Iäkkäiden krooniset sairaudet ja tapaturmat. Konsensus Geriatria 6.2.12 Pentti Koistinen LT, ylilääkäri, Oulun kaupunginsairaala



Samankaltaiset tiedostot
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Terveelliset elämäntavat

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Kainuun omahoitolomake

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Tietoa eteisvärinästä

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta. LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Tyypin 2 diabetes sairautena

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alkaen 65 vuotta täyttävät syntyneet 3438 kävijää % ikäryhmästä joista miehiä %

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

Miten elämänhallintaa voi mitata?

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Onko testosteronihoito turvallista?

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Transkriptio:

1 Iäkkäiden krooniset sairaudet ja tapaturmat Konsensus Geriatria 6.2.12 Pentti Koistinen LT, ylilääkäri, Oulun kaupunginsairaala

2 Kuolleisuus tavallisiin kansantauteihin Meretoja A. Duodecim 2012;128:139-45 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

3 Krooniseen sairauteen liittyvä toimintakyvyn vaje Jagger et al J Gerontol Med Sci 2007;61A:406-14 Ääreisvaltimon ahtauma Diabetes AVH Muistisairaus Huonontunut näkö COPD Sepelvaltimotauti NAISET MIEHET Huono kuulo Artroosi 0 2 4 6 8 10 12 vuosia 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Verenkiertoelinten sairauksien ja diabeteksen ikävakioitu esiintyvyys (%) lääkärin kliinisen arvion perusteella (Terveys 2000). 4 30-64 65+ Miehet Naiset p 1 Miehet Naiset p 1 Sydäninfarkti 2,8 0,5 <0,001 19,2 8,3 <0,001 Angina pectoris 3,1 1,3 <0,001 * 22,9 18,8 0,053 Sydäninfarkti tai angina pectoris 4,4 1,6 <0,001 31,2 22,0 <0,001 Verenpainetauti 27,7 24,3 0,008 41,0 48,9 <0,001 Sydämen vajaatoiminta 1,4 1,1 0,386 14,1 15,5 0,413 Aivohalvaus 1,5 0,8 0,005 9,6 6,7 0,019 Diabetes 4,4 3,0 0,022 12,1 12,6 0,740 1 sukupuolten välinen ero * tilastollisesti merkitsevä (p<0,05) ikä-sukupuoliyhdysvaikutus

9 muokattavaa syytä selittää 94%(N)- 5 90%(M) sydäninfarktin riskistä väestössä! Riskitekijä, ja altistuksen aiheuttama.. (Interheart study.lancet 2004;364:937-52) 15.3.2012..lisäriski (56-63v) väestössä (PAR) Tupakointi 11 % 39 % Hedelmien ja kasvisten käyttö 8 % 13 % Vähäinen liikunta 38 % 38 % Runsas alkoholin käyttö 34 % 14 % Verenpainetauti 26 % 21 % Diabetes 21 % 13 % Vyötärölihavuus N>65v, M>55v (Lancet 2006;367:1054) N 51 % 32 % M 69 % 32 % Psykososiaaliset tekijät 67 % 24 % Apolipoproteiini B : apolipoproteiini A 48 % 37 % 5

Aivohalvauksen vuotuinen ilmaantuvuus Suomessa Meretoja A. Duodecim 2012;128:139-45 6 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

5-10 muokattavaa syytä selittää 80%- 90% aivohalvauksen riskistä väestössä! Riskitekijä, ja altistuksen aiheuttama.. (Interstroke study.lancet 2010;376:112-3) Verenpainetauti (ilmoitettu) Verenpainetauti (160/90)..lisäriski (7-66v) väestössä (PAR) 35 % 52 % Tupakointi 19 % Vyötärölihavuus 27 % Huono ravitsemus 19 % Vähäinen liikunta 29 % Diabetes 5 % Runsas alkoholin käyttö 4 % Sydänsairaus (rytmihäir., sepelvaltimotauti) 7 % Psyykkiset tekijät (stressi 5%, masennus 5%) 10 % Apolipoproteiini B : apolipoproteiini A 25 % 15.3.2012 Penti Koistinen 7 7

Aivohalvaus Suomessa 8 Ilmaantuvuus nykyään n. 11500/v Ikävakioitu ilmaantuvuus puolittunut 1970 luvulta Kuolleisuus alentunut merkittävästi 3kk kohtauskuolleisuus 40% (v.1974) -> 18% (v.2011) Aivohalvauspotilaiden määrä ei ole juuri lisääntynyt 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Terveet elämäntavat vähentävät 9 aivohalvausriskiä Zhang et al. Arch Int Med 2011;171:1811-18 Tutkittavina 36686 suomalaista 25-74v, joilla ei valtimotautia alkutilanteessa. Seuranta 13.7 vuotta, jolloin 1167 iskeemistä ja 311 hemorrhagista aivohalvausta. Vakioitiin ikä, sukupuoli, koulutus, suvun AVH- historia, DM, verenpaine ja kokonaiskolesteroli. Elämäntapamuuttujina (HLF) tupakointi, BMI, liikunta, hedelmät ja kasvikset ravinnossa, alkoholin käyttö (0-1 HLF= referenssi). Terveellisiä elämäntapoja N= 3 4 6 PAR % % % Kaikki aivohalvaukset ka. 26,3 43.8 54,6 Iskeeminen aivohalvaus ka. 22,7 45,3 59,7 Vuotava aivohalvaus ka. 35,0 35,0 36,1 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

10 Suomalaisten verenpainetaudin ikävakioitu esiintyvyys 30-64 65+ 30+ Miehet Mini-Suomi 16,1 20,9 17,2 Terveys 2000 26,8 41,8 30,1 Naiset Mini-Suomi 21,4 44,7 26,5 Terveys 2000 23,5 49,8 29,2

Verenpainetaudista 11 Käypä hoito 2009 Aikuisikäisten suomalaisten verenpaine on alentunut v.1980-2000 kaikissa ikäkohorteissa keskimäärin naisilla 16/8 ja miehillä 10/6mmHg Suomalaisten verenpainetaso on edelleen kansainvälisissä vertailuissa korkea N. 50% 35 64-v. suomalaisista, joilla verenpaine kertamittauksessa on yli 140 / 90 mmhg, on tietoisia kohonneesta verenpaineestaan Sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuus kaksinkertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmhg 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Iäkkäiden verenpainetaudista 12 Käypä hoito 2009 Iäkkäiden verenpainetaudin hoito vähentää aivohalvaus- ja sepelvaltimokuolleisuutta suhteellisesti saman verran Iäkkäiden verenpainetaudin hoitotavoite voi olla <150/85mmHg Hoito on yksilöllistä muut sairaudet ja kohde-elinvauriot huomioiden 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

The Salt-Shaking Year 2011 Salt hit the news a number of times in 2011, with studies reporting the hazards of both too much and too little sodium intake. This slideshow provides a quick overview of these stories as well as summaries of commentaries by experts who tried to put this news into perspective so you can advise your patients. http://www.medscape.com/features/slideshow/salt?src=mp&spon=34 13 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Salt Shakes the World, Not Just the United States 14 Some countries, including Japan, the United Kingdom, Finland, and Portugal, have reduced sodium intake in their populations through regulations on the salt content in and labeling of processed foods, in collaboration with the food industry and through public education. 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

15 Ikäjakauma aikuisiän diabeteksen 25 ilmaantuessa 20 15 10 5 0 18 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70 74 75 79 USA Suomi 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Keuhkoputkien ahtauman (FEV%<70) esiintyvyys (%). 16 COPD 65-74 75-84 85+ 65+ 1 30+ 1 Miehet 24,3 31,9 25,0 26,8 10,0 Naiset 11,4 19,0 27,6 14,4 5,2 p 2 <0,001 <0,001 1 ikävakioitu 2 sukupuolten välinen ero Astma 65-74 75-84 85+ 65+ 1 30+ 1 Miehet 6,7 9,1 9,1 7,4 4,1 Naiset 12,2 7,8 8,3 10,6 6,6 p 2 0,039* <0,001

Lihaskato on tavallistacopd:ssä Wilson DO et al. Am Rev Respir Dis1989;139:1435-8 Vestbo J et al. Am J Respir Crit Care Med2006;173:79-83 1 7 17 Lihaskato todettavissa 30%:lla COPD potilaista Alentunut aerobinen suorituskyky tyypillistä sydänperäinen kuolema 27%:lla Lihasvoimaharjoittelusta voi olla erinomaisen paljon hyötyä Celberg J and McIvor RA. Drugs Aging 2010;27:367-75 Borst SE. Age Ageing 2004;33:548-55 15.3.2012 Penti Koistinen

18

Murtumien absoluuttinen/suhteellinen määrä ja BMD 19 Siris ES et al, 2004

5 year incidence of hip fracture in postmenopausal women by score on fracture index (based on age, previous fracture, mother's hip fracture occurrence, weight, smoking, and ability to rise from a chair without hands). 20 Black DM, et al. Osteoporos Int 2001;12:519-28 Copyright 2008 BMJ Publishing Group Ltd.

Adjusted Annual Rates of Serious Fall-Related Injuries and Use of Medical Services per 1000 Persons 70 Years of Age or Older 21 Tinetti ME et al. N Engl J Med 2008;359:252-261

Age-adjusted incidence (per 100,000 persons) of fallinduced injuries in Finns aged 80 years or older in 1970 2009. Korhonen N et al. Age Ageing 2012;41:75-79 22

Fall-induced injuries among elderly Finns aged 80 years or older in 1970 2009 and prediction until the year 2030. 23 Korhonen N et al. Age Ageing 2012;41:75-79 The Author 2011. Published by Oxford University Press on behalf of the British Geriatrics Society. All rights reserved. For Permissions, please email: journals.permissions@oup.com

Tuki- ja liikuntaelimistön oireyhtymien yleisyys (%) lääkärin kliinisen arvion mukaan (Terveys 2000). Terveys 2000 Mini- Suomi 65-74 75-84 85+ 30+ 1 30+ 1 Selkäoireyhtymä Miehet 14,7 18,1 13,9 10,4 17,5 Naiset 18,1 15,1 13,0 10,6 16,3 Niskaoireyhtymä Miehet 11,8 12,7 5,8 5,3 9,5 Naiset 10,7 9,3 10,2 7,0 13,5 Lonkkanivelrikko Miehet 12,1 20,3 41,8 4,9 4,6 Naiset 11,6 20,0 24,6 4,0 5,5 Polvinivelrikko Miehet 10,6 16,3 45,8 5,3 5,5 Naiset 18,4 31,7 35,3 7,1 14,5 24

Edellytykset: Nivelkulumat ja liikunnallinen kuntoutus - Lihaskudosta ylläpitävä ravitsemus ja ruston ravitsemusta ylläpitävä dynaaminen kuormitus - Venyttelykin on liikuntaa (PNF) - Isometrinen voimaharjoittelukin on liikuntaa lihastasossa, vaikka nivelen liikkuminen on nolla. 2 5 25 Problematiikka: - Pallonivelissä lihakset ovat pääasialliset stabiloijat aktiivisen liikunnan aikana (esim. olkanivel, lonkkanivel) - Kantavissa nivelissä aloitetaan isometrisista harjoitteista - Nivelen liikerajoitus kuormittaa lihaksia epätasapainoisesti ja voi aiheuttaa haitallisen ryhtimuutoksen 15.3.2012 Penti Koistinen

Tieliikenteessä kuolleet ikäryhmittäin 100 v.2005-2010 26 80 60 40 20 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 yli 75 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2010 ennakkotietoja

Liikennekuoleman riski eri ikäisillä tienkäyttäjillä 27 Kuolemat/100 000 ikäryhmän asukasta, ka v2005-8 yli 65v 45-64v 25-44v 18-24v 10-17v Muu kulkun. Muu auto H-auto matk. H-auto kulj. M-pyöräilijä Mopoilija Pyöräilijä Jalankulkija 0-9v 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Kroonisten sairauksien ehkäisy terveissä 28 elämäntavoissa? Kaikki terveyttä edistävät elämäntavat toteutuvat amerikkalaisilla iäkkäillä vain n.12%:lla -(liikunta, tupakoimattomuus, hyvälaatuinen ruokavalio, terveellinen paino, kohtuullinen alkoholin käyttö). Pronk NP et al.am J Prev Med 2004;27:25-33 Miten suomalaisilla iäkkäillä? 12.10.2010 Pentti Koistinen OKS ylil

Wanhat ja nuoret! 2 9 29 15.3.2012 Penti Koistinen