KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

Transkriptio

1 KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE IHAN LYHYT JOHDANTO KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI 2 1

2 JOKAINEN VOI OPPIA OPETTAMAAN NIIN, ETTÄ VAPAUTTAA OPETTAESSAAN. LUONTEVIMMIN TUON OPIN PYSTYVÄT OMAKSUMAAN NE MEISTÄ OPETTAJISTA, JOTKA USKOVAT MYÖS, ETTÄ KUTSUMUKSEMME ON AINAKIN OSITTAIN PYHÄ; NE, JOTKA AJATTELEVAT, ETTÄ TYÖSSÄMME EI OLE KYSE PELKÄSTÄÄN TIEDON JAKAMISESTA VAAN OSALLISTUMISESTA OPPILAIDEMME ÄLYLLISEEN JA HENKISEEN KASVUUN. (BELL HOOKS 2007, 41) 3 TAUSTAKSI I: MÉTODO PAULO FREIRE Brasilialainen kasvatustieteilijä Paulo Freire ( ) kehitti Método Paulo Freireksi kutsutun lähestymistavan lukutaidon opettamiseen 1960-luvulla. Menetelmän perustana oli sanojen yhteiskunnallisen merkityksen etsiminen Lähtökohtana oppijoiden omat todelliset kokemukset Ei opiskeltu vain kieltä vaan myös maailmaa lukutaidon yhteys arkipäivän toimintaan Kriittiseen tietoisuuteen kasvaminen (conscientização) > kasvu yhteiskunnalliseen ja poliittiseen muutokseen osallistuviksi kollektiivisiksi toimijoiksi Osin menetelmä on jo todettu vanhentuneeksi, mutta sen perusperiaatteet ovat relevantteja edelleen 4 2

3 TAUSTAKSI II: SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN PÄHKINÄNKUORESSA Sosiokulttuurinen innostaminen on Filosofis-metodologinen lähestymistapa kasvatukseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja kulttuurityöhön Yksittäisten ihmisten, ryhmien tai instituutioiden toteuttamaa toimintaa jossakin yhteisössä, jollakin tietyllä alueella. Sen keskeinen tavoite on edistää yhteisön jäsenten aktiivista osallistumista omaan sosiaalisen ja kulttuurisen kehittymisensä prosessiin. (Trilla 1997, 26) Keskeinen tavoite on se, että tullaan tietoisiksi omasta roolista yhteisöissä, yhteiskunnassa ja maailmassa (Kurki 2006, 20) osalliseksi kasvaminen Innostaja on mahdollistaja 5 Google-kuvahaku: animación sociocultural 6 3

4 INNOSTAMINEN JA INNOSTUMINEN EIVÄT OLE VAIN VIIHDYTTÄVÄÄ PUUHAILUA vaan: Uusien perspektiivien avautumista: tietoiseksi tulemista omasta historiallisesta roolista Luovuuden kehittämistä ja kehittymistä Sosiaalisen kommunikaation ja ihmisten välisten tasavertaisten suhteiden edistämistä Motivoitumista yhdessä toimimiseen ja yhteiseen liikkeelle lähtemiseen > aktiivisiksi toimijoiksi kehittymistä, uuden osallistuvan kulttuurin vahvistumista 7 KIELI-INNOSTAMINEN MITÄ SE VOISI OLLA? Kieltenopiskelun kontekstualisointia? Sisältöjen kiinnittyminen vahvemmin oppijoiden kulttuurisiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin Yhteiskunnallista viritystä kielten opiskelussa? Ei vain kielen vaan myös toimijuuden opiskelua Lähtökohdaksi yhdessä tapahtuva tutustuminen niihin (yhteiskunnallisiin) lähtökohtiin ja ympäristöihin, joissa opiskelu tapahtuu ja opetussisältöjen rakentaminen niiden varaan Dialogisuutta ja yhdessä tekemistä? Luovat menetelmät osana kielen opiskelun prosessia? Jne. 8 4

5 MITEN KIELI-INNOSTAMISTA VOISI KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTTAA? Sen miettiminen yhdessä, miten kieltä haluttaisiin oppia ja opiskella? Yhteisten (luovien) projektien toteuttaminen? Opettajan ja oppilaiden roolien rikkominen? Kuljeskelu? Ympäröivään yhteiskuntaan, sen hyviin puoliin ja haasteisiin, tutustuminen liikkeelle lähtemällä? Huomioiden, haastattelujen, pohdintojen tekeminen ja niiden jakaminen? Opettamisvaihdot? kaikki osaavat jotakin, jota voisivat opettaa muille 9 LOPUKSI Kielten opiskelu kuten kaikki opiskelu on aina poliittista eli yhteiskunnallisesti sitoutunutta. Maailman opettelua, ei ainoastaan sanojen ja sääntöjen Kieliopetuksella kuten kaikella kasvatuksella tehdään aina jotain myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Neutraalia se ei ole koskaan. Luiskahtaako kieliopetus erityisen helposti pankkikasvatukseksi? Annetaanko kielten opiskelua sen tavoitteita ja pedagogiikkaa ohjata liikaa sen, että oppimista pitää jotenkin mitata? Heiluttaako häntä koiraa? 10 5

6 KIITOS! 11 LÄHTEITÄ MM. Freire, P. (2005). Sorrettujen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. hooks, b. (2007). Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura. Kurki, L. (2006). Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Spener, D. (1990). The Freirean Approach to Adult Literacy Education. National Center for ESL Literacy Education