Mitä rehuanalyysit kertovat? Ypäjä, Hevosopisto 23.10.2014 Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan syystapaaminen Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi
Rehuanalyysiä tarvitaan ruokinnan suunnittelun lähtötiedoksi Eläinten ruokinta voidaan suunnitella, kun tunnetaan: Käytettävissä olevien rehujen rehuarvot Eläinten energian ja ravintoaineiden tarve, joka on esitetty ruokintasuosituksissa Rehujen kemiallinen koostumus Raakavalkuainen, kuitu, kivennäisaineet, aminohapot Monille ainesosille tavoite-, minimi- tai maksimiarvoja Vitamiini- ja hivenainepitoisuudet Analysoidaan yleensä vain poikkeustapauksissa Yleensä käytetään ns. taulukkoarvoja Tarvittavat lähtötiedot riippuvat eläinlajista, käytetystä rehuarvojärjestelmästä ja ruokinnansuunnitteluohjelmasta 2
Rehuarvojärjestelmä kuvattu Rehutaulukot ja ruokintasuositukset verkkopalvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot MTT ylläpitää MMM:n toimeksiannosta Jos rehukaupassa käytetään rehuarvoja, niiden on oltava tämän järjestelmän mukaisia 3
Rehujen laatua voidaan arvioida lukuisin menetelmin Kemialliset analyysit Epäsuorat menetelmät (esim. NIR) In vitro menetelmät; koeputkessa In vivo menetelmät; eläimistä tehtävät mittaukset Lopullisesti rehuarvon mitta on eläinten tuotantotulokset Tarve eri rehuaineiden arvon ja suhteellisten erojen selvittämiselle synnytti koko tieteenalan Kotieläinten ravitsemustiede Työtä tehty systemaattisesti 1800-luvulta lähtien 4
NIR-analytiikka Near Infrared Reflectance = lähi-infrapunavalon heijastuminen NIR-menetelmän etuja: Nopea Edullinen Toistettava NR-menetelmän haasteita Epäsuora menetelmä joka perustuu kalibrointiaineistoon Kalibrointiaineiston laajuus, kattavuus ja laadukkaat referenssianalyysitulokset ovat edellytys hyville tuloksille 5
Muutoksia Suomen rehuanalytiikkakentällä Valion Oy:n ARTTURI rehuanalyysi vain valiolaisten tuottajien käytettävissä 1.4.2014 alkaen ARTTURI -verkkopalvelun avoin jakelu päättyy 1.1.2015 1 Muut merkittävimmät rehuanalytiikkaa tarjoavat toimijat Eurofins Viljavuuspalvelu Seilab 6
Mitä tarkoittaa edustava näytteenotto? Edustava paras kohta rehuerästä Edustava = koko rehuerää kattavasti edustava näyte Käytännössä kannattaa: Ottaa useita osanäytteitä Sekoittaa huolellisesti Ottaa lopullinen näyte välttäen huolellisesti lajittumista Näytteenotossa epäonnistuminen kyseenalaistaa koko analyysituloksen käyttökelpoisuuden Kuva: Timo Toivonen 7
Kaikkeen mittaamiseen liittyy virhettä Analyysitulos ei ole absoluuttinen mutta yleensä käyttökelpoinen Mittausten satunnaisvaihtelua pyritään pienentämään 8
Rehun kuiva-ainepitoisuus Määritetään uunikuivauksella gravimetrisesti punnitsemalla näyte ennen ja jälkeen kuivauksen Tulos voi olla liian matala, jos näyte ei ehdi kuivua MTT:llä määritys tehdään yön yli lämpökaapissa 103 C:ssa Joissain tapauksissa voidaan ilmoittaa rehun kosteuspitoisuus Kuvat: MTT / Marketta Rinne
Säilörehu sisältää haihtuvia yhdisteitä Kuiva-ainepitoisuuden ainepitoisuuden tarkaksi määrittämiseksi uunikuivauksella saatu kuiva-ainepitoisuus voidaan korjata haihtuvien aineiden (ammoniakki, maitohappo, haihtuvat rasvahapot, muurahaishappo) h Huida, L., Väätäinen, H., Lampila, M., 1986. Comparison of dry matter contents in grass silages as determined by oven drying and gas chromatographic water analysis. Ann. Agric. Fenn. 25, 215-230. Tuoreena tehdyssä pitkälle käyneessä rehussa kuiva- ainekorjaus voi olla merkittävä Tyypillisesti noin 10 g/kg Korjauksen myötä kuiva-ainemuutos luokkaa 240 -> 250 g/kg Pitkälle esikuivattujen rajoittuneesti käyneiden säilörehujen osalta korjauksella haihtuvien aineiden suhteen ei ole käytännön merkitystä 10
5 kg kuiva-ainetta (ka) erilaisista rehuista tarkoittaa kiloina i tuoretta tt rehua: h 25 12.5 6 5.8
Laatuheinärenkaan laboratoriovertailu Rehu niitetty 25.6. ja paalattu 27.6.2014 Lannoitus 100 kg N/ha 16.4.2014 Huolellisesti lli otettu tt näyte toimitettiin it ttii viiteen suomalaiseen säilörehuanalyysejä tekevään laboratorioon Vertailussa käytettiin vain yhtä näytettä eli pienen aineiston takia tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia 12
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta Kuiva-ainepitoisuus, g/kg Keskiarvo 585 g/kg Vaihtelukerroin 5.2 % 13
D-arvo on rehun ravitsemuksellisen arvon keskeinen mittari Märehtijöiden ja hevosten rehun energia-arvo lasketaan vain ja ainoastaan rehun D-arvon perusteella Muuntokelpoinen energia (MJ/kg ka) = D-arvo 0.016016 10.7 ME (MJ/kg ka) = 670 g/kg ka 0.016 MJ / g ka Eri hevosryhmillä on erilaiset tarpeet nurmirehun D-arvosta Urheiluhevoset ja imettävät tammat yli 650 g/kg ka Kevyessä käytössä olevat hevoset 620 650 g/kg ka Märehtijöiden valkuaisarvojen laskentaan käytetään D-arvoa ja rehun raakavalkuaispitoisuutta a a suu a 14
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta D-arvo, g/kg ka Keskiarvo 630 g/kg ka Vaihtelukerroin 2.3 % 15
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka Keskiarvo 122 g/kg ka Vaihtelukerroin 8.5 % 16
Sokerit Liukoiset hiilihydraatit, solunsisällyshiilihydraatit Useita eri yhdisteitä Monosakkaridit, disakkaridit, fruktaanit Eri menetelmät mittaavat eri yhdisteitä Erotusfraktio asettaa sokereiksi luokiteltavien yhdisteiden ylärajan: 1000 tuhka raakavalkuainen raakarasva kuitu (NDF) Antaa sokerien ylärajan, sisältää varsinaisten sokerien lisäksi mm. pektiiniä, käymishappoja, kasvihappoja Lähestymistapana toimiva, mutta virheet muissa analyyseissä kumuloituvat tähän Mikä on sokerien merkitys hevosten ruokinnassa? 17
monosaccharides disaccharides oligosaccharides polysaccharides pentoses -Xylose -Ribose -Arabinose -... hexoses -Glucose -Fructose -Galactose -Mannose -Rhamnose -.... alditols -Erythritol -Xylitol -Sorbitol -Mannitol -..... derivatives -Glucose acetate -Gluconic acid -Glucuronic acid -Galacturonic acid -... sugars -Maltose -Sucrose -Lactose -Maltulose -Lactulose -Palatinose -Trehalose -Cellobiose -Sucralose -... alditols -Maltitol -Lactitol -Isomaltitol -1,1 GPM -... Iso malt Courtesy of Maria Wickman, FOSS, September 2014 digestive carbohydrates -malto-oligosaccharides -Starch hydrolysates -Maltodextrins -... Non-digestive oligosaccharide (LMW dietary fibre) -RaffinoseR -Stachyose -Verbascose -Kestose -Nystose -..... prebiotics -Inulin -Fructo-oligosaccharide -Galacto-oligosacharide -Polydextrose -Resistant maltodextrin -... homopolysaccharides h -Starch -Amylose -Amylopectin -Damaged starch -Resistant starch -Cellulose -ß-glucan -... Heteropolysaccharides a (HMW Dietary fibre) neutral -Hemicellulose -Pentosan -Locust bean gum -Guar and arabic gums -... polyelectrolyte -Pectin -Carrageenan -Chitin -Chitosan -Xanthan -.. 18
Kahden esimerkkirehun koostumus ja muiden määritysten erotuksena laskettujen sokerien pitoisuus 19
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta Sokerit, g/kg ka Keskiarvo 130 g/kg ka Vaihtelukerroin 20.1 % 20
Yhteenveto Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta 2014 Laboratorio 1 2 3 4 5 X SD CV Ka, g/kg 632 593 584 558 562 585 30.3 5.2 Kuiva-aineessa, g/kg ka Tuhka 60 41 57 36 55 50 10.6 21.3 Raakavalk. 132 124 111 111 131 122 10.3 8.5 Kuitu (NDF) 590 543 600 590 578 30.4 5.3 Sokerit 122 150 157 91 129 130 26.1 20.1 D-arvo 644 613 629 619 645 630 14.4 2.3 X = keskiarvo; SD = keskihajonta; CV = vaihtelukerroin 21
Käytännön Maamiehen testin tulokset 22
Hevosten rehuarvojärjestelmä Suomessa perustuu märehtijöiden järjestelmään Tiedetään, että nurmirehun sulavuus hevosilla on matalampi kuin hevosilla Tämä voidaan huomioida käyttämällä vastaavasti korkeampia ruokintasuosituksia On realistista odottaa että kuidun mikrobisulatus pötsissä (märehtijät) ja paksu-umpisuolessa (hevoset) korreloivat vahvasti keskenään Valkuaisen sulatus märehtijöillä ja hevosilla on täysin erilainen Suurin osa märehtijän aminohappojen saannista on peräisin pötsissä muodostuvasta mikrobivalkuaisesta (OIV-PVT-järjestelmä) Hevosilla oleellista lli miten paljon rehun aminohappoja imeytyy ohutsuolesta eläimen aineenvaihdunnan käyttöön sulava raakavalkuainen ei teoreettisesti vastaa tätä kovin hyvin 23
Sulava raakavalkuainen (srv) Hevosten rehujen valkuaisarvoa kuvaavana mittarina käytetään sulavaa raakavalkuaista Srv = rv:n näennäinen kokonaissulavuus rv-pitoisuus 84 g/kg ka = 0.6 140 g/kg ka Hevosten srv:n laskennassa käytetään märehtijöiden sulavuuskertoimia Valkuaisen aisen todellinen sulavuus s märehtijöillä (ja hevosilla) on varsin hyvä Koska märehtijöillä (ja hevosilla) erittyy merkittävä määrä metabolista ja endogeenista ainesta, näennäinen sulavuus on todellista sulavuutta pienempi Koska erittyvän metabolisen ja endogeenisen aineen määrä on vakio syötyä kuiva-ainekiloa kohti (märehtijöillä), näennäinen sulavuus on sitä pienempi, mitä pienempi rehun rv-pitoisuus on 24
Raakavalkuaisen näennäinen kokonaissulavuus pienenee kiihtyvästi rehun raakavalkuaispitoisuuden pienentyessä Laskettu kaavalla RVs = (0,96 RV - 34 )/RV Matalien RV- pitoisuuksien osalta srv:n toimivuus? 25
Rehuanalyysi antaa palautetta rehun tuottamisen onnistumisesta Typpi- ja fosforipitoisuus Käyttökelpoisen typen ja fosforin pitoisuudet kasville maaperässä Lannoitus suhteessa kasvien tarpeeseen Myös muut kivennäis- ja hivenaineet Runsas kali kertoo yleensä runsaasta karjanlannan käytöstä Seleenilannoituksen käyttö näkyy hyvin selkeästi rehun seleenipitoisuudessa Karkearehujen sulavuus Korjuun ajoittamisen onnistuminen Säilörehun käymislaatu Säilönnän onnistuminen Käytetyn korjuu- ja säilöntämenetelmän soveltuvuus 26
Kiitos! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015. 10/27/2014