TASEKIRJA 2012 SISÄLLYSLUETTELO sivu I TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto...2 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys...4 1.2.1 Kansantalouden tilanne...4 1.2.2 Kuntatalouden yleinen tilanne...4 1.3 Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys...5 1.3.1 Yleinen kehitys...5 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa...5 1.3.2.1 Olennaiset tuloperusteiden muutokset...5 1.3.2.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...6 1.3.2.3 Investoinnit...6 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta...6 1.3.4 Sipoon kunnan henkilöstö...7 1.3.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta...8 1.3.6 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 10 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 11 2.2 Tuloslaskelman analysointi... 12 2.2.1 Tuloslaskelman sisältö... 12 2.2.2 Tuotot... 12 2.2.3 Kulut... 13 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate... 13 2.2.5 Tulos ja ylijäämä... 13 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 14 3.2 Rahoituslaskelman analysointi... 15 3.2.1 Rahoituslaskelman sisältö... 15 3.2.2 Toiminnan ja investointien rahavirta... 15 3.2.3 Rahoitus... 15 3.2.4 Rahavarojen muutos... 15 4 TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut... 16 4.2 Taseen analysointi... 17 4.2.1 Taseen sisältö... 17 4.2.2 Taseen kokonaisuus... 17 4.2.3 Taseen vastaavien erät... 17 4.2.4 Taseen vastattavien erät... 17
5 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 19 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne... 20 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 20 6.3 Konsernin talous... 21 6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 21 6.5 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 22 6.6 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 23 7 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 24 8 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 24 8.1 Käyttötalousosa... 25 Keskusvaalilautakunta... 26 Tarkastuslautakunta... 26 Kunnanhallitus... 27 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 33 Sivistysvaliokunta... 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta... 59 Kunta yhteensä... 68 8.2 Tuloslaskelmaosa... 70 8.3 Investointiosa... 73 8.4 Rahoitusosa... 78 8.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 80 II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA... 81 2 RAHOITUSLASKELMA... 82 3 TASE... 83 4 KONSERNITULOSLASKELMA... 85 5 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 86 6 KONSERNITASE... 87 LIITETIEDOT... 99 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 109 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 111 VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tase-erittely... 113
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Sipoon kunnalla on jälleen takanaan kehityksen ja muutosten täyteinen toimintavuosi. Kunta jatkaa määrätietoista kasvustrategian toteuttamistaan samalla, kun ulkoiset muutokset, kuten Euroopan velkakriisi ja valtion kuntarakenneuudistus, jatkavat suomalaisen kuntakentän keinuttamista. Valtionvarainministeriön kuntaosasto julkaisi vuoden 2012 alussa virkamiesselvityksen Suomen tulevasta kuntarakenteesta. Selvitykseen sisältyi esitys Sipoon liittämisestä Helsinkiin. Kunta antoi keväällä kriittisen lausunnon selvityksestä. Kesällä käynnistyi metropoliesiselvitys Helsingin seudun 14 kunnan alueella, johon myös Sipoo kuuluu. Kuuden selvityshenkilön tekemä selvitys käsittää sekä kuntarakenteen että metropolihallinnon mallit. Selvitys valmistui helmikuun 2013 lopussa, jonka jälkeen kunnat saavat ottaa virallisesti kantaa selvityksen sisältöön. Kunta on syksyn aikana aktiivisesti osallistunut tähän selvitystyöhön. Samaan aikaan valtio valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitys valmistunee alkuvuodesta 2013, mutta valtionosuusuudistuksen lopulliset esitykset annettaneen vasta loppusyksystä 2013. Sipoo on ollut vuoden ajan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Jäsenyys on sujunut hyvin ja sipoolaiset ovat hankkineet ahkerasti HSL:n seutulippuja. Sipoolaisten kannalta näkyvin HSL:n jäsenyyden mukanaan tuoma muutos ovat olleet selkeästi halvemmat lippujen hinnat. Kunnan 1,3 miljoonan euron HSL-maksuosuudesta säästyi noin 0,5 miljoonaa euroa, joka merkitään HSL:n tilinpäätökseen Sipoon ylijäämäksi. Alkuvuodesta havaittiin Sipoon koulukeskuksessa vakava homeongelma. Osa koulukeskuksesta jouduttiin sulkemaan ja useita tiloja jouduttiin korjaamaan. Suljettujen tilojen korvaamiseksi koulukeskuksen viereen rakennettiin kesällä tilapäinen tilaelementtiratkaisu, jonne opetus siirrettiin. Leppätien koulun valmistuttua myös sen käyttämät tilapäistilat saatiin Sipoon koulukeskuksen käyttöön. Syksyn aikana S-ryhmä on ottanut käyttöön käyttötavaralogistiikkakeskuksensa Bastukärrin työpaikkaalueella. Siten S-ryhmästä tuli Sipoon suurin yksityinen työnantaja. Valmistelutyöt vielä huomattavasti suuremman päivittäistavaralogistiikkakeskuksen rakentamiseksi ovat vuoden aikana jatkuneet. Kesällä Sipoo teki lähihistoriansa suurimman yksittäisen maakaupan myymällä Helsingin kaupungille Östersundomin alueella omistamansa maa-alueet 33 miljoonan euron kauppahinnalla. Tämä hillitsee lähivuosien lainanottotarvetta ja vahvistaa huomattavasti kunnan tasetta. Kunnan investointitarpeet ovat kuitenkin niin suuret, että vuosikatteen pitää jatkossa pystyä kartuttamaan huomattavasti nykyistä enemmän investointien omarahoituspääomaa. Edellä mainittu maakauppa tuloutuu satunnaisena tulona eikä siten vaikuta kunnan vuosikatteeseen. Vuosikate on 6,6 miljoonaa euroa ja kattaa poistot noin 102-prosenttisesti. Edellä mainitun kiinteistökaupan seurauksena tuloksesta on mahdollista tehdä huomattavat investointivaraukset, joiden jälkeenkin tulos jää vielä selkeästi ylijäämäiseksi. Toimintakulut kasvoivat ainoastaan 2,9 %, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuoden inflaatiokehitys (2,8 %) ja ennakkotietojen mukaan selkeästi maan keskiarvoa alhaisempi. Verotulot kasvoivat 4,3 %, mikä puolestaan oli selvästi maan keskiarvoa (1,4 %) suurempi. Myös kunnan asukaskohtainen lainakanta laski tilikauden aikana. Kunnan johtoryhmässä on tilikauden aikana tapahtunut muutoksia. Tekninen johtaja Veikko Raiskilan siirryttyä keväällä eläkkeelle uutena teknisenä johtajana aloitti syksyllä Ilari Myllyvirta. Kehitysjohtaja Mikko Aho siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen seuraajansa valittiin alkuvuodesta 2013. Mikael Grannas kunnanjohtaja 1
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Kunnan luottamushenkilöorganisaatiota muutettiin 1.1.2009 oheisen kaavion mukaiseksi: KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaavoitusjaosto Nuorisovaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYS- VALIOKUNTA Ympäristönsuojelujaosto SIVISTYS- VALIOKUNTA TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖ- VALIOKUNTA Suomenkielinen koulutusjaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Lupajaosto Yksilöjaosto Tiejaosto Päivähoitojaosto Vapaa-ajanjaosto Valtuuston 43 paikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 16 paikkaa Kokoomus 9 paikkaa Yhteinen Sipoomme 7 paikkaa Sosialidemokraatit 5 paikkaa Vihreät 3 paikkaa Perussuomalaiset 2 paikkaa Keskusta 1 paikka Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström. Kunnanhallituksessa oli 11 jäsentä, jotka edustivat seuraavia puolueita: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 Kokoomus 3 Yhteinen Sipoomme 2 Sosialidemokraatit 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Oksanen. 2
Viranhaltijaorganisaatiossa tapahtui muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Osasto siirtyi vuoden 2012 alusta elinkaarimallin mukaisiin toimintayksiköihin. Viranhaltijaorganisaatio käy ilmi seuraavasta kaaviosta: Johtoryhmä KUNNANJOHTAJA KEHITYS- JA KAAVOITUS- KESKUS Hallinto- ja strategiayksikkö Kaavoitusyksikkö Mittaus- ja kiinteistöyksikkö TALOUS- JA HALLINTO- KESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut IT-palvelut Henkilöstöpalvelut Yhteiset asiakaspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYS- OSASTO TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO Hallinto ja talous Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikääntyneiden palvelut Ruokapalvelut Hallintopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Talous ja hallinto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Vesihuolto Toimitilat 3
1.2 Yleinen taloudellinen kehitys 1.2.1 Kansantalouden tilanne Vuonna 2012 bruttokansantuotteen kasvu pysähtyi. Valtiovarainministeriö ennusti joulukuussa 2012 antamassaan suhdannekatsauksessa vuoden 2013 kokonaistuotannon kasvuksi enintään 0,5 %. Muiden ennustelaitosten arviot talouskasvusta vuonna 2013 vaihtelevat 0 %:n ja 1 %:n välillä. Kasvu pysyy heikkona myös vuonna 2014. Kokonaistuotanto ei ministeriön ennusteen mukaan saavuta edes vuoden 2014 lopulla vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Myös euroalueen talouskehitys on heikkoa. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2012. Vuonna 2013 viennin ennakoidaan kasvavan noin prosentin. Yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi, noin 0,6 prosenttiin. Valtiovarainministeriö ennakoi myös kotitalouksien velkaantumisen jatkuvan käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Työllisyys heikkeni vuoden 2012 lopulla ja supistuu myös vuoden 2013 aikana. Palkansaajien reaalitulojen kasvu jää vuoden 2013 aikana vähäiseksi. Epävarmuutta lisää epätietoisuus palkansaajien ja elinkeinoelämän välisten työehtosopimusneuvottelujen etenemisestä ja niiden vaikutuksista palkkakehitykseen. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selkeästi alijäämäisenä ja velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtiovarainministeriö, joulukuu 2012 1.2.2 Kuntatalouden yleinen tilanne Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä saatujen ennakkotietojen mukaan kuntatalous on heikentynyt entisestään. Tilikauden 2012 vuosikate on 63 kunnassa painumassa negatiiviseksi. Näiden kriisiytyvien kuntien määrä on kaksinkertaistunut edellisestä tilikaudesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kattaakin poistoista vain 74 % ja vuosikate jää ennakkotietojen mukaan poistoja alhaisemmaksi 220 kunnassa. Myös kuntien verotulojen kasvu on hidastunut edellisvuodesta eikä kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verojen ja valtionosuuksien kasvu riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen 5 %:n kasvua. Kuntien yhteisöverotuotot eivät kasvaneet lainkaan, päinvastoin yhteisöveron osuus kuntien verokertymästä laski edellisvuodesta 27,4 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2012 19,25 %. Kunnallisverokertymä kasvoi koko maassa 3,8 %. Koko maan tasolla selkein positiivinen muutos tapahtui kiinteistöveron osuudessa, joka kasvoi koko kuntasektorilla 5,9 % edellisvuoden tasosta. Kuntien lainakanta on kasvanut tilikauden aikana 13 % ja keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta on ennakkotietojen mukaan 2 282 euroa. Samanaikaisesti lainakannan myötä kasvoivat myös investoinnit, joiden kasvu oli 8,5 % vuonna 2012. Investointien kasvupaineet ovat suurimmat peruskorjauksissa. Toisaalta investointien ja lainakannan hoitoa on helpottanut korkotason huomattava lasku. Pitkien korkojen osalta pohja alkaa kuitenkin olla saavutettu ja viitteitä pitkien korkojen noususta alkaa olla näkyvissä. Edellä olevat tiedot tarkoittavat, että kuntien väliset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja asukaskohtaisten lainakantavertailujen mukaan. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 % valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien hetkellistä nimellistä kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. 4
Samanaikaisesti kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan uudistuksen kanssa on käynnissä myös valtionosuusuudistus. Tämän uudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat kuntakohtaisesti arvioitavissa vasta syksyllä 2013. Selvää kuitenkin on jo nyt, että valtionosuuksien kokonaistaso ei missään tapauksessa tule nousemaan, vaan muutos tapahtuu valtionosuuksien jakoperusteissa ja kuntakentän sisällä. Tilinpäätöstä laadittaessa eivät myöskään olleet vielä käytössä hallituksen kehysriihen tulokset sekä kehysriiheen liittyvät väistämättömät valtiontalouden sopeutustoimet sekä niiden mahdolliset vaikutukset kuntatalouteen. Lähde: Suomen Kuntaliitto, helmikuu 2013 1.3 Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Viime vuosien tasainen väestönkasvu jatkui myös vuonna 2012. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kunnan asukasluku kasvoi 214 henkilöllä ja oli vuoden 2012 lopussa 18 740 asukasta. Myös useimpien naapurikuntien kasvu jatkui maltillisena. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 201 henkilöllä ja nettomaahanmuutto vähensi 11 henkilöllä. Syntyneitä oli 24 enemmän kuin kuolleita. Kunnan työllisyystilanne on hyvä, vaikka työttömyysaste kasvoi 0,5 % edellisestä tilikaudesta. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa 4,7 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 9,4 prosenttia. Sipoon työttömyysaste on siis koko maan keskiarvoon verrattuna yli puolta pienempi ja 2,8 prosenttiyksikköä Uudenmaan työttömyysastetta alhaisempi. Työttömien määrä Sipoossa oli 432 henkilöä ja lisääntyi vuoden aikana 52 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 39 henkilöä, mikä on 13 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 90 henkilöä, mikä on 21 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2012 lopussa Sipoossa oli avoimena 30 työpaikkaa, mikä on 15 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman määrä kasvoi 84 henkilöllä ja oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 9 176 henkilöä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi 18,2 prosenttia ja toimenpidelupien määrä 19 prosenttia vuodesta 2011. Vuoden 2012 talousarvion tavoitteena oli maltillinen toimintakulujen kehitys. Osastojen nettomenojen suunniteltiin kasvavan 6,7 prosenttia edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot eli toimintakatteet (käyttötalousmenot vähennettyinä toimintatuotoilla) ovat 4,4 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Pelkkien käyttömenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on 2,9 prosenttia. Käyttömenojen hillityn kasvun lisäksi Helsingin kaupungin kanssa tehdyn maakaupan tuloksena syntynyt noin 33 milj. euron satunnainen erä vaikutti tilinpäätöksen tulokseen positiivisesti. Tulos tämän jälkeen on 33,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tilanne parantaa myös vuoden 2013 talousarvion toteutumaedellytyksiä. 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 1.3.2.1 Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 2,5 milj. euroa. Poikkeuksellisen suuri kasvu johtui valtionosuuslain korotussäännöksestä, joka koskee kolmen vuoden aikana tapahtuneita yli 6 prosentin väestömuutoksia. Kunnan osuus verotulontasauksesta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2011 ja oli nyt 5,6 milj. euroa. Vastaavaa lisäystä valtionosuuksiin ei ole odotettavissa vuonna 2013. 5
Verotulot lisääntyivät 3,2 milj. euroa (+4,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäys kohdistui suurelta osin kunnallisveroihin, jotka lisääntyivät 4,7 milj. euroa (+7,2 %). Yhteisöverotulot suorastaan romahtivat edellisvuoteen verrattuna. Yhteisöverokertymä oli 3,5 milj. euroa (-40,1 %). Budjetoitua huomattavasti pienempi yhteisöverokertymä johtui suureksi osaksi maassamme yleisesti vallinneesta taantumasta. Kiinteistöverotulot kasvoivat noin 0,7 milj. euroa (+17,7 %), mikä on seurausta lähinnä lisääntyneestä kiinteistömäärästä. 1.3.2.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 talousarvio laadittiin lähtökohdiltaan kunnan perustehtäviin keskittyväksi. Vuosikatearvio oli 6,5 milj. euroa. Vuosikate muodostui 0,1 milj. euroa arvioitua paremmaksi. Tilikauden tulosarvio oli 0,5 milj. euroa, mutta suurten satunnaisten tuottojen ansiosta lopputulos oli peräti 33,0 milj. euroa ennakoitua parempi. Toimintakulut olivat 128,9 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,7 milj. euroa, eli 2,9 %. Verotulot olivat 78,7 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa arvio oli 0,6 milj. euroa suurempi. Kuten edellä on todettu, ero talousarvioon johtuu yhteisöverotuottojen vielä ennakoituakin suuremmasta laskusta. Verotulot kasvoivat kuitenkin edellisestä vuodesta 3,2 milj. euroa, eli 4,3 %. 1.3.2.3 Investoinnit Suurin investointiryhmä vuonna 2012 oli uudisrakennukset. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman laajennus, Leppätien koulun uudisrakennus ja Lukkarin koulun keittiön laajennus. Maa-alueita kunta osti yhteensä 37,4 hehtaaria noin 1,5 milj. eurolla. Suurin osa, noin 21,8 hehtaaria, hankituista maa-alueista sijaitsee Söderkullan alueella. Tontteja myytiin noin 4 milj. euron arvosta. Perusparannusten painopiste oli talonrakentamisessa. Uusinvestointien investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa, liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat katujen rakentaminen Hansas II:n, Taasjärven ja Bastukärrin alueilla. Vesi- ja viemärijohtoja rakennettiin mm. Taasjärvi II:n ja Pähkinälehdon kaava-alueilla. Hajaasutusalueiden vesihuoltotöitä on toteutettu Siverlandetin, Västerskogin ja Linnanpellon alueilla. Talonrakentamisen suurimpia perusparannushankkeita tilikauden aikana olivat Nikkilän vanhusten palveluasuntojen peruskorjaukset sekä Nikkilän terveysaseman peruskorjaus. 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Verotulot toteutuivat 0,6 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa arvioitua pienempinä. Kunnan tuloveroarvio toteutui talousarvion mukaisesti. Yhteisöveroarvio alittui 1,3 milj. euroa, kun taas kiinteistöveroarvio ylittyi 0,7 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat noin 1,9 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. 6
Merkittäviä toimintatuottojen ylityksiä tai alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Ylityksiä Yleishallinto ja kunnan johto (2,19 milj. euroa) Kehitys- ja kaavoituskeskus (0,11 milj. euroa) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (0,47 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,15 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,19 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,29 milj. euroa) Toimitilat (0,27 milj. euroa). Alituksia Työikäisten palvelut (0,26 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tai ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Alituksia Yleishallinto ja kunnan johto (0,14 milj. euroa) Talous- ja hallintokeskus (0,14 milj. euroa) Kehitys- ja kaavoituskeskus (0,20 milj. euroa) Varhaiskasvatuspalvelut (0,11 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,16 milj. euroa). Ylityksiä Työikäisten palvelut (0,33 milj. euroa) Ikääntyneiden palvelut (0,13 milj. euroa) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (0,16 milj. euroa) Ympäristönsuojelu (0,11 milj. euroa). Merkittävästi budjetoitua parempia tai huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: Budjetoitua parempia Yleishallinto ja kunnan johto (2,33 milj. euroa) Talous- ja hallintokeskus (0,16 milj. euroa) Kehitys- ja kaavoituskeskus (0,31 milj. euroa) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (0,31 milj. euroa) Varhaiskasvatuspalvelut (0,11 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,20 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,44 milj. euroa) Toimitilat (0,35 milj. euroa). Budjetoitua huonompia Työikäisten palvelut (0,60 milj. euroa) Ikääntyneiden palvelut (0,10 milj. euroa) Kulttuuripalvelut (0,11 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa. 1.3.4 Sipoon kunnan henkilöstö Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 1 209 henkilöä, mikä on 5 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 939 ja määräaikaisen henkilöstön 264. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 13 henkilöllä ja työllistämistuella palkattuja oli 7
yhteensä 6, eli 2 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2011. Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden Sipoossa oli 64,5, mikä on 1,1 vähemmän kuin vuonna 2011. Sairauspoissaolojen määrä on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tehonnneet. Vuonna 2012 saimme katkaistua sairauspoissaolojen nousevan kehityssuunnan. Koko vuoden 2012 henkilöstömäärästä 489 henkilöllä, eli 33,6 %:lla, ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut 338 henkilöllä, eli 33,8 %:lla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kokonaisuudessaan väheni keskimäärin 13,6 päivään/henkilö, mikä on 1,1 päivää vähemmän kuin vuonna 2011. Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 18,3 päivää/henkilö, eli Sipoossa jäädään selvästi alle kunta-alan keskimääräisen tason. Myös vuonna 2013 tullaan panostamaan erityisesti sairauspoissaolojen seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen. Jotta sairauslomat eivät lähtisi uudelleen nousuun, on henkilöstön hyvinvointiin panostettava jatkossakin. Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä noin 166 000 euroa, mikä on 146 euroa vakinaista työntekijää kohden ja 0,43 % palkkasummasta. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2 444. Yhteensä 19 esimiestä sai vuonna 2012 päätökseen johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET), uusia JET-tutkinnon suorittajia on yhteensä 10. Lisäksi vuoden 2012 lopussa kunnassa oli 7 muuta oppisopimusopiskelijaa. Yleisimmät ammatit, joihin opiskellaan oppisopimuksella, ovat edelleen lähihoitaja ja lastenhoitaja. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2012 yhteensä 30 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 26 ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4. Eläkkeelle jäi vuoden 2012 aikana yhteensä 8 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 62,8 vuotta, kun koko kunta-alalla jäätiin vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2012 yhteensä 6 578 941 euroa, mikä on 289 642 euroa, eli 4,6 %, enemmän kuin vuonna 2011. Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat vastaavasti 2 090 083 euroa. Kokonaishenkilöstökustannukset kasvoivat 1,55 % vuodesta 2011. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 48,5 milj. euroa, mikä on prosentteina 44,8. Henkilöstökustannuksista palkkamenot olivat vuonna 2012 noin 36,9 milj. euroa. Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot kasvoivat vuonna 2012 yhteensä 4,9 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun 31.12.2012 olivat 2 528 euroa, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 2 440 euroa, lisäystä yhteensä 3,7 %. Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2012 keskimäärin 2,4 %. Sipoon kunnassa kokoaikaista työtä tekevän kuukausipalkkaisen henkilön kokonaispalkka on 2 672 euroa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunta-alan keskiansio vuonna 2011 oli 2 942 euroa. 1.3.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kunnanhallituksen on tilinpäätöksen yhteydessä annettava selvitys siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa sekä riskienhallintaa on tarkoitus kehittää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu ulkoisilta tarkastajilta sekä osastoilta saatujen arviointitietojen perusteella. Osastojen tiedot on koottu yhtenäisen kyselylomakkeen (Selvitys sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuonna 2012) perusteella. Osastojen johtoryhmät ovat vastanneet kyselylomakkeen täyttämisestä ja vastaukset on käsitelty valiokunnissa. Lisäksi syksyllä 2012 tehtiin kaikille esimiehille suunnattu sähköinen kysely sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilanteesta. Kyselyyn saadut vastaukset on käsitelty kunnan johtoryhmässä sekä esimiestapaamisessa. 8
Toiminnalliset riskit Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa toiminta laajenee jatkuvasti niin väestönkasvun, väestön ikääntymisen kuin myös lainsäädännön kautta lisääntyvien velvoitteiden myötä. Tämä on käytännössä tarkoittanut ja tulee myös tulevaisuudessa tarkoittamaan jatkuvia panostuksia henkilöstön rekrytointiin. Toistaiseksi Sipoon kunnalla ei ole juurikaan ollut ongelmia henkilöstön saatavuuden suhteen. On kuitenkin jo alustavia merkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuteen liittyvät kysymykset saattavat johtaa palkkatason nousupaineisiin. Myös ulkoistetuissa palveluissa kustannusten nousuriski on huomattava. Riskien hallitseminen vaatiikin huomattavaa panostusta hankinta- ja sopimustoimintaan. Rahoitus- ja vahinkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin. Vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään kohtuullisilla ehdoilla. Kunnan lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Kunnan lainasalkun painotusta on alhaiseen korkotasoon perustuen jonkin verran siirretty vaihtuvakorkoisista luotoista kiinteäkorkoisiin. Myös rahoitus- ja korkoriskien hallinnan organisointia kunnassa ja suojauksen keinoja ja laajuutta on valmisteltu. Tähän liittyen kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeen johdannaissopimusten käytöstä Sipoon kunnan korko- ja velkasalkun hallinnassa. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta. Oikeudenkäynnit ja hallinto-oikeusprosessit Sipoon kunnalla ei ole yleisissä tuomioistuimissa vireillä vahingonkorvaus- tai muita oikeudenkäyntejä. Hallintotuomioistuimissa on vireillä valitusprosesseja, joista merkittävimmät ovat vuoden 2012 kunnallisvaaleihin liittyvä valitusprosessi sekä Bastukärrin alueelle sijoittuvaan kiinteistökauppaan liittyvä prosessi. Sisäinen valvonta Sipoon kunnalla ei ole organisaatiossaan sisäistä tarkastajaa eikä sisäisen tarkastuksen palveluita ole tilikaudella hankittu myöskään ostopalveluna. Sisäisen tarkastuksen ostopalveluista järjestettiin kilpailutus marraskuussa 2012, mutta kilpailutuksen tuloksena ei saatu tarjouksia. Kilpailutus uudistetaan keväällä 2013. Olennaisimmat huomiot Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä varsinaisia puutteita ei ole tilikauden aikana ilmennyt. Sivistysosastolle, Sosiaali- ja terveysosastolle sekä Tekniikka- ja ympäristöosastolle myönnettiin lisämäärärahat tilivuoden aikana. Ylitysuhat olivat tiedossa jo sangen varhaisessa vaiheessa tilivuoden aikana ja niistä on raportoitu säännöllisesti kunnanhallituksen kuukausiraporttien ja kunnanvaltuuston osavuosikatsausten yhteydessä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tuleva kehitys Kunnanjohtaja on nimennyt riskienhallintatyöryhmän kehittämään ja koordinoimaan kunnan riskienhallintaa. Työryhmän valmistelema sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa. Ohjeen jalkauttaminen osastojen tavanomaiseen toimintaan jatkuu. 9
Erityisesti toiminnallisten riskien arviointia tulee jatkossa huomattavasti kehittää ja saada arviointi liitettyä tavanomaiseen valmistelutyöhön. Myös riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvä dokumentointi vaatii edelleen kehittämistä. Tilivuoden aikana kunnanhallitus hyväksyi hankintaohjeet sekä ns. pienhankinnoille että kynnysarvot ylittäville hankinnoille. Kunnanhallituksen ja valiokuntien toimivaltuudet ajantasaistettiin kunnanvaltuuston päätöksellä ja uusi hallintosääntö tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Toimivaltuuksien selventämistä jatketaan edelleen viranhaltijoiden osalta. Talous- ja hallintokeskuksen toimintasääntö hyväksyttiin vuoden 2012 lopulla kunnanhallituksen päätöksellä ja muiden osastojen toimintasäännöt, eli käytännössä viranhaltijoiden päätösvalta, päivitetään vuoden 2013 aikana. Osastojen käyttöön on toimitettu ajantasaiset talousarvion laadintaan liittyvät ohjeet ja niitä tarkistetaan edelleen uuden tilivuoden aikana. Investointisuunnitelman laadintaprosessi uudistetaan vuoden 2013 aikana. Ohjeistuksen tarkentaminen ja sääntöjen ajantasaistaminen vähentää omalta osaltaan toimivallan ylitysten sekä säännösten ja määräysten vastaisen toiminnan todennäköisyyttä. Normaaliolojen poikkeustilanteiden valmiussuunnittelu on käynnistynyt kaikilla osastoilla ja se jatkuu vuonna 2013. Tietoturvallisuushanke on käynnistynyt ja jatkuu vuonna 2013. Hanke liittyy osaltaan myös kunnan valmiussuunnitteluun. Työturvallisuudessa ja työpaikkojen vaarojen arvioinnissa otetaan käyttöön tarkoitusta varten suunniteltu ohjelmisto aiemman manuaalisen järjestelmän sijaan. 1.3.6 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2012 kunnan talous koheni verotulojen, valtionosuuksien ja satunnaisten tulojen lisääntymisen johdosta sekä toimialojen menojen maltillisen 2,9 prosentin kasvun ansiosta. Tilikauden tulos on ylijäämäinen ja taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Rahoitukseen liittyen pitkäaikainen lainakanta kasvoi 3,7 milj. euroa ja rahavarat vähenivät 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 83,2 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2012 talousarviosta noin 4,9 prosenttia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 72,9 milj. euroa, mikä tarkoittaa 5,3 prosentin lisäystä vuoden 2012 talousarviosta. Yhteisöverotuloja kertyi viime vuonna noin 3,5 milj. euroa ja vuoden 2013 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 3,9 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 16,5 milj. euroa, mikä merkitsee yhtä suurta määrää kuin vuoden 2012 talousarviossa. Kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2013 talousarviossa 5,2 prosenttia vuoden 2012 talousarviosta. Vuoden 2013 talousarviossa tuloslaskelma on 0,1 milj. euroa ylijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 31,1 prosenttia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investoinneista. Vuoden 2013 nettolainanoton lisäys pyritään pitämään talousarviossa hyväksytyllä tasolla. Verorahoituksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Jotta talous on mahdollista pitää tasapainossa, uudet menojen lisäykset tulisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Vuodelle 2013 laaditun talousarvion pitävyyden varmistamiseksi menokehitykseen on kiinnitettävä jatkuvasti erityistä huomiota. Tavoitteena on oltava talousarvion sitovuus. Kunnan rahoitustilanne näyttää paranevan hieman vuonna 2013, mutta kuntatalous pysyy jatkossakin kireänä. Tulevien vuosien suurena haasteena on edelleen käyttömenojen kasvun hillintä. 10
2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 18 536 19 826 Toimintakulut -108 225-105 733 Toimintakate -89 690-85 907 Verotulot 78 726 75 496 Valtionosuudet 18 393 15 860 Rahoitustuotot ja -kulut -838-1 139 Korkotuotot 41 12 Muut rahoitustuotot 379 129 Korkokulut -1 250-1 279 Muut rahoituskulut -8-1 Vuosikate 6 592 4 310 Poistot ja arvonalentumiset -6 450-6 104 Satunnaiset tuotot 33 000 7 943 Satunnaiset kulut -98-9 574 Tilikauden tulos 33 044-3 425 Poistoeron lisäyas (-) tai vähennys (+) 389 389 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -32 600 0 Yli-/(ali)jäämä 833-3 036 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,1 18,8 Vuosikate prosenttia poistoista 102,2 70,6 Vuosikate, /asukas 352 233 Asukasmäärä 18 740 18 526 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot 11
2.2 Tuloslaskelman analysointi 2.2.1 Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. 2.2.2 Tuotot Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2012 yhteensä 149,1 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 29,8 milj. euroa (25,0 %). Toimintatuotot vähenivät 1,2 milj. euroa (-6,5 %), kun taas valtionosuudet kasvoivat 2,5 milj. euroa (+16,0 %). Merkittävin syy kokonaistuottojen muutokseen oli Helsingin kaupungin kanssa tehdyn maakaupan seurauksena syntyneet satunnaiset tuotot. Kunnan merkittävimmät tulot, verotulot, lisääntyivät 75,5 milj. eurosta 78,7 milj. euroon (+4,3 %). Verotulojen kasvu johtui erityisesti kunnallisveron lisäyksestä. Vuoden 2012 tuotot Valtionosuudet 16 % Rahoitustuotot 0 % Myyntituotot 4 % Maksutuotot 5 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 6 % Verotulot 68 % Verotuloarvion toteutuminen 1 000 Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot. 2011 Muutos-% 11/12 Kunnallisvero 69 185 69 185 69 204 100,0 19 64 536 7,2 Yhteisövero 4 800 4 800 3 496 72,8-1 304 5 839-40,1 Kiinteistövero 5 300 5 300 6 027 113,7 727 5 121 17,7 Verot yhteensä 79 285 79 285 78 727 99,3-559 75 496 4,3 Valtionosuuksien toteutuminen 1 000 Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot. 2011 Muutos-% 11/12 VALTIONOSUUDET 22 100 22 100 23 959 108,4 1 859 21 451 11,7 - verotulontasaus -5 600-5 600-5 565 99,4 35-5 591-0,5 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 16 500 16 500 18 393 111,5 1 893 15 860 16,0 12
2.2.3 Kulut Vuonna 2012 Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli 116,0 milj. euroa, ja se pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna 6,7 milj. euroa (5,5 %). Varsinaisten toimintakulujen kasvu oli 2,4 milj. euroa (2,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2012 oli yhteensä 48,5 milj. euroa (41,9 % kokonaiskuluista). Vuoden 2012 kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 % Muut kulut 2 % Avustukset 4 % Poistot 6 % Rahoituskulut 1 % Palvelujen ostot 39 % Henkilöstökulut 42 % 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2012 toimintakulujen lisääntymisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 3,7 milj. euroa (+4,4 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2012 17,1 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2012 oli 6,6 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 356 euroa. Vuosikate parani 2,3 milj. euroa (+52,9 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen paranemisen, lisääntyneiden verotulojen ja alhaisempien rahoituskulujen vuoksi vuosikate toteutui budjetoitua parempana. 2.2.5 Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät. Tilikauden tulos on vuonna 2012 33,0 milj. euroa positiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2011 oli 3,4 milj. euroa negatiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2012 muodostui 0,8 milj. euroksi, kun vuodelta 2011 syntyi alijäämää 3,0 milj. euroa. 13
3. TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 592 4 310 Satunnaiset erät 32 902 7 943 Tulorahoituksen korjauserät -36 146-2 939 Investointien rahavirta Investointimenot -17 555-20 286 Rahoitusosuudet investointimenoihin 215 677 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 37 031 3 217 Toiminnan ja investointien rahavirta 23 038-7 077 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 16 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 341-9 761 Lyhytaikaisten lainojen muutos -8 096 7 767 Muut maksuvalmiuden muutokset -19 618 1 204 Rahoituksen rahavirta -24 040-788 Rahavarojen muutos -1 002-7 866 Ra ha va ra t 31.12. 2 102 3 104 Ra ha va ra t 1.1. 3 104 10 970 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 38,0 22,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,8 14,7 Lainanhoitokate 0,7 0,5 Kassan riittävyys, pv 6 8 Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 14