Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen alkanut syksy 2004. 2.3. Rantakaavatilanne ja ranta-asemakaavatilanne 1. Pöllännenän rantakaava 1977 2. Lammun rantakaava 1983 3. Vaivionsalon rantakaava 1986, 1993 4. Koljolan rantakaava 1987 5. Suursaaren rantakaava 1987 6. Tikansaaren rantakaava 1987 7. Ristirannan rantakaava 1988 8. Kantoniemen rantakaava 1992 9. Koivusalon rantakaava 1992, 1997 10. Asuntasaaren rantakaava 1993, 1997 11. Kaskesniemen rantakaava 1993 12. Suurijärven rantakaava 1993 13. Suurimäen rantakaava 1993 14. Tutjunniemen rantakaava 1993 15. Mikkolan rantakaava 1994 16. Liperinsalon rantakaava 1997 17. Telmonpään rantakaava 1997 18. Issakansaaren ranta-asemakaava 2001 19. Matinsaaren ranta-asemakaava vireillä 2.4. Käsitemäärittelyä: I Asteen osayleiskaava - Ei oikeusvaikutusta - Ei voida käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena - Ei suoranaista asemakaavan ohjausvaikutusta - Eräänlainen maankäyttösuunnitelma II Asteen osayleiskaava - Oikeusvaikutteinen - Voidaan käyttää mm. ranta-alueilla suoran rakennusluvan myöntämisen perusteena - Ohjaa suoraan tarkempaa maankäytön suunnittelua (asemakaavan laatimista) Poikkeamismenettely - Rakentaminen ranta-alueella (n. 200 m vyöhyke) ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa vaatii uusilla rakennuspaikoilla aina poikkeuslupakäsittelyn
9 - Poikkeuslupamenettely myös oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella, mikäli kyseessä on kaavan vastainen rakentaminen - Oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueella päätöksentekijä on kunta, muilla ranta-alueilla alueellinen ympäristökeskus. Suunnittelutarvemenettely - Kuivan maan poikkeuslupa - Rantavyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla joilla on tarvetta suunnitella maankäyttöä tarkemmin, suunnittelutarvealueilla, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu ennen rakennusluvan myöntämistä. 3. Virkistyksen ja vesimatkailun tavoitteet Toimivat palvelusatamat - Luetteloidaan vesistöjen äärellä olevat palvelupisteet ja niiden tuottamat palvelut. Kunnan verkkosivuilla esitellään palvelut, samoin matkailuesitteissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. - Saaristonrannan satama-alueen kehittäminen kaavoituksen avulla saaristo-osakuntarahoituksen turvin Reitistöt / laiturihankkeet - Kainuunsalmen venereittihankkeen eteenpäin vieminen - Tutjun saaristorannan päälaiturin suurentaminen Matkailutuotteet tutuiksi - Liperiläisiä matkailun vaihtoehtoja tuodaan esille Liperin kunnan kotisivuilla - Säännöllisin väliajoin tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa paikallisia matkailuesitteitä - Liperiläisten matkailualan yritysten verkostohankkeet kunnan kotisivuille - Yleiseen käyttöön tarkoitetut laavut, kodat ja tulentekopaikat inventoidaan. 4. Rantojen käyttöön liittyvän elinkeinotoiminnan tavoitteet Elinkeinotoimintojen tarvitsemat alueet ja kohteet tunnistetaan
10 - Venepaikkojen inventointi tehty kesä 2003 - Saaristonranta ja Kirkonkylän venesatama-alue sekä Kuoringan virkistysja levähdyspaikka (Tielaitoksen hallinnassa) esille nousseina kohteina o Saaristorannan alueen virkistyskäyttösuunnitelman laatiminen yhdessä toimijoiden kanssa Kalastus-, metsästys-, virkistys- ja matkailukohteet luetteloidaan - Yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa kootaan kalastus-, virkistysja matkailukohteista luettelo yksiin kansiin - Uimarantapaikkojen inventointi tehty kesä 2003 - Osakaskunnat ja metsästysseurat luetteloidaan yhteystietoineen Yrityskummit - Liperin yrittäjien ja mökkiläisyrittäjien yhteistyömahdollisuudet esim. kesätapaamisen yhteydessä - Yrittäjänä toimivat kesäasukkaat aktiiviseen yhteistyöhön Liperin kunnan koulujen kanssa. Toivotaan mökkiläisyrittäjien omaa aktiivisuutta yhteydenotossa kouluun. - Pyydetään paikallislehteä esittelemään kesänumeroissaan yrittäjänä toimivan kesäasukkaan kuulumisia 5. Vesistöihin ja rantojen käyttöön liittyvät suojelulliset tavoitteet Vesistöjen veden laatu on ykkösasioitamme - Tiivistetään yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa lähinnä tiedottamisen näkökulmalla - Veden laadun seurantaan panostetaan edelleen. Jatketaan tiivistä näytteidenottokäytännettä esim. Kuoringan vedestä kesäaikana viikoittain. Seurataan Heposelän veden laatua uuteen jätevedenkäsittelyjärjestelmään siirryttäessä (nykytila ja muutostila). Käsämän lammen kuivatusajan pumppauksen vaikutuksia selvitetään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. - Ympäristökeskus tiedottaa sinilevähavainnoista, myös nettisivuilta nähtävissä tiedot - Naturassa määriteltyjen erityisen arvokkaiden vesistöalueiden Kuorinka, Särkijärvi ja Sysmäjärven Liperin kunnan puoleisten vesialueiden osalta
11 kunta on aktiivinen ojien ja purojen laskeutusaltaiden kehittämishankkeiden toteutuksessa - Kannustetaan kesäasukkaita aktiivisuuteen vesistöjen laadun / tilan seuraamisessa. Yhteydenpito tarvittaessa alueelliseen ympäristökeskukseen. Luonnonympäristöltään arvokkaat rakentamattomat ranta-alueet ja vesistöt tunnistetaan ja nähdään ne maiseman ja luonnon itseisarvon vuoksi erityisen arvokkaina. - Natura-alueiden ja muiden suojelualueiden huomioiminen kaavoituksen yhteydessä. - Luontoinventoinnit tehdään aina osayleiskaavan valmistelun yhteydessä - Joensuun seudun valmisteilla olevassa yleiskaavavalmistelussa kiinnitetään huomiota tähän kysymykseen, huomioiden myös aluerakenteen mahdollisuudet (solmukohta-ajattelu: vesistöjen toiminnalliset painopistealueet) - Inventoidaan Liperin kunnan alueelta arvokkaat lintuvesistöt 6. Edunvalvonta - Lausunnon antomahdollisuus kesäasukkaita koskevissa asioissa - Maakuntaliitolle on tehty esitys, että erityisesti Pohjois-Karjalan saaristoosakunnat profiloituisivat vuonna 2006, kun Lieksassa järjestetään vapaaajan asuntomessut esim. teemalla Pohjois-Karjala vapaa-ajan asumisen maakuntana - Mökkiläistoimikunnalle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa kaavaasioissa. Linkki vireillä olevaan Joensuun seudun yleiskaavaan: www.liperi.fi => kaavoitus ja tontit => vireillä olevat kaavat - Pyritään saamaan Liperin edustus Pohjois-Karjalaan perustettavaan virkistysalueyhdistykseen koordinoimaan ja kehittämään maakunnallisella tasolla vesimatkailua siihen kuuluvine reitistöineen, satamineen ja palveluineen. - Mökkiläistoimikunnan jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan v. 2006 Pärnäväärälla järjestettäville Silva-messuille Liperin kunnan yhtenä toimijana. 7. Mökkiläistoimikunnan vaali 8. Tiedottaminen - pidetään seuraavan kerran vuonna 2007. Tässä vaiheessa ei vielä kirjata vaalitapaa - Kunnan kotisivut / www.liperi.fi/mökkiläistoimikunta
12 - Mökkiläiskirje edelleen vuosittain - Tiedottaminen paikallisella ja maakuntatasolla lehdistössä, alueellisessa radio- ja tv-verkossa, vapaa-ajan asukkaille kuntalehti Kunnari 9. Tavoiteohjelman seuranta Vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelmaa ja saaristo-osakuntaohjelmaa arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen osalta vähintään kerran vuodessa mökkiläistoimikunnan kokouksessa ja tarkennetaan tarvittaessa tavoiteasettelua. Perusteellisesti vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma ja saaristo-osakuntaohjelma tavoiteohjelma käydään läpi kerran mökkiläistoimikunnan toimikauden lopussa.