Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Transkriptio

1 Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin seikkoihin. 3) Esitystapa kertoo asian syvällisestä ymmärtämisestä: kirjoittaja ei kopioi ajatuksia eikä sanoitusta vaan muokkaa tietoa pohtien, arvioiden ja vertaillen. 4) Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen ja kiinteä. 5) Kirjoitustapa on persoonallisenakin neutraali, konkreetti, objektiivinen sekä asiallisen erittelevä. Väitteiden perustelut ovat pitäviä ja riittäviä. 6) Esseeteksti on hyvin kirjoitettu, yleistajuisen selvä ja ytimekäs.

2 OPISKELUESSEEN RAKENNE 1) Johdanto - Lyhyt - Kysymyksenasettelu - Tutkimustehtävä - Keskeiset käsitteet - Virittää lukijan mielenkiinnon 2) Käsittely - Valitun käsittelytavan ja näkökulman mukaan - Väliotsikot - Selkeys ja johdonmukaisuus: rakenne - Omakohtainen pohdinta vs. referointi (vältä pinnallista referointia!) 3) Johtopäätökset - Edellä esitetyn tiivistys - Mahdollisuus oman ajattelun esittämiseen, omien oivallusten tekemiseen ja persoonalliseen otteeseen - Uusien mahdollisten näkökulmien herättäminen (pohdinta, vertailut tms.) - Jää lukijalle viimeiseksi mieleen: panostaminen myös ilmaisuun ja tyyliseikkoihin

3 Otsikointi - Kaksi päätehtävää: herättää lukijan kiinnostuksen ja kertoo jotain olennaista kirjoituksen sisällöstä. - Otsikointi parantaa tekstin luettavuutta. Väliotsikot jäsentävät myös tekstiä rakenteellisesti ja helpottavat esseen kirjoittamisen suunnittelua (suunnitteluvaihe). - Lyhyt, mutta tarkka otsikointi - Haasteena otsikon informatiivisuus - kielellinen iskevyys - Pääotsikon pitäisi ilmaista, mistä tutkielman sisällössä on kysymys - Tiivis ja havainnollinen nimi tai otsikko ei sisällä yhtään turhaa sanaa eikä väljiä tai mutkikkaita rakenteita. - Nimen ja otsikon perään ei merkitä pistettä. Kysymysmuotoinen nimi ja otsikko sen sijaan päätetään kysymysmerkkiin. - Liian tiheällä otsikoinnilla ei saa pirstoa tekstin eheyttä. - Väliotsikon pitäisi ilmaista keskeinen sisältö käsiteltävästä asiakohdasta (sisältösanat). - Opiskeluesseetä laajemmassa tutkielmassa sisällysluettelo paljastaa otsikoiden sisällöllisen tarkkuuden, otsikoiden hierarkiasuhteet ja käsittelyn johdonmukaisen etenevyyden. - Lukujen otsikot kirjoitetaan samalla kirjasintyypillä kuin varsinainen tekstikin, mutta niiden kohdalla voidaan käyttää suurempaa pistekokoa ja myös lihavointia. Pääotsikot voidaan kirjoittaa suuraakkosin.

4 Lainaukset Suora laina on paikallaan: 1) jos lähteen tyyli tai sananvalinta on syystä tai toisesta niin osuva tai omaperäinen, että haluat välittää kirjoittajan äänestä näytteen 2) jos lähteen sanoma on niin merkittävä tai kiistanalainen, että haluat säilyttää sen muuttumattomana (esimerkiksi eritelläksesi tai kommentoidaksesi kirjoittajan ajatuksia tai sanankäyttöä) 3) jos lähde on niin arvovaltainen (esimerkiksi virallinen), että haluat olla varma sanoman säilymisestä muuttumattomana. 4) jos lähteen sanamuoto on muista syistä säilytettävä muuttumattomana. Typografisia havainnollistamiskeinoja alleviivaus: käytetään nykyisin hyvin vähän tekstissä kursivointi: käytetään alleviivauksen tilalla korostamaan tekstissä tai lähdeaineistossa jotain ilmaisua. lihavointi: melko vahva havainnollistamisen keino, jota syytä käyttää säästeliäästi. Joskus sitä on käytetty eräänlaisena väliotsikoiden vastineena tai käsitteiden korostamisessa.

5 AIHEEN VALINTA Yleistä: - Työn toteuttaminen annetun aikataulun puitteissa ohjeissa sovitussa laajuudessa - Jos aihe paljastuu jo esseen suunnittelun alkuvaiheessa liian vaikeasti toteutettavaksi, niin on parempi vaihtaa aihetta, kun pitää alkuperäisestä aiheesta jääräpäisesti kiinni - Tutkielmani on vain yksi näkökulma valittuun aiheeseen. Aiheen valinnan taustalla vaikuttavia tekijöitä: - aiheen yleinen kiinnostavuus - lukeneisuus - tehtävänasettelu Lähtökohta: - kartoita, mitä jo tiedät aihepiiristä, joka sinua kiinnostaa (listaa ja luokittele lupaavia teemoja) Johtoajatus: - tutkimuskirjallisuuden ja aineiston pohjalta kiteytetty tutkimuksen perusidea, tarkoitus, näkökulma ja käsittelyn rajaus (Hirsjärvi) - kiinteä virkemuoto - pitäisi ilmaista yksityiskohtaisesti mutta tiiviisti tutkimuksen perusidea, tarkoitus, näkökulma ja käsittelyn rajaus. - johtoajatus ohjaa myöhempää työskentelyä - Esim. aihepiiri = Korkeakouluopetuksen kehittäminen ja erityisesti luento-opetus. Johtoajatus: Luento-opetusta voi kehittää siten, että vähemmällä luennoimisella päästäisiin parempiin tuloksiin.

6 Aiheita, joita on syytä välttää - Aihe on liian laaja pienimuotoiseen tutkielmaan - Lähdekirjallisuuden saatavuus - Aihe ei selkiydy alustavan tarkastelun aikana (jäsennys ja rajaus) - Liian emotionaalisia aihepiirejä on syytä välttää (objektiivisuus ja kriittisyys) - Aivan uusien, aikaa vievien taitojen hankkimista edellyttävät aiheet (kielitaitovaatimukset tms.) Sopivan esseekirjallisuuden löytäminen - aihepiirin mukainen rajaus - opintokokonaisuuksien tenttikirjat - Google-haut - aihepiiriin perehtyneiden tutkijoiden tuotantoon perehtyminen (kirjastotietokannat, kotisivut, julkaisutietokannat esim. Julki) - sisällysluettelot ja kirjojen takakannet kertovat tutkimuksen tarkoituksesta ja siinä käsiteltävistä asioista (syvällisemmin: johdantoosuudet) - lähdeviitteissä ja lähdeluetteloissa mainitut teokset, jos 1. kirja on jo valittu - ohjaajan vinkit (tarvittaessa jatkokysymykset) - debatti/ jännite tutkijoiden tulkintojen ja näkökulmien välillä ( kiistellyt aihepiirit: 2. maailmansota, suomettuminen jne.)

7 Kirjallisuutta: Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi; Remes; Sajavaara) Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn (Viskari, Sinikka) Tekstiä tekemään! - kirjoittajan opas (Luukkonen, Marsa)