Säilörehu, maidontuotannon kultasuoni Iisalmi 15.11.2011 Tiina Sirkjärvi
Parempi säilörehu, parempi p tulos Valiolle ja Valion omistajille Laadukkaan säilörehun edut tilalle Enemmän maitoa Vähemmän tarvetta väkirehulle Laadukkaan säilörehun edut Valiolle ja sen omistajille, eli maidontuottajille Tuotteiden hyvä laatu Tuoretuotteet: Hyvä säilyvyysaika ja maku (ei sivumakuja) Juusto: Reikien sopiva määrä, ei tarvetta ylimääräiselle maidon puhdistamiselle itiöiden poistamiseksi (baktofugointi), ei tarvetta lisäaineille Imago Suomella on EU:n puhtain maito
Laadukas säilörehu parantaa maidontuotannon kannattavuutta koko k ketjussa, pellolta l pöytään
Säilörehun laatu hyvin tärkeää tiloilla Laadukkaalla säilörehulla on helppo Miksi? tehdä hyvää tulosta!! Tl Taloudellisuus dlli Esimerkkinä TilaArtturi projekti Parempi rehun säilöntälaatu 15 % vähemmän maidon tuotantokustannuksia 3 vuotisen projektin aikana Vaikutusta myös eläinten terveyteen Säilörehun hyvä syöntikyky k ehkäisee ongelmia
Sisältö Säilörehun laatu mitä se on? Säilönnän ä vaiheet ja miten onnistua Rehuanalyysin tulkinta Miksi säilörehun analysointi kannattaa?
Säilörehun laatu mitä se on? Ruokinnallinen laatu Säilönnällinen älli laatu Vaikuttaa myös ruokinnalliseen laatuun
Ruokinnallinen laatu Mitä enemmän lehmä syö, sen paremmin se lypsää Lehmä on rehun paras analysoija ARTTURI rehuanalyysi tulee hyvin toisena
Rehun syönnin vaikutus maitotuotokseen useissa tutkimuksissa (pun. pisteet) EK-maito (kg/pv) 45 40 35 30 25 20 y = 1.2546x + 3.4564 2 R 2 = 0.9499 y = 1.6707x - 3.9053 R 2 = 0.823 Hav. Korj. 15 10 75 7.5 10 12.5 15 17.5 20 22.5 25 27.5 Syönti (kg KA/pv) Sisältää myös väkirehun Sisältää myös väkirehun Väkirehun lisääminen vähentää säilörehun syöntiä Jos säilörehu maistuu enemmän tuotantoa ja vähemmän tarvetta väkirehulle
Kuinka saan selville paljonko lehmä syö säilörehua 1. Kysy lehmältä 2. Katso ARTTURI analyysiä: Syönti indeksi kertoo syöntipotentiaalista Tavoite on normaalisti lypsylehmillä 105 120 Mikä vaikuttaa syönti indeksiin? D arvo Rehun säilönnällinen laatu Sato Kuiva ainepitoisuus Palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuus
Kuinka paljon syönti indeksi parannus lisää maidontuotantoa? Josväkirehuruokinta pidetäänsamanajasäilörehun säilörehun syöntiindeksi paranee 10 pistettä (esimerkiksi 95 pisteestä 105 pisteeseen) Maidontuotantolisääntyy keskimäärin 1,4kg lehmää kohden päivässä, Mikä tarkoittaa.. n. 170 lypsylehmää kohden vuodessa (maidon hinta 40 snt/kg)
Säilörehu tärkeä kuidun (NDF) lähde hyvinvoivalle pötsille Kuidun sulatus on pötsissä hitaampaa kuin väkirehusta saatavienhelppoliukoisten hiilihydraattiensulatus (tärkkelys, sokerit) Helppoliukoiset hiilihydraatitmuodostavatmaitohappoa maitohappoa, joka alentaa pötsin ph:ta nopeasti Karkearehun kuitustimuloisyljen syljen tuotantoa, jokasisältää ph:n alentumista neutraloivaa bikarbonaattia. Yksinkertaisin tapa lisätä kokonaisruokinnan kuitupitoisuutta on vähentää väkirehun määrää ruokinnassa. Väkirehun vähennys lisää säilörehun syöntiä, syljentuotantoa ja märehtimistä Olkea ei yleensä tarvita lypsylehmillä
C = Kontrolliape (ei olkea) HS = Ape oljella (olki pienempänä silppuna) VS = Ape oljella(olki pidempänä silppuna)
NDF koko ruokinnassa (g/kg ts) Pötsi tarvitsee säilörehun NDF kuituak i vähintään 25 % (250 g/kg ts) Fiber i utfodrin ngen g/k kg ts 510 460 Säilörehun NDF pitoisuus 410 Tarpeeksi 360 NDF 650 310 260 NDF 550 210 160 NDF 450 Liian 110 60 vähän 10 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % Andel av kraftfoder från hela torrfoder, % av ts Väkirehun osuus (% kuiva aineesta)
Säilörehun hyvä ruokinnallinen laatu tarkoittaa Toisaalta Säilörehun hyvää syöntipotentiaalia Johon rehun sulavuus ja säilöntälaatu vaikuttavat eniten Ja toisaalta NDF:n riittävää määrää pötsin hyvinvointiin Perussääntö: Mitä korkeampi D arvo, sen matalampi NDF pitoisuus (Lajikevalinta vaikuttaa) D arvo 680 700 g/kg ka tai syönti indeksi 105 120 on tavallisesti hyvä kompromissi (Tarpeeksi NDF kuitua, runsaampi sato kuin hyvin sulavalla rehulla)
Säilönnällinen laatu mitä se on? Hyvä säilöntä säilyttää rehun ravitsemuksellisen koostumuksen niin hyvin ja niin pienillä hävikeillä kuin mahdollista Tapahtuu hapettoman (anaerobisen) käymisprosessin kautta Säilönnällisen laadun tavoitteita Vähän säilöntähävikkejä ikk Hyvä säilöntä parantaa ruokintalaatua maittavuus, ravintoaineet Puhdas rehu hygieeninen laatu Ei makuvirheitä maitoon
Säilönnällinen laatu rehuhävikit Pahimmassa tapauksessa jopa 30 % sadosta voidaan menettää säilönnällisen laadun ongelmista* johtuen (*Säilönnällisistä ongelmista, jotka ovat vältettävissä). Kannattaako 50 hehtaarin työtä tehdä 33 hehtaarin sadon takia? Rehuhävikkejä voidaan vähentää hyvällä säilönnällä Säilöntälaatua parantaaksemme meidän on ymmärrettävä säilöntäprosessin ä i merkitys
Lähd MTT N i i 311 Lähde: MTT Nurmitieto 3.1.1. Sipilä ja Saarisalo
Kaikki säilörehun säilönnän vaiheet hallittava Aerobinen vaihe = hygieenisyys Niitto Kuivaus Karhotus Korjuu Paalaus Siilon täyttö ja tiivistys Peittäminen Anaerobinen vaihe, käyminen; hapettomuus, happamuus Sokeri + Vesi = Maitohappo VFA Hiilidioksidi (Vety) Puolianaerobinen, siilo auki, (välivarasto) syöttövaihe Aerobiset Mikrobit (maitohappo) Lämpöä Vettä Homeet VHBI (anaer. taskut) Valio Oy 23.1.2012 18
Aerobinen vaihe: pellolla Tavoite: nopea rehun kuivaus, ei multaa tai kuolleita kasvinosia rehuun, oikea kuiva ainepitoisuus Kun kasviniitetään sen entsyymit jatkavathengitystään hengitystään, jolloin sokeria kuluu ja proteiinia pilkkoutuu Ruokinnallinen laatu voi myös kärsiä varisemistappioiden seurauksena Kuinka onnistua? Sääolot nopea kuivaus Hygieenisyys! Pellon hyvä kunto: Tasaisuus, toimiva vesitalous Sopiva niittokorkeus (vähintään 8 cm) Juha Nousiainen 19
Aerobinen vaihe: siilon täyttö Tavoite: happipoistetaan poistetaan rehusta niin nopeasti kuin mahdollista Niin kauan kuin happea on, kasvihengitys (energiatappiot) jatkuu Tarpeellinen tiivistys; Siilolaskuri (www.mtt.fi/artturi > laskurit > säilörehun tiivistämisaikalaskuri ) Pitt Peitto muovilla, tarpeeksi painoja siilon päälle Vakuumikalvo Kuinka onnistua? Hapettomuus!! Onnistunut tiivistys: Painava tallauskone, lyhyt y silpun pituus, hapon käyttö (pehmentää kasvimateriaalia), ei liian kuiva rehu (esim. 35 %), tarpeeksi aikaa tallaukseen 20 Huolellinen Juha Nousiainen peittäminen
Aerobinen vaihe: rehun paalaus Kuinka onnistua? Tarkkaile ajonopeutta liian nopea ajo voi huonontaa paalin tiiviyttä Paalimuovin hyvä laatuja säilytys Paalit on siirrettävä lopulliselle paikalleen 24 tunnin sisällä niiden teosta (muuten muovikerrokset voivat irrota toisistaan siirron yhteydessä > hapen pääsy paaleihin) Kuiva ainesuositus ainesuositus yli 35 % paaleissa Juha Nousiainen 21
Rehun käymisprosessi siilossa/paalissa Käymisvaiheen alussa rehussa tapahtuu monenlaisia mikrobien aiheuttamia käymisprosesseja: Maitohapon lisäksi syntyy yyetikkahappoa, etanolia, hiilidioksidia ja vettä. Käyminen onnistuu Puhdas maitohappokäyminen alkaa (maitohappobakteerit) ph alas Juha Nousiainen Käyminen epäonnistuu Virhekäymisbakteerit hajottavat rehun valkuaista ja solunseinämäainesta 23.1.2012 22
Rehun käymisprosessi siilossa/paalissa Käymisvaiheen alussa rehussa tapahtuu monenlaisia mikrobien aiheuttamia käymisprosesseja: Maitohapon lisäksi syntyy yy Maitohappo etikkahappoa, etanolia, käyminen käyttää hiilidioksidia ja vettä. vähiten energiaa vrt muut käymisprosessit > vähiten hävikkejä Käyminen onnistuu Käyminen epäonnistuu Puhdas maitohappokäyminen alkaa Rehun sokeri on polttoainetta hajottavat rehun Virhekäymisbakteerit maitohapolle valkuaista ja (maitohappobakteerit) Rehun puskurointikapasiteetti solunseinämäainesta ph alas vaikuttaa myös ph:n laskuun. Juha Nousiainen 23.1.2012 23
Rehun säilöntä pähkinänkuoressa Säilöntäperiaate i t > ph alennetaan lähelle neljää, jotta vältymme ravintoainetappioilta Molemmat säilöntäperiaatteet tähtäävät ph:n laskuun AIV happosäilöntämenetelmä Happo alentaa rehun ph:n suoraan toivotulle tasolle Biologinen rehun säilöntä Mikrobit tuottavat maitohappoa rehun sokerista> Maitohappo alentaa rehun ph:n suositellulle tasolle ph Rehun sokeripitoisuuden on oltava vähintään 25 g tuorekilossa jos rehu on märkää, sokeri ei aina riitä!!
Tilastotietoa säilöntäaineista 2010 Epäonnistuneiden* säilörehunäytteiden osuus eri kuiva aineluokissa aineluokissa 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Y = epäonnistuneiden säilörehunäytteiden osuus (%) Vähemmän sokeria kosteammassa rehussa vähemmän polttoainetta maitohappobakteereille Happo 1 Happo 2 Happo 3 Biol 1 Biol 2 Biol 3 Biol 4 Biol 5 Ilman X =Rehun kuiva aine (%) 0 % Alle 20 % 20 25 % 25 30 % 30 3535 % 35 40 % *)ammoniakkitypen osuus vähintään 80 g/kg N (Ammoniakkitypen osuus kuvaa valkuaisen hajoamista rehussa)
Säilöntämenetelmä suositus Käytä happoa ainakin kun rehun kuiva ainepitoisuus on alle 30 % Happo antaa enemmän anteeksi, kivähentää ää riskejä ikjä Ei niin riippuvainen säilörehun sokeripitoisuudesta Markkinoinnissa törmätään usein väitteisiin, jossa biologisen säilöntäaineen väitetään toimivan märällä rehulla Muista että jotkin ulkomailla kasvavat nurmikasvit voivat sisältää enemmän sokeria kuin kotimainen timoteimme. Myös kotimaiset tuorerehukokeet voivat näyttää hyvältä biologisilla säilöntäaineilla MUTTA mikä oli koerehujen sokeripitoisuus? (korkeampi kuin tavallisesti?)
Säilöntäaine toimii vain jos se pääsee säilörehuun asti Tutkimme säilöntäaineen määrän rehusta muurahaishappoanalyysillä TilaArtturi projektitiloilta Säilöntäaineen pitoisuus vaihteli 0 16,6 l/rehutonnissa!! Tarkkuussilppuri 3,0 10 l/tonni (4 kpl) Pyöröpaalain 0 9,1 l/tonni (5 kpl) Säilöntäaineen Noukinvaunu 0 16,6 l/tonni (4 kpl) määrä rehussa EI ole aina sama kuin Toimiiko hapotin? säiliöstä kulunut ainemäärä (Haihtuuko ilmaan?)
REHUUN ASTI MENNYT MUURAHAISHAPPO PARANTAA ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUKSIA
Matts Nysand, MTT Parhaat tavat lisätä säilöntäainetta rehuun (Matts Nysand MTT)
Kuinka saada rehun käymisprosessi onnistumaan? Käytä happoa ainakin jos rehun kuiva ainepitoisuus on alle 30 % vähentää muutenkin riskejä Biologinen säilöntäaine toimii jos rehun sokeripitoisuus on riittävä Tarkista hapottimen toiminta tarpeeksi säilöntäainetta REHUUN Happo rehuun, ei ilmaan Haluatko tarkistaa? MTT tekee muurahaishappomäärityksiä rehusta (maksaa noin 30 ) (Taina Jalava/Minna Aalto MTT) Taina Jalava, puh. 03 4188 3633 Minna Aalto, puh. 03 4188 3647
Puolianaerobinen vaihe: Siilo avattu Tavoite: Säilyttää rehun laatu siilon avaamisen jälkeen ja koko ruokinta ajan. Rehu kohtaa hapen: hiivasienet, homeet ja kolibakteerit voivat lisääntyä Huom: Tiesitkö, että pitkälle virhekäynyt rehu ei jälkilämpene? Jälkilämpenemättömyys l ei aina hyvän rehun merkki 23.1.2012 31
Puolianaerobinen vaihe, kuinka voit onnistua? Hyvin säilynyt rehu ei usein jälkilämpene Säilöntälaatu voi vaikuttaa jälkilämpenemiseen Tasainen säilörehun kulutus Vähintään 20 30 cm päivässä vähemmän ilmaa rehuun Siilorehun tiheys vähentää ilman joutumista rehuun Vähintään 200 220 kg/m 3 kuutiopaino nurmirehulla suositeltava Säilörehua, jonka kuiva ainepitoisuus on kohtuullinen (esim. 35 %) on helpompaa p tiivistää kuin hyvin kuivaa rehua Jos rehu on hyvin kuivaa, hiivojen ja homeiden kasvua ehkäiseviä lisäaineita sisältävän säilöntäaineen käyttö voi olla suositeltavaa Esim. AIV Ässä, jotkut biologiset säilöntäaineet
Yhteenveto miten onnistua säilörehun teossa? Kolmen H:n sääntö! Hygieenisyys i Ei epäpuhtauksia rehuun Brakvalitet på åkern: Jämn, dräneringen i gott skick etc Lagom stubblängd (minst 8 cm) Hapettomuus Noggrann tätning av plansilo (oftast flaskhalsen i hela kedjan) Långsam körning med balpress Kort hackelse för lättare tätning Kolmen H:n sääntö: Bra kvalitet av täckningsmaterial Hygieenisyys, Hapettomuus ja Happamuus Ensileringsmedel Tillräckligt med ensileringsmedel till ensilaget, ingen luft Happamuus Syre till färskt ensilage
Laadukkaan säilörehun vaikutukset k t Vähemmän virhekäymistä Syönti lisääntyy Parempi OIV-arvo Hyvä terveys Enemmän maitoa Parempi valkuaispitoisuus Vähemmän rehuhävikkejä! Mukaillen lähdettä: Juha Nousiainen Muista rehuhävikkien merkitys ei voida nähdä suoraan analyysistä tai maidontuotannosta 34
Rehuanalyysien tulkinta ARTTURI rehuanalyysi kertoo enemmän kuin nenä Jos rehu hi haisee, katastrofi on jo tapahtunut Laatua voidaan parantaa analysoimalla rehua ja tekemällä toimenpiteitä sen pohjalta
Esimerkki analyysistä
Esimerkki analyysistä Mitä enemmän ammoniakkityppeä /liukoista typpeä sitä enemmän Yleisarvosana proteiinia on säilönnän hajonnut virhekäymisen onnistumisesta seurauksna Tärkein luku ruokintasuunnitelmia ajatellen: Kertoo rehun sulavuudesta
Rehuanalyysi enemmän rahaa oikealla analyysillä Taulukko 1. Rehuvasteella laskettu esimerkki vastaa tilannetta, jolloin rehun laatu on määritetty pahasti väärin, eikä huonoa säilörehua olla täydennetty väkirehulla. Esimerkkitilalla on 48 lypsävää, joiden keskituotos on 10 350 kg. (Maitovalmennus 2011 Jarkko Storbergin esityksestä, ProAgria Satakunta) Erinomainen esimerkkirehu*) Huono esimerkkirehu**) Annettu väkirehu rehuvilja 4,4 kg puolitiiviste 4,1 kg tiiviste 1,1 kg rehuvilja 4,4 kg puolitiiviste 4,1 kg tiiviste 1,1 kg kivennäiset 0,2 kg kivennäiset 0,2 kg meijerimaitomäärä 457 354 litraa 419 086 litraa kuiva aineen syönti 23,4 kg 20,7 väkirehu % 36,2 40,8 maitotuotto 138 900 124 334 rehukustannus***) Ansainnan menetys 14 601 *) D arvo 699 g/kg ka, syönti indeksi i i114, säilönnällinen älli laatuarvosana 10, kuitu 501 g/kg ka **) D arvo 644 g/kg ka, syönti indeksi 93, säilönnällinen laatuarvosana 5, kuitu 617 g/kg ka ***) Laskettu B tukialueen mukaan
Vuoden rehutulokset D arvo on ollut matala koko Suomessa Analysointi ja ruokintasuunnitelmien teko on erityisen tärkeää Uusi Karjakompassi ruokinnan suunnitteluohjelmalla voidaan laskea suurin maitotuotoksen ja rehukustannuksen välinen erotus Sääolot olivat lämpimät ja kosteat D arvo laski tavanomaista nopeammin D värde Ensimmäinen sato Toinen sato 2011 66,6 65 65,6 Kolmassato
Laadukkaalla säilörehulla on helppo tehdä hyvää tulosta! Tiina.sirkjarvi@valio.fi