DOM-E3027 Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op)

DOM-E3027 Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos / Valokuvataiteen koulutusohjelma Kevät 2016 KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija Virpi Yliraudanjoki

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Tavoite: Kurssin tavoitteena on tukea ja rohkaista kirjoittamaan ryhtymistä, oman tyylin löytämistä tieteellisenä kirjoittajana ja vapauttaa opinnäytteen tai muun kirjallisen osan työstämistä luovuutta hyödyntäen. Kurssilla hyödynnetään itsenäisen työskentelyn ohella ryhmätapaamisia, joissa käsitellään opiskelijoiden tekstejä.

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Toteutus: Luennot 12h Ohjatut kirjoitusharjoitukset (6h) Oman paperin (5 7s.) laadinta ja käsittely: opinnäyteteksti tai siihen liittyvä ideapaperi tai luovaa tieteellistä kirjoittamista sinänsä pohtiva teksti (1-2h/ paperi/ ryhmätapaaminen) Verkko-oppimisympäristössä henkilökohtaisia pohdintatehtäviä (2 kpl) luentojen ja harjoitusten teemoihin liittyen

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Paperin laadinta: Laajuus 5 7 sivua: Huom.: kirjaa paperiin nimesi, otsikko, lyhyt Johdanto, jossa johdattelet aiheesi käsittelyyn (fontti 12, riviväli 1,5), paperin loppuun Lähteet (tai suunnitelma niistä) Avaa ja käsittele paperissa aihettasi mielellään luovan tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta esim. opinnäytetyöstäsi ideapaperi, jokin teema tai alustava alaluku, jota haluat pohtia ja avata luovan tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta tai jokin (luovan) tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta pulmallinen tai kysymyksiä herättävä teema / näkökulma

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Paperin käsittely: Palauta paperisi MyCourses-verkkooppimisympäristöön viimeistään 3 päivää ennen paperin käsittelyä (käsiteltävät paperit löytyvät samasta paikasta) Perehdy ryhmätapaamisissa käsiteltäviin papereihin pyrimme työtä edistävään kriittisen rakentavaan keskusteluun Jokaisen näkökulmat ja kommentit ovat tervetulleita ja merkityksellisiä auttavat eteenpäin palautelahjasi Valmistaudu esittelemään paperisi ytimekkäästi (n. 5 10 min.) yhteisen käsittelyn Aalto-yliopisto/Luovuutta aluksi tieteelliseen

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Kurssin aikataulu (v. 2016 kevät): Luennot (12h): ti 12.4. (3h) klo 9.00-11.30, to 14.4. (3h) klo 9.00-11.30, ti 26.4. (3h) klo 9.00-11.30, to 28.4. (3h) klo 9.00-11.30 Kirjoitusharjoitukset (6h): ti 3.5. (3h) klo 9.00-11.30, ti 10.5. (3h) klo 9.00-11.30 Ryhmätapaamiset/paperit: to 12.5. (3h) klo 9.00-11.30, ti 24.5. (3h) klo 9.00-11.30, to 26.5. (3h) klo 9.00-11.30 Ohjaus- ja keskustelufoorumi verkkooppimisympäristössä kurssin ajan. Pohdintatehtäviä yht. 2 kpl väh. yksi aiheenmukainen pohdinta/opiskelija/tehtävä kurssin aikana väh. 2 pohdintaa/opiskelija.

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Kurssin arviointi: Hyväksytty / hylätty Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää 80% läsnäoloa kurssilla ja annettujen tehtävien hyväksyttyä suoritusta (yksi poissaolo/luennot ja yksi poissaolo/harjoitukset & papereiden käsittely). Yhteensä siis max 2 poissaoloa. Voit korvata poissaolosi kirjallisella tehtävällä, joka palautetaan verkko-oppimisympäristöön (ks. tehtävänanto MyCourses).

Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen Luennon sisältö: 1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä 2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä 3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana 4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni 5. Nomadinen kuljeskelu 6. Poeettinen hengitys 7. Kirjoittaminen maalaamisena 8. Performatiivinen kirjoittaminen 9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellinen kirjoittaminen keskeinen osa tutkimusta kirjoittaminen ja ajattelu Konventionaalisuus esimerkiksi viittauskäytäntö, lähdeluettelo selkeys Keskeiset periaatteet (esim. viitemerkinnät, lähdeluettelo) voivat hieman vaihdella esim. yliopistoittain, tiedekunnittain jopa opettajasta riippuen Noudata valitsemaasi/ohjeistettua tieteellisen kirjoittamisen tapaa selkeys

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tutkimus on sanojen/ asiakokonaisuuksien tuottamista pyritään esittämään, tulkitsemaan, selittämään, ymmärtämään tai muuttamaan asioita ja asiaintiloja kohdeyleisö(t) Tutkimuskysymys tai -tehtävä tutkimustavoitteet teoreettinen viitekehys tieteenfilosofinen kiinnittyminen tutkijan tietäjyys ja oma/omin ääni

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellinen teksti vakuuttamisen taitoa (Olli Löytty & Merja Kinnunen 2002)

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellisen kirjoittamisen tarkoitus: Kirjoittamisen tarkoitus ei ole päästä väärin ymmärretyksi neroksi, vaan tarkoituksena on kommunikoida (Umberto Eco 1990)

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellisessä kirjoittamisessa Luotettavuus Asiantuntijuus Kommunikoitavuus Vakuuttavuus ja johdonmukaisuus

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Luottamussopimus & läpinäkyvyyden periaate (Jukka Törrönen 2002) Tutkimuksen peruslähtökohdat tutkimuskohtainen aukikirjoittaminen & reflektointi tutkija keskustelee tutkimuksensa kanssa läpivalaisten sitä myös muutoksista tutkimuseettisyyden vahvistaminen

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Lyyli ja Hanna Autti eivät koskaan voineet ajatella, että heidän ottamistaan valokuvista tehdään tulevaisuudessa elokuva, valokuvanäyttely ja tutkimus. Sitä, miten he siihen suhtautuisivat, emme saa koskaan tietää mutta tutkijan on hyvä tiedostaa eettiset velvoitteet menneisyydessä eläneitä ihmisiä kohtaan. (Mervi Autti 2010, 63.)

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Lukeminen, ajatteleminen ja kirjoittaminen kulkevat käsi kädessä. löydät oman tyylisi kirjoittaa jatkuvaa kehitystä ja harjoitusta

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Laurel Richardson (2000): Kirjoittaminen on tutkimisen metodi tapa tietää Ajatukset kehittyvät kirjoittamalla (ja lukemalla) näin myös tutkimus etenee

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Palaute Lukuapu vertaiskommentointi Utelias ja rakentava kritiikki, joka ei kohdistu kirjoittajan persoonaan = palautelahja

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellinen (tutkimus)kirjoittaminen liikkeelle ideapaperista (tarkentuvat työavut): 1. Alustava otsake/aihe 2. Alustava(t) tutkimustehtävä tai -ongelma tutkimuksen tavoitteen mukaisesti 3. Hahmotus teoreettisesta viitekehyksestä 4. Alustava sisällys 5. Lähteitä

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Tieteellinen (tutkimus)kirjoittaminen ideapaperista eteenpäin: Otsake Johdanto (johdantorunko aiheeseen + loppuun tutkimustehtävä tai -ongelma tavoitteen mukaisesti) Teoreettinen viitekehys (kiinnitetään ja avataan tutkimuksen keskeiset käsitteet johdannon pohjalta perusteellisemmin & tarkemmin) Tieteenfilosofinen kiinnittyminen (tieto & todellisuus, metodologia; aineisto, hankinta ja analyysi, tutkijan ääni) Aineiston analyyttiset luvut (vastataan tutkimustehtävään tai -ongelmaan tavoitteen mukaisesti) Yhteenveto, tutkimuksen eettiset näkökohdat, pohdinta (syventävä & kohottava) ja mahdolliset jatkotutkimusideat Lähteet Liitteet

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Haasteita tieteellisessä kirjoittamisessa: Aiheeseen perehtymättömyys (esim. Virginia Valian 1977) tai lukkiuttava liikaa tietäminen Tutkimustehtävän rajaamattomuus/rönsyily Mitä oikeastaan tutkin? Mitä on tutkimuksen kysymys ja tavoite? Teoreettisen viitekehyksen epäselvyys paikantuminen & keskeiset käsitteet haussa Palautteen saaminen Kirjoittamisen kynnys korkealla valkoisen paperin kammo tieteellisyyden kynnys? Kirjoittamisen prosessi vieras: lukemista ajattelua kirjoittamista jne. toistuvasti ( ) kunnes lopulta piste. Keskeneräisyyden sietäminen tutkiminen, tieto, tutkijuus, kirjoittaminen

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Lopulta oivalsin, että voisin olla tutkijana ja kirjoittajana jossain määrin toisten kaltainen mutta samalla myös ainutlaatuinen. (Virginia Valian 1977, 171, vapaa käännös VY)

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä (ainutlaatuisena) tutkijana kirjoittamisen kouluissa: Kuoleman Unien Juurten koulut

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Algerialaissyntyinen mutta sittemmin Ranskaan asettunut kirjallisuuden ja kielen tutkija, kirjailija sekä feministisen ajattelun kehittäjä Hélène Cixous (1937 ) kirjoittaa, ja kertoo kirjoittamisesta, lumoavasti. Hän on opettanut ja opettaa yhä edelleen (tätä kirjoitettaessa) Vincennes eli Paris 8 yliopistossa, nais- ja sukupuolentutkimuksen laitoksella, joita kumpaakin hän oli perustamassa.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Cixous n laajaan kirjalliseen tuotantoon sisältyy fiktiota, jossa omaelämäkerralliset aiheet kietoutuvat poeettis-filosofiseen etsintään. Lisäksi Cixous on kirjoittanut esseitä ja näytelmiä, joissa ammennetaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden sekä kirjallisuustieteen lisäksi feministisestä teoriasta.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Oletko kuullut Hélènen itsensä puhuvan kirjoittamisesta? https://www.youtube.com/watch?v=ev T0gGJ5Oms

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Kirjoittamisen Koulut Mitä kirjoittaminen on Cixous n (1993) mukaan? Kieliä, joiden väliin jäävä rivi saa ne värisemään. Kirjoittaminen muodostaa kielten väliin jäävän läpikulun.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Cixous (1993) on kuvannut kirjoittamista (écriture féminine) kolmen askelman kautta askelmat muodostavat hänen näkökulmastaan erinomaisen kirjoittamisen ytimen

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Askelmat viittaavat kirjoittamisen kouluihin: Kuoleman Unien ja Juurten koulut Voisiko kirjoittamisen koulu(t)n ja oman tutkimuskirjoittamisen (perustellusti) yhdistää?

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Kirjoittamisen koulut pyrkimys totuudellisuuteen kohti kirjoittaminen avautumaan jäävä tieto, maailma ja tietäjyys Parhaat asiat pyrkivät totuudellisuuteen epäpuhdas (imund) ruumiillisen tutkijan oma/omin ääni Epäpuhdas kirjoituskohtaisesti avautumisen tilaan mahdollistaa tutkimuskohtaisen soveltamisen

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Kuoleman koulu: Herkistyminen mitkä olisivat viimeiset sana(ni)t? Kirjoita se kirja, jonka kirjoittamiseen sinulla ei ole rohkeutta eikä voimia.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Unien koulu: Ruumiillisuus kirjoita unet sellaisenaan Unet syntyvät omassa ruumiissa Unet suora portti toiseen maailmaan Unet valmiita tekstejä mitä ne kertovat?

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Juurten koulu: Alkuperä, juuret epäpuhdas ilo (intuitio) Syvällä ruumiissa, ajatuksen takana

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Hélène Cixous (2008, vapaa käännös VY): Joten, jäljität salaisuutta, joka pakenee. Lähestyt salaisuutta ja se pakenee, ja maalaaminen, tai kirjoittaminen [valokuvaaminenkin?, lisäys VY] tapahtuu salaisuuden jäljittämisessä, maalaaminen tai kirjoittaminen [valokuvaaminenkin?, lisäys VY] on salaisuuden jäljittämistä.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Naiskirjoitus (écriture féminine suomennettu naiskirjoituksena) Hélène Cixous kirjoitti vuonna 1975 julkaistun poliittisen esseen Medusan nauru, joka kuuluu sukupuolitietoisen tutkimuksen klassikkoteksteihin. Essee on poliittinen, teoreettinen ja poeettinen teksti, manifesti, jossa suhtaudutaan valtaa pitävään patriarkaattiin radikaalin ironisesti sekä peräänkuulutetaan, ehdotetaan ja kokeillaan uudenlaista naisellista tyyliä. Manifesti = ohjelmajulistus

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Esseessä hahmotetaan uutta tapaa naiskysymyksen hahmottamiseen ja siitä kirjoittamiseen. Lyhyesti tiivistäen: Medusan nauru pyrkii ironisena, moniulotteisena ja moniäänisenä projisoimaan laeista (yhteiskunnallisesta (patriarkaalisesta) järjestyksestä) vapaata, kaunistelematonta kuvaa naisellisuudesta. Huomattava kuitenkin on: vaikka Medusan nauru esittelee termin naiskirjoitus, sitä ei varata pelkästään oman biologisen sukupuolen edustajille. essentialismin välttely Patriarkaalinen = isän- tai miesvaltainen

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Ymmärrän naiskirjoituksen viittaavan kahlituista merkityksistä vapaaseen (naiselliseen) rytmiin liikkuvaan, häilyvään ja nestemäiseen. Naiskirjoitus tarjoaa tilaa kirjoittajalle. Naiskirjoitus tarjoaa tilaa kirjoittaa. Naiskirjoitus kannustaa palaamaan takaisin ruumiiseen, joka on Cixous n mukaan erityisesti naisilta sensuroitu ja takavarikoitu. Cixous kehottaa: Kirjoita itsesi: ruumiisi täytyy tuoda itsensä kuuluviin.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Cixous kannustaa valtaamaan sanat kirjoittamaan, puhumaan, ottamaan sanat haltuun. Sanojen(sa) valtaaminen kirjoittamaan, puhumaan ryhtyminen voi tuntua aluksi piinalliselta. Piina syntyy, kun astuu ulos sukupuolittuneesta tilasta, ja antaa ruumiinsa kirjoittaa ja puhua hiljaisuudelle(en) äänen. Tulisi siis hellittää otteensa ja antaa tärisevän ruumiin(sa) käydä kokonaisena ääneensä.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Miksi et siis lähtisi uurtamaan tyyliäsi hiljaisuutesi kieleen? Ja Cixous kannustaa: Miksi sinä et kirjoita? Kirjoita! Kirjoittaminen on sinua varten, sinä olet itseäsi varten, ruumiisi kuuluu sinulle, tartu siihen.

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Hélène Cixous (2008): one writes in white, it is white ink, the white ink which is also the ink of the black woman:

1. Vaikea rakkaus kirjoittaa tieteellistä kieltä Pohdi hetki Cixous n kirjoittamisen kouluja: Kuoleman, Unien ja Juurten koulut. Voisiko kirjoittamisen koulu(t)n ja oman tutkimuskirjoittamisen (perustellusti) yhdistää?

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Kaikki kirjoittaminen on luovaa Luova tieteellinen kirjoittaminen tutkimusparadigmojen liikkeessä tyylien monentuminen Luova tieteellinen kirjoittaminen tutkimuskohtainen kiinnittyminen tieteenfilosofiaan ja sen ohjaamaan oma(/omin)ääniseen tietäjyyteen ja kirjoittamisen tapaan

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luovuus? Intuitio? Flow?

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luovuutta tutkittu antiikin Kreikan ajoista lähtien (n. 600 eaa-) Platon (427 347 eaa): inspiraatio luova taiteilija irrallaan realiteeteista luovan prosessin aikana jumalallinen/yliluonnollinen inspiraatio Aristoteles (384 322 eaa): luova prosessi selittyy olosuhteiden perusteella ei yliluonnollista britti antropologi Francis Galton (1822 1911): luovuus ilmenee neroutena luova nerous & perinnölliset tekijät

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä itävalt. psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud (1856 1939): luovan prosessin psykodynamiikka yksilö käyttäytyy luovasti sisäisten tyydyttymättömien biologisten tarpeiden ristiriidan vuoksi yksilö pyrkii tasapainoon sisäisen ristiriidan ja yhteiskunnan vaatimusten paineessa syntyy luova fantasia

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä sveits. analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung (1875 1961): luova prosessi luonteeltaan mystinen Luovaa prosessia ruokkii kollektiivinen, tiedostamaton kerros, joka muodostuu ns. arkkityypeistä (= menneitten sukupolvien kokemusvarastot) Luovuudessa huomioitava yksilöllisen tiedostamattoman ohella kulttuurissa vaikuttava yhteinen, tiedostamaton kerros 4 havaintotyyppiä: ajattelu (ratio), tunne (suhteet), aistiminen (havaintotoiminta & sopeutuminen), intuitio (tapahtuu tiedostamattomasti mutta rikastaa yksilön mielikuvitusta)

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Mihály Csíkszentmihályi (unk./amerikk. 1934 ) Luovuus: Luova yksilö (eri tekijöiden summa) Erityisala (esim. kuvataide, valokuvataide, teollinen muotoilu, graafinen suunnittelu, vaatetussuunnittelu, kirjoittaminen) Kenttä (erityisalan piirissä toimivat henkilöt) Luova tuote arvoineen = vuorovaikutus luovan yksilön, erityisalan ja kentän välillä

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Miten taideopiskelijat määrittelevät luovuutta? (Kari Uusikylä 2012): Se on tila, missä ihminen tuottaa uutta, jotain itselleen olennaista. Kykyä tuottaa jotain uutta, omaperäistä ja ainutlaatuista. Kykyä nähdä ja kokea maailma moniulotteisesti. Vihaan koko sanaa. Se ei merkitse mitään. Intoa kehittää omia teorioita. Kykyä tehdä itse antamatta periksi kun tulee vastoinkäymisiä. Hulluutta, kykyä poiketa totunnaisesta ja muuttaa asioita.

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Yksilön luovuutta ennakoivia ominaisuuksia (Kari Uusikylä 2012): Kyky nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse Kyky tuottaa uusia ja omaperäisiä ideoita Toiminnan sujuvuus tuottavuus Joustavuus kaavamaisen jäykkyyden sijaan Kyky kehitellä ideoita eteenpäin

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luovuus edellyttää oman tieteen/taiteenalan & kirjoittamisen näkökulmasta: Alansa asiantuntijuutta tietopohjaa Riskinottokykyä Epävarmuuden sietämistä Ajallista joustavuutta Itseriittoisuutta = (lähes sietämätönkin) (epä)varmuus omasta jutusta

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luova persoonallisuus luovuuden ruokkiminen: Herkkyys nahattomuuteen(kin) saakka > rohkeutta Uteliaisuus ajattelun epäsovinnaisuutta ja järjestyksen kaipuuta > rohkeaa soveltamista Riippumattomuus oma näkemys, ennakkoluulottomuus, voimakas työmotivaatio > rohkeaa soveltamista Intuitio luottamus tietoisen ja tiedostamattoman prosessoimiin oivalluksiin eli intuitioihin > rohkeutta Flow ymmärtää työskentelyn helppous ja vaikeus > sitkeyttä

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Intuitio (esim. Asta Raami 2015): Äkillinen oivallus, mielikuva, ratkaisu Syntyy tietoisen ja tiedostamattoman (alitajunta) välisessä prosessissa Älykkäämpi kuin tietoinen, looginen ajattelu? (Luova) luottamus intuitioon

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Flow: Mihály Csíkszentmihályi (unk./amerikk. 1934 ) flow-käsite tunnetuksi Flow syvän mielihyvän ja psyykkisen eheyden tunne Flow-tila Energinen ja tarmokas olo tekeminen tuntuu helpolta & vaikealta Ajantaju katoaa Tietoisuus omasta itsestä häviää mutta palaa prosessin jälkeen entistä selvempänä

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Flow kirjoittamisessa/taiteellisessa työskentelyssä: Kohti tavoitetta -- tavoite näkyy ja hukassa samanaikaisesti Varmuus -- epävarmuus Itseluottamus -- epävarmuus Rohkeus -- epävarmuus Minätietoisuus & ajantaju katoaa (palaten) Prosessin palkitsevuus Todellisuuden ja todellisuuden kokeminen

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Tutkija-valokuvaajan (Mervi Autti 2010) ja menneessä eläneiden valokuvaajasisarien, tutkijan isotätien, yhteisen kokemuksen (todellisuus ja todellisuus & kirjoittamisen flow) jäljillä: Minäkin tiedän miltä tuntuu, kun kylmä vesi hohkaa ja käsiä palelee kuvia kehitettäessä; tiedän pimiön epätodellisuuden, joka muodostuu hämärän valosta. Tiedän miltä tuntuu, kun kemikaalien myrkyt imeytyvät ihohuokosiin ja kun kehitteen maku tuntuu suussa.

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luovuutta & intuitiota hyödyntävä tieteellinen kirjoittaminen (mm. Mary Hamilton & Kathy Pitt 2009): Erilaiset viestinnän keinot & kekseliäs hyödyntäminen kaunokirjallisuus, tarinallisuus Tutkimuskirjoittamisen peruslähtökohtien & tyylien perusteltu soveltaminen esim. poeettinen kieli, performatiivinen kirjoittaminen, esseetyylinen kirjoittaminen Tutkijan (oman/omimman) äänen kuuluminen/kirjoittaminen mikä on tutkijan (oma/omin) ääni? Taide virikelähteenä uuteen tietoon/maailmaan avautuminen

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Valerie J. Janesick (2001, 2011): Tanssin metafora (laadullisen) tutkimusprosessin ja luovuuden & intuition yhteydessä eri elementtien yhteinen liike Luova tutkija on utelias paitsi oman (tieteen)alan, myös muiden (tieteen)alojen suhteen kannustaa sukeltamaan syvälle omaan tutkijuuteen, tietäjyyteen kokeilemaan (soveltamaan) ennakkoluulottomasti (perustellusti) esim. tutkimuskirjoittamisen tyylejä

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Maria Antoniou & Jessica Moriarty (2008): mitä akateemiset kirjoittajat voi(si)vat oppia luovilta kirjoittajilta? Hälvennä jakoa akateemisen ja luovan kirjoittamisen kesken kytkös mm. treenikirjoittamiseen (Natalie Goldberg) Reflektoi tutkijana (auki)kirjoittaessasi Luo kirjoittajaryhmään (omalta osaltasi) inspiroiva, motivoiva, kokeileva ja kannustava ilmapiiri rakentavan utelias kriittisyys Pyri oman äänen kuulosteluun ja kirjoittamiseen

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Bengt Renander (2003): luovan prosessin päähenkilön (tutkijan) tunteet tutkimusprosessin aikana: Draamallinen kertomus (3 näytöstä): alku, keskikohta, loppu Ensimmäinen näytös & tutkija: kaipaus, kiihko, epäröinti, tyhjyys kirjoita esim. tutkimuspäiväkirjaan (muista myös lukeminen) Toinen näytös & tutkija: innostuminen, turhautuminen, pelko, ahdistus, halu kirjoita esim. tutkimuspäiväkirjaan (muista lukemisen merkitys) Kolmas näytös & tutkija: ilo, kiukku, rauha kirjoita esim. tutkimuspäiväkirjaan (tutkimus valmistuu)

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Essee (pienoistutkielma) yhtenä tyylillisenä kirjoittamisen tapana: Essee-nimitystä käytetään monenlaisista kirjallisista tuotoksista essee on arkistunut Erno Paasilinna esseistä: Yleisfilosofinen, elämää tarkkaileva essee Pienimuotoinen, spesiaalitutkimuksena syntynyt akateeminen essee Edellisten lukuisat välimuodot ja sekoitukset Laadukkaan esseen keskeisenä kriteerinä Paasilinna ei niinkään pidä tarjottua asiatietoa vaan sitä, että essee on hyvin kirjoitettu.

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Essee pienoistutkielmana: Aihetta käsitellään yksilöllisesti, persoonallisesti Osoitetaan asiakokonaisuuden hallinta sisällöllisesti ja kielellisesti moitteeton kieli Merkitään (usein) lähdeviitteet tieteellisen kirjoittamisen viittauskäytännön mukaisesti mutta myös vapaammin (annetut/sovelletut ohjeet) Laaditaan lähdeluettelo ohjeiden mukaisesti (esim. Lähteet, Kirjallisuus tai Oheislukemistoa)

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Esseen pienoistutkielman laadinta: 1. Käsittely on tehtävänannon mukainen. Kirjoitus vastaa otsikon (takana olevaan) kysymykseen. Pidä otsikko mielessä, kun kirjoitat. 2. Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisin seikkoihin. 3. Esitystapa kertoo asian syvällisestä ymmärtämisestä: kirjoittaja muokkaa tietoa pohtien, arvioiden ja vertaillen ei kopioi ajatuksia. 4. Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen ja kiinteä. 5. Kirjoitustapa on persoonallisenakin neutraali, konkreetti, objektiivinen (ei liian emotionaalinen) sekä asiallisen erittelevä. Väitteiden perustelut ovat pitäviä ja riittäviä. 6. Esseeteksti on hyvin kirjoitettu, yleistajuisen selvä ja ytimekäs.

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Luova tieteellinen kirjoittaminen huomioi myös todettua: On tultava samanlaiseksi kuin ne, jotka tulevat arvostelemaan tekstin. Tämä on kova paikka monelle, mutta se on vain ymmärrettävä eikä asialle voi mitään tehdä. Jos on kovin omaperäinen ja itsenäinen, hintana on se, että kukaan ei anna tunnustusta. Mutta tietysti voi olla hauskempaa olla omaperäinen ja itsenäinen kuin arvostettu. (Rauno Tamminen 1993)

2. Luova tieteentekeminen lähellä taiteentekemistä Pohdi hetki Bengt Renanderin (2003) ajatuksia luovan prosessin päähenkilön (tutkijan) tunteista tutkimusprosessin aikana. Kirjaa parilla virkkeellä omakohtaisia (tutkimus/tutkija)ajatuksiasi jokaisesta alla olevasta näytöksestä: Alku/ensimmäinen näytös & tutkija: kaipaus, kiihko, epäröinti, tyhjyys. Keskikohta/toinen näytös & tutkija: innostuminen, turhautuminen, pelko, ahdistus, halu. Loppu/kolmas näytös & tutkija: ilo, kiukku, rauha.

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Todellisuus Tieto intressit Metodologia Tutkimuseettisyyden lataaminen & tutkimuskirjoittaminen sen ohjaamana

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Todellisuus - ontologia: Idealistinen ideoiden maailma (esim. taiteen ideat) Materialistinen materialisoitunut maailma (esim. kuvat ja tekstit) Realistinen on olemassa ihmismielestä riippumaton reaalinen todellisuus, jota voidaan tarkastella ja käsitteellistää idealistisena tai materialistisena tieteellinen realismi voi myös merkitä tutkimuskohtaisesti sanatonta tai sanallisesti hyväksyvää kompromissia siitä, että tutkijasta riippumaton todellisuus (esim. maapallona tai toisina subjekteina) on olemassa

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tieto epistemologia: Subjektiivinen painotus tutkittavat, tutkija omakohtaisuus, yksilösidonnaisuus, epäpuhtaus Objektiivinen painotus tutkittavat, tutkija tietäjästään vapaa/vapautettu tieto, puhdas tieto huomaa: Sandra Harding subjektiivisuus tietämisestään tietämisenä alkaakin merkitä vahvaa objektiivisuutta Konstruktionistinen painotus tutkittavat, tutkija omakohtaisuus kulttuurisidonnaisena tietona

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tiedon painotukset kietoutuvat ymmärrykseen tutkimuksellisesta todellisuudesta sekä yleisempiin tiedonintresseihin (Jürgen Habermas 1976): Tekninen tiedon välinearvo esim. muutoksen aikaansaamisessa Praktinen ihmisten mahdollisuus yhteistoimintaan ja kommunikaatioon esim. yhteisymmärryksen rakentamisena Kriittinen tiedon valtasidonnaisuus ja emansipaation mahdollisuus myös mahdollisen (maailman & ratkaisun) avaaminen (intressi) erityisesti taiteen, muotoilun ja tekniikan tutkimuksessa (Ronkainen ym. 2014b) sekä ontologinen intressi tiedon ymmärtävänä paljastamisena etsitään mieltä siitä, mikä koskettaa olemistamme välittömimmin (Ari Hirvonen 2006)

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Metodologia = menetelmäopillinen kokonaisuus, jota tutkija soveltaa kirjoittaessaan tietoa tutkittavasta todellisuudesta (joitakin esim.): Mikrohistoriallinen näkökulma (yksilö(t)-yhteisö); esim. valokuviin pohjautuvat tarkat tuokiokuvat, polveilevat etsinnät, monet tulkintamahdollisuudet Diskurssianalyysi (yksilö(t)-yhteisö); aineistolähtöisyys, mitä teksti tai kuva kertoo tietyn tulkintakehyksen mukaan (= teoreettinen viitekehys) Omaelämäkertatutkimus ja valokuvatutkimus (yksilö(t)- yhteisö); mitä valokuva(n tarina) kertoo omaelämäkertatutkittavasta (yhteisössä) Autoetnografia (yksilö-kulttuuri); tutkijan omaelämäkerrallinen tutkimuskirjoittaminen (herkkä & haavoittuvakin) kulttuurisessa kontekstissa

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Metodit metodologiaan kytkeytyen (joitakin esim.): Mikrohistoriallinen näkökulma; valokuvat, aikalaisten haastattelut -- tutkijan taito, herkkyys ja rohkeus tulkintaan erityisesti säröjen suhteen Diskurssianalyysi; tekstin tai kuvan kertoma tietyssä tulkintakehyksessä (= teoreettinen viitekehys) -- tutkijan taito, herkkyys ja rohkeus tulkitaan Omaelämäkertatutkimus ja valokuvatutkimus; valokuvan tarina omaelämäkertatutkittavan haastatteluna -- tutkijan taito, herkkyys ja rohkeus tulkintaan Autoetnografia; tutkijan omaelämäkerrallinen tutkimuskirjoittaminen kulttuurisessa kontekstissa tutkijan taito, herkkyys ja rohkeus kirjoittaa ja tulkita

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tutkimuseettisyyden lataaminen tutkimusprosessin läpivalaisu: luovan tieteellisen kirjoittamisen eettisesti latautunut ydin = koko tutkimusprosessia määrittävä tapa etsiä uutta tietoa luottamussopimuksen ylläpitäminen (Jukka Törrönen 2002)

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tiede eettisen (itse)kriittistä tarvitaan (myös) totuuksien ja väitteiden kyseenalaistamista luova toisinajatteleminen mahdollistavaa & haasteellista Mahdollistavaa uudet näkökulmat & vaihtoehtoiset lähestymistavat & tilaa moniarvoisuudelle Haasteellista mahdollinen tiedeyhteisön ulkopuolisuus/marginaalisuus & luottamuksen säilyttäminen omaan toisinajattelun näkemykseen

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tutkimuseettisenä lataajana toimii tutkimuksen peruslähtökohtien sekä tietäjyyden tunnistaminen ja aukikirjoittaminen. Nämä ohjaavat tutkimuskirjoittamista ja mahdollistavat tutkimuskohtaisen luovan tieteellisen kirjoittamisen /toisinajattelun ja -tietämisen tavan. Eettinen herkkyys (Nyqvist & Kauppinen 2006)

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Eettinen herkkyys & aukikirjoittaminen ajattelun jälkien avaaminen: Voi suunnata kirjoittamaan tutkimuksen rönsyistä (Olli Löytty 2008) mihin rönsyt tutkimuskohtaisesti viittaavat? Voi suunnata tutkimaan ja kirjoittamaan ehkä toisin mitä se tutkimuskohtaisesti ja tutkijakohtaisesti (perustellusti) tarkoittaa?

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Uudenlainen tutkimusetiikka (Julia Kristeva 1993) eettiset pohdinnat kietoutuvat tutkijan ruumiilliseen tietäjyyteen hämmentää erontekoja kriittisyyden ja luovuuden kesken (myös tutkimuskirjoittamisessa)

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Tutkimuksen eettisyys & läpivalaisu & ajattelun jälkien avaaminen: Olen pohtinut, kirjoittaisinko tutkimieni ihmisten tarinoista ja kuvista toisella tavalla, jos tietäisin, ettei heitä varmuudella tunnisteta. (Mari Mäkiranta 2008, 171)

3. Tieteenfilosofiset kiinnittymiset tutkimuseettisenä kirjoittamisen lataajana Pohdi hetki eettistä herkkyyttä & tutkimuksen aukikirjoittamista ajattelun jälkien avaamista. Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi seuraavista: Millaisia tutkimuksen/tutkijan rönsyjä sinulle tulee mieleen? Millaisia toisin kirjoittamisen tapoja sinulle tulee edelliseen liittyen mieleen? Millä tyylillä haluaisit itse tutkimuskirjoittaa? Miksi?

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkijan (epäpuhdas) tietäjyys tietäjän paikka (tutkijan positio): Tutkija määrittelee tutkimuksessaan Tutkija sijoittuu tutkimuksessaan Tutkija on aina paikantuneena Kyse on tutkimuseettisestä paikantumisesta tieteenfilosofisiin valtakytköksiin (= tutkimuksen peruslähtökohdat) ohjaa tutkija-tietäjän kirjoittamista

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkijan tietäjyys tietäjän paikka: Ovatko näkökulmiani ohjanneet feministiset teoriat ja tarpeeni konstruoida voimaannuttavia kertomuksia, vai olenko tavoittanut kertomuksista tavoittelemani naisten omat elämänjäsennykset? Kysymyksiin ei liene yksiselitteisiä vastauksia. (Mari Mäkiranta 2008, 171)

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkijan ääni ja oma ääni (Antti Eskola 2008): Tutkijan ääni = moniäänisyys, tutkimuksen lähtökohdat & keskustelu muiden tutkimusten ja tutkijoiden kanssa Oma ääni = yksiäänisyys (omaäänisyys), uusien havaintojen, päätelmien ja tulosten esittäminen

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Claes Andersson (2004): Kirjallisuudessa ja etenkin runoudessa piilee paradoksi kirjoittajan tekstistä välittyvä persoona ja yksityisyys kasvattavat tekstiin voimaa ja syvyyttä samankaltainen puhutteleva omakohtaisuus toimii myös luovassa tieteellisessä kirjoittamisessa tutkimuskohtaiset perusvalinnat

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Maria Peura (2012): Rehellinen kirjoittaminen, jossa ajatus sensuroinnin mahdollisuudesta auttaa häntä itseään ylittämään häpeäntunteen ja pelon, jotka liittyvät paljastamiseen (kirjoittamiseen) Hän sallii itsensä nauttia keskeneräisyydestä, siitä, että kirjoittaminen on jatkuvaa synnyttämistä onnen tunnetta, verta, kipua, alkulimaa

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkijan oma ääni:,vaikka sekä ajallinen etäisyys että ulkopuolisuuteni Auttin suvussa paikantavat minut aiheeni viereen muttei sisälle. Auttit o(li)vat minulle vieraita. Olen kuin antropologi, joka tutkii vierasta menneisyydessä. (Mervi Autti 2010, 23) Koska olen ollut vailla isäni suvun ja perheen tarinoita, kirjoitan niitä itse: tekemällä tätä tutkimusta täydennän samalla omaa elämänkertomustani. Sen täydentyminen tarkoittaa monella tavalla näkyväksi tulemista -. (Mervi Autti 2010, 24)

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkijan ääni ja oma(/omin) ääni (Eskola 2008) sulautuu yhteen ruumiillisessa tietäjässä: Todellisuuden, tiedon ja metodologian (eettisesti) tietävä kytkös Eletty ruumis & ruumiillisesti eletty maailma perustana Filosofinen virtaus: ruumiinfenomenologia (Maurice Merleau-Ponty) Ruumiillinen tietäjä -- kokemukset & tunteet & kulttuuri (& teoria) tarvitaan merkityksiä (tutkimuskohtainen teoriaviitekehys) Alkuperäinen puhe (ääni)/asenne maailmaan tunteita poeettinen kieli

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni (myös) kokemukset ja tunteet tarvitsevat merkityksiä, jotta ne voivat kertoa jotakin tutkimuskontekstissa

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Merkitykset valokuvassa (esim. Roland Barthes 1985) & niiden tulkinta (pyri soveltamaan teoreettisia lähtökohtia perustellun luovasti suhteessa esim. tutkijan omaan ääneen): Studium: Yhteisen kulttuurin pohjalta nouseva valokuvan kiinnostavuus Valokuvan yleinen sitoutuminen & valokuvaajan pyrkimysten kohtaaminen Punctum: Hyvän valokuvan hätkähdyttävä & valppauden herättämä yksityiskohta Nousee kuvasta esille häiriten studiumin harmoniaa

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Amerikk. filosofi Charles Sanders Peirce (1839 1914) kehitti semiotiikkaa (= merkkioppi): Merkillä aina objekti, johon merkki viittaa & jonka tutkija tulkitsee Merkkejä ovat: Indeksi = merkin ja objektin välinen reaalinen, kausaalinen yhteys (esim. savu tulen merkkinä) Ikoni = merkin ja objektin yhdennäköisyys (esim. esittävä kuva kohteensa merkkinä) Symboli = merkin ja objektin sopimuksenvaraisuus (esim. sanat/käsitteet kohteensa merkkinä)

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Merkitysten (luovaa) tulkintaa siis tarvitaan yksi teorialähtökohta merkityksen tulkintaan: Sen merkitystä, mitä taiteilija [valokuvaaja, kirjoittaja, tutkija, lisäys VY] tulee sanomaan, ei ole missään, ei olioissa, jotka eivät vielä ole merkitystä, eikä hänessä itsessään, hänen artikuloimattomassa elämässään. Jo rakentuneen järjen piiristä, joka sulkee sivistyneet ihmiset sisäänsä, hän vetoaa sellaiseen järkeen, joka sulkee sisäänsä omat alkuperänsä. (Merleau- Ponty 2012, 135) ruumiillinen tietäjyys

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Tutkimuspäiväkirja oman äänen rönsyinen foorumi (esim. treenikirjoittaen) Vapaampi tai muodollisempi valitse mieluisin tapasi kirjoittaa Myös (perusteltuna) tutkimusaineistona

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Onko seuraavassa kyse aukikirjoitetusta rönsystä? Tutkimuspäiväkirjastani löytyy merkintä ensimmäisestä tekemästäni haastattelusta helmikuulta 2003. Ensivaikutelmani olivat kammottavat: minusta tuntui että se, mitä olimme keskustelleet, ei lainkaan vastannut tutkimukselleni asettamiani lähtökohtia, enkä saanut tutkimukseeni osallistuvaa puhumaan haluamistani asioista. (Mari Mäkiranta 2008, 56)

4. Tutkijan epäpuhdas tietäjyys ja oma/omin ääni Pohdi hetki Maria Peuran (2012) ajatusta rehellisestä kirjoittamisesta. Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi seuraavista: Paljastamiseen/kirjoittamiseen liittyvän häpeäntunteen ja pelon ylittäminen. Kirjoittaja ja kirjoittaminen jatkuvana keskeneräisyytenä.

5. Nomadinen kuljeskelu Tietäjyyksien eroihin leikkautuva nomadinen kuljeskelu Intersektionaalisuus = erilaisten erojen huomioiminen, leikkaaminen, risteäminen ja yhteisvaikutus (mm. sp, seksuaalisuus, luokka, taloudelliset resurssit, kulttuurinen pääoma, ikä, uskonto, etnisyys, ihonväri, maantieteellinen paikantuminen) Intersektionaalisuus leikkaa marginaaliin ja marginaalisuuden käsitteisiin ja käytänteisiin Marginaalisuus = viittaa johonkin keskuksen, ytimen tai valtavirran ulkopuoliseen alisteinen asema suhteessa hallintaan/valtaan Marginaalin alisteisuus suhteessa hallintaan/vallankäyttöön merkitsee myös marginaalissa itsessään tuottuvaa valtaa ja valtasuhdetta marginaalin voimaa

5. Nomadinen kuljeskelu Valtaa itsessään tuottavan marginaalin toimijuus kytkettävissä ruumiillista tietäjyyttä moninaistavaan intersektionaalisuuteen syntyy eroja kantavia/keskenään ristiriitaisia ja jännitteisiä tietäjyyksiä mahdollisuus tietoon ja tietäjyyksiin, joita marginaalin ulkopuolinen (valta) tietäjyys ja tieto ei samoin tunnista mahdollisuus monenlaisiin omaäänisyyksiin

5. Nomadinen kuljeskelu Omaäänisyys kiinnittyneenä kuljeskelemassa nomadismia seikkailuna kuljeskella paikallaankin vapaana Gilles Deleuze & Félix Guattari (1992) rihmastokirja ja kirjoittaminen, jossa rihmasto merkitsee moneutena erilaisten ketjujen yhdistämistä Rihmasto kirja voi muodostaa rihmastoja maailman kanssa Rihmasto maailmallisen jäljenteen sijaan jatkuvasti muuttumaan valmis kartta kartta säilyy avoimena, yhdistettävissä ja hajotettavissa olevana

5. Nomadinen kuljeskelu Rihmastokirja merkitsee muuttuvana moneutena nomadisen ja rihmastollisen kirjoittamisen mallia, jossa (sinulle) sopivia kirjoja siteerataan vain rakkaudella Rosi Braidotti (1994, 2011): nomadinen tutkiminen ja kirjoittaminen erojen leikkaama nomadinen subjekti voi tutkia, tietää ja kirjoittaa tietämisestään nomadisesti kuljeskellen, erilaisten, keskenään ristiriitaistenkin teorioiden ja kokemusten lähtökohdissa ja lähtökohdista Ikävalko & Kurki (2014): nomadinen tutkiminen ja kirjoittaminen tutkimuksen rajoilla kuljeskelua voidaan avautua myös tiedollisesti epävarmaan

5. Nomadinen kuljeskelu uudenlaiset (vielä tuntemattomat) tietäjyydet ja tiedot voivat avautumaan tietämään sekä unohtamaan tietämisensä Gaston Bachelard (2003): ei-tietämys merkitsee vain vaikeaa tekoa jossa tieto ylitetään. tieto/tietäjyys jatkuvaa keskeneräisyyttä ja tulemisen tilaa

5. Nomadinen kuljeskelu Pohdi hetki Gaston Bachelardin (2003) esittämää ajatusta ei-tietämisestä, ei-tietämyksestä, joka merkitsee vain vaikeaa tekoa jossa tieto ylitetään. Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi siitä, miten ymmärrät kyseisen ei-tietämisen. Millä tavoin voisit avautua (tutkimus)kirjoittamaan ei-tietämisestä(si)?

6. Poeettinen hengitys Poeettinen runomuotoinen kieli yhtenä tyylillisenä tieteellisen kirjoittamisen tapana: Poeettisen kielen perusteltu soveltaminen (leikkaavina) painotuksina esim.: 1. Aineiston analyyttinen lähtökohta 2. Tutkijan/tutkittavien omaan (/omin) ääneen kytkeytyvä lähtökohta

6. Poeettinen hengitys 1. Poeettinen kieli aineiston analyyttisenä lähtökohtana: Esim. poeettinen narratiivinen analyysi (ks. Laurel Richardson 1992; Jaana Saarinen 2003) haastattelun litteroinnissa kadotetun puheen rytmin, toistojen, taukojen, epäröinnin, innostuksen ja jopa hengityksen tavoittelu

6. Poeettinen hengitys Jaana Saarinen (2003, 153) haastattelun poeettinen narratiivinen analyysi: Mari: En edes kirjoittanut ensimmäistä väikkärin tekstiä täällä, vaan kotona. Se on mun mielestä tärkeää mainita tässä sun työssä, tässä haastattelussa. Musta tuntuu, kun mä tulen tänne, niin mun ajattelu loppuu. [nauramme yhdessä] Kun mä luen omaa tekstiäni, niin mä kirjoitan paljon vapaammin ja rohkeammin kotona.

6. Poeettinen hengitys 2. Poeettinen kieli tutkijan/tutkittavien omaan (omin?) ääneen kytkeytyvänä lähtökohtana eleenä maailmaan: Maurice Merleau-Ponty (1962; Yliraudanjoki 2010) puhe ilmaisee ensisijaisesti tunnetta ja asennetta maailmaan ilmaisun paradigmana toimii parhaiten poeettinen kieli deskriptiivisen kielen sijaan Jacques Derrida (esim. 2003; Hanna Guttorm 2014) dekonstruktion tapahtuminen ja akateemisen(kin) kirjoittamisen/tietämisen tapahtuminen toisin myös runomuotoisena

6. Poeettinen hengitys Yliraudanjoki (2010, 157) poeettinen kieli tutkijan tunteena ja asenteena maailmaan/maailmassa: Perjantaina 16.8.2002 (Kenttäselonteot) tunnit, välitunnit, ruokatunnit massa vaeltaa seisot portaiden alla katsot minuun suurilla silmilläsi voi, kuinka haluaisin tulla juttelemaan kanssasi sanot vain kohteliaasti, näkemiin

6. Poeettinen hengitys Pohdi hetki poeettista kieltä tieteellisen kirjoittamisen tapana. Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi seuraavista: Miten voisit hyödyntää poeettista kieltä tutkimuskirjoittamisessa? Laadi muutaman sanan poeettinen kuvaus itsestäsi tieteellisenä tutkijana/kirjoittajana.

7. Kirjoittaminen maalaamisena Kirjoittamista maalaten Writing as Painting: Intuitiivisesti assosioiva kirjoittamisen metodi ja tyyli (Yliraudanjoki 2013, 2016) teoreettinen kiinnittyminen ruumiillinen tietäjä avautuu tekstin luennan pohjalta tietämään tietämisestään luetun ruumiillinen, kaiuttava elvyttäminen ja kirjoittaminen Aiheesta kirjoitetaan teorian virittämänä intuitiivisesti assosioiden kirjoittamalla maalaten (ruumiinfenomenologia poststrukturalismi) Haen avautumaan jäävää tietoa, maailmaa ja tietäjyyttä johonkin uuteen?

7. Kirjoittaminen maalaamisena kohti kirjoittaminen ( ) maalatakseen parastaan on pakko mennä kohti kipua, tyhjyyttä ja epävarmuutta (Yliraudanjoki 2016) Kirjoittaminen alkaa merkitä säteilevän salaisuuden tavoittelua (Cixous 2008) kirjoittaminen on jatkuvaa kääntämistä kirjoittajaan vetoavan pakenevan salaisuuden tavoittelua Ruumiillinen tietäjyys intuitiivinen luottamus

7. Kirjoittaminen maalaamisena Luvussa tieto (Yliraudanjoki 2013, 2016, suom. VY): ( ) Harvoin avautuu selkeä hetki, jossa säröni löytää mielekkyyden ja alkaa kuljettaa. Nyt se avautuu vanhana ja tuoreena. Kaikki on selvää yritän tarttua vapaana liehuvan liepeestä. Tiedän, mitä tieteellinen kirjoittaminen merkitsee, vaikka sanani jäävät tukahtuen. Kurkkuani kuristaa katsoessani seinällä olevaa maalausta. Maalauksen jokainen herkkä siveltimenveto häikäisee näkemättömiä silmiäni. Yritän muistella sokean ystäväni sanoja kun hän kertoo, ettei tiedä miltä suopursu näyttää. Miten laulaa suopursusta ja suosta, jotka elävät pimeässä. Hän opastaa minua ottamaan käteeni siveltimen, jolla vetää näkyviksi hauraat ja vahvat viivat: Kasta siveltimesi rohkean ruumiisi musteella aloita kielesi kääntäminen. ( )

7. Kirjoittaminen maalaamisena Pohdi hetki kirjoittamista säteilevän salaisuuden tavoitteluna (Cixous 2008). Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi kirjoittamisesta(si) jatkuvana kääntämisenä kirjoittajaan vetoavan pakenevan salaisuuden tavoitteluna.

8. Performatiivinen kirjoittaminen Performatiivisen kirjoittamisen (esim. Pollock 1998; Pelias 2014) juuret postmodernin poikkitieteellisissä lähtökohdissa ruumiillisuutta unohtamatta Performatiivinen kirjoittaminen on kirjoittamisessa tapahtuvaa viittauksenomaista reagointia suhteessa aiheen virittämiin eroihin ja yhtäläisyyksiin viittauksenomaisuus vihjaavuus itsessään tilaa toisin tietämiselle (myös nomadisen kuljeskelevassa merkityksessä) kohti uutta (maailmaa)

8. Performatiivinen kirjoittaminen Performatiivinen kirjoittaminen dynaamisena reagointina kirjoittamista enemmän kirjoittamista tavoin, joka on liikaa suhteessa akateemisten normien mukaisiin esityksiin saa kirjoittamisen ja tekstuaalisuuden puhumaan esimerkiksi mielihyvästä, mahdollisuudesta, katoamisesta ja jopa kivusta saa kirjoittamisen puhumaan niille, niistä ja niiden kautta saaden kirjoittamisen tapahtumaan

8. Performatiivinen kirjoittaminen Kuusi ekskursiota performatiiviseen kirjoittamiseen: 1. Mieleen palauttavaa ja jostakin muistuttavaa metaforat (esim. tutkiva lehmä(ni)) 2. Metonyymisyys kirjoittaminen osittaisesti tai epätäydellisesti tulkiten ja kuvaten eroa kielellisen symbolin sekä kohteensa välillä kielen kohde on läsnä kohteen poissaoloa, siihen liittyvää eroa, ilmaisevissa sanoissa 3. Subjektiivisuus olemisen ja tietämisen suhde minäkeskeisyydestä me-mahdollisuuksiin 4. Performatiivinen kirjoittaminen samanaikaisesti mikro- ja makrotasolla (hlökohtainen poliittista ja poliittinen hlökohtaista)

8. Performatiivinen kirjoittaminen 5. Siteeraavuus maailmaan sisältyvien toistojen (esim. identiteettiin, historiaan ja kulttuuriin liittyen) uudelleen kirjoittamista eroja luvaten toistot ja erot aina epätäydellisiä mutta sellaisenaan riittäviä 6. Seuraamuksellisuus kieli ja kielenkäyttö toiminnallinen vaikuttamisen väline pyritään muutokseen asioiden toteutumiseen

8. Performatiivinen kirjoittaminen (Yliraudanjoki 2016): Matilda: Luovan kirjoittamisen on siis sisällettävä tiedettä ollakseen luovaa tieteellistä kirjoittamista. Virpi: Juuri niin Matilda. Ja mielellään tieteenfilosofisen perustellusti. Siitä samasta tutkiva lehmä(ni) kirjoittaa sonnillekin. Ajatellen kontrolloivaa runosonnia suurella lämmöllä. Muistellen jokaista intensiivistä ja säkenöivää katsetta, jota eivät vain tunnu loppuvan. Niistä tutkiva lehmä(ni) voisi kirjoittaa joskus romaanin, mutta aina se jää toiseen kertaan.

8. Performatiivinen kirjoittaminen Pohdi hetki performatiivisen kirjoittamisen lähtökohtia ja piirteitä. Kirjaa muutamalla virkkeellä ajatuksiasi performatiivisesta kirjoittamisesta, jota voisit soveltaa omassa tutkimuskirjoittamisessa.

9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin Kirjailija, kuvataiteilija ja kirjoittamisen opettaja Natalie Goldbergin kirjoittamista käsittelevät hauskat, helppolukuiset ja antoisat kirjoittamisen oppaat ovat erittäin suosittuja kirjoittajien keskuudessa (ks. lähdevinkit materiaalin lopussa).

9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin Oletko kuullut Natalien itsensä puhuvan kirjoittamisesta? https://www.youtube.com/watch?v=gf mfc_8mmde&list=plbb8220a20235 5668

9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin Treenikirjoittaminen (ajastettu harjoitus): Treenikirjoittaminen ohjaa olemaan yhteydessä omiin alkuajatuksiin, hyväksymään ne ja kirjoittamaan niistä. Treenikirjoittamisen voi aloittaa suorittamalla kirjoitusharjoitus tietyssä ajassa, esimerkiksi 10 minuuttia. Jos se tuntuu sopivalta, pitäydy siinä. Jos se tuntuu epäsopivalta, muuta harjoitusaikaa. Valitse aihe / sana / virke harjoitukselle. Voit sopia itsesi kanssa treenikirjoitustreffit jossakin kivassa paikassa kokeile ja muista säännöt:

9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin Säännöt treenikirjoittamisessa pyri kirjoittamaan sääntöjen mukaisesti aiheen synnyttämän alkuajatuksesi vetoisesti: 1. Pidä kynä liikkeessä (tai sormet näppäimistöllä) koko harjoitusajan. 2. Luovu kontrollista. Älä yliviivaa tekstiä. 3. Täsmennä. Tarkenna. 4. Älä ajattele (liikaa). Tartu energisoivaan alkuajatukseen. 5. Unohda kielioppi. Ehdit hioa tekstiä (myöhemmin) tarpeen mukaan. 6. Anna itsellesi lupa kirjoittaa roskaa parastasi. (Sisäinen sensori tuomitsee parhaasi roskaksi.) 7. Mene ytimiin. Kirjoita kohti tunteita (esimerkiksi pelkoja, iloja) herättäviä asioita. Niissä on energiaa ne vapauttavat energiaa. Kokeile.

9. Treenikirjoittamalla omaäänisiin aarteisiin Treenikirjoittaminen: Auttaa tunnistamaan sisäisen sensorin tuomarointia (se ei koskaan jätä sinua) ja helpottaa kirjoittamaan kohti omaa ääntä Ohjaa alkuajatusvetoiseen kirjoittamiseen ja helpottaa kirjoittamaan kohti omaa ääntä Vapauttaa kirjoittamisen lukkoja kokeile treenikirjoittamista myös tutkimuksesi (mahdolliseen) jumikohtaan liittyvästä aiheesta, sanasta tai virkkeestä välitön apu Tutkimuspäiväkirja & treenikirjoittaminen

Lopuksi Luova tieteellinen kirjoittaja: Lunasta lupasi kirjoittaa avaa ja perustele tutkimukselliset lähtökohtasi ja valintasi, kuuntele itseäsi, tiedä, ole rohkea, kirjoita kohti kipua, tyhjyyttä ja epävarmuutta. Sinä tiedät ja osaat.

ja aluksi Yksinäisyyttä ei löydetä, se luodaan. Yksinäisyys luo itse itsensä. Minä loin sen. Koska olin päättänyt että täällä minun on oltava yksin, että minun täytyy olla yksin voidakseni kirjoittaa. Niin siinä kävi. Olen ollut yksin tässä talossa. Sulkeuduin tänne pelkäsin myös, totta kai. Ja sitten aloin rakastaa taloani. Tästä tuli kirjoittamisen talo. Kirjani lähtevät täältä, tästä valosta myös, puutarhasta. Valosta joka heijastuu lammesta. Tarvitsin kaksikymmentä vuotta ennen kuin pystyin kirjoittamaan sen, minkä äsken sanoin. (Marguerite Duras 2005)

Lähdevinkkejä (myös luennon lähteitä) Andersson, Claes 2004. Luova mieli. Kirjoittamisen vimma ja vastus. Helsinki: Kirjapaja Oy. Antoniou, Maria & Moriarty, Jessica 2008. What can academic writers learn from creative writers? Developing guidance and support for lecturers in Higher Education. Teaching in Higher Education 2, 157 167. Autti, Mervi 2010. Etsimessä neitikulttuuri. 1900-luvun alun valokuvaajanaisia Rovaniemellä. Acta Universitatis Lapponiensis 178. Helsinki: Musta Taide. Bachelard, Gaston 1957/2003. Tilan poetiikka. Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Tarja Roinila. Helsinki: Nemo. Cixous, Hélène 1993. Three Steps on the Ladder of Writing. Kääntäneet Sarah Cornell ja Susan Sellers. New York: Columbia University Press.

Lähdevinkkejä (myös luennon lähteitä) Cixous, Hélène 2008. White Ink. Interviews on sex, text and politics. Susan Sellers (toim.) New York: Columbia University Press. Cixous, Hélène 2013. Medusan nauru ja muita ironisia kirjoituksia. Suomentaneet Heta Rundgren & Aura Sevón. Helsinki: Tutkijaliitto. Clark, Romy & Ivanič, Roz 1997. The Politics of Writing. London and New York: Routledge. Crotty, Michael 1998. The Foundations of Social Research. Meaning and perspective in the research process. London: Sage. Derrida, Jacques 2003. Platonin apteekki ja muita kirjoituksia. Helsinki: Gaudeamus. Duras, Marguerite 2005. Kirjoitan. Suomentanut Annika Idström. Helsinki: Like. Eco, Umberto 1990. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suomentanut Pia Mänttäri. Tampere: Vastapaino.

Lähdevinkkejä (myös luennon lähteitä) Elbow, Peter 2000. Everyone Can Write. Essays Towards a Hopeful Theory of Writing and Teaching Writing. New York, Oxford: Oxford University Press. Eskola, Antti 2008. Tutkijan ääni vai oma ääni? Teoksessa Kirsti Lempiäinen, Olli Löytty & Merja Kinnunen (toim.) Tutkijan kirja. Tampere: Vastapaino, 211 218. Goldberg, Natalie 2004. Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämää. Suomentanut Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen. Helsinki: Kansanvalistusseura. Goldberg, Natalie 2006. Lukeva mieli. Tekstin arkkitehtuuria etsimässä. Suomentaneet Niina Hakalahti ja Jyrki Tuulari. Helsinki: Kansanvalistusseura. Goldberg, Natalie 1986/2008. Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle. Suomentaneet Niina Hakalahti & Jyrki Tuulari. Helsinki: Kansanvalistusseura.