NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Hyvinvoiva nuori näkökulmia nuorten mielenterveyteen 17.3. 2015 Nuorisopsykiatri Outi Laine
.
NORMAALI HÄIRIÖ SAIRAUS? rajan veto tärkeää: normaali terve reaktio kehityspoikkeama sopeutumishäiriö sairauden oire medikalisaation riskit 20 % lapsista ja nuorista oireilee jossakin kehitysvaiheessa, 10 % hyötyy perustason tukitoimista, 5% tarvitsee psykiatrisen erikoissairaanhoidon tutkimusta ja mahdollisesti hoitoa
TUTKIMUSTIETOA Lasten mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä ei ole epidemiologista näyttöä (8 vuotiaiden mielenterveys, Sourander et al 1989 1999, häiriöt eivät lisääntyneet, hoitoisuus 4 x) Nuorten terveyskyselyjen ( Kouluterveyskysely 1996 2005) mukaan pahoinvointi lisääntyi hieman 1990 luvun puolivälissä ennallaan tai vähentynyt 2000 > tottumuksissa erityisen myönteistä kehitystä
NUOREN DIAGNOSTINEN ARVIO bio psyko sosiaalinen, kokonaisvaltainen lähestymistapa lääketieteellinen oire dg kehityksellinen, psykodynaaminen dg sosiaalisten tekijöiden huomioiminen oirekuva epäselvempi kuin aikuisuudessa ja arvio väistämättä epätarkempaa
MIELENTERVEYSHÄIRIÖT NUORUUSIÄSSÄ mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kaksinkertaistuu lapsuusikään verrattuna arviota vaikeuttavat nuoren nopea kehitys ja suuret yksilölliset erot sairastuminen vakaviin mielenterveyshäiriöihin lisääntyy 16 23 v. mielenterveyden häiriöt ovat tytöillä yleisempiä kuin pojilla
MONIHÄIRIÖISYYS nuorilla on yleistä, että on useampia samanaikaisia mielenterveydenhäiriöitä tutkimuksissa ainakin puolella on kaksi tai useampi häiriö yksi häiriö altistaa toiselle, yhteiset riskitekijät tulevat hoitoon helpommin, mutta hoito on vaikeampaa ja toipumisen ennuste huonompi
OIREIDEN PYSYVYYS vähän tutkimustietoa aikuisten häiriöiden todetaan alkaneen usein nuoruuiässä (esim. 50% aikuisten depressioista) kehitykselliset riskit: adhd/levoton temperamentti käytöshäiriöepäsosiaalinen persoonallisuus arkuus,vetäytyneisyys sosiaaliset pelot/ahdistuneisuushäiriö estynyt persoonallisuus
MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS NUORUUSIÄSSÄ vakava masennus 5 10 % ahdistuneisuushäiriöt 6 10% käytöshäiriö 5 10% päihteiden ongelmakäyttö 5 10 % psykoosit 1 % laihuushäiriö < 1% ahmimishäiriö 2 5 %
MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? 1 Normaali, ohimenevä tunnetila 2. Masentunut mieliala 3. Masennusoireyhtymä eli depressio mielialan lasku voimakasta ja pitkäkestoista samanaikaisesti muita mielialahäiriön oireita toimintakyky alentunut ei kuulu tavanomaiseen kehitykseen
DEPRESSION DIAGNOSTISET OIREET YDINOIREET: 1. Mielialan lasku eroaa tavallisesta surun tunteesta kestää useita päiviä tai viikkoja 2. Mielenkiinnon menetys tärkeät asiat menettävät merkityksensä mielihyvän kokemisen menetys
DEPRESSION DIAGNOSTISET OIREET 7. Ruumiinliikkeiden hidastuminen tai levottomuus ilmeettömyys 8. Arvottomuuden ja syyllisyydentunteet itsetunnon lasku 9. Kuolemantoiveet, itsetuhoinen käyttäytyminen toivottomuudentunteet, umpikujan tunne itsemurhasuunnitelmat tai yritykset
DEPRESSION DIAGNOSTISET OIREET MUITA OIREITA: 3. Keskittymisvaikeudet haittaavat usein koulutyötä muisti 4. Unen häiriintyminen aamuyön heräily, katkonainen uni, liiallinen nukkuminen, uni ei virkistä 5. Väsymys ja voimattomuus, aloitekyvyn lasku 6. Ruokahalun ja painon muutokset
RISKITEKIJÄT MASENNUKSELLE Stressi haavoittuvuus malli Haavoittuvuus: perimä, varhaiset kiintymyssuhteet ja kasvuolosuhteet Stressi: laiminlyönnit, menetykset, muut negatiiviset elämäntapahtumat, sairaudet, oppimisvaikeudet, perheen psykososiaaliset vaikeudet
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT subjektiivinen kokemus, normaali ohimenevä tila kaikilla ihmisillä, merkki sisäisestä tai ulkoisesta uhasta ero häiriöön on määrässä, toistuvuudessa ja toiminnallisessa haitassa epämääräinen, epämiellyttävä tunnetila johon liittyy usein ruumiillisia oireita jännityksen ja pelon tunteet
AHDISTUKSEN KEHITYS vauvaikä: vierastaminen, eroahdistus leikki ikä: pelot esim. eläinpelot, pimeänpelko kouluikä: suorituspelot, koulufobia, pakkooireet nuoruusikä: sosiaalinen ahdistuneisuus, yli 12 vuotiaat paniikkioireet varsinaiset ahdistuneisuushäiriöt lisääntyvät voimakkaasti
NUOREN AHDISTUNEISUUS puberteettimuutokset: huomio kehoon lisää ahdistusta ajattelun kehittyminen, uhkien ennnakoiminen tietoisuus toisten ihmisten ajatteluprosesseista lisääntyy, ikätoverien merkitys kasvaa, vertailu nuorten pelot liittyvät fyysiseen ja psyykkiseen erillisyyteen ja sosiaaliseen arvioinnin kohteena olemiseen irrottautuminen vanhemmista ahdistavien tunnekokemusten säätelijänä, tietoisuus yksinolosta omien ajatusten ja tunnekokemusten kanssa
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT Paniikkihäiriö Pelko oireiset häiriöt: sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko, määräkohtainen pelko Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Pakko oireinen häiriö Eroahdistushäiriö Traumaperäiset häiriöt
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ NUORILLA tytöillä yleisempää usein samanaikaisesti useampia ahdistuneisuushäiriöitä masentunut voi olla myös ahdistunut ja päinvastoin traumaattiset kokemukset ikätoverien syrjäyttämäksi tulemisesta voivat toimia merkittävänä ahdistukselle altistavana tekijänä vanhempien merkitys: varhaiset stressi ja traumakokemukset altistavat, toisaalta tarvitaan vanhempien tuki itsestä lähtevälle ympäristön tutkimiselle ja kontrollikyvyn testaamiselle
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖN VARHAINEN TOTEAMINEN lisääntyneet koulupoissaolot epämääräiset, toistuvat ja monimuotoiset somaattiset oireet vaikeus viedä loppuun tehtävät kohtuuajassa: varmistelut ja ylisuorittaminen, rituaalit ja tarkastuspakot ahdistusta pyritään kontrolloimaan välttämiskäyttäytymisellä esim. bussimatkat, esitelmät, ruokasalissa käyminen oireistoa ylläpitää turvakäyttäytyminen esim. katsekontaktin välttäminen, nuori pelkää huomiota ja uskoo tulevansa naurunalaiseksi
KOLME NÄKÖKULMAA AHDISTUS HÄIRIÖIHIN Fyysinen: nuoren (ja vanhempien) tiedot pelkojen, tunteiden ja kehollisten reaktioiden yhteyksistä puutteelliset tiedonanto Psyykkinen: pelkojen ja ahdistuneisuuden selvittäminen seikkaperäisesti poikkeavuuden pelko vähenee ( mielisairaus, kuolema, seksi, aggressiot) Toiminnallinen: nopea välttämiskäyttäytymiseen puuttuminen tärkeää, jatkuessaan se vahvistaa kokemusta ainoasta tavasta välttää uhkaavaa ahdistusta, asetelmaa pyrittävä muuttamaan asteittain esim. helpotetuilla vaatimuksilla
PERHEEN MERKITYS AHDISTUS HÄIRIÖISSÄ Vanhempien ahdistushäiriöt Nuoren erillisyys voi muodostua uhkaavaksi (eroahdistushäiriö, paniikkikohtaukset) tai nuoren voimakkaan ahdistuneisuuden käsittely voi olla vaikeutunutta myös vanhemmille Vanhemmat tarvitsevat ohjausta sinä, että kykenevät tukemaan nuorta ahdistaviin tilanteisiin hakeutumisessa ja myös vaikeuksista puhumisessa
SYÖMISHÄIRIÖT Laihuushäiriö,ahmimishäiriö Epätyypilliset oirekuvat Liitännäisoireet: pakko oireet, vaativa persoonallisuus, ahdistuneisuus (sosiaalisten tilanteiden pelko), masennus, päihteiden käyttö Tunnistaminen laihuushäiriössä ei välttämättä ongelma, hoitoon ohjaaminen usein vaikeaa Ahmimishäiriö usein salattu ja vaikea tunnistaa
LAIHUUSHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN ajatusten pyöriminen ruuan ja painon ympärillä, keskittyminen muihin asioihin vaikeaa eristäytyminen, huijaaminen pakonomaiset käytöspiirteet lisääntyvä, rituaalit vaikeus päättää asioista tunnekokemukset latistuvat kiukuttelu, manipuloiva käytös masennus, itseinho, itsetuhoinen käytös
NUOREN KÄYTÖSHÄIRIÖ Kolme ryhmää: 1: epäsosiaaliset teot ovat lieviä, yksittäisiä normien rikkomisia, tyypillistä varhaisnuoruudessa, oire myös nuorelle itselle vieras, usein ohimenevä 2: jatkuva sosiaalisten normien rikkominen, toistuvat riidat aikuisten kanssa (koulupinnaus, karkureissut, päihteet) 3: toistuvat rikokset, väkivalta, epäsosiaalinen käytöshäiriö Nuoruudessa alkanut käytöshäiriö ei niin usein vaikea tai pysyvä vrt lapsuusiässä alkaneeseen
NUOREN KÄYTÖSHÄIRIÖ Liittyy usein muita häiriöitä ja ennen kaikkea psykososiaalisia ongelmia Tarkkaavaisuushäiriö, oppimisvaikeudet, masennus ja ahdistusoireet Nuoren havainnot vääristyneet: kokee ulkomaailman vihamieliseksi, hyökkäys on paras puolustus, rajoittuneet sosiaaliset taidot tämän tiedostaminen voi auttaa kun tulee provosoiduksi moraali opitaan vuorovaikutuksessa, nuoren haastaminen kannattaa ottaa omiin nimiin, ei yleisiin moraaliperiaatteisiin
NUOREN NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT Osassa psykiatrisia häiriöitä biologisten tekijöiden osuutta pidetään merkittävänä mm. tarkkavaisuushäiriöt, autistiset häiriöt, Aspergerin oireyhtymä Häiriöt todettavissa jo varhaisessa kehityksessä, vuorovaikutus on ollut vaikeaa ja pettymyksiä tuottavaa ja vaikuttaa lapsen/nuoren tapaan olla sosiaalisissa suhteissa ja tehdä havaintoja
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖ/ADHD NUORI Monitekijäisyys ADHD vs motivaation puute, keskittymättömyys, ADHD vs ahdistunut keskittymättömyys Toiminta laukeaa enne kuin nuori kykenee ajattelemaan toimintaa/seurauksia Altistaa käytöshäiriöille, nuorella vähemmän ympäristön hyväksymiä keinoja kuin ikätovereilla yksilön vastuu käytöksestään vs sairaus vastuussa yksilön käyttäytymisessä Nuori tarvitsee palautetta joka tunnistaa hänen erityisvaikeutensa
ASPERGERIN OIREYHTYMÄ JA NUORI 3 pääpiirrettä: sosiaalinen vuorovaikutus puutteellista, kontaktien luonnissa vakavia puutteita kommunikoiva vuorovaikutus poikkeavaa (ilmeet, puhe), toiminnan kaavamaisuudet, yksipuolisuus, rajoittuneisuus Nuorelta puuttuu mielen teoria (ei kykene ajattelemaan että toisilla on oma ajattelu ja mieli), ei kykene rinnakkaiseen ajatteluun vaikka looginen päättely voi sujua (esim. huumori), abstrakti ajattelu on vaikeaa, ennakointi ja prosessointi eivät onnistu
NUORTEN VAKAVAT MIELENTERVYSHÄIRÖT Vakava (psykoottinen) masennus Identiteettihäiriö (persoonallisuushäiriö) Kaksisuuntainen mielialahäiriö Psykoosin esiaste? Psykoosi Skitsofrenia
IDENTITEETTIHÄIRIÖ/NUORUUSIÄN VAIKEUTUNUT KEHITYS Vakavan persoonallisuushäiriön kehittymisen riski (epävakaa persoonallisuus, antisosiaalinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, riippuvainen persoonallisuus ) Monioireisuus: voimakkaat, vaihtelevat tunnetilat, impulssikontrollin ongelmat esim. itsetuhoinen käytös, käytösoireet, päihteiden käyttö, syömisoireet, ihmissuhdevaikeudet, lyhyet psykoottiset vaiheet Usein korostunut narsismi: huomiohakuisuus, omaehtoisuus, kaikkivoipaisuus Toimintakyvyn lasku: alisuoriutuminen esim. jumiutuminen opinnoissa Usein traumataustaa
NUORTEN PSYKOOSIT Kyvyttömyys erottaa toisistaan mielen sisäistä todellisuutta ja ulkoisia realiteetteja, tähän liittyy voimakas ahdistuneisuus ja toimintakyvyn romahtaminen Lyhytkestoiset psykoottiset tilat voivat liittyä traumatisoitumiseen ja persoonallisuuden kehityksen ongelmiin Huumekokeilut, alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö Nuorilla tyypillisiä oireita ovat voimakas tuskaisuus, ahdistuneisuus ja desorientaatio ajan ja paikan suhteen sekä näköharhat
PSYKOOSIN ESIOIREET / PRODROMAALIOIREET Keskittymiskyvyn huononeminen Energian puute Depressiivinen mieliala Unihäiriöt Ahdistuneisuus Sosiaalinen syrjäänvetäytyminen Epäluuloisuus Roolisuoritusten huononeminen Ärtyisyys
ITSETUHOISUUS NUORUUSIÄSSÄ 20 30% nuorista on ajatellut itsemurhaa ja 3 4% on yrittänyt itsemurhaa 18 vuoden ikään mennessä Alle 15 vuotiaiden itsemurhat ovat äärimmäisen harvinaisia, tämän jälkeen ylleistyvät Tytöillä itsemurha ajatukset ja yritykset ovat yleisempiä, itsemurhista 80% ovat poikien kuolemia Merkittävällä osalla suuria vaikeuksia perhetaustassa, lähisuvun itsemurhat ovat spesifi itsetuhoisuuden riskitekijä
ITSETUHOISUUS NUORUUSIÄSSÄ Laukaiseva tekijä usein ristiriita ihmissuhteessa: epäonnistumisen, nöyryytetyksi tulemisen tai hylätyksi tulemisen tunne nuorella piirteenä toivottomuus, impulsiivisuus ja huono kyky selviytyä stressistä tai ristiriidoista 90% nuorista on kärsinyt mielenterveydenhäiriöstä: masennus, käytöshäiriö, päihteíden käyttö
ITSETUHOISEN NUOREN ARVIOINTII Itsemurha ajatukset, johon ei liity tarkempaa suunnitelmaa ovat ilmaus vaikeasta elämäntilanteesta ja umpikujan tunteesta, ei varsinaisesta halusta kuolla Itsemurhasuunnitelmat liittyneenä vakavaan toivottomuuteen ja masennukseen voivat johtaa itsemurhayritykseen Valtaosa nuorista on puhunut aikeistaan ja yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin Tärkeää kuunnella nuorta, aito kiinnostus ja avoin ja suora vaikeuksista puhuminen Itsetuhoisuuteen liittyvien motiivien selkiyttäminen ja jäsentäminen Yhteistyö lähiympäristön kanssa
VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA Ei pikakonsteja, esim. oireseulat vain apuvälineitä Nuoren tunteminen Kiinnostus nuorta kohtaan, kyky kuunnella nuorta ja kohdata nuori säilyen aikuisena Koulu nuoren kehitysyhteisönä (Matti Rimpelä) Vanhempien huomioiminen Vaikeampaa kuin tunnistaminen on puheeksi ottaminen?