Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

Transkriptio

1 Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

2 Benemilk on tutkitusti tehokas 2

3 Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset Lehmän työura ja eläkeikä Pitoisuusindeksi 3

4 Benemilk-tutkimukset 4

5 Tieteelliset tutkimukset Tutkimukset tehtiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja Ranskassa 5

6 Kuusi tieteellistä tutkimusta Suomi: MTT (kaksi tutkimusta), Helsingin yliopisto Ranska: INRA (Institut National de la Recherche Agronomique) Hollanti: Schothorst Feed Research Ruotsi: Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges Lantbruksuniversitet) 6

7 Tulokset keskimäärin +2,6 kg EKM +1,2 kg maitoa +0,3 %-yksikköä rasvaa +0,05 %-yksikköä valkuaista +9 % parempi rehuhyötysuhde 7

8 Ruotsin maatalousyliopisto: Tuotos ja pitoisuudet paranivat KONTROLLIREHU BENEMILK BLACK MUUTOS MAITO, kg 33,6 34,5 +0,9 kg ns. EKM, kg 31,4 34,8 +3,4 kg * RASVA, % 3,60 4,03 +0,43 %-yksikköä * PROTEIINI, % 3,32 3,53 +0,21 %-yksikköä * RASVA, g/päivä g * PROTEIINI, g/päivä g * REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta PROTEIININ HYVÄKSIKÄYTTÖ, maidon typpi/rehun typpi, % 1,32 1,54 26,8 31,5 +10,4 % * +17,5 % * Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,001 8

9 Hollanti: Pitoisuudet ylös, solut alas KONTROLLIREHU N=15 BENEMILK BLACK N=15 MUUTOS EKM-TUOTOS, kg 36,8 39,5 +2,7 kg * REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta 1,64 1,78 +9 % ** SOLULUKU (x 1000/ml) % * Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,05; ** P<0,01 Soluluku kuvaa utareterveyttä. Kohonnut soluluku voi olla merkki utaretulehduksesta. 9

10 Benemilk-tilaseuranta 10

11 Pitkä tilaseuranta vahvistaa tieteelliset tulokset 1760 lehmää keskimäärin 45 lehmän tiloilla Rasvapitoisuus nousi 100 %:lla tiloista Valkuaispitoisuus nousi 90 %:lla tiloista Laaja aineisto osoittaa: ruokinnassa tärkeää käyttää Benemilk-rehua suositusten mukainen määrä EKM, kg/päivä +2,6 Maito, kg/päivä +1,1 Rasva-% +0,34 Valkuais-% +0,09 Pitkäaikaisseuranta kk: Benemilk-seuranta 6 12 kk ja sitä edeltäneen ruokinnan seuranta 6 12 kk. Seuranta valmistui v

12 Tutkimukset ja käytäntö todistavat Benemilkin tehon +2,6 kg EKM 12

13 Benemilk pidentää lehmän työuraa Pääosa poistoista liittyy Hedelmällisyyteen Utareisiin Jalkoihin Energiavaje poikimisen jälkeen lisää poistoja ja johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle. 13

14 Benemilk-ruokinnalla Varmistetaan energian saanti Viritetään vastustuskykyä Helpotetaan hapanpötsiä Säästetään sorkkia Tavoitellaan tiineyttä 14

15 Pitoisuusindeksi 15

16 Pitoisuusindeksi kertoo: energiamuodolla on väliä Mitä suurempi rehun pitoisuusindeksi, sitä paremmat maidon pitoisuudet Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari Se kertoo, kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen Indeksin laskenta perustuu rehun rasvahappokoostumukseen Benemilk-rehuissa energianlähteenä on tehokkaita ja suojattuja rasvahappoja, jolloin niiden energia on tehokkaammassa muodossa ja pitoisuusindeksi korkea 16

17 Kaikki energia ei ole samanarvoista! Benemilk Black vs. Rehu C, Lövsta 2013 BENEMILK BLACK REHU C ERO REHUN ENERGIA, MJ/kg ka 13,2 13,2 0 PITOISUUSINDEKSI Kg EKM 34,8 31,4 +3,4 PROTEIINI, % 3,53 3,32 +0,21 RASVA, % 4,03 3,60 +0,43 Korkea indeksi, paremmat pitoisuudet 17

18 Benemilk osana ruokinnan suunnittelua TILAN HOITO KASVUN RUOKINNAN OPTIMOINTI Optimaalinen Benemilktäydennysrehu: pitoisuusindeksi TILA RUOKINTA RUOKINTA ANALYSOINTI Säilörehun D-arvo Tulos: parempi tuotos ja terveemmät lehmät 18

19 Yhteenveto Benemilk-ruokinta: kuusi tieteellistä tutkimusta sekä laaja tilaseuranta: Enemmän maitoa, enemmän rasvaa, enemmän valkuaista EKM +2,6 kg/pv/lehmä 9 % parempi rehun hyötysuhde Benemilk pidentää lehmän työuraa Pitoisuusindeksi kokonaan uusi mittari ruokinnan suunnittelussa 19

20 Juha Anttila Maidontuottaja RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

21 Timo Huhtamäki Markkinointijohtaja, Raisioagro RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

22 Benemilk -innovaation merkitys kuluttajille ja kansantaloudelle 22

23 Maidon arvoketju TUORE- TUOTTEET KARKEAREHU 50 % JUUSTO (n. 30 % rasvaa) TILAN OMA VILJA MAITOTILA Maidon hinta sidottu laatuun MEIJERI VOI (>80 % rasvaa) TEOLLINEN REHU MAITOJAUHE (n. 30 % valkuaista) 23

24 Benemilk kasvutekijänä maitotilan prosessissa TILAN HOITO KASVUN RUOKINNAN OPTIMOINTI Optimaalinen Benemilktäydennysrehu: pitoisuusindeksi TILA RUOKINTA RUOKINTA ANALYSOINTI Säilörehun D-arvo 24

25 Taloudellinen lisäarvo tuottajalle MEUR MAITO- TILIT VOLYYMI- VAIKUTUS VALKUAIS- LISÄ RASVA- LISÄ TUOTANNON ARVO Lähde: TIKE 25

26 Benemilkin arvonlisä maitoketjuun Jos kaikki Suomen lehmää saisivat Benemilk-rehua ja keskimääräinen EKM-tuotos/lehmä/pv +2,6 kg Rasva/lehmä/pv +150 g = 39 miljoonaa pakettia enemmän voita Valkuainen/lehmä/pv +60 g = 2,5 miljoonaa purkkia enemmän rahkaa 26

27 Pitoisuusindeksi mittaa arvonlisää REHU C Pitoisuusindeksi 25 MAITOTILA MEIJERI +150 g RASVAA lehmä/pv +39 MILJ. VOIPAKETTIA BENEMILK Pitoisuusindeksi 65 MAITOTILA MEIJERI +2,5 MILJ. RAHKAPURKKIA +100 g VALKUAISTA lehmä/pv 27

28 Yhteenveto Ratkaisemme osaltamme globaalin ruoantuotannon haasteita Maidon tuotannolla on kansantaloudellista merkitystä Innovaatiot ruokaketjun alkupäässä vaikuttavat koko ketjuun Uusi pitoisuusindeksi auttaa myös mittaamaan Benemilk-innovaation arvonlisää 28

29 Jarmo Puputti Toimitusjohtaja, Raisioagro RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

30 Suomen maatalous mahdollisuuksien tienhaarassa 30

31 Perfect Storm Sir John Rex Beddington,

32 Maidontuotanto on kasvuala Vuotuinen maidonkulutus/hlö (kg/vuosi) Maailman maidontuotanto (tonneissa) Intia Kiina Suomi USA Norja VUOTUINEN KASVU 1,3 % BRUTTOKANSANTUOTE/ASUKAS (USD OSTOVOIMAPARITEETTI) Lähde: FAO ja Maailmanpankki, 2009 Lähde: FAO,

33 Maatilojen kehitysnäkymät 2020: TNS 2014 Maatalouden rakennemuutos edellyttää uutta ajattelua Maidontuotantoennuste Maitotilat, kpl Keskilehmäluku, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä, 1000 kpl LEHMÄÄ/VUOSI LEHMÄÄ/VUOSI

34 Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK 700 Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Lähde: TIKE 34

35 Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK 700 Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain Lisäarvo +14 M TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Lähde: TIKE 35

36 Tietointensiivisyys TIETO JA OPPIMINEN RAAKA-AINEET TUOTANTO TUOTEKEHITYS MYYNTI JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTEET MITTARIT KOULUTUS SEURANTA JA ANALYYSIT 36

37 Suomesta globaalin ruokaketjun innovaatioveturi 37

38 Ratkaisemme globaalin ruoantuotannon haasteita Energian hyväksikäytön tehostaminen: rehuhyötysuhde +9 % Täsmäruokinta: Ruokinnan 360 Typen hyväksikäytön parantaminen: vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä 38

39 Kiitos! 39