HELSINGIN SUOMALAINEN YHTEISKOULU SYK STRATEGIA 2012



Samankaltaiset tiedostot
Opetushenkilöstö Punkaharju

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Laatua Siikalatvalla

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Perusopetus luokat

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

OPS Minna Lintonen OPS

1. Oppimisen arviointi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Luku 6 Oppimisen arviointi

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Itsearviointi ja laadunhallinta

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

HYVÄN KASVUN OHJELMA Palveluvaliokunta

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) Arto Nieminen ja Merja Wahra

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella luonnos

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

Ropeka. Taustakysymykset

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Vihreän yrittäjän asialla

Opetushallituksen kuulumiset

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Transkriptio:

1 HELSINGIN SUOMALAINEN YHTEISKOULU SYK STRATEGIA 2012 Liiteosan mittareiden päivitys 2012 Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 12.6.2012

2 SYK STRATEGIA 2012 ja sen tavoitteet Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun (SYK) strategia 2012 on valmisteltu koulun johtokunnan ja henkilökunnan yhteistyönä vuosien 2010-2012 aikana. Strategiassa esitetään koulun arvot koulun toiminta-ajatus (missio) vuoteen 2020 ulottuva koulun visio ja visioon liittyvät päätavoitteet ja niiden toteutumisen seuraamisessa käytettävät mittarit. Strategialla on kolme päätavoitetta. Se asettaa koulun yleiset tavoitteet ja on koulun toimivan johdon, johtokunnan ja hallituksen apuväline ja ohje koulun kehittämisessä. Strategian toisena tarkoituksena on tukea opettajia ja muuta henkilökuntaa heidän työssään ja ohjata kaikkien koulussa työskentelevien työtä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmanneksi se kuvaa koulun sidosryhmille, mihin suuntaan ja millä tavoin koulua halutaan kehittää ja miten tähän käytännössä pyritään. Koulun keskeiset sidosryhmät ovat sen oppilaat, opiskelijat ja heidän vanhempansa, koulun henkilökunta sekä Helsingin kaupunki SYK:n sopijakumppanina ja opetustoiminnan viranomaisena. Strategia liittyy SYK:n hyväksyttyihin opetussuunnitelmiin (perusopetus ja lukio) ja täydentää niitä. Strategia on kehittämistyökalu, ja se muuttuu SYK:n toimintaympäristön muuttuessa. SYK:n strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa koulun johtokunta. Muutokset valmistellaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

3 Koulun arvot terve itsetunto työn ilo oikeudenmukaisuus ja vastuuntunto kommunikointikyky luovuus SYK:n toiminta-ajatus SYK on oppimisen ja opetuksen laatuun ja yhteisöllisyyteen panostava kielipainotteinen yhtenäiskoulu, jossa jokaisen oppilaan ja opiskelijan yksilölliset kyvyt pääsevät kehittymään mahdollisimman hyviksi. Visio: SYK 2020 SYK on vuonna 2020 1. Yksityinen, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut, kielipainotteinen yhtenäiskoulu, jonka lukiossa on myös IB-linja 2. Koulu, joka tukee lasten ja nuorten persoonallista kehittymistä ja antaa laajan yleissivistyksen, vahvan suomalaisen identiteetin, hyvät kielelliset valmiudet sekä erinomaiset jatkokoulutusmahdollisuudet 3. Oppimistulosten perusteella vertailuryhmissään parhaimpiin kuuluva koulu, jossa voidaan hyvin 4. Edelläkävijäkoulu, joka tunnetaan innovatiivisuudesta ja opetusmenetelmien jatkuvasta kehittämisestä 5. Koulu, jossa on hyvä yhteishenki sekä avoin ja kannustava ilmapiiri 6. Koulu, jonka monipuoliset vahvuudet tunnetaan Suomessa ja ulkomailla 7. Koulu, jolla on oppimiseen ja kokeilemiseen kannustavat, erilaisia opetusmenetelmiä tukevat, oppimista edistävät, toimivat sekä ajanmukaiset tilat ja välineet. Vision mukaiset päätavoitteet Vision kohtiin 1 7 liittyy joukko päätavoitteita. Toiset päätavoitteet ovat yleisiä, toiset konkreettisempia. Osaan tavoitteista liittyy mittareita, joiden avulla voidaan seurata niiden tilaa ja toteutumista. Mittarit ovat tämän strategia-asiakirjan liitteenä. Päätavoitteita konkretisoidaan ja mittareita lisätään jatkuvasti strategiaa kehitettäessä. Tavoitteena on, että jokaiseen päätavoitteeseen on liitetty tärkeimmät mittarit vuoden 2012 aikana. Päätavoitteiden jälkeen on esitetty ne tavoitteiden osa-alueet ja mittarit, joiden kehittämiseen panostetaan ensimmäiseksi. Uudet mittarit liitetään tämän strategia-asiakirjan liitteeseen.

4 Päätavoite 1: Yksityinen, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut, kielipainotteinen yhtenäiskoulu, jonka lukiossa on myös IB-linja. 1) Kansallisten ja kansainvälisten yhteistyömallien kehittäminen 2) Monipuolinen verkostoituminen 3) Yksityisen koulun aseman säilyttäminen 4) Yhtenäiskoulumallin (perusopetus ja lukio) sekä lukion IB-linjan säilyttäminen ja kehittäminen 5) Kielipainotteisuutta tukevan soveltuvuuskoekoulun aseman säilyttäminen ja kehittäminen. Päätavoite 2: Koulu tukee lasten ja nuorten persoonallista kehittymistä ja antaa laajan yleissivistyksen, vahvan suomalaisen identiteetin, hyvät kielelliset valmiudet sekä erinomaiset jatkokoulutusmahdollisuudet. 1) Koulu, jossa jokainen löytää omat vahvuutensa ja jossa kannustetaan ilmaisemaan itseään 2) Yleissivistyksen painottaminen 3) Suomalaisen kulttuurin painottaminen 4) Äidinkielen valmiuksien painottaminen 5) Terveyden, hyvinvoinnin ja luovuuden kehittäminen 6) Monipuolinen oppiainetarjonta ja oppiainesisällöistä kumpuava muu kulttuurinen toiminta 7) Kielipainotteisuuden huomioon ottaminen oppilaaksiotossa (sekä aloittavat että paluuoppilaat). Päätavoite 3: Oppimistulosten perusteella parhaimpiin kuuluva koulu, jossa voidaan hyvin. 1) Valituilla oppimistulosten mittareilla vuosittain kansalliseen parhaimmistoon sijoittuva koulu (peruskoulu ja lukio) 2) Oppimistuloksiltaan kansainväliseen parhaimmistoon sijoittuva IB-lukio 3) Oppilaille/opiskelijoille jatko-opiskelupaikka toivomaltaan koulutusasteelta tai -alalta 4) Koulutetut, asiantuntevat ja motivoituneet opettajat sekä muu henkilökunta 5) Yhteistyöhön, yhteisöllisyyteen ja suvaitsevaisuuteen pohjautuva menestys sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja työyhteisön jäsenten hyvinvointi, jota seurataan ja mitataan laajasti eri tavoin.

5 Päätavoite 4: Edelläkävijäkoulu, joka tunnetaan innovatiivisuudesta ja opetusmenetelmien jatkuvasta kehittämisestä. 1) Suomen aktiivisimpiin kuuluva opetuksen ja pedagogisten menetelmien kehittäminen yhdessä opiskelijoiden ja oppilaiden kanssa 2) Opettajakunnan ammattitaidon kehittäminen ja aktiivinen kouluttautuminen 3) Toimiva ja uusia ideoita ja innovatiivisuutta aidosti tukeva palkitsemisjärjestelmä 4) Riittävä ja oppilaan kehitystason huomioon ottava valinnanvapaus ainevalinnoissa 5) Riittävät ja oppilaiden yksilöllisyyttä ja osaamista tukevat erityisopetus- ja tukiopetusmallit 6) Kenttäharjoittelukouluna toimiminen. Päätavoite 5: Koulu, jossa on hyvä yhteishenki sekä avoin ja kannustava ilmapiiri. 1) Säännöllinen ja toimenpiteisiin johtava työtyytyväisyysmittaus 2) Toimiva käytäntö oppilaspalautetta ja kehitysehdotuksia varten 3) SYK:n organisaation ja hallinnon toimintakuvaukset (esim. työnjako, rekrytointiprosessien kuvaus) 4) Toimiva ja avoin koulun johdon raportointi sidosryhmille: koulun toiminta, tavoitteiden saavuttaminen, strategian toteutuminen 5) Kaikilla osa-alueilla toimiva yhteistyö: henkilökunnan sisäinen, henkilökunnan ja oppilaiden välinen, oppilaiden keskinäinen sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö. Päätavoite 6: Koulu, jonka monipuoliset vahvuudet tunnetaan Suomessa ja ulkomailla. 1) Käytössä oleva SYK:n markkinointisuunnitelma uusia oppilaita ja rekrytointia varten. 2) Käytössä oleva SYK:n viestintäsuunnitelma. Päätavoite 7: SYK:lla on oppimiseen ja kokeilemiseen kannustavat, toimivat sekä ajanmukaiset tilat ja välineet, jotka tukevat erilaisia opetusmenetelmiä ja edistävät oppimista. Koululla on tiloja koskeva, jatkuvasti ajan tasalla pidettävä pitkän tähtäimen kehitys- ja ylläpitosuunnitelma.

6 SYK STRATEGIA 2012 Liite Strategian päätavoitteisiin 1 7 liittyvät mittarit ja niiden kehittäminen Päätavoite 1: Yksityinen, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut, kielipainotteinen yhtenäiskoulu, jonka lukiossa on myös IB-linja. Perusopetuksen ja lukion muodostaman yhtenäisen koulupolun turvaaminen : Vähintään 80 % peruskoulunsa SYK:ssa päättävästä ikäluokasta hakee 1. toiveenaan SYK:n lukioon (kielilinjat, IB-linja) Mittari 2 Rohkaistaan yhtenäiseen koulupolkuun. Perusopetuksen päättöarvioinnin toteutuminen kriteerien mukaisesti. Koulun henkilöstö ja opiskelijat verkostoituvat monipuolisesti Vähintään 10 ulkomaista vierailua SYK:ssa kunkin lukuvuoden aikana ja vähintään 10 SYK:n vierailua ulkomaisissa kohteissa kunkin lukuvuoden aikana. Uusia kontakteja hankitaan vuosittain ja on avoin uusille kontakteille. Oppilas-/opiskelijavaihdot ja opettaja-/rehtori-/asiantuntijavierailut Mittari 3 Mittari 3: Perusopetuksen kieliohjelma toteutuu yli valtakunnallisen toteutuman laajana ja monipuolisena Perusopetuksen kieliohjelman toteutuminen lukuvuosittain -Vieraiden kielten opetustuntimäärät (vvt/oppilas) -Kieliin liittyvät tapahtumat (tapahtumat/lukuvuosi) -Soveltuvuuskokeen kehittäminen Kehittämishankkeet ja verkostoyhteistyö Opetussuunnitelman kehittäminen

7 Päätavoite 2: Koulu tukee lasten ja nuorten persoonallista kehittymistä ja antaa laajan yleissivistyksen, vahvan suomalaisen identiteetin, hyvät kielelliset valmiudet sekä erinomaiset jatkokoulutusmahdollisuudet. : Koulu täyttää hyvin yhteiskunnallisen ja opetussuunnitelman mukaisen tehtävänsä. Sijoittuminen lukion jälkeisiin jatko-opintoihin 3 vuoden kuluessa Trendiseuranta: -yliopisto-opinnot Suomessa ja ulkomailla -ammattikorkeakouluopinnot - ammatilliset ja muut opinnot Tehostettu opinto-ohjaus. Koulutuksen vaikuttavuutta seurataan Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun aineistolla ja lukion päättäneille opiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Toteutus lukuvuosittain ja kohderyhmänä 3 vuotta aiemmin lukio-opintonsa päättäneet. Mittari 2 Jokaisella oppilaalla/opiskelijalla on mahdollisuus harrastaa joko koulun tarjoamassa kerho- ja harrastustoiminnassa tai koulun ulkopuolella. Koulun kerho- harrastustoiminnan piirissä olevien lasten lukumäärä lukuvuosittain. Kerhojen lukumäärä lukuvuosittain. Raportointi lukuvuosittain. Päätavoite 3: Oppimistulosten perusteella parhaimpiin kuuluva koulu, jossa voidaan hyvin. : Oppimistuloksiltaan kansalliseen parhaimmistoon sijoittuva koulu ja kansainväliseen parhaimmistoon sijoittuva IB-lukio Ylioppilaskoetulokset ja IB -tutkintotulokset Ylioppilaskirjoitustulosten ja IB tutkintotulosten (mahdollisuuksien mukaan) kolmen viimeisen vuoden keskiarvon seuranta

8 Mittari 2 Mittari 3 Mittari 3: Kaikki opettajat ja htp -väen edustajat osallistuvat vähintään yhteen oman alan täydennyskoulutukseen lukuvuosittain. Oman alan täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/henkilö/lukuvuosi. Kehityskeskustelussa sovitaan kouluttautumisen painoalueet. Täydennyskoulutusseuranta. Koulutusraportointi omalle viiteryhmälle (esim. aineryhmä ). Oppilaat ja opiskelijat voivat koulussa hyvin Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset ovat hyviä. Kansallisen kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen hyvinvoinnin kehittämisessä yhteistyössä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Omat peruskoulua ja lukion oppilaita koskeva hyvinvointikyselyt (toteutus osana terveystiedon opintoja) Päätavoite 4: Edelläkävijäkoulu, joka tunnetaan innovatiivisuudesta ja opetusmenetelmien jatkuvasta kehittämisestä. : SYK:n opettajat osallistuvat aktiivisesti opetusmateriaalien tuottamiseen SYK:n opettajien osallistuminen peruskoulun ja lukion opetusmateriaalien (koulun sisäinen ja koulun ulkopuolella toteutuva materiaalin tuottaminen) tuottamiseen lukuvuosittain. julkaisutietokantojen avulla tehtävä SYK:n oma seurantatilasto Mittari 2 Koulu tunnetaan opetuksen ja menetelmien jatkuvasta kehittämisestä. Toimenpiteisiin johtavat opetus- ja kehityshankkeet lukuvuosittain. -määrä ja laajuus - sisäinen raportointi ja tulosten hyödyntäminen - ulkoinen näkyvyys viestimissä Kokeilujen sisäinen raportointi. Hyvät kokeilut palkitaan kannustimet.

9 Mittari 3 Mittari 3: Opettajat osallistuvat aktiivisesti pedagogisten järjestöjen toimintaan. SYK:n opettajien osallistuminen pedagogisten järjestöjen toimintaan (edustukset valtakunnallisissa järjestöissä lukuvuosittain) Aktiivinen vaikuttaminen ja jäsenyys järjestötoiminnassa. Päätavoite 5: Koulu, jossa on hyvä yhteishenki sekä avoin ja kannustava ilmapiiri. : Lukuvuosittain käytävät kehityskeskustelut Kehityskeskustelut Rehtorin, vararehtorin ja apulaisrehtoreiden käymät dokumentoidut kehityskeskustelut lukuvuosittain. Mittari 2 Säännöllinen ja toimenpiteisiin johtava työtyytyväisyysmittaus Työilmapiiri ja työtyytyväisyys Opettajien ja henkilökunnan Työilmapiiri ja työtyytyväisyys -kysely joka toinen vuosi. Trendiseuranta. Mittari 3 Mittari 3: Kerätään kehitysehdotuksia varten säännöllisesti oppilas- ja opiskelijapalautetta Palaute peruskoulun ja lukio oppilailta/opiskelioilta lukuvuosittain Opettajat keräävät yhteisesti hyväksytyllä tavalla kursseihin/opetukseensa liittyvää säännöllistä palautetta oppilailta ja opiskelijoilta lukuvuosittain. Peruskoulun ja lukion oppilaspalaute -kysely joka toinen vuosi.

10 Päätavoite 6: Koulu, jonka monipuoliset vahvuudet tunnetaan Suomessa ja ulkomailla. : Koulun kiinnostavuus säilyy Perusopetuksen ja lukion vetovoimaluvut lukuvuosittain -Perusopetus: 3. luokalle hakevien lukumäärä/oppilaspaikat kieliryhmittäin -Lukio: lukioon 1. vaihtoehtonaan hakevien lukumäärä/opiskelijapaikat (kielilinjat, IB-linja) Kouluun hakevien määrän kehittymistä seurataan kouluasteittain ja linjoittain. Tiedottaminen ja markkinointi. Facebook - tykkäämiset koulun kotisivuilla ja hakuohjelmien klikkausseuranta. Mittari I 2 Koulun yhteistyö alumnien kanssa on säännöllistä Alumniyhteistyö - alumnikontaktien määrä/lukuvuosi - yksi tapahtuma koululla/ lukuvuosi Alumniyhdistyksen ja koulun edustajien säännölliset kontaktit. Koululla lukuvuosittain järjestettävä tapahtuma. Päätavoite 7: SYK:lla on oppimiseen ja kokeilemiseen kannustavat, toimivat sekä ajanmukaiset tilat ja välineet, jotka tukevat erilaisia opetusmenetelmiä ja edistävät oppimista. 80 % käyttäjistä suosittelisi koulua kollegalleen työpaikaksi : Joka toinen vuosi mitattava käyttäjätyytyväisyys Työilmapiiri ja työtyytyväisyys kyselyn yhteydessä. Koulukiinteistöjen ja tilojen pitkän aikavälin kehitys- ja ylläpitosuunnitelmat päivitetään vuosittain