Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Transkriptio

1 MTT:n selvityksiä 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto

2 MTT:n selvityksiä s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet hevoset MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Copyright MTT Julkaisija ja kustantaja MTT, Jokioinen Jakelu ja myynti: MTT, Tietohallinto, Jokioinen Puhelin (03) , telekopio (03) Sähköposti MTT, Jokioinen Julkaisuvuosi 2006 Kannen kuva Kuvamanipulaatio Kirsti Bergman Painopaikka Strålfors Information Logistics Oy

4 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Tiivistelmä Rehuarvojen ja rehutaulukoiden julkaiseminen on annettu MTT:n tehtäväksi Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä vuonna Päätöksen mukaan Suomessa saa ilmoittaa vain MTT:n julkaisemia rehuarvoja tai MTT:n julkaisemilla laskukaavoilla laskettuja rehuarvoja. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 sisältävät viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset märehtijöille, sioille, siipikarjalle, turkiseläimille ja hevosille. Rehutaulukoiden keskeisin tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Rehujen koostumus- ja rehuarvotiedot pohjautuvat laajaan koti- ja ulkomaiseen tutkimusaineistoon ja pitkäaikaiseen työhön. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset siirrettiin vuonna 2001 sähköiseen muotoon internetiin osoitteeseen Kaikki laskentaperusteet ja -kaavat ovat sivuilla selattavissa. Taulukot voi myös siirtää omalle koneelle Excel-tiedostoina. Helmikuussa 2006 tehdyssä päivityksessä sikojen ruokintasuositukset ja kivennäistaulukko uudistettiin täysin. Lisätietoja muutoksista on internetissä rehutaulukoiden sivuilla. Tämän julkaisun sisältö vastaa julkaistun Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 verkkopalvelun sisältöä. Palvelun osoite on Avainsanat: rehuarvo, energia-arvo, valkuaisarvo, märehtijä, nauta, lammas, vuohi, sika, siipikarja, muniva kana, broileri, kalkkuna, kananpoika, turkiseläin, kettu, minkki, hevonen 3

5 The Feed Tables and Feeding Recommendations 2006 MTT Agrifood Research Finland Abstract Publishing The Feed Tables and Feeding Recommendations is a task of MTT Agrifood Research Finland based on a regulation by Ministry of Agriculture and Forestry of Finland given in According to the regulation, only feed values presented by MTT or calculated based on the equations published by MTT may be used in Finland. The Feed Tables and Feeding Recommendations 2006 contains the official Finnish feed values and their calculation methods, and feeding recommendations for ruminants, pigs, poultry, fur animals and horses. The main objective of Feed Tables is to present reliable feed values, which describe the relative differences in the production potential of different feeds as well as possible. The information of chemical composition and feed values of the feeds are based on a large Finnish and international data base collected during decades. The Feed Tables and Feeding Recommendations were published in electronic (html) form in 2001 and are available at All calculation methods and equations are also available in the electronic publication. The feed tables can also be downloaded as Excel-files. The current publication corresponds to the electronic (html) version of the Feed Tables and Feeding Recommendations 2006 published on 14 th February The current update situation can be seen on the website at Keywords: feed value, energy value, protein value, ruminant, cattle, sheep, goat, swine, pig, poultry, laying hen, broiler, turkey, chicken, fur animal, fox, mink, horse 4

6 Alkusanat Rehuarvojen ja rehutaulukoiden julkaiseminen on annettu MTT:n tehtäväksi MMM:n päätöksellä vuonna 1999 (nro 40/1999). Päätöksen mukaan Suomessa saa ilmoittaa vain MTT:n julkaisemia rehuarvoja tai MTT:n julkaisemilla laskukaavoilla laskettuja rehuarvoja. MTT 2006 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset märehtijöille, sioille, siipikarjalle, turkiseläimille ja hevosille. Rehutaulukoiden keskeisin tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Rehujen koostumus- ja rehuarvotiedot pohjautuvat laajaan koti- ja ulkomaiseen tutkimusaineistoon ja pitkäaikaiseen työhön. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -kirjan vuoden 2000 päivitetty sisältö siirrettiin vuonna 2001 sähköiseen html-muotoon internetiin osoitteeseen Kaikki laskentaperusteet ja -kaavat ovat sivuilla selattavissa. Taulukot voi myös siirtää omalle koneelle Excel-tiedostoina. Rehutaulukoita päivitetään kahden vuoden välein. Tieto päivityksestä tulee hyvissä ajoin taulukoiden kotisivulle. Tehtävät muutokset perustuvat tieteellisesti tutkittuun näyttöön. Sivuilta löytyy myös lisätietoja rehuarvojen ja ruokintasuositusten perusteista sekä muutoksista. Helmikuussa 2006 tehdyssä päivityksessä sikojen ruokintasuositukset ja kivennäistaulukko uudistettiin täysin. Lisätietoja muutoksista on internetissä rehutaulukoiden sivuilla. Tämän julkaisun sisältö vastaa julkaistun Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 verkkopalvelun sisältöä. Palvelun sivuilta löytyy yksityiskohtainen tieto päivitystilanteesta osoitteessa Tasapainoisen ja tuottavan rehun ja ruokinnan suunnittelu tarvitsee rehutaulukoiden lisäksi runsaasti tietoa eläimen ruoansulatuksesta, aineenvaihdunnasta ja rehujen muista ominaisuuksista, joita rehutaulukoissa ei voida esittää. Rehutaulukot on yksi apuväline ruokinnan suunnittelussa ja toivomme, että uusittu rehutaulukko palvelee siinä entistä paremmin. 5

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Rehuarvojen laskentaperusteet Märehtijöiden rehuarvojen laskentaperusteet Energia-arvo Valkuaisarvo Rehuarvojen laskuesimerkkejä Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet Energia-arvo Valkuaisarvo Rehuarvojen laskuesimerkkejä Siipikarjan rehut Energia-arvo Rehuarvojen laskuesimerkkejä Turkiseläinten rehuarvojen laskentaperusteet Rehutaulukot Märehtijöiden rehutaulukko Sikojen rehutaulukko Siipikarjan rehutaulukko Turkiseläinten rehutaulukko Rehujen aminohappopitoisuudet Rehujen kivennäispitoisuudet Rehujen vitamiinipitoisuudet Ruokintasuositukset Lypsylehmien ruokintasuositukset Vasikoiden ja lihanautojen ruokintasuositukset Lypsykuttujen ruokintasuositukset Lampaiden ruokintasuositukset Sikojen ruokintasuositukset Siipikarjan ruokintasuositukset Turkiseläinten ruokintasuositukset Hevosten ruokintasuositukset...77 Kirjallisuusluettelo...79 Julkaisun tiedot...81 Lyhenteet

8 1 Johdanto Nykyinen rehuarvojärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1995 uudistuksesta asti. Tuolloin korvattiin märehtijöillä lihotusnettoenergiaan perustuva rehuyksikkö muuntokelpoiseen energiaan (MAFF 1975) perustuvalla rehuyksiköllä (RY). Rehutaulukossa energia-arvot ilmaistaan rehuyksiköinä ja megajouleina (MJ) kilossa kuiva-ainetta. Märehtijöiden rehujen valkuaisarvo ilmaistaan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV) ja pötsin valkuaistaseena (PVT). Valkuaisarvojen laskenta perustuu pohjoismaiseen järjestelmään, jota on muokattu Suomen olosuhteisiin paremmin soveltuvaksi. Erilaisten laskentaperusteiden vuoksi Pohjoismaiden tai muiden maiden valkuaisarvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Tämän vuoksi rehukaupassa ja ruokinnan suunnittelussa on syytä käyttää tässä rehutaulukossa esitettyjä rehuarvoja ja laskentaperusteita. Myöhemmät vertailut ovat osoittaneet, että valkuaisjärjestelmämme ennustaa rehuannosten tuotantovaikutuksen paremmin kuin muiden Pohjoismaiden vastaavat järjestelmät. Sikojen rehujen energia-arvon laskentaperusteet tarkistettiin v vastaamaan paremmin kotimaisten tuotantokokeiden tuloksia. Energia-arvo perustuu nettoenergiaan (SCHIE- MANN ym. 1972, CVB 1991) ja rehujen arvot ilmoitetaan rehuyksiköinä (RY). Valkuaisarvot ilmoitetaan sulavan raakavalkuaisen lisäksi ohutsuolessa sulavina aminohappoina. Aminohappojen sulavuuskertoimet perustuvat hollantilaisiin lähteisiin (CVB 1991) ja kotimaisiin tutkimustuloksiin. Siipikarjan rehuarvot lasketaan yhteiseen eurooppalaiseen (WPSA 1986) järjestelmään perustuen. Energia-arvot ilmoitetaan muuntokelpoisena energiana MJ:na. Rehujen ja rehuseosten valkuaisarvot ilmoitetaan raakavalkuaisena. Turkiseläinten rehujen energia-arvo ilmoitetaan muuntokelpoisena energiana MJ:na. Hevosille käytetään märehtijöiden rehuarvoja, mutta valkuaisarvo ilmaistaan sulavana raakavalkuaisena (SRV). Märehtijöiden rehujen sulavuuskertoimet Märehtijöiden taulukoissa sulavuusarvot ovat osittain pässeillä määritettyjä ja osittain kaavoilla Lucasin periaatteella laskettuja. Rehutaulukoiden päivityksessä vuonna 2004 märehtijöiden rehujen raakavalkuaisen ja raakarasvan sulavuuskertoimia muutettiin biologista todellisuutta paremmin vastaaviksi. Kertoimet laskettiin Lucasin periaatteen mukaisesti eli sulavien ravintoaineiden määrä laskettiin todellisen sulavuuden ja sonnan metabolisen ja endogeenisen komponentin määrän perusteella. Vuoden 2006 päivityksessä samaa periaatetta on sovellettu sellaisten rehujen typettömiin uuteaineisiin (TUA), joiden näennäinen sulavuus taulukoissa oli suurempi kuin mitä biologisesti on mahdollista. Nurmirehujen energia-arvo lasketaan sulavan orgaanisen aineen määrästä (D-arvo) ja se on hyvin käyttökelpoinen arvioitaessa keskimääräinen sulavuuden muutos korjuuasteen muuttuessa. Yksittäisen rehun rehuarvon laskeminen kemiallisen koostumuksen perusteella valittujen sulavuuskerrointen avulla voi johtaa suuriin virheisiin rehuarvossa. Nurmirehujen RYarvon laskeminen suoraan sulavuuden (D-arvo) perusteella antaa luotettavamman tuloksen 7

9 kuin rehujen kemiallinen koostumus ja sen perusteella valitut sulavuuskertoimet. Ruokintasuositusten perusteet Märehtijöiden ruokintasuosituksia uudistettiin vuonna 2004 lypsylehmien energian ja valkuaisen osalta. Myös lypsylehmien ja lihanautojen kivennäissuositukset muuttuivat tällöin. Muutokset perustuivat kotimaisiin tutkimustuloksiin ja ulkomaisiin suosituksiin (kivennäissuositukset). Sikojen ruokintasuositukset uudistuivat v emakoiden energiaruokintasuosituksien, kasvavien ensikoiden ja tiineiden emakoiden aminohapposuosituksien, sikojen kalsium- ja fosforisuosituksien sekä vitamiinisuosituksien osalta. Uutena lisättiin ruokintasuositukset karjuille. Muutosten perustana olivat MTT:n ja HY:n tutkimukset sekä ulkomaiset rehutaulukot. Muiden eläinlajien ruokintasuosituksiin ei ole tullut muutoksia v jälkeen. Rehutaulukoiden käyttö Rehutaulukoiden keskeisin tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat hyvin rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Sekä laskentamenetelmien että rehuarvojen tulee perustua tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Tällä hetkellä monista rehun valkuaisarvoon vaikuttavista tekijöistä ei vielä ole riittävästi tietoa, ja laskennassa käytetään monia vakioita tekijöistä, joiden tiedetään vaihtelevan. Tämän vuoksi rehun lisäprosessoinnilla saatu parempi laskennallinen rehuarvo tulee osoittaa tuotantokokeessa ennen kuin se voidaan hyväksyä virallisesti käytettäväksi. Vasta tuotantokoe varmistaa rehujen suhteellisen arvon toisiinsa verrattuna. Rehutaulukkoja käytettäessä on lisäksi hyvä muistaa, että rehun ruokinnalliseen arvoon vaikuttavat laskennallisen rehuarvon lisäksi myös muut tekijät. Rehuilla voi olla erilainen vaikutus esimerkiksi karkearehun sulavuuteen ja syöntiin, ne voivat muulla tavalla parantaa tai huonontaa ravintoaineiden tasapainoa rehuannoksessa tai niillä voi olla sekä sulatukseen että aineenvaihduntaan joko positiivisia tai negatiivisia yhdysvaikutuksia. Laskettaessa analysoidun koostumuksen perusteella rehuarvoja käytetään rehutaulukon vastaavan rehun sulavuuskertoimia. Rehun energia-arvoon tällä ei ole oleellista vaikutusta, sillä esim. taulukkoarvoa suuremman valkuaispitoisuuden näennäistä sulavuutta parantava vaikutus kompensoituu vastaavalla muutoksella typettömissä uuteaineissa. Nurmirehujen valkuaisarvot voidaan laskea D-arvon ja raakavalkuaispitoisuuden perusteella varsin luotettavasti. Erot OIV-pitoisuuksissa ovat yleensä alle 1 laskettaessa sulavien ravintoaineiden saannin ja pötsihajoavuuden perusteella tai suoraan D-arvosta ja raakavalkuaispitoisuudesta. 8

10 Painoksiin tehdyt muutokset Rehutaulukoiden paperiversion toiseen painokseen (1996) korjattiin eräitä painovirheitä sekä rehujen koostumustietoja perustuen KTTK:n uusimpaan aineistoon, jolloin myös rehuarvoissa tehtiin pieniä muutoksia. Korjaukset esitettiin lisäsivuilla taulukoiden lopussa. Lehmien OIV-suositusta maidontuotannossa lisättiin vastaamaan paremmin ruokintakokeissa mitattuja valkuaisen hyväksikäyttöarvoja. Kolmanteen painokseen (syksy 2000) tehtiin joitakin tarkistuksia rehuihin, lisättiin karkearehujen OIV- ja PVT -arvojen laskeminen D-arvon ja raakavalkuaispitoisuuden perusteella sekä lisättiin lypsykuttujen ruokintanormit. Keväällä 2001 julkistettiin MTT:n ylläpitämä rehutaulukoiden nettiversio. Ensimmäinen päivitys tehtiin kesäkuussa 2002, ja nämä päivitykset on tehty paperiversion neljänteen painokseen lokakuussa Rehutaulukoiden sisältömuutoksista suurin muutos oli soijarouheen ja -puristeen valkuaisarvon pienentäminen vastaamaan tutkimuksissa saatuja vasteita lehmien valkuaistuotokseen. Joitakin rehuja lisättiin (kylmäpuristetut rypsi- ja pellavapuristeet, oluthiivaliemi) ja joidenkin rehujen hajoavan valkuaisen arvoja (HVO) pyöristettiin 5 %-yksikköön. Lihasikojen valkuaisruokintasuosituksia tarkistettiin vastaamaan kasvutavoitteita. Kesällä 2004 tehdyssä nettiversion toisessa päivityksessä märehtijöiden rehutaulukoiden tärkeimmät muutokset olivat lypsylehmien RY- ja OIV- sekä fosforisuositusten uudistus, NDF-kuidun lisääminen rehujen koostumustietoihin, nurmirehujen kokonaisuudistus ja kaikkien rehujen sulavuuskertoimien tarkistus. Lisäksi täydennettiin aminohappotaulukkoa. Lisätietoja v muutoksista on internetissä rehutaulukoiden sivuilla kohdassa tiedostot > arkisto. Helmikuussa 2006 tehdyssä verkkopalvelun päivityksessä kivennäistaulukko uudistettiin täysin. Märehtijöiden rehutaulukoiden sulavuuskertoimia tarkistettiin muutamien rehujen osalta. Sikojen ruokintasuositukset uudistuivat. Sikojen rehutaulukkoon lisättiin neljä uutta rehua. Lisätietoja muutoksista on internetissä rehutaulukoiden sivuilla. 9

11 2 Rehuarvojen laskentaperusteet 2.1 Märehtijöiden rehuarvojen laskentaperusteet Energia-arvo Märehtijöiden rehujen energia-arvo ja vastaavasti ruokintasuositukset perustuvat muuntokelpoiseen energiaan (ME) ja ne ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Muuntokelpoinen energia lasketaan englantilaisella menetelmällä (MAFF 1975, 1981, 1984). Yksi rehuyksikkö vastaa 11,7 MJ ME, joten RY-arvo lasketaan jakamalla ME-arvo luvulla 11,7. Väkirehut (USTELL, K., TUORI, M., HUHTANEN, P Comparison of the energy evaluation systems of feeds for dairy cows. Livestock production science 51, 3: ). Muuntokelpoinen energia lasketaan väkirehuille rehun sisältämistä sulavista ravintoaineista seuraavalla yhtälöllä: ME (MJ) = (15,2 SRV + 34,2 SRR + 12,8 SRK + 15,9 STUA)/1000 (SCHIEMANN ym. 1972, MAFF 1975, 1984) missä ME on MJ/kg kuiva-ainetta (), kun Karkearehut SRV = sulava raakavalkuainen, SRR = sulava raakarasva, SRK = sulava raakakuitu, STUA = sulavat typettömät uuteaineet,. Karkearehujen ME-arvo lasketaan rehun sisältämän sulavan orgaanisen aineen perusteella, joka ilmoitetaan D-arvona. D-arvo tarkoittaa sulavan orgaanisen aineen pitoisuutta rehun kuiva-aineessa prosentteina. Säilörehu, ruoho: ME (MJ) = 0,16 D Heinä: ME (MJ) = 0,169 D - 1,05 Olki: ME (MJ) = 0,14 D (MAFF 1975, 1981 ) Kokoviljasäilörehu ME (MJ) = 0,155 D Pohjoismaisen rehuarvotyöryhmän suosituksen mukaisesti rehuille on taulukkoon laskettu lisäksi sulavan energian (DE) arvo kaavalla (SPÖRNDLY 1993): DE (MJ) = 24,2 SRV + 34,1 SRR + 17,3 SRK + 17,3 STUA - 0,766 SOK Sokerikorjaus (SOK) tehdään vain, jos sokeripitoisuus on yli 20 % kuiva-aineesta. 10

12 2.1.2 Valkuaisarvo Märehtijöiden rehujen valkuaisarvo ilmaistaan kahdella tunnusluvulla: OIV ja PVT (pohjoismaisessa järjestelmässä AAT ja PBV). OIV mittaa ohutsuolesta imeytyvää valkuaista (aminohappoja), mikä on peräisin rehuvalkuaisen pötsissä hajoamattomasta osasta (ohitusvalkuaisesta) ja mikrobivalkuaisesta, mikä on tuotettu pötsissä rehusta saadulla energialla. Mikrobivalkuaisen määrä on suhteessa sulaviin raakahiilihydraatteihin ja pötsissä hajoavaan valkuaiseen. Rehuille määritettävä PVT-arvo (pötsin valkuaistase) kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen. Kaikista märehtijöiden rehuista on rehutaulukossa ilmoitettu lisäksi sulavan raakavalkuaisen pitoisuus kuiva-aineessa. Jos rehuvalkuaisen hajoavuutta muutetaan prosessoinnilla, muutettua arvoa käytetään, jos prosessoinnin vaikutus tuotokseen on osoitettu tuotantokokeella. (TUORI, M., USTELL, K.V., HUHTANEN, P Comparison of the protein evaluation systems of feeds for dairy cows. Livestock production science 55, 1: ). Seuraavassa on esitetty järjestelmän valkuaisarvojen laskentatavat ja käytetyt lyhenteet. OIV PVT = OIV mv + OIV ov = HV - MV missä OIV mv = ah mv s mv MV OIV ov = ah ov s ov OV MV = 179 (SRH + HV)/1000 HV = (HVO/100) RV, OIV = ohutsuolesta imeytyvät aminohapot ( rehun ) PVT = pötsin valkuaistase ( rehun ) MV = mikrobivalkuaisen tuotanto ( rehun ) HV = hajoava valkuainen ( rehun ) OV = ohitusvalkuainen ( rehun ) OIV mv = ohutsuolesta imeytyvä mikrobivalkuainen OIV ov = ohutsuolesta imeytyvä ohitusvalkuainen SRH = rehun sulavat raakahiilihydraatit ( rehun ) HVO = hajoavan valkuaisen osuus (%) RV = rehun raakavalkuainen ( rehun ) ah mv = aminohappojen osuus mikrobivalkuaisesta ah ov = aminohappojen osuus ohitusvalkuaisesta s mv = mikrobivalkuaisen sulavuus = ohitusvalkuaisen sulavuus s ov Vakioiden arvoja: ah mv = 0,70 s mv = 0,85 ah ov = 0,85 (väkirehut) = 0,65 (karkearehut) s ov = 0,82 11

13 Meijeriteollisuuden sivutuotteissa (luokka 9) on erikseen rehut aikuisille märehtijöille ja vasikoille, jotka eivät vielä märehdi. Vasikoiden rehuissa aminotypen osuus raakavalkuaisesta on arvioitu 90 %:ksi. Valkuaisen sulavuus on kuivatuilla tuotteilla 95 % ja nestemäisillä 100 %. Hajoavan valkuaisen osuuden (HVO) määrittäminen Rehutaulukoissa esitetty rehun pötsissä hajoavan valkuaisen osuus (HVO) perustuu nailonpussimenetelmällä määritettyyn arvoon. HVO lasketaan joko KRISTENSENIN ym. (1982) yhtälöllä tai seuraavalla ØRSKOVIN ja McDONALDIN (1979) yhtälöllä: HVO = a + b c / ( c + k ), a b c k = nopeasti hajoava rehuvalkuainen (hajoamisnopeus ääretön) = hitaasti hajoava valkuainen = b-jakeen hajoamisnopeus = partikkelien virtausnopeus pötsistä Parametrit a, b ja c lasketaan yhtälöstä: p = a + b (1 - e -ct ), missä p on nailonpussimenetelmällä mitattu valkuaishävikki ajan t (tuntia) jälkeen. Rehuille, joiden HVO-arvoa ei ole määritetty, arvona käytetään 75 %. Partikkelien virtausnopeus vaihtelee eri rehuilla. Karkearehuilla se on 2 %, energiarehuilla 3 % ja valkuaisrehuilla 4 % tunnissa. Rehuille, joiden HVO-arvoa ei voida määrittää nailonpussimenetelmällä, voidaan käyttää Cornell ssa, USA:ssa, kehitettyä CNCPS-menetelmää (FOX ym. 1990). Nurmirehujen valkuaisarvon laskeminen D-arvon ja raakavalkuaispitoisuuden perusteella Nurmirehujen OIV- ja PVT-arvot voidaan laskea riittävän tarkasti myös D-arvon ja raakavalkuaispitoisuuden (RV) perusteella. Tällöin rehujen raakakuitupitoisuuksien analysointi, typettömien uuteaineiden laskeminen sekä komponenttien sulavuuskertoimien käyttö tulee valkuaisarvon laskennassa tarpeettomaksi. OIV- ja PVT-arvojen kaavat muutettiin viimeksi v päivityksen yhteydessä. Nykyiset kaavat ennustavat valkuaisarvot D-arvon ja RV-pitoisuuden perusteella hieman tarkemmin kuin aikaisemmat kaavat. Muutokset perustuvat laajaan (n=52) säilörehuaineistoon, jossa rehujen komponenttien sulavuus on määritetty lampailla ylläpitotasolla. Tästä aineistosta OIV- ja PVT-pitoisuudet on laskettu analysoitujen koostumustietojen ja määritettyjen sulavuuskerrointen perusteella alkuperäisillä (Tuori ym. 1998) laskentakaavoilla. D-arvon ja RV:n perusteella laskettu OIV-pitoisuus korreloi erittäin hyvin alkuperäisen kaavan mukaan lasketun OIV-pitoisuuden kanssa (R 2 =0,993 ja keskipoikkeama 0,53 g OIV/kg ka). 12

14 Nurmisäilörehun valkuaisarvot D-arvon ja RV:n perusteella lasketaan seuraavilla kaavoilla: OIV ( ) = 11,4 + 0,092 D-arvo ( ) + 0,067 RV ( ) PVT ( ) = -19,1-0,154 D-arvo ( ) + 0,871 RV ( ) Kokoviljasäilörehulle ja apilasäilörehulle käytetään seuraavia kaavoja: OIV ( ) = 11,4 + 0,092 D-arvo ( ) + 0,089 RV ( ) PVT ( ) = -19,1-0,154 D-arvo ( ) + 0,830 RV ( ) Apilapitoiselle nurmisäilörehulle käytetään seuraavia kaavoja: OIV ( ) = 11,4 + 0,092 D-arvo ( ) + 0,078 RV ( ) PVT ( ) = -19,1-0,154 D-arvo ( ) + 0,850 RV ( ) Heinälle käytetään seuraavia kaavoja: OIV ( ) = 13,0 + 0,092 D-arvo ( ) + 0,110 RV ( ) PVT ( ) = -21,8-0,154 D-arvo ( ) + 0,789 RV ( ) Ruoholle käytetään seuraavia kaavoja: OIV ( ) = 13,0 + 0,092 D-arvo ( ) + 0,089 RV ( ) PVT ( ) = -21,8-0,154 D-arvo ( ) + 0,830 RV ( ) Rehutaulukon sulavuuskertoimien laskeminen Väkirehujen sulavuuskertoimet on laskettu Lucasin periaatteella kaavoilla: RVs = 100 [(0,965 RV - 34) / RV] RRs = 100 [(0,96 RR - 7) / RR] TUAs = 100 [(0,992 TUA - 40,5) / TUA] missä RVs on raakavalkuaisen sulavuus (%), RV on raakavalkuaisen pitoisuus ( ), RRs on raakarasvan sulavuus (%), RR on raakarasvan pitoisuus ( ), TUAs on typettömien uuteaineiden sulavuus (%) ja TUA on typettömien uuteaineiden pitoisuus ( ). Tuoreille kasvustoille ja muista kasvilajeista kuin nurmiheinäkasveista tehdyille säilörehuille vastaavat kaavat ovat: RVs = 100 [(0,99 RV - 40) / RV] RRs = 100 [(0,78 RR - 10) / RR] Heinäkasveista tehdyille nurmisäilörehuille on käytetty kaavoja: 1. sato RVs = 100 [(0,96 RV - 34)/RV] jälkisato RVs = 100 [(0,95 RV - 40)/RV] 1. sato RRs = 100 [(0,84 RV - 10)/RV] jälkisato RRs = 100 [(0,77 RV - 13)/RV] 13

15 2.1.3 Rehuarvojen laskuesimerkkejä Esimerkit ohralle ja säilörehulle. Esimerkki 1. Ohra, yli 62 kg/hl (rehu 1-02), -% 86 Pitoisuus, Sulavuus, % ME, MJ/kg sulavaa rav.ainetta ME, MJ/kg TU 29 RV ,2 1,40 RR ,2 0,60 RK ,8 0,19 TUA ,9 11,20 Yht ,39 Kuiva-aineen ME-arvo = 13,39 MJ/kg Kuiva-aineen RY-arvo = 13,39 / 11,7 = 1,14 RY/kg Ilmakuivan rehun RY-arvo = 0,86 1,14 = 0,98 RY/kg rehua HVO = 80,0 % Kuiva-aineessa (/kg ): HV = HVO/100 RV = 100,8 g OV = RV - HV = 25,2 g SRH = (RKS RK+TUAS TUA)/100 = 719,0 g MV = 179 (SRH + HV)/1000 = 146,7 g OIV mv = 0,70 0,85 MV = 87,3 g OIV ov = 0,85 0,82 OV = 17,6 g OIV = OIV mv + OIV ov = 104,9 g PVT = HV - MV = -45,9 g Esimerkki 2. Säilörehu, 1. sato, normaali korjuu, aikainen (rehu 18-51), -% 25 Säilörehun D-arvo ja raakavalkuaispitoisuus on analysoitu. D-arvo = 69 % = 690 Kuiva-aineen ME-arvo = 0,16 69,0 = 11,0 MJ/kg Kuiva-aineen RY-arvo = 11,0 / 11,7 = 0,94 RY/kg Kuiva-aineessa: OIV PVT = 11,4 + 0, , = 85,6 g = -19,1-0, , = 14,0 g 14

16 2.2 Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet Energia-arvo Sikojen rehujen energia-arvo perustuu nettoenergiaan (NE) ja ilmoitetaan rehuyksiköissä (RY). Nettoenergian laskukaava perustuu saksalaisiin tutkimustuloksiin (SCHIEMANN ym. 1972). Peruskaavaa on täydennetty seitsemällä erillisellä yhtälöllä, joilla lasketaan eräiden rehujen nettoenergia-arvo. Poikkeusyhtälöt on määritetty hollantilaisissa kokeissa (CVB 1991). Yhtälöissä mukana olevaa sokerikorjausta käytetään ainoastaan, jos pelkistävien sokereiden määrä on suurempi kuin 90. Rehujen sokeripitoisuudet ovat siipikarjan rehutaulukossa. Rehuyksikköarvo (RY-arvo) lasketaan jakamalla rehun NE-arvo ohran (- % 86) NE-arvolla 9,3 MJ. Nettoenergia-arvon (NE) laskeminen NE-arvo lasketaan eri rehuille eri yhtälöillä (CVB 1991). Käytettävä kaava riippuu rehun eri ravintoaineiden määrästä. Ravintoaineiden raja-arvot sekä kaavojen pitoisuudet ilmoitetaan muodossa ja NE-arvot muodossa MJ/kg. Sikojen rehujen nettoenergia-arvo lasketaan kaavalla (1), jos rehulle ei ole erikseen määritelty muuta jäljempänä esitettyä kaavaa. (1) NE(MJ) = (10,8 SRV + 36,1 SRR + 6,3 SRK + 12,7 STUA - 0,63 SOK)/1000 (SCHIEMANN ym. 1972, CVB 1991, 1992) NE on MJ/kg, kun SRV = sulava raakavalkuainen, SRR = sulava raakarasva, SRK = sulava raakakuitu, STUA = sulavat typettömät uuteaineet, SOK = sokerit,, korjaus vain, jos sokeripitoisuus >90 Ylläolevan NE-yhtälön asemasta eräiden rehujen NE-arvo lasketaan eri yhtälöillä (CVB 1991). Ravintoaineiden raja-arvot sekä kaavojen pitoisuudet ilmoitetaan ja NEarvot MJ/kg. Tapioka-tuotteet (ei tapiokatärkkelysjauho): Jos ravintoaineiden raja-arvot täyttyvät: 35 < RK < 75 ja 17 < TU < 85, missä RK on raakakuitupitoisuus ( ) ja TU on tuhkapitoisuus ( ). (2) NE(MJ) = (-33,1 RK - 13,1 TU )/1000, Vehnätuotteet (ei vehnänalkiot eikä vehnägluteenijauho): 114 < RV < 278, 6< RK < 124 ja 10 <TU< 65, missä RV on raakavalkuaispitoisuus ( ). Sokerikorjaus tehdään, jos sokeripitoisuus SOK >90. (3) NE(MJ) = (- 41,8 RK + 5,0 RV - 12,0 TU - 0,63 SOK )/1000, 15

17 Maissituotteet (ei maissigluteenirehu, maissirankki eikä maissitärkkelys): 71 < RV < 754, 15 < RR < 165, 12 < RK < 174 ja 5 < TU < 59, missä RR on raakarasvapitoisuus. Sokerikorjaus tehdään, jos sokeripitoisuus SOK >90. (4) NE(MJ) = (- 32,6 RK+17,2 RR-1,3 RV-12,2 TU-0,63 SOK+12163)/1000 Maissigluteenirehu: 195 < RV < 244 ja 64 < RK < 95 ja 56 < TU <82 (5) NE(MJ) = (- 48,5 RK - 12,5 TU )/1000 Lihajauho: 608 < RV < 773 ja 55 < RR < 140 ja 128 < TU < 259 (6) NE(MJ) = (15,9 RV + 46,4 RR + 5,4 TU )/1000 Juurikas- ja ruokomelassi: (7) NE(MJ) = (12,6 0,88 OA - 0,63 SOK)/1000 Auringonkukkarouhe: 52 < TU < 83 ja 267 < RV < 466 ja 14 < RR <25 ja 194 (8) NE(MJ) = ( ,03 RK - 10,2 TU)/ Valkuaisarvo Sikojen rehujen ja rehuseosten valkuaisarvoista on rehutaulukossa seuraavat tiedot: Sulava raakavalkuainen, Ohutsuolisulava lysiini, Ohutsuolisulava metioniini + kystiini, Ohutsuolisulava treoniini, ja g/ry Sulava raakavalkuainen lasketaan taulukossa ilmoitetun raakavalkuaisen kokonaissulavuuskertoimen avulla. Sulavat aminohapot lasketaan taulukossa ilmoitettujen aminohappojen ohutsuolisulavuuskertoimien sekä toisaalla aminohappotaulukossa ilmoitetun raakavalkuaisen aminohappokoostumuksen perusteella. 16

18 2.2.3 Rehuarvojen laskuesimerkkejä Esimerkit on laadittu ohralle ja vehnälle. Esimerkki 1. Ohra, yli 62 kg/hl (1-02), -% 86 Pitoisuus, Sulavuus, % Sulavia rav. aineita, k NE, MJ/kg sulavaa rav.ainetta NE, MJ/kg TU 29 RV , ,8 1,021 RR , ,1 0,437 RK ,0074 6,3 0,046 TUA , ,7 9,043 Yht ,547 Kuiva-aineen NE-arvo = 10,55 MJ/kg Kuiva-aineen RY-arvo = 10,55 / 9,3 = 1,13 RY/kg Ilmakuivan rehun RY-arvo = 1,13 0,86 = 0,98 RY/kg Esimerkki 2. Vehnä, yli 76 kg/hl (1-10), -% 86, yhtälö (3) Pitoisuus, NE-kerroin, kj/g rav.ainetta NE, MJ/kg ka TU 20-12,0-0,240 RV 146 5,0 0,730 RR 22 RK 23-41,8-0,961 TUA 789 SOKERIT 30-0,63 VAKIO 11,966 Yht. 11,494 Kuiva-aineen NE-arvo = 11,49 MJ/kg Kuiva-aineen RY-arvo = 11,49 / 9,3 = 1,24 RY/kg Ilmakuivan rehun RY-arvo = 1,24 0,86 = 1,06 RY/kg 17

19 2.3 Siipikarjan rehut Energia-arvo Siipikarjan rehutaulukoissa rehun muuntokelpoisen energian (ME) pitoisuus ilmoitetaan megajouleina 0,1 MJ:n tarkkuudella rehun kuiva-ainekilossa (kg ) ja ilmakuivassa rehukilossa (kg). Taulukossa 1 ilmoitetut energia-arvot ovat nollatyppitaseelle korjattuja näennäisiä muuntokelpoisen energian arvoja (AME N ). Ne lasketaan Maailman Siipikarjatiedejärjestön (WPSA) Euroopan osaston siipikarjan ravitsemustyöryhmän vuonna 1986 julkaiseman laskentatavan mukaan, joka monien rehuryhmien osalta perustuu taulukossa 1 ilmoitettuihin regressioyhtälöihin. Jos regressioyhtälöä ei ole ollut mahdollista muodostaa, on energia-arvo laskettu seuraavan kaavan mukaan sulavista ravintoaineista. (D) ME (MJ) = (18,03 SRV + 38,83 SRR + 17,32 STUA) / 1000, missä SRV = sulava raakavalkuainen, SRR = sulava raakarasva, STUA = sulavat typettömät uuteaineet,, jolloin ME-arvoksi saadaan MJ/kg. Taulukko 1. Maailman Siipikarjatiedejärjestön Euroopan osaston ravitsemustyöryhmän rehuraakaaineiden energia-arvon laskennassa eri ravintoaineille käyttämät kertoimet Nro Regressiokertoimet TU RV RR RK TÄRK SOK R1 Ohra, 6-tahoinen 9,258-9,258 6,810 R2 Ohra, 2-tahoinen 9,258-9,258 7,516 R3 Kaura 12,98-12,98 48,82-25,50 R4 Ohran sivutuotteet 13,74-13,74-35,58 2,913 R5 Maissin sivutuotteet 17,72-17,72-9,931 11,73-69,34 R6 Riisin sivutuotteet 19,54-19,54-29,10 17,97-34,29 R7 Vehnän sivutuotteet 16,78-16,78-69,20 R8 Tapioka 16,38-16,38-34,64 R9 Alkoholiteollisuuden sivutuotteet 16,38-16,38-4,066-26,70 R10 Auringonkukan sivutuotteet 2,626-2,626 10,62 26,2 R11 Liha- ja lihaluujauhot 14,20-19,15 25,10 R12 Kalajauhot 15,01-14,26 17,61 E1 Maapähkinän sivutuotteet 12,42 25,50-25,47 E2 Puuvillansiem. sivutuotteet 8,898 19,72-12,97 E3 Kuorimattoman auringonkukan 11,17 32,30-21,43 sivutuotteet S Sokeriteollis. sivutuotteet 17,32 =kuiva-aine, TU=tuhka, RV=raakavalkuainen, RR=raakarasva, RK=kuitu, TÄRK=tärkkelys ja SOK=sokerit, k. Lähteet: Yhtälöt D, R1 - E3: European Federation of Branches of the World s Poultry Association (1986); yhtälö S: CVB (1991, 1992) 18

20 Rehutaulukoissa ilmoitetut raakavalkuaisen, -rasvan ja typettömien uuteaineiden sulavuuskertoimet ovat keskimääräisiä eri eurooppalaisista lähteistä saatuja arvoja. Rehutaulukon kaavasarakkeen tunnus ilmaisee muuntokelpoisen energian laskennassa käytetyn regressioyhtälön (taulukko 1) tai mikäli tunnus on D, laskenta perustuu em. kaavaan. Sokerin (S) energiakerroin on peräisin Hollannin rehutaulukoista. Rehujen kuiva-aineen koostumus on sama kuin rehutaulukossa on esitetty märehtijöille ja sioille. Lisäksi koostumustietoihin on lisätty tärkkelyksen ja sokereiden pitoisuudet. Nämä arvot on soveltaen otettu WPSA:n ja Hollannin rehutaulukoista, eivätkä siis perustu kotimaisista raaka-aineista tehtyihin rehuanalyyseihin. Näitä lukuja on tarkasteltava suuruusluokkaa ilmaisevina. Rehujen linolihappopitoisuus on sama kuin Suomen vuoden 1990 rehutaulukoissa on ilmoitettu. Rehujen aminohappopitoisuudet on laskettu aminohappotaulukosta. Käyttökelpoisen fosforin arvot on laskettu käyttämällä sioille ilmoitettuja fosforin sulavuuskertoimia. Rehuseoksen energia-arvo Siipikarjan rehuseosten energia-arvo ilmoitetaan typpikorjattuna näennäisenä muuntokelpoisena energiana ja se lasketaan Euroopan yhteisön direktiivin (86/174/ETY) mukaan valmiin seoksen kemiallisen koostumuksen mukaan seuraavasti. ME (MJ/kg) = (15,51 RV + 34,31 RR + 13,01 SOK + 16,69 TÄRK)/1000 missä rehun koostumus on ilmoitettu muodossa. Tämän kaavan mukaan lasketulle rehuseoksen energiapitoisuudelle sallitaan poikkeamaksi ± 0,4 ME MJ/kg Rehuarvojen laskuesimerkkejä Esimerkki 1. Energia-arvon laskeminen hyvälle ohraerälle. Laskennassa käytetään regressioyhtälöä R1, joka on tarkoitettu monitahoisille ohrille. Mikäli ohraerä on kaksitahoista ohraa, yhtälö R2 antaa hieman korkeamman energia-arvon. (R1) ME = 9,258-9,258 TU + 6,810 TÄRK Pitoisuus, Kerroin, kj/g ME, MJ/kg ,258 9,26 TU 29-9,258-0,27 TÄRK 600 6,810 4,09 13,08 Kuiva-aineen ME-arvo = 13,1 MJ/kg Ilmakuivan rehun ME-arvo = 0,86 13,1 = 11,2 MJ/kg 19

21 Esimerkki 2. Energia-arvon laskeminen soijarouhe-erälle. Laskenta perustuu sulavien ravintoaineiden energia-arvoihin (kaava D). Pitoisuus, Sulavuus, % Sulavia rav.aineita, k ME, MJ/kg sulavaa rav. ainetta ME, MJ/kg RV ,452 18,03 8,16 RR , ,83 0,66 TUA , ,32 1,95 Yhteensä/kg 10,76 Kuiva-aineen ME-arvo = 10,8 MJ/kg Ilmakuivan rehun ME-arvo = 0,88 10,8 = 9,5 MJ/kg 2.4 Turkiseläinten rehuarvojen laskentaperusteet Energia-arvo Energia-arvo lasketaan muuntokelpoisena energiana ja ilmoitetaan megajouleina muodossa MJ/kg tai MJ/kg. ME (MJ) = (18,8 SRV + 38,9 SRR + 17,2 SRH)/1000, missä SRV = sulava raakavalkuainen, SRR = sulava raakarasva, SRH = sulavat raakahiilihydraatit, 20

22 3 Rehutaulukot 3.1 Märehtijöiden rehutaulukko Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % I SVIPERÄISET VÄKIREHUT 1. Viljan jyvät, kuivatut 1-02 Ohra, yli 62 kg/hl 86 1,13 13, Ohra, kg/hl 86 1,10 12, Ohra, kg/hl 86 1,05 12, Ohra, paljassiemeninen 86 1,18 13, SRV, Kaura, yli 58 kg/hl 86 1,05 12, Kaura, kg/hl 86 1,03 12, Kaura, kg/hl 86 0,98 11, Kaura, kg/hl 86 0,89 10, Kaura, kuoreton tai kuorittu 86 1,21 14, Seosvilja (ohra ja kaura, 1:1) 86 1,08 12, Vehnä, yli 76 kg/hl 86 1,17 13, Vehnä, kg/hl 86 1,16 13, Vehnä, kg/hl 86 1,15 13, Vehnä, kg/hl 86 1,09 12, Ruis 86 1,16 13, Ruisvehnä (Triticale) 86 1,17 13, Maissin jyvä 86 1,24 14, Riisi 86 1,08 12,

23 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % SRV, 2. Viljan jyvät, tuoresäilötyt 2-01 Propionihapolla säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-02 Ilmatiiviisti säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-08 Hapolla murskesäilötty vilja Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 3. Palkokasvien siemenet 3-01 Rehuherne, kotimainen 86 1,14 13, Härkäpapu 86 1,09 12, Virnan siemen 86 1,09 12, Soijapapu 90 1,32 15, Lupiinin siemen 86 1,13 13, Muut siemenet 4-01 Rapsin siemen 92 1,68 19, Rypsin siemen 92 1,62 19, Pellavan siemen 92 1,59 18, Tattarin siemen 86 0,86 10, Auringonkukan siemen 94 1,52 17, Kasviöljyteollisuuden sivutuotteet 5-01 Auringonkukkapuriste kuorituista siem. 90 1,04 12, Auringonkukkarouhe kuorituista siem. 90 0,86 10, Palmuydinpuriste 90 0,97 11, Palmuydinrouhe 90 0,82 9, Pellavapuriste 90 1,32 15, Pellavapuriste, kylmäpuristettu 91 1,22 14, Pellavarouhe 90 0,97 11,

24 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % SRV, 5-25 Rypsi/rapsipuriste, 00-lajike 1), lämpökäs. 91 1,05 12, Rypsi- ja rapsirouhe, 00-lajike 1) 89 0,97 11, Rypsipuriste, kylmäpuristettu 91 1,33 15, Soijapuriste 89 1,19 13, Soijarouhe ja soijajauho 88 1,11 13, Myllyteollisuuden tuotteet 6-06 Leipäjauho 92 1,15 13, Vehnänalkiot 88 1,23 14, Vehnänalkiorehu 88 1,20 14, Vehnärehujauho 88 1,17 13, Vehnärehujauho, alkiopitoinen 88 1,16 13, Vehnälese 87 0,98 11, Ruisrehujauho 88 1,12 13, Ruislese 88 0,93 10, Ohrarehujauho 88 1,07 12, Ohrankuorilese 88 0,88 10, Kaurarehujauho 88 1,09 12, Kauralese 90 0,78 9, Kaurankuorilese 88 0,56 6, Kaurankuorijauho 88 0,44 5, Riisirehujauho 88 1,15 13, Viljanjäännösrae 88 0,57 6, ) Glukosinolaatteja < 15 μmol/ g rasvatonta

25 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % 7. Olut ja alkoholiteollisuuden sivutuotteet 7-01 Ohramallasidut 92 0,98 11, Ohraiturehu 90 1,00 11, Ohramallasrehu 89 1,07 12, Mäski, tuore 22 0,94 11, Mäskijauho 92 0,88 10, Vehnärankki, tuore 7 0,98 11, Vehnärankkirehu 92 0,97 11, Vehnärankkiseos 92 0,90 10, SRV, Tärkkelysrankki (ohra) 10 1,12 13, Tiivistetty tärkkelysrankki (ohra) 32 1,11 13, Ohravalkuaisrehu 50, tuore 22 1,15 13, Ohravalkuaisrehu 50, kuivattu 90 1,13 13, Sokeri-, tärkkelys- ym. teollisuuden sivutuotteet 8-02 Sokerijuurikasmelassi 78 1,09 12, Sokeriruokomelassi 74 1,06 12, Puhdistamomelassi 81 1,18 13, Erotusmelassi 74 0,91 10, Seosmelassi 44, juurikasmelassipohjainen 74 1,08 12, Seosmelassi 44, puhdist.melassipohjainen 74 1,11 13, Seosmelassi 40, juurikasmelassipohjainen 74 1,05 12, Sokerijuurikasleike, puristettu 26 1,02 11, Sokerijuurikasleike, kuivattu 90 1,03 12, Melassileike 90 1,04 12,

26 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, arvo, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA % SRV, 8-13 Vehnägluteeni 92 1,15 13, Vehnäsiirappi 71 1,23 14, Maissigluteeni 92 1,19 13, Maissigluteenirehu 90 1,10 12, Sokerialkoholiseos 52 1,23 14, Glukoosimelassi 57 1,24 14, Ohrankuorijauho (tärkk. teoll.) 88 0,64 7, Ohrankuorilese (tärkk. teoll.) 89 0,78 9, Ohrarehu, kuivattu 92 0,97 11, Ohrarehu 14, kuivattu 88 0,99 11, Ohravalkuaisrehu ,20 14, Ohravalkuaisrehu ,18 13, Ohravalkuaisrehu ,19 13, Perunarehu, tuore 16 1,05 12, Perunarehu, tuore, solunestepitoinen 16 1,02 11, Perunapulppa, puristettu 27 0,94 11, Perunapulppa, kuivattu 88 0,94 11, II ELÄINPERÄISET REHUT 9. Meijeriteollisuuden tuotteet 9-01 Täysmaito (vasikat) 13 1,76 20, Rehumaitojauhe (vasikat) 97 1,16 13, Rehumaitojauhe (märehtijät) 97 1,10 12,

27 MÄREHTIJÄT ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- arvo, Nro Rehu RY/kg HVO, RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA % SRV, 9-09 Hera (vasikat) 6 1,21 14, Hera (märehtijät) 6 1,12 13, Herajauhe (vasikat) 96 1,21 14, Herajauhe (märehtijät) 96 1,13 13, Vähälaktoosinen herajauhe (vasikat) 97 1,08 12, Vähälaktoosinen herajauhe (märehtijät) 97 1,01 11, III MIKROBITUOTTEET Rehuhiiva, ulkomainen 92 1,09 12, Panimohiiva 10 1,12 13, IV RASVAT JA ÖLJYT Eläinrasva 100 2,76 32, Kasviöljy 100 2,78 32, V PERUNA, JUUREKSET JA HEDELMÄT Peruna, raaka 22 1,14 13, Peruna, keitetty 22 1,14 13, Tapiokajauho (Maniokki) 87 1,19 13, Sokerijuurikas 23 1,11 13, Rehusokerijuurikas 18 1,10 12, Rehujuurikas 13 1,05 12, Lanttu 12 1,09 12, Turnipsi 9 1,05 12, Nauris 9 0,97 11, Porkkana 12 1,08 12,

28 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- arvo, HVO, % % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA SRV, Punajuuri 21 1,03 12, Omena 14 1,15 13, Omenamäski (tuoremehuasemien) 20 0,97 11, Sitruspulppa 90 1,09 12, VI NAATIT JA ALIT Sokerijuurikkaan naatit 13 0,89 10, Rehukaali, myöhäinen korjuu 16 0,91 10, Rehurapsi, myöhäinen korjuu 15 0,96 11, VII NURMI- JA VIHANTAREHUT 16. Nurmikasvustot ja laidun Nurmiheinät, 1.sato, aikainen korjuu 19 1,00 11, Nurmiheinät, 1.sato, normaali korjuu 20 0,96 11, Nurmiheinät, 1.sato, myöhäinen korjuu 20 0,91 10, Nurmiheinät, 1.sato, erittäin myöh. korjuu 21 0,87 10, Nurmiheinät, jälkikasvu, korkea sulavuus 20 0,97 11, Nurmiheinät, jälkikasvu, keskim. sulavuus 21 0,91 10, Nurmiheinät, jälkikasvu, matala sulavuus 23 0,86 10,

29 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % SRV, Puna-apila, 1. ja 2. sato, aikainen korjuu 15 0,97 11, Puna-apila, 1. ja 2. sato, normaali korjuu 18 0,91 10, Puna-apila, 1. ja 2. sato, myöhäinen korjuu 21 0,84 9, Sinimailanen, 1. sato, lehtiaste 18 0,89 10, Sinimailanen, 1. sato, nuppuaste 21 0,85 9, Sinimailanen, 1. sato, kukinnan alku 23 0,79 9, Sinimailanen, 1. sato, täysi kukinta 25 0,73 8, Herne- ja virnakasvusto, kukinnan alku 16 0,87 10, Herne- ja virnakasvusto, täysi kukinta 18 0,79 9, Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 11 0,89 10, Härkäpapukasvusto, palon aiheet 13 0,82 9, Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 17 0,77 9, Vihantakaura, tähkälle tulo 18 0,80 9, Vihantakaura, kukinnan alku 22 0,79 9, Keinokuivatut nurmirehut Ruoholehtijauho 90 0,94 11, Ruohojauho 90 0,89 10, Heinäjauho 90 0,85 9, Apilalehtijauho 90 0,81 9, Apilajauho 90 0,88 10, Apilaheinäjauho 90 0,83 9,

30 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, arvo, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA % SRV, 18. Säilörehut Säilörehu, 1.sato, aikainen korjuu 25 0,98 11, Säilörehu, 1.sato, normaali korjuu, aikainen 25 0,94 11, Säilörehu, 1.sato, normaali korjuu, myöh. 25 0,91 10, Säilörehu, 1.sato, myöhäinen korjuu 25 0,86 10, Säilörehu, 1.sato, erittäin myöhäinen korjuu 25 0,82 9, Säilörehu, 2.sato, korkea sulavuus 25 0,93 10, Säilörehu, 2.sato, keskimääräinen sulavuus 25 0,89 10, Säilörehu, 2.sato, matala sulavuus 25 0,85 9, Säilörehu, 3.sato 25 0,96 11, Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, aik. korj. 25 0,96 11, Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, norm. korj. 25 0,89 10, Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, myöh. korj. 25 0,82 9, Puna-apilapit. (25%) säilörehu, 1.sato, aik. korj 25 0,91 10, Puna-apilapit. (25%) säilörehu, 1.sato, norm. korj 25 0,87 10, Puna-apilapit. (25%) säilörehu, 1.sato, myöh. korj 25 0,82 9, Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, aik. korj 25 0,93 10, Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, norm. korj 25 0,87 10, Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, myöh. korj 25 0,82 9, Puna-apilapit. (75%) säilörehu, 1.sato, aik. korj 25 0,94 11, Puna-apilapit. (75%) säilörehu, 1.sato, norm. korj 25 0,89 10, Puna-apilapit. (75%) säilörehu, 1.sato, myöh. korj 25 0,82 9,

31 MÄREHTIJÄT Nro Rehu % RY/kg ME, MJ/kg OIV, PVT, Koostumus, Sulavuus, % D- HVO, % RV RR RK TUA NDF TU RV RR RK TUA OA arvo, % SRV, Sinimailanen, 1. sato, lehtiaste 23 0,87 10, Sinimailanen, 1. sato, nuppuaste 23 0,82 9, Sinimailanen, 1. sato, kukinnan alku 23 0,77 9, Herne- ja virnasäilörehu, kukinnan alku 20 0,85 9, Härkäpapusäilörehu, vihreät siemenet 20 0,78 9, Vuohenhernesäilörehu, kevätsato 16 0,86 10, Vuohenhernesäilörehu, syyssato 23 0,77 9, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,91 10, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,85 9, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,79 9, Vihantakaurasäilörehu, tähkälle tulo 22 0,78 9, Vihantakaurasäilörehu, kukinnan alku 23 0,75 8, Rehukaalisäilörehu, aikainen korjuu 17 0,87 10, Sokerijuurikkaan naattisäilörehu 18 0,85 9, Heinät Heinä, 1.sato, erittäin aikainen korjuu 83 0,91 10, Heinä, 1.sato, aikainen korjuu 83 0,89 10, Heinä, 1.sato, normaali korjuu, aikainen 83 0,85 9, Heinä, 1.sato, normaali korjuu, myöhäinen 83 0,80 9, Heinä, 1.sato, myöhäinen korjuu 83 0,76 8, Heinä, 1.sato, erittäin myöhäinen korjuu 83 0,72 8, VIII OLJET Kauran ja ohran olki 85 0,51 6, Vehnän ja rukiin olki 85 0,45 5, Ammonoitu olki 75 0,53 6, Kastolipeöity olki 42 0,63 7,

32 3.2 Sikojen rehutaulukko Nro Rehu RY/kg % RY SRV /kg SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Koostumus, Sulavuus, % Sulav. NE, TRE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE I SVIPERÄISET VÄKIREHUT 1. Viljan jyvät, kuivatut 1-01 Ohra, yli 67 kg/hl 86 1,15 0, ,6 3,4 2,4 10, Ohra, yli 62 kg/hl 86 1,13 0, ,6 3,4 2,4 10, Ohra, kg/hl 86 1,09 0, ,6 3,4 2,4 10, Ohra, kg/hl 86 0,99 0, ,6 3,4 2,4 9, Ohra, paljassiemeninen 86 1,19 1, , Fosfori (P) Kaura, yli 58 kg/hl 86 1,06 0, ,4 3,6 2,2 9, Kaura, kg/hl 86 1,04 0, ,4 3,6 2,2 9, Kaura, kg/hl 86 1,00 0, ,3 3,5 2,2 9, Kaura, kg/hl 86 0,90 0, ,0 3,2 2,0 8, Kaura, kuoreton tai kuorittu 86 1,40 1, , Vehnä, yli 76 kg/hl 86 1,23 1, ,2 3,4 2,3 11, Vehnä, kg/hl 86 1,22 1, ,2 3,4 2,3 11, Vehnä, kg/hl 86 1,18 1, ,2 3,4 2,3 11, Vehnä, kg/hl 86 1,11 0, ,1 3,2 2,2 10, Ruis 86 1,18 1, ,6 2,1 2,2 11, Ruisvehnä (Triticale) 86 1,22 1, ,3 3,3 1,7 11, Maissin jyvä (4) 86 1,28 1, ,3 2,9 2,0 11, Riisi 86 0,99 0, , Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

33 SIAT Nro Rehu % RY /kg RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, 2. Viljan jyvät, tuoresäilötyt 2-01 Propionihapolla säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-02 Ilmatiiviisti säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-08 Hapolla murskesäilötty vilja Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE Fosfori (P) 3. Palkokasvien siemenet 3-01 Rehuherne, kotimainen 86 1,16 1, ,7 3,4 4,9 10, Härkäpapu 86 1,04 0, ,8 2,8 5,9 9, Soijapapu 90 1,42 1, ,6 8,7 11,2 13, Lupiinin siemen 86 1,00 0, ,4 4,9 7,6 9, Muut siemenet 4-01 Rapsin siemen 92 1,86 1, ,2 5,7 6,1 17, Rypsin siemen 92 1,65 1, , Pellavan siemen 92 1,80 1, ,7 5,4 5,5 16, Tattarin siemen 86 0,92 0, , Kasviöljyteollisuuden sivutuotteet 5-01 Auringonkukkapuriste kuorit. siem. 90 0,96 0, ,0 12,1 10,6 8, Auringonkukkarouhe kuorit. siem.(8) 90 0,74 0, ,7 13,0 11,3 6, Maapähkinäpuriste kuorit. siem. (S) 90 1,15 1, ,1 8,0 9,1 10, Palmuydinpuriste 90 0,98 0, ,7 3,6 2,7 9, Palmuydinrouhe 90 0,80 0, , Pellavapuriste 90 1,41 1, ,3 6,7 7,3 13, Pellavarouhe 90 0,90 0, ,7 8,2 8,7 8, Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

34 SIAT Nro Rehu % RY /kg RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE Fosfori (P) 5-25 Rypsi/rapsipuriste, 00-laj. 1) lämpök 91 1,00 0, ,0 8,4 9,3 9, Rypsi/rapsirouhe, 00-lajike 1) 89 0,80 0, ,5 8,7 9,6 7, Rypsipuriste, kylmäpuristettu 91 1,33 1, ,1 7,2 8,0 12, Soijapuriste (S) 89 1,14 1, ,9 10,8 14,0 10, Soijarouhe ja soijajauho (S) 88 1,03 0, ,9 11,3 14,6 9, Soijarouhe Hipro >50 % RV (S) 87 1,03 0, ,2 10,4 15,0 9, Soijaproteiini (S) 91 1,01 0, ,5 14,9 20,5 9, Myllyteollisuuden tuotteet 6-01 Kuorittu vehnä, v.hiutaleet/-jauho (3) 88 1,32 1, , Kuorittu ruis, ruishiutaleet/-jauho 88 1,26 1, , Kuorittu ohra, ohrahiutaleet/-jauho 88 1,25 1, , Kuorittu kaura, kaurahiutaleet/-jauho 88 1,36 1, ,3 6,2 3,4 12, Kuorittu riisi, riisisuurimot 88 1,32 1, , Leipäjauho (S) 92 1,17 1, , Vehnänalkiot 88 1,19 1, , Vehnänalkiorehu (3) 88 1,16 1, , Vehnärehujauho (3) 88 1,13 1, ,3 4,6 4,1 10, Vehnärehujauho, alkiopitoinen (3) 88 1,08 0, ,2 5,5 5,0 10, Vehnälese (3) 87 0,90 0, ,2 3,6 3,1 8, Ruisrehujauho 88 1,11 0, , Ruislese 88 0,90 0, , Ohrarehujauho 88 1,08 0, , Ohrankuorilese 88 0,70 0, , Kaurarehujauho 88 1,26 1, , Kaurankuorilese 88 0,47 0, , ) Glukosinolaatteja < 15 μmol/ g rasvatonta Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

35 SIAT Nro Rehu % RY /kg RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE Fosfori (P) 6-17 Kaurankuorijauho 88 0,40 0, , Riisirehujauho 88 1,26 1, , Olut- ja alkoholiteollisuuden sivutuotteet 7-01 Ohramallasidut (S) 92 0,79 0, , Ohra-iturehu 90 0,86 0, , Mäski, tuore 22 0,62 0, ,4 1,2 1,4 5, Mäskijauho 92 0,64 0, ,8 5,0 5,7 5, Vehnärankki, tuore 7 0,95 0, , Vehnärankkirehu 92 0,83 0, , Vehnärankkiseos 92 0,66 0, , Tärkkelysrankki (ohra) 10 1,12 0, ,9 1,2 0,9 10, Tiivistetty tärkkelysrankki (ohra) 32 1,18 0, ,5 2,5 2,3 10, Ohravalkuaisrehu 50, tuore 22 1,14 0, ,2 3,1 2,8 10, Oluthiivaliemi 14 1,08 0, , Ohrakuiturehu 16 0,71 0, ,6 1,5 1,3 6, Sokeri-, tärkkelys- ym. teollisuuden sivutuotteet 8-01 Taloussokeri (S) 100 1,30 1, , Sokerijuurikasmelassi (7) 78 1,02 0, , Seosmelassi 44, juur.melassipohj. (7) 74 1,01 0, , Seosmelassi 40, juur.melassipohj. (7) 74 0,99 0, , Sokerijuurikasleike, puristettu 26 0,86 0, ,6 0,2 0,3 8, Sokerijuurikasleike, kuivattu 90 0,87 0, ,0 0,8 1,1 8, Melassileike (S) 90 0,89 0, ,2 0,9 1,2 8, Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

36 SIAT Nro Rehu RY/kg % RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE Fosfori (P) 8-12 Tärkkelys, viljan tai perunan 90 1,33 1, , Vehnägluteeni (S) 92 1,13 1, ,5 23,5 17,4 10, Vehnävalkuaisrehu, tuore 17 1,24 0, ,2 1,4 1,0 11, Vehnäsiirappi (S) 71 1,29 0, , Maissigluteeni (4) 92 1,21 1, ,1 24,2 17,5 11, Maissigluteenirehu (5) 90 0,91 0, ,3 6,0 5,3 8, Sokerialkoholiseos 52 1,24 0, , Glukoosimelassi (S) 57 1,35 0, , Ohrarehu, kuivattu 92 0,79 0, , Ohravalkuaisrehu 32, tuore 22 1,26 0, ,9 2,4 1,9 11, Ohravalkuaisrehu 24, tuore 24 1,14 0, ,5 1,9 1,4 10, II ELÄINPERÄISET VÄKIREHUT 9. Meijeriteollisuuden tuotteet 9-01 Täysmaito (S) 13 2,02 0, , Rasvainen maitojauhe (S) 96 1,77 1, ,5 10,5 16, Rehumaitojauhe (S) 97 1,12 1, ,4 9,6 13,4 10, Hera (S) 6 1,21 0, ,5 0,2 0,4 11, Herajauhe (S) 96 1,14 1, ,2 4,2 6,4 10, Kaseiini 92 1,09 1, ,3 29,1 31,9 10, Emakon maito (S) 19 1,94 0, , Vähälaktoosinen herajauhe (S) 97 1,03 1, ,4 9,0 14,0 9, Heravalkuaisjauhe 35 % RV (S) 95 1,18 1, ,6 17,5 28,3 11, Heravalkuaisjauhe 75 % RV (S) 94 1,14 1, ,6 26,6 42,9 10, Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

37 SIAT Nro Rehu % RY/kg RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE 10. Kalateollisuuden tuotteet Kalajauho, rasvainen 92 1,20 1, ,3 25,2 29,0 11, Kalajauho, keskirasvainen 94 0,90 0, ,5 24,8 28,6 8, Kalajauho, uutettu 92 0,95 0, ,5 27,7 32,0 8, Kalajätejauho, rasvainen 92 1,01 0, ,0 13,2 16,4 9, Kalajätejauho, keskirasvainen 92 0,86 0, ,1 15,9 19,8 8, Kalanruotojauho 92 0,68 0, , Sisävesikala, tuore 28 1,27 0, , III MIKROBITUOTTEET Rehuhiiva, ulkomainen 92 0,80 0, , Panimohiiva 10 0,98 0, , Fosfori (P) 36 IV RASVAT JA ÖLJYT Eläinrasva 100 3,48 3, , Kasviöljy 100 3,69 3, , V PERUNA, JUUREKSET JA HEDELMÄT Peruna, raaka 22 1,14 0, , Peruna, keitetty 22 1,19 0, , Säilöperuna 25 1,18 0, , Tapiokajauho (Maniokki) (2) 87 1,25 1, ,1 0 0,1 11, Sokerijuurikas (S) 23 1,11 0, , Rehusokerijuurikas (S) 18 1,08 0, , Rehujuurikas 13 1,00 0, , Lanttu 12 1,02 0, , Nauris 9 0,95 0, , Porkkana 12 0,99 0, , Punajuuri 21 0,95 0, , Omena 14 1,06 0, , Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

38 SIAT Nro Rehu % RY/kg RY /kg SRV SRV g/ry Sulav. LYS, Sulav. MET+ KYS, Sulav. TRE, Koostumus, Sulavuus, % NE, MJ/kg RV RR RK TUA TU RV RR RK TUA OA LYS MET KYS TRE VI NAATIT JA ALIT Sokerijuurikkaan naatit 13 0,78 0, , Fosfori (P) VII NURMI- JA VIHANTAREHUT 16. Nurmikasvustot ja laidun Nurmiheinät, 1.sato, myöh. korj. 20 0,71 0, , Puna-apila, 1. ja 2. sato, norm. korj. 18 0,67 0, , Keinokuivatut nurmirehut Ruoholehtijauho 90 0,72 0, ,1 2,4 3,7 6, Ruohojauho 90 0,66 0, , Heinäjauho 90 0,59 0, , Apilalehtijauho 90 0,69 0, , Apilajauho 90 0,63 0, ,7 1,8 3,4 5, Apilaheinäjauho 90 0,56 0, , Säilörehut Säilörehu, 1.sato, normaali korj. aik. 25 0,66 0, , Säilörehu, 1.sato, myöhäinen korjuu 25 0,61 0, , Puna-apilasr, mol. sadot, norm. korj. 25 0,64 0, , Sokerijuurikkaan naattisäilörehu 18 0,69 0, , Heinät ja olki Heinä, 1.sato, aikainen korjuu 83 0,49 0, , Heinä, 1.sato, normaali korj., myöh. 83 0,38 0, , Kauran ja ohran olki, käsittelemätön 85 0,15 0, , X SELAISET REHUT Keittiöjätteet 21 1,29 0, , Rehun nimen jälkeen suluissa oleva luku viittaa kaavaan, jolla NE-arvo on laskettu. Jos numero puuttuu, kaavan numero on 1; S on sokerikorjaus.

39 3.3 Siipikarjan rehutaulukko Nro Rehu % ME, MJ /kg Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo ME, MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca Käyttökelp. P % I SVIPERÄISET VÄKIREHUT 1. Viljan jyvät, kuivatut 1-01 Ohra, yli 67 kg/hl 86 13,1 11, ,3 2,1 3,2 0,5 1,2 1, Ohra, kg/hl 86 12,9 11, ,3 2,1 3,2 0,5 1,2 1, Ohra, kg/hl 86 12,4 10, ,3 2,1 3,2 0,5 1,2 1, Ohra, kg/hl 86 10,9 9, ,3 2,1 3,2 0,5 1,2 1, Ohra, paljassiemeninen 86 14,5 12, ,3 2,9 3,6 0,5 1, Kaura, yli 58 kg/hl 86 12,8 11, ,6 2,3 3,8 0,8 1,1 1, Kaura, kg/hl 86 12,6 10, ,6 2,3 3,8 0,8 1,1 1, Kaura, kg/hl 86 12,3 10, ,5 2,2 3,6 0,8 1,1 1, Kaura, kg/hl 86 9,0 7, ,0 2,0 3,4 0,8 1,1 1, Kaura, kuoreton 86 16,7 14, ,8 2,3 3,7 0,6 1,4 2, Seosvilja (ohra ja kaura, 1:1) 86 12,8 11, ,9 2,2 3,5 0,7 1,1 1, Vehnä, yli 76 kg/hl 86 14,7 12, ,5 2,0 2,8 0,5 1,2 1, Vehnä, kg/hl 86 14,7 12, ,5 2,0 2,8 0,5 1,2 1, Vehnä, kg/hl 86 14,6 12, ,5 2,0 2,8 0,5 1,2 1, Vehnä, kg/hl 86 13,1 11, ,4 1,9 2,6 0,5 1,2 1, Ruis 86 12,1 10, ,1 1,8 2,2 0,4 1,1 0, Ruisvehnä (Triticale) 86 14,4 12, ,8 1,8 3,0 0,6 1,0 1, Maissin jyvä 86 15,9 13, ,8 2,3 2,1 0,3 0,5 1, Riisi 86 12,6 10, ,4 1,9 1,3 0,4 0,2 1,0

40 SIIPIRJA Nro Rehu % ME, MJ /kg 2. Viljan jyvät, tuoresäilötyt 2-01 Propionihapolla säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-02 Ilmatiiviisti säilötyt jyvät Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan 2-08 Hapolla murskesäilötty vilja Kuiva-aineen koostumus, sulavuus ja rehuarvo sama kuin kuivatun viljan Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo ME, Käyttökelp. P MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca % 3. Palkokasvien siemenet 3-01 Rehuherne, kotimainen 86 12,9 11, ,3 2,1 3,9 0,9 2,2 0, Härkäpapu 86 11,6 10, ,7 1,8 3,6 1,8 2,4 0, Virnan siemen 86 11,8 10, ,7 1,8 3,6 1,5 0, Soijapapu 90 14,6 13, ,0 6,0 6,0 2,7 2,4 9, Lupiinin siemen 86 8,0 6, ,0 2,4 5,1 4,4 3,1 4, Muut siemenet 4-01 Rapsin siemen 92 19,6 18, ,9 4,3 3,6 4,5 2,5 11, Rypsin siemen 92 18,4 16, ,6 4,2 3,5 4,5 2,5 11, Pellavan siemen 92 17,6 16, ,8 3,8 4,0 2,5 0,7 5, Tattarin siemen 86 10,5 9, Auringonkukan siemen 94 13,6 12, ,5 4,3 3,0 2,6 5. Kasviöljyteollisuuden sivutuotteet 5-01 Auringonkukkapuriste kuorit. siem. 90 9,6 8, ,1 9,9 6,9 4,2 1,9 5, Auringonkukkarouhe kuorit. siem. 90 7,6 6, ,1 10,6 7,4 4,2 1,9 0, Palmuydinpuriste 90 7,3 6, ,3 3,4 2,8 3,0 1, Palmuydinrouhe 90 4,9 4, ,7 3,7 3,0 2,1 2, Maapähkinäpuriste kuorituista siem ,8 11, ,0 5,8 6,9 2,1 2,1 1,5

41 SIIPIRJA Nro Rehu Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo ME, MJ ME, Käyttökelp. P % /kg MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca % 5-17 Pellavapuriste 90 11,1 10, ,2 4,8 5,1 4,2 1,1 0, Pellavarouhe 90 6,2 5, ,7 5,9 6,2 4,5 1,1 0, Rypsi/rapsipuriste, 00-lajike 1), lämpök. 91 9,9 9, ,8 6,4 5,4 8,3 4,0 2, Rypsi/rapsirouhe, 00-lajike 1) 89 8,2 7, ,0 6,8 5,7 8,3 4,0 0, Soijapuriste 89 12,0 10, ,6 7,4 7,4 3,0 2,7 3, Soijarouhe ja soijajauho 88 10,8 9, ,2 7,8 7,8 3,0 2,7 0, Soijarouhe Hipro >50 % RV 87 11,0 9, ,3 7,5 7,0 3,0 2, Soijaproteiini 91 11,6 10, ,6 8,5 9,1 4,4 3, Myllyteollisuuden tuotteet 6-01 Kuorittu vehnä, v-hiutaleet/-jauho 88 15,8 13, ,0 2,2 3,0 0,2 0,3 1, Kuorittu ruis, ruishiutaleet/-jauho 88 12,5 11, ,3 1,0 1, Kuorittu ohra, ohrahiutaleet/-jauho 88 15,4 13, ,0 2,1 2,6 0,3 0,7 0, Kuorittu kaura, kaurahiutaleet/-jauho 88 15,7 13, ,5 4,2 4,4 0,6 1,4 2, Kuorittu riisi, riisisuurimot 88 16,8 14, , Leipäjauho 92 14,6 13, ,5 2,5 3,5 0,5 1,1 0, Vehnänalkiot 88 10,1 8, ,1 4,5 5,4 0,5 3,5 4, Vehnänalkiorehu 88 9,6 8, ,7 4,1 5,1 3, Vehnärehujauho 88 13,2 11, ,8 2,6 3,1 0,7 1,9 1, Vehnälese 87 9,5 8, ,8 2,4 3,4 0,9 2,6 2,3 1) Glukosinolaatteja < 15 μmol/ g rasvatonta

42 SIIPIRJA Nro Rehu Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo ME, MJ ME, Käyttökelp. % % /kg MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca P 6-11 Ruisrehujauho 88 10,4 9, ,7 2,5 3,1 0,1 3,0 1, Ruislese 88 4,6 4, ,5 2,6 2, Ohrarehujauho 88 11,2 9, Ohrankuorilese, vähän kuitua sis. 88 7,9 7, ,6 3,0 3,3 1,1 2,4 1, Kaurarehujauho 88 14,7 12, , Kaurankuorilese 88 4,6 4, ,0 1,5 0, Kaurankuorijauho 88 1,7 1, ,1 0,9 1,2 1,3 0,6 0, Riisirehujauho 88 13,4 11, ,8 2,7 2,0 1, Olut- ja alkoholiteollisuuden sivutuotteet 7-01 Ohramallasidut 92 11,5 10, ,7 4,2 2,9 2,5 3,3 1, Ohra-iturehu 90 11,4 10, ,1 2,9 2,0 2,5 3,3 1, Ohramallasrehu 89 12,1 10, , Ohravalkuaisrehu 50, kuivattu 90 12,8 11, ,0 8,0 9,0 0,9 7, Mäskijauho 92 10,2 9, ,1 3,7 3,0 2,2 1,3 3,0 8. Sokeri-, tärkkelys- ym. teollisuuden sivutuotteet 8-01 Taloussokeri ,6 16, Sokerijuurikasmelassi 78 11,3 8, ,0 0, Sokeriruokomelassi 74 11,3 8, , Erotusmelassi 74 7,8 5, ,0 0, Seosmelassi 44, juurikasmelassipohj ,3 7, , Seosmelassi 40, juurikasmelassipohj. 74 9,4 7, , Sokerijuurikasleike, kuivattu 90 5,1 4, ,0 0, Melassileike 90 5,3 4, ,4 1,7 1,3 9,5 0,4 0

43 SIIPIRJA Nro Rehu Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo ME, MJ ME, Käyttökelp. P % /kg MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca % 8-12 Tärkkelys, viljan tai perunan 90 17,1 15, Vehnägluteeni 92 16,7 15, ,4 13,4 13,4 0,6 0,5 0, Vehnäsiirappi 71 13,4 9, ,3 0,6 0,7 0, Maissigluteeni 92 16,7 15, ,9 17,5 12,6 2, Maissigluteenirehu 90 8,3 7, ,5 4,0 5,3 2, Glukoosi, fruktoosi ,3 17, Laktoosi 100 0,9 0, Ohrankuorijauho (tärkk. teoll.) 88 2,5 2, ,1 1,6 1,7 1,1 0,2 1, Ohrankuorilese (tärkk. teoll.) 89 6,2 5, ,9 2,2 2,5 1, Ohrarehu, kuivattu 92 7,2 6, ,2 2,2 2, Ohrarehu 14, kuivattu 88 9,0 7, ,7 1,1 2,8 0,8 0, Ohravalkuaisrehu 32, kuivattu 90 13,9 12, ,2 5,8 6,7 1,0 2, Ohravalkuaisrehu 26, kuivattu 90 11,8 10, ,0 2, Ohravalkuaisrehu 24, kuivattu 90 12,1 10, ,2 4,5 5,2 0,7 2,8 II ELÄINPERÄISET REHUT 9. Meijeriteollisuuden tuotteet 9-06 Rehumaitojauhe 97 10,5 10, ,8 8,1 2,8 13,1 6, Herajauhe 96 8,9 8, ,8 2,6 2,5 5,5 7, Vähälaktoosinen herajauhe 97 9,3 9, ,7 5,3 5,1 8,3 6, Heravalkuaisjauhe 35% RV 95 12,3 11, ,7 10,2 11,2 2,6 1, Heravalkuaisjauhe 75 % RV 94 14,0 12, ,1 15,6 17,1 2,6 1,4 10. Kalateollisuuden tuotteet Kalajauho, rasvainen 92 15,1 13, ,4 22,9 7,6 33,0 14,7 0, Kalajauho, keskirasvainen 94 12,3 11, ,3 22,0 7,3 56,0 23,8 0, Kalajauho, uutettu 92 13,3 12, ,5 25,2 8,4 33,0 18,9 0,1

44 SIIPIRJA Koostumus, Sulavuus, % Linolihappo Nro Rehu % ME, MJ /kg ME, MJ/kg RV RR RK TUA TU TÄRK SOK RV RR TUA LYS MET KYS Ca Käyttökelp. P % Kalajätejauho, rasvainen 92 12,8 11, ,1 14,3 4,6 95,0 24,5 0, Kalajätejauho, keskirasvainen 92 12,0 11, ,9 17,3 5,5 95,0 24,5 0, Kalanruotojauho 92 10,0 9, ,4 14,0 4,5 0,2 III MIKROBITUOTTEET Rehuhiiva, ulkomainen 92 10,7 9, ,8 8,3 4,7 1,4 6,5 0, Panimohiiva 10 13,3 1, ,9 8,8 5,0 2,2 7,8 0,2 IV RASVAT JA ÖLJYT Eläinrasva ,5 35, , Kasviöljy ,7 37, , Tali ,5 29, , Ihra ,1 36, , Kalaöljy ,3 37, ,0 43 V PERUNA, JUUREKSET JA HEDELMÄT Tapiokajauho (Maniokki) 87 14,8 12, ,7 0,3 0,2 1,5 0, Peruna, kuivattu 90 14,2 12, VII NURMI- JA VIHANTAREHUT 17. Keinokuivatut nurmirehut Ruoholehtijauho 90 5,9 5, ,2 3,4 2,2 6,0 1,6 0, Ruohojauho 90 3,5 3, ,6 2,8 1,8 6,0 0, Heinäjauho 90 3,3 3, ,4 2,4 1,5 0, Apilalehtijauho 90 3,9 3, ,7 3,6 2,3 0, Apilajauho 90 5,5 5, ,1 3,0 1,9 0, Apilaheinäjauho 90 4,5 4, ,9 2,6 1,7 0,4

45 3.4 Turkiseläinten rehutaulukko Koostumus, Sulavuus, % ME, % RV RR RH TU RV RR RH MJ /kg ME, MJ /kg nro Rehun nimi 1. Tuoreet eläinperäiset rehut Teurasjäte, sekal., RR ,6 4, Teurasjäte, sekal., RR ,4 6, Teurasjäte, sekal., RR ,9 7, Teurasjäte, sekal., RR > ,5 11, Kananteurasjäte, sekalainen ,1 8, Keitetyt minkin ja ketun ruhot ,1 8, Naudan maksa ,0 5, Veri ,1 3, Luu ,4 6, Vähärasvainen kalajäte, ulkom ,0 2, Turskan fileerausjäte ,8 2, Turska ,5 3, Mustakitaturska ,1 4, Harmaa turska ,0 5, Pieni tuulenkala ,1 4, Villakuore, kevät ,5 4, Villakuore, syksy ,4 6, Särki ,3 4, Silakka, tammi-kesäkuu ,5 4, Silakka, elo-marraskuu ,2 6, Kilohaili, huhti-syyskuu ,0 5, Kilohaili, loka-helmikuu ,8 7, Kurri ,8 1, Kvarkki ,4 4,0 2. Kuivatut eläinperäiset rehut Sillijauho ,6 14, Turskajauho ,5 12, Loddajauho ,0 13, Kalajauho ,1 10, Lihajauho ,5 13, Lihaluujauho ,5 11, Lihaluujauho ,0 9, Kananteurasjätejauho ,4 8, Verijauho ,2 14, Höyhenjauho, hydrolysoitu ,7 11, Maksajauho ,5 16, Rasvainen maitojauhe ,5 18, Rehumaitojauhe ,6 14, Kaseiini ,6 15,3 44

46 Koostumus, Sulavuus, % % RV RR RH TU RV RR RH ME, MJ /kg ME, MJ /kg nro Rehun nimi 3. Kasviperäiset valkuaisrehut 5-35 Soijajauho ,0 8, Perunavalkuainen, hollantil, ,5 14, Vehnägluteeni ,9 14, Maissigluteeni ,7 13, Soijatiiviste, hollantilainen ,7 10,5 4. Mikrobituotteet Rehuhiiva ,4 9, Panimohiiva ,8 1,1 5. Tärkkelys- ja sokerirehut 1-10 Vehnäjauho, raaka ,3 7, Vehnäjauho, kypsytetty ,5 10, Ohrajauho, raaka ,4 8, Ohrajauho, kypsytetty ,1 9, Kaurajauho, raaka ,2 8, Kaurajauho, kypsytetty ,9 9, Maissijauho, raaka ,2 7, Maissijauho, kypsytetty ,7 10, Peruna, kypsytetty ,6 2, Perunajauho ,2 12, Vehnätärkkelys, kypsytetty ,0 13, Perunan tärkkelys, kypsytetty ,2 11, Perunapulppa, kuivattu ,1 8, Melassi ,7 9, Taloussokeri ,3 16, Rypälesokeri ,3 16,3 6. Myllyteollisuuden sivutuotteet 6-07 Vehnänalkiot ,0 10, Vehnälese ,7 5, Kaurankuorijauho ,0 3,5 7. Rasvat ja öljyt Tali, puhdistettu ,2 28, Ihra ,1 32, Tekninen rasva ,6 32, Kalaöljy ,2 35, Kasviöljy ,0 37, Soijalesitiini ,0 34, Talijäte ,0 7,4 8. Muut rehut Ruohojauho ,9 5,3 45

47 3.5 Rehujen aminohappopitoisuudet Aminohapot on esitetty taulukossa aakkosjärjestyksessä, ensin välttämättömät (arginiinista valiiniin) ja sitten ei-välttämättömät (alaniinista tyrosiiniin). 46 nro nimi g / 100 g raakavalkuaista I SVIPERÄISET VÄKIREHUT 1. Viljan jyvät, kuivatut 1-01 Ohra 5,0 5,0 2,4 3,2 6,8 3,4 1,7 3,3 1,2 5,1 4,0 5,6 23,4 4,0 2,5 10,8 4,2 3, Ohra, kuorittu 5,0 5,1 2,4 3,7 7,2 3,5 1,9 3,1 1,2 5,6 4,0 5,6 23,4 4,0 2,4 10,8 4,2 3, Kaura 6,0 5,0 2,2 3,8 7,1 4,2 1,7 3,5 1,1 5,4 4,8 8,0 22,0 5,0 2,8 5,2 4,8 3, Vehnä 4,5 4,5 2,3 3,5 6,6 2,8 1,6 3,0 1,1 4,5 3,7 5,2 29,4 4,1 2,2 10,3 4,7 2, Ruis 5,0 4,4 2,3 3,3 6,0 3,7 1,6 3,2 1,1 4,6 4,5 7,4 23,1 4,5 2,0 9,7 4,3 2, Maissi 4,5 4,5 2,6 3,7 11,5 2,8 2,3 3,8 0,7 5,0 7,6 7,0 18,3 4,0 2,1 8,8 4,8 3, Riisi 7,6 4,7 2,2 4,5 7,5 3,5 2,0 3,5 1,0 5,7 5,5 8,2 17,6 5,0 1,3 4,6 4,7 3, Ruisvehnä (Triticale) 5,1 4,8 2,6 3,4 6,7 3,6 1,7 3,3 1,2 5,0 4,1 6,2 27,0 4,3 2,8 8,9 4,6 2,8 3. Palkokasvien siemenet 3-01 Rehuherne 8,0 4,7 2,6 3,9 7,0 7,1 0,9 3,6 0,9 4,6 4,6 10,9 16,9 4,5 1,7 4,4 5,4 3, Härkäpapu 8,9 4,1 2,6 3,6 6,8 5,9 0,6 3,1 0,9 4,1 4,0 9,2 15,6 3,9 1,2 4,2 4,3 3, Soijapapu 7,2 5,0 2,6 4,8 7,6 6,0 1,5 4,0 1,3 5,0 4,2 11,2 18,5 4,2 1,5 5,2 5,0 3, Lupiini 10,8 3,7 2,7 4,2 7,0 4,7 0,7 3,4 0,8 4,1 3,3 9,3 19,5 4,0 1,5 3,9 5,3 3,3 4. Muut siemenet 4-04 Pellava 8,8 4,6 2,1 4,3 5,9 3,5 1,5 3,6 1,2 5,0 4,3 9,1 19,2 5,6 1,6 3,7 4,5 2, Öljyunikko 8,4 3,9 2,4 4,2 6,5 5,1 2,4 4,0 1,1 4,9 4,5 9,6 4,6 1,5 4,0 4,5 3, Auringonkukka 8,2 4,8 2,5 4,5 6,4 3,5 2,3 3,8 1,2 5,1 4,4 9,8 19,5 5,7 1,6 4,3 4,4 2,7 5. Kasviöljyteollisuuden sivutuotteet 5-09 Kookos 11,0 3,9 1,7 3,5 6,2 2,6 1,4 3,2 0,8 5,0 4,1 8,1 19,2 4,2 1,5 3,9 4,3 2, Maapähkinä 10,0 4,9 2,2 3,5 6,4 3,2 1,1 2,7 1,0 4,2 3,9 11,5 18,7 5,7 1,3 4,3 4,7 3, Palmunydin 14,0 4,1 1,7 3,7 6,3 3,4 2,2 3,3 0,7 5,6 4,0 8,2 18,3 4,7 1,8 3,4 5,0 2, Puuvillansiemen 11,0 5,0 2,5 3,2 5,7 4,0 1,6 3,1 1,1 4,6 3,8 8,8 18,9 4,0 1,7 3,8 4,3 2, Rapsi/rypsi 5,8 4,1 2,8 3,9 7,0 5,8 1,8 4,4 1,2 4,9 4,5 7,1 17,3 5,0 1,5 6,2 4,3 2,7 Arginiini Fenyylialaniini Histidiini Isoleusiini Leusiini Lysiini Metioniini Treoniini Tryptofaani Valiini Alaniini Asparagiinihappo Glutamiinihappo Glysiini Kystiini Proliini Seriini Tyrosiini

48 47 AMINOHAPOT nro nimi g / 100 g raakavalkuaista 5-32 Seesaminsiemen 11,5 4,4 2,4 3,7 6,5 2,8 2,8 3,5 1,4 4,8 4,5 8,0 18,0 4,8 1,8 3,5 4,5 3, Soijarouhe Hipro >50 % RV 7,7 5,4 2,9 4,7 8,3 6,2 1,4 4,0 1,3 4,9 4,6 12,4 18,9 4,3 1,3 6,1 5,2 3, Soijaproteiini 5,0 6,2 1,4 4,0 1,3 5,2 1,5 3,7 6. Myllyteollisuuden tuotteet 6-01 Kuorittu vehnä, vehnähiutaleet 4,3 5,0 2,2 3,7 6,8 2,5 1,8 2,8 1,7 4,5 3,3 4,7 31,8 3,7 2,5 10,5 4,5 3, Kuorittu kaura, kaurahiutaleet 7,2 5,2 2,4 4,0 7,6 4,3 2,8 3,4 1,6 5,4 4,9 8,2 20,2 5,2 2,9 5,2 5,2 4, Vehnänalkiot 6,8 3,5 2,3 3,3 6,0 5,7 1,5 3,5 1,1 5,0 4,6 6,9 13,6 5,2 1,8 4,8 4,0 3, Vehnänalkiorehu 6,5 3,8 2,4 3,4 6,0 4,2 1,6 3,4 1,0 4,9 4,7 6,8 13,6 4,9 2,0 4,8 4,6 2, Vehnärehujauho 6,5 3,8 2,5 3,1 6,0 3,5 1,6 3,4 1,3 4,9 4,8 7,0 20,2 5,0 1,9 6,4 4,3 2, Vehnälese 6,6 3,8 2,6 3,0 5,9 4,0 1,4 3,3 1,3 4,8 4,7 7,0 20,2 5,2 2,0 5,9 4,2 2, Ohrankuorilese 5,5 4,4 2,3 3,4 6,8 4,4 2,0 3,2 0,7 5,0 5,0 6,2 17,4 4,8 2,2 7,6 4,0 2, Kaurankuorijauho 6,0 4,6 2,0 3,6 7,0 4,1 1,7 3,5 1,0 5,0 4,9 7,9 18,4 4,9 2,4 5,1 4,6 3, Riisirehujauho 7,8 4,4 2,3 3,6 7,0 4,5 1,8 3,3 1,0 6,0 6,0 9,0 14,0 5,2 1,3 5,0 4,0 7. Olut- ja alkoholiteollisuuden sivutuotteet 7-01 Ohramallasidut 4,0 2,7 1,8 4,9 5,2 4,6 1,3 3,2 0,8 5,1 4,4 10,6 11,5 3,6 0,9 4,9 3,4 1, Mäskijauho 4,5 5,0 1,7 5,2 9,5 3,5 1,6 3,5 1,1 5,3 5,5 6,6 20,0 4,3 1,3 9,5 4,5 2, Tärkkelysrankki (ohra) 4,2 4,4 2,3 3,3 5,8 3,3 1,6 3,3 4,7 3,6 5,2 16,1 3,5 2,3 9,1 4,0 3, Tiivistetty tärkkelysrankki 4,7 3,1 2,4 2,7 4,9 3,9 1,3 3,9 4,8 4,9 6,0 18,3 5,8 2,5 8,7 4,5 2, Ohravalkuaisrehu 50 4,0 5,6 1,9 3,9 6,9 3,8 1,6 3,4 1,1 5,0 3,6 5,4 26,1 3,2 1,8 11,6 4,2 3, Ohrakuiturehu 9,3 7,4 4,0 5,8 10,9 6,7 3,2 6,2 10,0 8,1 11,1 27,6 8,0 3,6 9,5 7,2 4,7 8. Sokeri-, tärkkelys-, ym. teollisuuden sivutuotteet 8-11 Melassileike 3,5 3,9 2,5 3,4 6,0 5,4 1,4 4,5 1,0 5,0 5,5 6,0 17,5 4,0 1,1 3,4 3,7 3, Vehnägluteeni 3,8 4,8 2,1 3,4 6,3 1,6 1,6 2,5 1,0 3,5 3,5 2,8 27,8 2,9 1,6 13,5 4,8 3, Maissigluteiini 3,1 6,1 2,1 4,1 16,4 1,7 2,5 3,4 0,6 4,7 8,9 6,2 22,0 2,7 1,8 9,4 5,3 5, Maissigluteiinirehu 4,0 3,8 2,9 3,2 9,0 3,0 1,6 3,7 0,6 4,9 6,6 6,0 15,4 4,5 2,1 8,6 4,6 2, Ohrankuorijauho 5,5 4,2 2,6 3,3 6,7 4,4 2,3 3,6 5,0 5,0 6,2 17,4 4,8 2,4 7,6 4,0 2, Ohrarehu, kuivattu 5,4 4,4 2,2 3,4 6,5 3,8 1,7 3,5 5,1 4,7 6,5 17,1 4,5 1,7 7,1 4,0 3, Ohravalkuaisrehu 32 4,4 5,5 2,1 3,7 7,0 3,2 1,8 3,4 1,1 5,2 3,5 5,1 25,6 3,7 2,1 12,4 4,2 3, Ohravalkuaisrehu 24 4,8 5,0 2,0 5,4 4,1 3,5 1,9 3,5 1,1 5,2 4,1 5,7 22,8 4,1 2,2 11,1 4,4 3,3 Arginiini Fenyylialaniini Histidiini Isoleusiini Leusiini Lysiini Metioniini Treoniini Tryptofaani Valiini Alaniini Asparagiinihappo Glutamiinihappo Glysiini Kystiini Proliini Seriini Tyrosiini

49 48 AMINOHAPOT nro nimi g / 100 g raakavalkuaista 8-39 Ohrarehu 14 6,3 4,8 2,2 3,4 6,4 4,1 0,8 3,6 4,8 4,5 6,3 21,1 4,4 2,0 6,5 3,9 2, Vehnävalkuaisrehu, tuore 6,5 4,4 2,6 3,8 7,6 3,8 1,7 3,4 1,5 5,7 5,2 7,3 18,8 4,7 2,5 7,5 4,7 3, Vehnäsiirappi 4,5 2,0 3,5 3,5 2,5 II ELÄINPERÄISET TUOTTEET 9. Meijeriteollisuuden tuotteet 9-01 Täysmaito 3,4 5,8 2,7 5,5 9,3 8,1 2,6 4,7 1,4 5,9 3,1 7,7 21,7 1,8 0,7 5,2 6, Maitojauhe 3,5 4,8 3,3 5,6 10,0 7,9 2,3 4,6 1,4 6,5 3,4 7,9 21,7 2,0 0,8 9,8 6,0 5, Piimäjauhe 3,4 4,6 3,2 5,4 9,7 7,6 2,2 4,5 6,3 0,8 4, Herajauhe 2,2 3,3 1,7 5,6 8,8 7,8 2,1 6,4 1,1 5,4 4,0 9,5 16,5 1,7 2,0 5,6 4,5 2, Kaseiini 4,0 5,4 3,2 5,6 10,5 8,4 3,3 4,3 1,5 6,9 3,2 7,5 20,1 2,0 0,5 10,2 6,0 5, Vähälaktoosinen herajauhe 2,2 3,3 1,7 5,6 8,8 7,8 2,1 6,4 1,1 5,4 4,0 9,5 16,5 1,7 2,0 5,6 4,5 2, Heravalkuaisjauheet 35 ja 75 % RV 2,5 3,6 2,0 6,3 10,9 9,0 2,1 7,2 7,6 5,0 10,3 14,5 1,9 2,3 7,1 5,2 3,0 10. Kalateollisuuden tuotteet Kalajauho, rasvainen 5,8 4,2 2,3 4,7 7,8 7,8 3,0 4,5 1,2 5,3 6,4 9,5 13,1 6,2 1,0 4,4 4,2 3, Kalajätejauho, rasvainen 6,4 3,6 1,7 3,8 6,0 6,5 2,5 4,0 1,0 4,3 6,6 8,6 13,1 10,0 0,8 4,5 2,0 11. Teurastamoiden sivutuotteet Lihajauho, TU <= 200 6,3 4,2 3,4 4,2 7,8 7,7 2,1 4,0 1,4 4,9 6,5 8,0 13,6 7,5 1,0 8,3 4,6 2, Lihajauho, TU ,6 3,7 2,3 3,5 6,7 5,8 1,6 3,6 1,1 4,5 7,0 7,6 12,8 11,5 0,8 9,3 2,0 2, Lihaluujauho, TU ,9 3,2 1,7 2,6 5,5 4,8 1,2 3,2 0,8 4,1 7,5 7,2 12,8 15,0 0,6 10,0 3,7 1, Lihaluujauho, TU ,7 3,2 1,3 2,6 5,5 4,2 1,1 3,1 4,2 7,1 6,7 11,3 20,8 1,2 10,0 4,7 1, Luujauho, TU>=500 7,2 2,2 0,8 1,8 3,5 3,8 0,8 2,3 0,1 2,8 17,3 0, Verijauho 4,6 7,3 6,0 1,3 13,0 9,0 1,2 4,0 1,2 9,5 8,0 11,5 10,3 4,7 1,3 3,7 4,6 2, Maksajauho 4,6 7,3 6,0 1,3 13,0 9,0 1,2 4,0 1,2 9,5 8,0 11,5 12,2 4,7 1,3 3,7 4,6 2, Höyhenjauho 6,0 4,7 0,8 4,8 8,4 2,0 0,7 4,9 0,6 7,7 4,8 7,8 12,0 8,0 4,0 12,0 2,5 III MIKROBITUOTTEET Rehuhiiva, ulkomainen 5,0 4,2 2,1 4,8 7,0 6,7 1,6 4,8 1,1 5,0 6,2 9,0 13,2 4,5 0,9 4,0 4,8 3, Panimohiiva 5,3 3,9 2,0 4,3 6,5 7,0 1,1 4,6 5,3 7,7 8,3 13,2 4,8 0,7 4,6 5,1 3, Bakteerimassa 4,7 3,7 1,9 4,4 6,9 5,8 2,2 4,3 1,0 5,2 6,7 8,3 10,9 4,7 0,5 3,0 3,0 3,2 Arginiini Fenyylialaniini Histidiini Isoleusiini Leusiini Lysiini Metioniini Treoniini Tryptofaani Valiini Alaniini Asparagiinihappo Glutamiinihappo Glysiini Kystiini Proliini Seriini Tyrosiini

50 AMINOHAPOT g / 100 g raakavalkuaista nro nimi V PERUNA, JUUREKSET JA HEDELMÄT Peruna, raaka 4,3 4,0 1,5 3,5 5,5 5,0 1,3 3,2 1,0 4,8 3,4 15,5 14,8 3,0 1,4 3,4 3, Tapioka 5,1 2,9 1,3 3,3 5,2 3,5 1,3 3,3 1,0 4,5 4,9 7,6 14,3 3,6 1,0 3,5 4,4 2, Sokeri- ja rehujuurikas 3,3 2,0 1,7 2,2 3,4 3,3 1,0 2,7 0,6 3,2 2,7 7,5 16,3 2,4 1,0 2,2 3,4 2, Lanttu ja nauris 11,2 2,6 2,6 2,6 3,3 3,5 0,8 3,7 0,9 3,9 2,7 7,3 10,9 2,3 0,9 3,0 2,9 1, Perunapulppa, kuivattu 3,7 2,1 3,7 6,1 6,2 1,3 3,7 0,7 5,6 1,8 3,8 VI NAATIT JA ALIT Sokerijuurikkaan naatit ja säilörehu 4,0 4,6 2,4 4,1 7,2 5,0 1,6 4,3 0,8 4,9 5,4 8,4 7,8 5,3 0,8 4,3 4,2 3, Keräkaali 4,9 4,2 2,1 3,7 6,9 6,2 1,8 4,0 0,8 5,1 4,6 8,5 8,9 4,4 1,2 5,9 4,0 3,0 VII NURMI- JA VIHANTAREHUT Heinäkasvit ja apilat* 4,7 5,0 2,0 4,3 7,4 4,6 1,7 4,4 1,3 5,5 5,9 10,9 7,4 4,9 1,1 6,3 4,1 3,2 Arginiini Fenyylialaniini Histidiini Isoleusiini Leusiini Lysiini Metioniini Treoniini Tryptofaani Valiini Alaniini Asparagiinihappo Glutamiinihappo Glysiini Kystiini Proliini Seriini Tyrosiini 49 *Valkuaisen aminohappokoostumuksessa ei nurmikasvilajien välillä ole johdonmukaista eroa, ei edes heinä- ja palkokasvien välillä. Tuoreen, keinokuivatun ja säilörehuksi valmistetun ruohon valkuaisen aminohappokoostumus on käytännössä sama.

51 3.6 Rehujen kivennäispitoisuudet 50 m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se I SVIPERÄISET VÄKIREHUT 1. Viljan jyvät, kuivatut 1-01 Ohra (kaikki hehtolitrapainot) 29 0,5 4,1 1,4 6 0,1 1,4 1, ,2 0,13 0,3 0, Ohra, paljassiemeninen 25 0,3 5,5 1, Kaura (kaikki hehtolitrapainot) 38 0,8 4,0 1,3 6 0,2 1,6 1, ,1 0,07 0,4 0, Vehnä (kaikki hehtolitrapainot) 20 0,5 4,5 1,6 5 0,1 1,6 0, ,3 0,02 0,2 0, Ruis 22 0,4 3,9 1,2 6 0,2 1,3 0, ,1 0,05 0,8 0, Maissin jyvä 15 0,3 3,1 1,2 4 0,1 1,2 0, ,1 0,06 0,5 0, Riisi 61 0,4 1,9 1,3 7 0,6 1,0 0, ,00 0,9 0, Kaura, kuoreton tai kuorittu 22 0,6 5,2 1,5 5 0,1 1,8 0, ,01 0,2 0, Ruisvehnä (Triticale) 22 0,6 3,7 1,2 5 0,2 1,2 0, ,1 0,01 0,5 0, Seosvilja (ohra ja kaura, 1:1) 34 0,7 4,1 1,4 6 0,1 1,5 1, ,2 0,10 0,4 0,09 3. Palkokasvien siemenet 3-01 Rehuherne 26 0,9 5,2 1,3 12 0,1 2,1 0, ,2 0,18 1,7 0, Härkäpapu 40 1,8 6,5 1,5 13 0,2 3,4 0, ,20 0,5 0, Virnan siemen 40 1,5 5, Soijapapu 55 2,7 6,2 2,8 19 0,2 2,8 0, ,08 4,5 0, Lupiinin siemen 30 4,4 6,5 2,6 12 0,2 2,1 0, ,08 2,2 0,10 4. Muut siemenet 4-01 Rapsin siemen 50 4,5 9,4 3,6 9 0,1 2,8 0, ,12 0,3 0, Rypsin siemen 50 4,5 9,4 3,6 9 0,1 2,8 0, ,12 0,3 0, Pellavan siemen 45 2,5 6,1 4,0 9 0,4 2,5 0, ,30 0,2 0, Tattarin siemen 35 0,2 4,7 2,4 5 1, ,1 0,06 0,2 0, Auringonkukan siemen 35 2,6 6,0 3,4 9 0,4 2,2 1, ,8 0,62 5. Kasviöljyteollisuuden sivutuotteet 5-01 Auringonkukkapuriste kuorituista siem. 70 4,0 12,1 6,3 17 0, Auringonkukkarouhe, kuorituista siem. 70 4,2 12,1 6,3 17 0,2 4,0 0, ,2 0,14 1,2 0, Maapähkinäpuriste kuorituista siem. 60 2,1 7,4 3,4 16 0,5 3,6 1, ,5 0,31 1,9 0, Palmuydinpuriste 50 3,0 6,4 3,2 8 0,2 2,3 0, ,1 0,15 0,4 0,18

52 51 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se 5-16 Palmuydinrouhe 50 2,1 6,5 3,1 8 0,1 2,8 2, ,14 0, Pellavapuriste 48 4,2 8,9 5,4 12 0,9 4,0 0, ,3 0,48 0,6 0, Pellavarouhe 65 4,5 8,9 5,1 11 1,0 4,2 0, ,0 0,42 1,1 0, Rypsi/rapsipuriste, 00-laj., lämpök. 74 8,1 11,7 4,8 13 0,5 8, , Rypsi/rapsirouhe, 00-laj. 80 8,3 13,2 5,2 15 0,2 6,9 0, ,7 0,15 0,6 0, Soijapuriste 64 2,3 6,1 3,1 23 0, Soijarouhe ja soijajauho 67 3,0 7,0 3,3 25 0,3 4,0 0, ,2 0,11 4,2 0, Rypsipuriste, kylmäpuristettu 63 7,4 11,0 4,6 13 0,7 6,1 0, , Soijarouhe Hipro >50 % RV 68 3,0 7,0 3,3 25 0,3 4,0 0, ,2 0,11 4,2 0, Soijaproteiini 67 4,4 8,9 3,5 26 0,2 4, ,20 6. Myllyteollisuuden tuotteet 6-01 Kuorittu vehnä, vehnähiutaleet/-jauho 5 0,2 1,0 0,2 2 1,5 0, ,1 0,02 0,2 0, Kuorittu ruis, ruishiutaleet/-jauho 15 0,3 3,8 1,3 6 0,1 1, ,2 0,04 0,2 0, Kuorittu ohra, ohrahiutaleet/-jauho 10 0,3 3,0 0,9 4 0,1 1, ,1 0,02 0,2 0, Kuorittu kaura, kaurahiutaleet/-jauho 20 0,6 5,7 1,9 6 0,1 2,3 1, ,2 0,09 0,2 0, Leipäjauho 35 0,5 3,7 1,2 6 1, , Vehnänalkiot 50 0,5 11,6 3,4 12 2, ,6 0,02 0,4 0, Vehnärehujauho 42 0,7 9,5 3,5 11 2,2 1, , Vehnälese 54 0,9 12,8 5,5 16 0,5 2,0 1, ,1 0,08 0,2 0, Ruisrehujauho 30 0,1 11,0 3,7 14 2, , Ruislese 45 0,5 8,7 3,5 10 0, , Ohrankuorilese 65 1,1 8,0 3,0 9 0,9 1, Kaurankuorilese 67 2,0 7, Kaurankuorijauho 51 1,3 3,1 1,2 7 1, Olut- ja alkoholiteollisuuden sivutuotteet 7-01 Ohramallasidut 60 2,5 8,3 1,6 22 0,7 5, , Mäski 45 2,2 3,5 1,6 1 0,1 1,5 1, , Mäskijauho 45 2,2 3,5 1,6 1 0,1 1,5 1, , Tärkkelysrankki (ohra) 110 1,9 15,0 6,5 28 5,0 14,0 7, ,12 0, Tiivistetty tärkkelysrankki 110 1,9 15,0 6,5 28 5,0 14,0 7, ,12 0, Ohravalkuaisrehu 50, tuore 60 0,9 11,1 2,5 9 9,0 9, ,05 0, Ohravalkuaisrehu 50, kuivattu 60 0,9 11,1 2,5 9 9,0 9, ,05 0,13

53 52 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se 7-16 Oluthiivaliemi 37 2,4 7,2 1, , Ohrakuiturehu 50 0,8 5,9 8. Sokeri-, tärkkelys- ym. teollisuuden sivutuotteet 8-01 Taloussokeri 8 0, ,1 0,02 0,2 0, Sokerijuurikasmelassi 105 3,0 0,3 0,3 43 9,8 2,5 9, , Sokeriruokomelassi 95 10,0 0,9 4,5 46 2, Puhdistamomelassi 70 10,0 0,4 2,5 12 0, , Erotusmelassi 230 7,0 1,0 4, , , Sokerijuurikasleike, puristettu 73 8,8 0,8 1,7 14 1, Sokerijuurikasleike, kuivattu 62 7,0 1,0 1,4 6 0,8 2,4 4, , Melassileike 66 9,5 0,7 1,3 21 5, Vehnägluteeni 5 0,6 1, Perunapulppa, puristettu 80 2,0 2,9 2,4 5 0, Perunarehu, tuore 40 1,4 0,8 0, Ohrankuorijauho 65 1,1 0,7 1,0 13 0, Ohravalkuaisrehu ,0 7,0 2,6 9 3,1 5, , Ohravalkuaisrehu 26, tuore 40 1,0 7,0 2,8 10 4,7 4, Ohravalkuaisrehu ,7 6,9 2,4 9 1,5 4,2 2, , Ohrarehu 14, kuivattu 55 0,8 2,6 3,4 9 0, II ELÄINPERÄISET TUOTTEET 9. Meijeriteollisuuden tuotteet 9-01 Täysmaito 54 9,5 6,9 0,8 12 3,4 2,5 8, ,3 0,04 0,4 0, Rasvainen maitojauhe 6 8,6 7,2 0,9 11 3,2 3, , Rehumaitojauhe 93 13,1 10,4 1,4 15 5,3 4,0 8, ,01 0, Hera 80 7,2 7,9 1, , ,04 0, Herajauhe 73 5,5 6,0 1,3 22 5,5 2,2 15, , Kaseiini 40 29,0 19,0 0,1 0, , Emakon maito 45 8,7 6,3 0,5 3 2,1 0, Vähälaktoosinen herajauhe 175 8,3 10,3 2, , Heravalkuaisjauhe 35% RV 21 2,6 2,4 0,5 7 1, Heravalkuaisjauhe 75 % RV 31 3,8 3,6 0,8 10 2,

54 53 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se 10. Kalateollisuuden tuotteet Kalajauho, rasvainen ,0 21,0 1,5 9 6,0 5,0 10, , Kalajauho, keskirasvainen ,0 34,0 2,4 10 7,0 7,0 12, , Kalajauho, uutettu ,0 27,0 2,3 9 8,0 5,0 12, , Kalajätejauho ,0 35,0 11. Teurastamoiden sivutuotteet Lihajauho ,0 24,0 1,0 6 12,0 2,0 12, , Lihajauho, TU< ,0 42,0 1,9 6 7,0 5,0 11, , Lihaluujauho, TU ,0 2,6 4 5,0 4,0 7, , Lihaluujauho, TU ,0 2,8 3 3,0 0,0 3, , Luujauho ,2 2 2,0 1,0 2, , Verijauho 50 2,0 2,0 1,9 2 8,0 4,0 7, ,10 III MIKROBITUOTTEET Rehuhiiva, ulkomainen 70 1,4 13,0 2,8 16 9,2 3, , Panimohiiva 75 2,2 15,6 2,6 24 2, ,40 1,3 V PERUNAT, JUUREKSET JA HEDELMÄT Peruna, raaka 55 0,3 2,3 1,4 22 0,6 1,7 2, ,2 0,09 0,2 0, Peruna, keitetty 55 0,2 1,6 0,9 18 1, ,04 0,4 0, Tapiokajauho (Maniokki) 30 1,5 1,1 0,6 9 0,2 0,6 1, , Sokerijuurikas 75 1,1 1,8 1,5 11 0,4 0,8 4, ,09 0, Rehujuurikas 90 2,3 1,6 1,3 15 1, Lanttu 70 3,3 3,5 1,5 23 0,7 4, ,1 0,05 0,1 0, Nauris 110 4,6 4,3 1,8 34 2,1 5, ,1 0,06 1,0 0, Porkkana 80 2,6 2,4 1,2 26 2,0 1, ,1 0,05 0,1 0, Punajuuri 110 1,4 3,3 1,9 27 1,8 1, ,1 0,08 0,1 0, Omena 20 0,3 0,6 0,3 7 0,1 0, ,1 0,7 0,02 VI NAATIT JA ALIT Sokerijuurikkaan naatit ,0 2,4 7, ,3 5,0 15, , Rehukaali, myöhäinen korjuu ,0 3,7 2,0 28 1,8 8,0 13, , Rehurapsi, myöhäinen korjuu ,0 4,2 2,9 33 2,6 7,0 12,

55 54 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se VII NURMI- JA VIHANTAREHUT 16. Nurmikasvusto ja laidun Sinimailanen, 1. sato, lehtiaste ,0 2,8 2,0 28 1,2 3,0 8, , Sinimailanen, 1. sato, nuppuaste ,0 2,8 2,1 28 1,2 3,0 8, , Sinimailanen, 1. sato, kukinnan alku ,0 2,8 2,1 28 1,2 3,0 8, , Sinimailanen, 1. sato, täysi kukinta 95 15,0 2,8 2,2 26 1,0 3,0 8, , Herne ja virnakasvusto, kukinnan alku 110 9,7 3,8 2,2 32 0, Herne- ja virnakasvusto, täysi kukinta 95 9,2 3,2 2,0 27 0,6 2,0 3, , Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 90 15,0 3,3 3,5 23 0,4 2,0 3, , Härkäpapukasvusto, palon aiheet ,0 3,3 3,5 23 0,4 2,0 3, , Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella ,0 3,3 3,5 23 0,4 2,0 3, , Vihantakaura, tähkälle tulo 90 4,0 2,6 1,3 20 0,2 3,0 7, Vihantakaura, kukinnan alku 80 4,0 2,6 1,3 20 0,2 3,0 7, Nurmiheinät, 1.sato, aikainen korjuu 85 3,8 3,7 1,8 31 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, 1.sato, normaali korjuu 80 3,8 3,3 1,8 31 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, 1.sato, myöhäinen korjuu 75 3,8 3,0 1,7 30 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, 1.sato, eritt. myöh. korjuu 70 3,8 2,6 1,6 27 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, jälkikasvu, korkea sulavuus 100 4,2 3,5 2,2 31 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, jälkikasvu, keskimääräinen sulavuus 95 4,2 3,0 2,1 30 0,2 2,0 11, ,30 0, Nurmiheinät, jälkikasvu, matala sulavuus 95 4,2 2,5 2,0 26 0,2 2,0 11, ,30 0, Puna-apila, 1. ja 2. sato, aikainen korjuu ,7 2,7 3,1 33 0,2 4,0 6, , Puna-apila, 1. ja 2. sato, normaali korjuu ,7 2,3 2,8 28 0,2 3,0 6, , Puna-apila, 1. ja 2. sato, myöhäinen korjuu ,6 2,0 2,5 22 0,2 3,0 5, , Keinokuivatut nurmirehut Ruohojauho 90 6,0 3,1 1,9 23 4,0 1,0 9, ,60 0, Säilörehut Säilörehu, 1.sato, aikainen korjuu 85 3,8 3,6 1,8 31 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 1.sato, normaali korjuu, aikainen 80 3,8 3,2 1,7 31 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 1.sato, normaali korjuu, myöhäinen 75 3,8 2,9 1,7 29 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 1.sato, myöhäinen korjuu 75 3,8 2,5 1,6 26 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 1.sato, erittäin myöhäinen korjuu 70 3,8 2,2 1,5 22 0,2 2,0 11, ,26 0,31

56 55 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se Säilörehu, 2.sato, korkea sulavuus 95 4,2 3,1 2,2 30 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 2,sato, keskimääräinen sulavuus 95 4,2 2,8 2,1 28 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 2.sato, matala sulavuus 90 4,2 2,4 2,0 25 0,2 2,0 11, ,26 0, Säilörehu, 3.sato 95 4,5 3,3 2,2 31 0,2 2,0 11, ,26 0, Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, aik, korjuu ,0 2,6 3,0 32 0,3 1,9 5, , Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, norm, korjuu ,0 2,3 2,7 27 0,3 1,9 5, , Puna-apilasäilörehu, 1. ja 2. sato, myöh, korjuu ,0 1,9 2,5 20 0,3 1,9 5, , Puna-apilapit, (25%) säilörehu, 1.sato, aik, korj 85 6,9 2,8 2,0 30 0,2 2,0 10, , Puna-apilapit, (25%) säilörehu, 1.sato, norm, korj 85 6,4 2,5 1,9 26 0,2 2,0 10, , Puna-apilapit, (25%) säilörehu, 1.sato, myöh. korj 80 5,9 2,1 1,8 22 0,2 2,0 10, , Puna-apilapit, (50%) säilörehu, 1,sato, aik. korj 95 10,0 2,7 2,3 31 0,3 2,0 8, , Puna-apilapit, (50%) säilörehu, 1,sato, norm. korj 95 9,0 2,4 2,2 26 0,3 2,0 8, , Puna-apilapit, (50%) säilörehu, 1,sato, myöh. korj 90 8,0 2,1 2,0 21 0,2 2,0 8, , Puna-apilapit, (75%) säilörehu, 1,sato, aik. korj ,2 2,7 2,7 31 0,3 2,0 7, , Puna-apilapit, (75%) säilörehu, 1,sato, norm. korj ,6 2,3 2,5 27 0,3 2,0 7, , Puna-apilapit, (75%) säilörehu, 1,sato, myöh. korj ,1 2,0 2,2 21 0,3 2,0 7, , Sinimailassäilörehu, 1. sato, lehtiaste ,0 3,0 2,2 31 0,6 2,0 8, , Sinimailassäilörehu, 1. sato, nuppuaste ,0 3,0 2,2 31 0,6 2,0 8, , Sinimailassäilörehu, 1. sato, kukinnan alku ,0 3,0 2,2 31 0,6 2,0 8, , Herne- ja virnasäilörehu, kukinnan alku 130 9,7 3,8 2,2 32 0, Härkäpapusäilörehu, vihreät siemenet 140 6,9 2,9 1,8 31 0, Vihantakaurasäilörehu, tähkälle tulo 100 4,8 3,2 1,5 26 1,5 1, Vihantakaurasäilörehu, kukinnan alku 90 4,8 3,2 1,5 26 1,5 1, Sokerijuurikkaan naattisäilörehu ,0 2,1 7,3 40 9,0 15, Vuohenhernesäilörehu, kevätsato 85 8,0 3,0 2, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,0 2,5 1,3 14 0,4 1, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,0 2,5 1,3 14 0,4 1, Kokoviljasäilörehu, ohra, NDF ,0 2,5 1,3 14 0,4 1,

57 KIVENNÄISET m nro nimi TU Ca P Mg K Na S Cl Fe Cu Zn Mn I Co Mo Se 19. Heinät Heinä, 1.sato, erittäin aikainen korjuu 90 3,0 3,6 1,3 31 0,2 2,0 7, , Heinä, 1.sato, aikainen korjuu 90 3,0 3,6 1,3 30 0,2 2,0 7, , Heinä, 1.sato, normaali korjuu, aikainen 80 3,0 3,6 1,2 28 0,2 2,0 7, , Heinä, 1.sato, normaali korjuu, myöh. 75 3,0 3,0 1,2 25 0,2 2,0 7, , Heinä, 1.sato, myöhäinen korjuu 70 2,5 2,5 1,1 20 0,2 2,0 7, , Heinä, 1.sato, erittäin myöhäinen korjuu 65 2,5 1,9 1,0 20 0,2 2,0 7, ,10 VIII OLJET Kauran ja ohran olki 65 2,8 1,0 1,0 15 0,2 2,0 9, , Vehnän ja rukiin olki 65 2,3 1,0 1,0 12 0, ,10 56 Kivennäisrehujen raaka-aineet P:n sulavuus sioilla, % Ruokintakalkki (kalsiumkarbonaatti) Monokalsiumfosfaatti Mononatriumfosfaatti Magnesiumoksidi Magnesiumkarbonaatti Magnesiumfosfaatti Ruokasuola (natriumkloridi) Dikalsiumfosfaatti, anhydraatti Dikalsiumfosfaatti, dihydraatti Fosforihappo Kalsiumformiaatti

58 3.7 Rehujen vitamiinipitoisuudet m Rehu D-vitam. k.y. Karoteeni E-vitamiini² Tiamiini (B 1 ) Riboflaviini (B 2 ) Pyridoksiini (B 6 ) Kobalamiini (B 12 ) Nikotiinihappo Pantoteenihappo Foolihappo Biotiini Koliini Vilja ja viljaperäiset rehut Ohra, kuivattu ,6 0, Ohra, tuoresäilötty < 5 Kaura, kuivattu ,2 0, Kaura, tuoresäilötty < 5 Vehnä ,3 0, Ruis Maissi ,3 0,1 600 Kuorittu kaura , Vehnänalkiot ,0 Vehnärehujauho Vehnälese ,0 0, Kaurarehujauho Kaurankuorijauho Ohramallasidut ,0 0,3 Mäski , Tiivistetty tärkk.rankki , Ohrarehu, kuivattu , Ohravalkuaisrehu ,6 0,2 400 Ohravalkuaisrehu ,5 0, Ohravalkuaisrehu ,5 0, ) Tai vastaava A-vitamiinipitoisuus, 1,5-2,5 mg β-karoteenia= 1000 k.y.; A-vit: k.y. = 0,3 µg A-vitam. 2) Aktiivisen tokoferolien summa, E-vit: k.y. = 1 mg DL- α-tokoferylasetaattia; D-vit: k.y. = 0,025 µg D-vitam.

59 VITAMIINIT m Rehu D-vitam. k.y. Karoteeni 1) E-vitamiini² ) Tiamiini (B 1 ) Riboflaviini (B 2 ) Pyridoksiini (B 6 ) Kobalamiini (B 12 ) Nikotiinihappo Pantoteenihappo Foolihappo Biotiini Koliini Kasviperäiset valkuaisrehut Auringonkukkarouhe ,7 Kookosrouhe , Maapähkinärouhe ,5 0, Pellavansiemenrouhe Rypsi/rapsirouhe ,5 Soijarouhe ,7 0, Herne , Härkäpapu , Rehuhiiva ,0 3,0 Panimohiiva ,0 6,0 Pekilo ,0 2,0 Eläinperäiset rehut Täysmaito , , Kurri ja piimä , Hera < , , Kalajauho, rasvainen ,0 0, Kalajauho,keskirasvainen , Lihajauho Lihaluujauho ,4 0, Luujauho Verijauho ,1 700 Maksajauho ,0 6,0 1) Tai vastaava A-vitamiinipitoisuus, 1,5-2,5 mg β-karoteenia = 1000 k.y.; A-vit: k.y. = 0,3 µg A-vitam. 2) Aktiivisen tokoferolien summa, E-vit: k.y. = 1 mg DL- α-tokoferylasetaattia; D-vit: k.y. = 0,025 µg D-vitam.

60 VITAMIINIT Rehu D-vitam. k.y. Karoteeni 1) E-vitamiini² ) Tiamiini (B 1 ) Riboflaviini (B 2 ) Pyridoksiini (B 6 ) m Kobalamiini (B 12 ) Nikotiinihappo Pantoteenihappo Foolihappo Biotiini Koliini Peruna ja juurekset sekä niiden sivutuotteet Peruna Sokeri/rehujuurikas Lanttu/nauris Sokerijuurikasmelassi , Sokeriruokomelassi , Sokerijuurikasleike, kuiva Melassileike Sokerijuurikkaan naatit ,0 Lantun naatit Rehukaali Sokerijuur.naattisäilörehu Nurmirehut, tuoreet ja tuoresäilötyt Nurmikasvit, laidunaste Nurmikasvit, säilör.aste Nurmikasvit, heinäaste Palkokasvit, laidunaste Palkokasvit, heinäaste ,0 0,5 Nurmisäilörehu, hyvä laatu 125 Nurmirehut, kuivatut Viherjauho ,3 Timot.heinä, hyvä laatu Timot.heinä, huono laatu Apila/mailash., hyvä laatu ,0 0,1 Apila/mailash., huono laatu ) Tai vastaava A-vitamiinipitoisuus, 1,5-2,5 mg β-karoteenia = 1000 k.y.; A-vit: k.y. = 0,3 µg A-vitam. 2) Aktiivisen tokoferolien summa, E-vit: k.y. = 1 mg DL- α-tokoferylasetaattia; D-vit: k.y. = 0,025 µg D-vitam.

61 4 Ruokintasuositukset 4.1 Lypsylehmien ruokintasuositukset Taulukko 2. Lypsylehmien energian tarve RY Ylläpito (RY/pv) Maidontuotanto (RY/pv) Kokonaistarve (RY/pv) 0,71 + 0,0078 Elopaino (kg) 0,44 EKM (kg) 0,0083 Elopaino (kg) + 0,47 EKM (kg) + 0,0269 Väkirehun osuus (%) 0,481 Elopainon muutos (RY/kg epm) 2,9 RY kg elopainon lisäystä 2,4 RY kg elopainon vähentymistä Tiineyslisä (RY/pv) 7. kk 0,9 8. kk 1,6 9. kk 2,9 Energian kokonaistarpeen korjaus Ruokintatason nousu ja rehujen negatiiviset yhdysvaikutukset alentavat rehuannoksen sulavuutta, eikä lehmä siten saa rehuistaan rehuarvojen perusteella laskettua määrää energiaa. Koeaineistossa todellisen energian saannin (RY tod ) ja laskennallisen energian saannin (RY lask ) välinen yhteys oli: RY tod = 0,936 RY lask 0,0252 Väkirehun osuus (%) + 1,16 jossa väkirehun osuus ilmaistaan % rehuannoksen kuiva-aineesta. RY:n kokonaistarve on edellä esitetyn perusteella seuraava: RY/pv=1,068 [0,71+0,0078 Elopaino (kg)+0,44 EKM (kg)]+0,0269 Väkir. osuus (%) 1,239 Lauseketta sieventämällä saadaan RY:n kokonaistarpeen kaavaksi: RY/pv = 0,0083 Elopaino (kg) + 0,47 EKM (kg) + 0,0269 Väkirehun osuus (%) 0,481 Energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) laskeminen (Sjaunja ym. 1990): EKM (kg) = Maito (kg) (383 Rasva (%)+242 Valk. (%)+165,4 Lakt. (%) +20,7) / 3140 Ellei laktoosipitoisuutta ole määritetty, EKM (kg) = Maito (kg) (383 Rasva (%) Valk. (%) + 783,2) /

62 Taulukko 3. Lypsylehmien valkuaisen tarve OIV Ylläpito (g/pv) Maidontuotanto (g/pv) Elopainon muutos ( epm) Tiineyslisä (g/pv) 7. kk kk kk 205 (Elopaino, kg) 0, ,0 -syönti (kg /pv) 1,45 Valkuaistuotos (g/pv) 233 g kg elopainon lisäystä 138 g kg elopainon vähentymistä Taulukko 4. Lypsylehmien RY- ja OIV- tarpeet eri tuotostasoilla EKM-tuotos, kg/pv Elopaino, kg RY/pv, kun väkirehun osuus on 40 % 450 4,3 11,4 18,4 23,1 27,8 32, ,7 11,8 18,8 23,5 28,2 32, ,2 12,2 19,3 24,0 28,7 33, ,6 12,6 19,7 24,4 29,1 33, ,0 13,0 20,1 24,8 29,5 34, ,4 13,5 20,5 25,2 29,9 34,6 EKM-tuotos, kg/pv Valkuaistuotos, g/pv Elopaino, kg OIV g/pv RY-tarve on laskettu esimerkkitaulukkoon kaavalla: RY/pv = 0,0083 Elopaino (kg)+0,47 EKM (kg)+0,0269 Väkirehun osuus (%) 0,481, olettaen väkirehun osuudeksi 40 % rehuannoksen kuiva-aineesta. OIV-tarve on laskettu esimerkkitaulukkoon kaavalla: OIV, g/pv = (Elopaino, kg) 0,75 +19,0 -syönti (kg /pv)+1,45 Valkuaistuotos (g/pv), olettaen kuiva-ainekilon energiasisällöksi 0,98 RY/kg. Energiakorjatun maidon valkuaispitoisuutena käytettiin keskiarvoa 31 g valkuaista/kg EKM. Taulukoissa esitetyt RY- ja OIV-tarpeet on laskettu ilman elopainon muutosta. Koska lehmät luontaisesti mobilisoivat kudosvarastojaan lypsykauden alussa, RY:n ja OIV:n saanti voi korkeatuottoisilla lehmillä jäädä hieman laskennallisen tarpeen alapuolelle ja vastaavasti ylittää tarpeen lypsykauden myöhemmässä vaiheessa. PVT Kun dieetin PVT on runsaasti negatiivinen, pötsissä on pulaa hajoavasta valkuaisesta ja laskennallinen OIV:n saanti rehuista ei toteudu. Ohjeena voidaan pitää PVT-minimiä -20 tai koko rehuannoksen raakavalkuaispitoisuuden minimiä lihanaudoille ja lypsylehmille Jos PVT on yli -20, dieetin valkuais- 61

63 pitoisuutta nostetaan esim. valkuaisrehujen osuutta lisäämällä. Lihanaudoilla voidaan valkuaisrehujen sijasta myös käyttää ainakin osittain ureaa nostamaan pötsissä hajoavan valkuaisen saanti riittävälle tasolle. 4.2 Vasikoiden ja lihanautojen ruokintasuositukset Taulukko 5. Vasikoiden ruokintasuositukset Ikä, kk Elopaino, kg Kasvu, g/pv RY/pv OIV g/pv , , ,6 300 Taulukko 6. Kasvavien sonnien RY-suositukset (RY/pv) Lisäkasvu, kg/pv Elopaino, kg 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1, ,7 2,9 3,1 3,3 3,5 3,7 3, ,4 3,6 3,8 4,0 4,2 4,5 4,7 5, ,0 4,2 4,4 4,7 4,9 5,2 5,5 5,9 6,2 6, ,6 4,8 5,1 5,3 5,6 6,0 6,3 6,7 7,1 7, ,1 5,4 5,7 6,0 6,3 6,6 7,0 7,4 7,9 8, ,6 5,9 6,2 6,6 6,9 7,3 7,7 8,2 8,7 9, ,1 6,5 6,8 7,1 7,5 8,0 8,4 8,9 9,4 10, ,6 7,0 7,3 7,7 8,1 8,6 9,1 9,6 10, ,1 7,5 7,8 8,3 8,7 9,2 9,7 10, ,5 7,9 8,3 8,8 9,2 9,7 10, ,0 8,4 8,8 9,3 9,8 10,3 Ruokintasuositukset on laskettu ay-rodulle. Liharoturisteytyksiltä vähennetään päivittäisestä RYmäärästä 10 %. Taulukko 7. Kasvavien sonnien OIV-suositukset (g OIV/pv) Lisäkasvu, kg/pv Elopaino, kg 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,

64 Taulukko 8. Kasvavien hiehojen RY- suositukset (RY/pv) Lisäkasvu, kg/pv Elopaino, kg 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1, ,3 2,5 2,7 2,9 3,1 3,4 3,7 4,1 4, ,8 3,0 3,3 3,6 3,8 4,1 4,5 4,9 5, ,3 3,6 3,9 4,2 4,5 4,8 5,2 5,7 6, ,8 4,1 4,4 4,7 5,1 5,5 5,9 6,4 7, ,3 4,6 4,9 5,3 5,7 6,1 6,6 7,2 7, ,7 5,1 5,4 5,8 6,3 6,8 7,3 7,9 8, ,1 5,5 5,9 6,4 6,8 7,4 7, ,5 5,9 6,4 6,9 7,4 7,9 Uudistukseen kasvatettavien hiehojen lisäkasvutavoite on 0,6-0,7 kg/pv. Tiineelle hieholle kuuluu sama tiineyslisä kuin lehmälle. Taulukko 9. Kasvavien hiehojen OIV-suositukset (g OIV/pv) Lisäkasvu, kg/pv Elopaino, kg 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1, Taulukko 10. Lypsylehmien kivennäisruokintasuositukset (elopaino 550 kg), g/pv Tuotos, kg Ca P Mg sisär. Mg laidun 3) Na K ) 21 2) ) Tiineille hiehoille 10 %:n lisä tiineyskuukauden aikana 2) Vastaa 9. tiineyskuukauden tarvetta 3) Laidunhalvauksen estämiseksi voidaan 3-4 ensimmäisen laidunviikon aikana antaa ylimääräinen Mg-lisä (20-30 g/pv) Taulukko 11. Lihakarjan kivennäisruokintasuositukset, g/pv Lisäkasvu 0,5 kg/pv Lisäkasvu 1,0 kg/pv Lisäkasvu 1,5 kg/pv Kivennäissuositus, g/pv Kivennäissuositus, g/pv Kivennäissuositus, g/pv Elopaino, kg Ca P Mg Na Ca P Mg Na Ca P Mg Na

65 Taulukko 12. Nautakarjan hivenainesuositukset, m rehun, ellei toisin mainita Fe Cu Zn Mn J Co Se Mo Pikkuvasikat 100 1) ) 40 0,1 4) 5) 0,1 0,3 Nuori karja ,2 4) 0,1 0,1 0,3 Lypsylehmät ) 0,9 4) 0,1 0,1 0,3 1) Eläintä kohti, mg/pv 2) Laiduntaville vasikoille 80 m 3) Kolmen ensimmäisen laktaatiokuukauden aikana 80 m 4) Goitrogeeneja sisältävillä rehuilla 1,3; 1,2 ja 2,0 m 5) Juottokautena 40 mikrogrammaa B 12 -vitamiinia/kg rehun Taulukko 13. Nautojen vitamiinisuositukset rehuannoksen kuiva-ainekiloa kohti k.y./kg A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Lehmät 0-3 vk poikimisesta Lypsävät Ummessa olevat Vasikat Juomarehu Alkukasvatusväkirehu Kasvavat naudat Lypsykuttujen ruokintasuositukset Taulukko 14. Lypsykuttujen ruokintasuositukset Elopaino, kg RY/pv OIV, Ca, P, Mg, g/pv g/pv g/pv g/pv 0 0,3 4 0,78 1,03 0, ,43 3 1,18 1,55 0,6 40 0, ,57,07 0,8 50 0, ,96,59 1, ,73 53,35 3,10 1,4 Tiineys (lisätarve): 4. kuukausi (/50 kg) 0,16-0,1 5. kuukausi (/50 kg) 0,3-0,39 38 Maidontuotanto: RY/kg EKM 0,44 45,55 1,90 1,18 64

66 4.4 Lampaiden ruokintasuositukset Taulukko 15. Lampaiden energia- ja valkuaissuositukset Tuotantovaihe Elopaino, kg ME, MJ/pv RY/pv OIV, g/pv SRV, g/pv Ylläpito 40 6,3 0, ,4 0, ,5 0, ,6 0, ,6 0, ,5 0, ,5 1, Lisätarve tiineyteen < 2 karitsaa 6 vk ennen karitsoimista 4,0 0, viim. 2 viikkoa 8,0 0, > 2 karitsaa 6 vk ennen karitsoimista 5,0 0, viim. 2 viikkoa 11,0 0, Lisätarve imetyksen aikana 1 karitsa 12,0 1, karitsaa 19,0 1, karitsaa 22,0 1, Siitospässin lisätarve 6,3 0, Uuhien kiihotusruokintalisä 3,5 0, Taulukko 16. Lampaiden kivennäisruokintasuositukset, g/pv. Ca P Mg Na Tiineysaika Alkuvaihe 4,9 4,0 0,7 2,0 Keskivaihe 6,2 4,7 0,8 2,0 Loppuvaihe 9,5 6,5 1,0 2,0 Maidontuotanto 0-60 pv 14,4 10,5 2,7 2, pv 9,5 6,5 1,6 2,0 Taulukko 17. Kasvavien karitsoiden ruokintasuositukset Elopaino, kg Lisäkasvu, g/pv ME, MJ/pv RY/pv OIV, g/pv Ca, g/pv P, g/pv ,8 8,7 0,58 0, ,3 7,5 2,1 2, ,6 0, ,8 3, ,0 0, ,4 2, ,7 1, ,9 3, ,4 1, ,5 4, ,2 1, ,3 4, ,0 1, ,0 3, ,6 1, ,9 4, ,2 1, ,9 4, ,7 2, ,0 5, ,9 1, ,2 4, ,4 1, ,4 4, ,8 2, ,7 5,7 Suositus sulavan raakavalkuaisen tarpeesta vieroituksesta teurastukseen on g/lisäkasvukilo. 65

67 4.5 Sikojen ruokintasuositukset Emakoiden energiaruokintasuositukset Suositusten tavoitteena on pyrkiä parantamaan emakoiden tiineystuloksia, kestävyyttä ja hyvinvointia ruokkimalla niitä siten, että vältytään suurilta painonvaihteluilta tuotantokauden aikana. Apuna käytetään emakoiden kuntoluokitukseen perustuvaa yksilö/ryhmäkohtaista tiineysajan ruokintaa. Kuntoluokitus tehdään kaikille emakoille siemennettäessä (ensikoille ensimmäisen porsimisen jälkeinen siemennys) ja sen jälkeen vieroitettaessa. Poikkeuksena ovat laihat emakot, jotka erotellaan jo vieroitettaessa. Kuntoluokkia on viisi (kuvio 1): laiha (1), kohtalainen (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4) ja lihava (5). Emakon kuntoluokka ei saisi olla siemennettäessä alle 3,5 ja luokan pitäisi olla vieroitettaessa vähintään 3. Tämä onnistuu, jos emakko ei menetä painoaan imetysaikana yli kg. On kuitenkin perinnöllisesti hyvin ohutsilavaisia tai imetyksessä kudosvarastojaan menettäviä emakoita, joihin tämä ohje ei täysin päde. Tiineen emakon kunnon mukainen ruokinta Laihojen emakoiden (luokka 1) jatkotoimista päätetään heti vieroitettaessa. Jos laihuuden syy on sairaus tai emakko on hyvin kuihtunut, se lähetetään teuraaksi. Emakko voidaan laihtumisen takia myös vieroittaa aikaisemmin (25 päivää porsimisesta), jolloin porsaat jäävät porsituskarsinaan ja ne siirretään vieroitusosastoon yhtä aikaa muiden pahnueiden kanssa. Jos laihtumisen aiheutti suuren pahnueen imetys tai huono ruokahalu imetysaikana, päästetään vieroituskiima ohi ja ruokitaan emakkoa imetysrehulla seuraavaan kiimaan saakka 3,5 RY/pv. Lisäksi annetaan hyvää heinää virikerehuksi. Jos kiimaa ei tule, emakko lähetetään teuraaksi. Jos emakko tulee tiineeksi, mutta kunto ei ole siemennettäessä vielä kohonnut luokkaan 2, ruokinnasta päätetään tapauskohtaisesti. Taulukko 18. Emakoiden energiaruokintasuositus, kun kuntoluokka on 2-5 siemennettäessä Rehuannos, RY / sika / pv 1) Kuntoluokka siemennettäessä 2 - kohtalainen 3 - hyvä 4 - erittäin hyvä 5 - lihava 1. viikko siemennyksestä 2,4 2,4 2,4 2, tiineysviikko 3,2 2,8 2,4 2, tiineysviikko, ellei kunnostus tehonnut 3,2 2,8 2,4 2,4 5 päivää ennen porsimista 1,8 2) 1,8 2) 1,8 2) 1,8 2) 1) Pihatossa, jossa eläimet liikkuvat paljon, annosta voidaan nostaa 0,2-0,4 RY/pv. Jos emakot ovat paljon paikallaan, annosta voidaan vähentää 0,1 RY/pv. 2) Suositellaan imetysrehua ja hyvälaatuista heinää/olkea vapaasti ja/tai ummetusta ehkäiseviä valmisteita. Jos näitä ei anneta, rehuannos on suurempi, mutta korkeintaan 2,4 RY/pv. 66

68 Imettävän emakon ruokinta Imettäville emakoille annetaan rehua porsasluvun mukaan 2,5 RY + 0,6 RY/porsas. Jos porsaita on 10 tai enemmän, emakko saa syödä rehua vapaasti. Vieroituksesta tiineytykseen Vieroituksesta tiineytykseen annetaan vähintään 3,5 RY imetysrehua päivässä. Osa rehusta voi olla porsasrehua. Imetyksessä laihtuneita emakoita voi ruokkia vapaasti. Kuvio 1. Emakoiden kuntoluokitus. lantioluut hännän tyvi kuve selkäranka kylkiluut 1 Laiha selvästi esillä syvä kolo hännän tyvessä poikkihaarakkeiden reuna terävä terävästi esillä yksittäiset luut näkyvissä 2 Kohtalainen esillä, mutta pehmeät onkalo hännän tyvessä poikkihaarakkeiden reuna pyöristynyt näkyvissä lähinnä lapojen kohdalla yksittäisiä luita ei näy tuntuu hyvin painettaessa 3 Hyvä tuntuvat vain painettaessa ei onkaloa reuna tuntuu painettaessa tuntuu painettaessa tuntuvat painettaessa 4 Erittäin hyvä ei tunnu hännän juuressa rasvaa reuna ei tunnu painettaessa ei tunnu painettaessa vaikeuksia tuntea painettaessa 5 Lihava ei tunnu rasvan seasta rasvapoimu emättimen ympärillä rasvan peittämä keskiviivassa painuma rasvapoimujen välillä paksu rasvakerros kylkiluiden kohdalla 67

69 Taulukko 19. Kasvavien ensikoiden, emakoiden ja karjujen aminohapposuositukset Ensikot, hidas kasvatus, korkeintaan 2,8 RY/pv Ensikot, nopea kasvatus, korkeintaan 3,3 RY/pv Emakot Emakot Karjut kg kg 100 kg siemennys 1) kg kg 100 kg siemennys Tiineet Imettävät Rehuyksikössä SRV, g/ry Ohutsuolisulavat aminohapot g/ry Lysiini 9,5 6,0 5,0 9,5 7,0 6,0 5,0 6,5 5,0 Metioniini+kystiini 5,6 3,5 3,0 5,6 4,1 3,5 3,0 3,8 3,0 Treoniini 5,7 3,6 3,0 5,7 4,2 3,8 3,0 3,9 3,0 68 % lysiinin määrästä Metioniini+kystiini Treoniini ) Hitaasti kasvatetuille ensikoille lisätään rehuannosta 0,5 RY/pv kaksi viikkoa ennen tiineytystä. Lisärehuksi suositellaan imettävän emakon rehua tai porsasrehua.

70 Taulukko 20. Lihasikojen energiaruokintasuositukset Normi 1 (runsas/runsas) Normi 2 (runsas/niukka) Normi 3 (niukka/niukka) Viikko RY/pv Elopaino, kg RY/pv Elopaino, kg RY/pv Elopaino, kg 1 1,2 20 1,2 20 1, ,4 24 1,4 24 1, ,6 29 1,6 29 1, ,8 34 1,8 34 1, ,0 40 2,0 40 1, ,2 47 2,2 47 2, ,4 54 2,4 54 2, ,6 61 2,6 61 2, ,8 68 2,7 68 2, ,0 75 2,8 74 2, ,2 82 2,9 80 2, ,2 89 3,0 86 2, ,2 96 3,0 92 2, , ,0 98 2, , , ,9 99 Taulukko 21. Lihasikojen valkuaisen ja ohutsuolisulavien aminohappojen ruokintasuositukset SRV g/ry Lysiini Ohutsuolisulava g/ry Metioniini+ Kystiini Treoniini Porsaat, alle 20 kg 160 9,5 5,6 5,7 1-vaiheruokinta kg 140 8,3 4,9 5,0 2-vaiheruokinta kg 150 9,5 5,6 5, kg 120 7,0 4,1 4,2 3-vaiheruokinta kg 150 9,5 5,6 5, kg 120 7,0 4,1 4, kg 115 6,0 3,5 3,8 69

71 Taulukko 22. Sianrehujen kivennäissuositukset Porsaat Lihasiat Lihasiat Lihasiat Lihasiat Kasvavat siitossiat Emakot Emakot Karjut < 20 kg kg kg kg kg kg 20 kg siemennys Tiineet Imettävät 70 Rehuyksikössä Kalsium, g 1) 8,5 8,1 7,4 6,5 7,8 8,1 7,5 8,5 7,5 Fosfori, g 6,5 6,2 5,7 5,0 6,0 6,2 6,0 6,5 6,0 Sulava fosfori, g 3,0 2,7 2,4 1,9 2,6 2,7 2,6 3,0 2,6 Ruokasuola, g 2) Magnesium, g 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rauta, mg 150 3) Kupari, mg Sinkki, mg Jodi, mg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Seleeni, mg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 1) Kalsiumin ja fosforin suhde voi vaihdella 1,2 1,4 välillä ja kalsiumin ja sulavan fosforin suhde 2,6 3,2 välillä. Jos rehuun on lisätty fytaasi-entsyymiä parantamaan rehun fosforin sulavuutta, rehun kalsiumpitoisuutta tulisi laskea 0,5 grammalla / RY. 2) Natriumia ei suositella yli 2,3 g / RY(ruokasuolaa ei yli 6 g / RY). 3) Porsaille raudasta helppoliukoista 100 mg / RY

72 Taulukko 23. Sianrehujen vitamiinisuositukset Porsaat Lihasiat Lihasiat Lihasiat Lihasiat Kasvavat siitossiat Emakot Emakot Karjut < 20 kg kg kg kg kg kg 20 kgsiemennys Tiineet Imettävät Rehuyksikössä 1) A-vitamiini, k.y D-vitamiini, k.y E-vitamiini, mg 2) Tiamiini, B 1, mg Riboflaviini, B 2, mg Pyridoksiini, B 6, mg Niasiini, mg Pantoteenihappo, mg Biotiini, mg 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 B 12 -vitamiini, mg 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 Foolihappo, mg ,5 1,5 1,5 Koliini, mg K-vitamiini, mg ) Rehuun lisätty määrä 2) E-vitamiinia lisätään 5 mg / %-yksikkö öljymäistä rasvaa rehussa.

73 4.6 Siipikarjan ruokintasuositukset Taulukko 24. Poikasten ja munivien kanojen aminohappojen, kivennäisten ja linolihapon tarve rehussa. Poikaset, ikä Nuorikot, ikä Munivat kanat 0-6 viikkoa 7-20 viikkoa Raakavalk. / ME -suhde,g/mj Raakavalkuainen g/mj ± 0,05 72 Muuntokelp. energia MJ/kg 11,5 12,0 11,0 11,0 11,5 10,5 10,5 11,0 11,5 Aminohapot: Lysiini 9,5 10,0 6,5 7,0 8,0 5,8 5,8 6,6 7,6 0,5-0,7 Metioniini 4,0 4,5 2,5 3,0 3,5 2,8 2,8 3,3 3,7 0,30 Metioniini+Kystiini 7,0 8,0 4,5 5,5 6,3 5,0 5,0 6,0 6,3 0,50 Arginiini 10,0 11,0 6,6 7,8 9,0 7,0 7,0 7,7 8,7 0,70 Treoniini 6,0 6,8 4,0 4,7 5,5 5,3 5,3 5,9 6,7 0,55 Tryptofaani 1,8 2,0 1,5 1,6 1,8 1,5 1,5 1,7 1,8 0,14-0,16 Histidiini 3,3 3,6 2,1,5 3,0 1,9 1,9,2 2,3 0,18-0,20 Leusiini 11,5 12,0 8,0 9,0 10,0 8,4 8,4 9,9 10,4 0,85 Isoleusiini 6, 6,8 4,4 5,2 5,8 4,7 4,7 5,5 6, 0,50 Fenyylialaniini 6,0 6,4 4,2 4,8 5,5 3,9 3,9 4,4 5,1 0,40 Fenyylialaniini+Tyrosiini 11,0 12,0 8,0 9,0 10,8 6,1 6,1 6,6 7,6 0,60 Valiini 6,8 7,4 5,0 6,0 6,6 5,3 5,3 6,2 6,9 0,55 Linolihappo % 1,4 1,4 0,8 0,8 0,8 1,0 1,0 1,2 1,2 Kivennäisaineet: Kalsium 9,0 9,0 7,5 7,5 8,0 30,5 31,5 33,0 35,0 2,9-3,3 Käyttökelp. fosfori 4,0 4,5 3,5 3,5 4,0 3,0 3,5 4,0 4,2 0,3-0,4 Natrium 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 Kalium, Kloori 1,2-1,5 1,3 1,3 Magnesium m Mangaani m Rauta m Kupari m Sinkki m Seleeni m 0,1 0,1 0,1 Jodi m 0,4 0,4 0,4

74 Taulukko 25. Broilerien aminohappojen, kivennäisten ja linolihapon tarve rehussa. Broilerit Broilerit Broilerit Alkukasvatus Kasvatus Loppukasvatus RV/ME -suhde Raakavalkuainen Muuntokelp. energia MJ/kg 12,8 12,4 12,0 13,0 12,0 11,5 12,5 12,0 11,0 Aminohapot: Lysiini 12,0 11,0 10,0 11,0 10,0 9,0 10,0 9,0 8,0 Metioniini 4,8 4,5 4,2 4,5 4,0 3,5 4,0 3,8 3,5 Metioniini+kystiini 9,0 8,5 8,0 8,0 7,0 6,0 7,0 6,5 6,0 Arginiini 13,0 12,0 11,0 11,5 10,5 9,5 10,0 9,5 8,5 Treoniini 7,5 7,0 6,5 7,0 6,5 6,0 6,0 5,5 5,0 Tryptofaani 2,4 2,0 2,0 2,3 2,0 1,8 1,8 1,6 1,5 Histidiini 4,8 4,5 3,6 4,0 3,8 3,5 3,8 3,5 3,0 Leusiini 15,5 14,0 13,0 13,0 11,5 10,0 13,0 11,5 10,0 Isoleusiini 9,0 8,5 8,0 8,0 7,0 6,5 7,0 6,0 5,0 Fenyylialaniini 8,0 7,5 7,0 7,5 6,0 5,5 6,5 6,0 5,0 Fenyylialaniini+Tyrosiini 15,0 14,0 12,5 14,0 13,0 12,0 12,0 11,0 10,0 Valiini 10,0 9,0 8,0 8,5 8,0 7,0 7,0 6,5 6,0 Linolihappo % 1,2 1,0 1,0 Kivennäisaineet: Kalsium 10,0 9,5 9,0 9,0 8,5 8,0 8,5 8,0 7,0 Käyttökelpoinen fosfori 4,8 4,6 4,4 4,5 4,2 4,0 4,0 3,8 3,5 Natrium 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Kalium 3-5 Kloori 1,2-1,5 Magnesium m 600 Mangaani m Rauta m Kupari m 8-10 Sinkki m Seleeni m 0,15 Jodi m 0,40

75 Taulukko 26. Kalkkunoiden aminohappojen, kivennäisten ja linolihapon tarve rehussa. Kalkkunat Kalkkunat Kalkkunat Kalkkunat Raakavalkuainen Alkukasvatus Kasvatus Loppukasvatus Siitos Muuntokelpoinen energia MJ/kg 12,5 12,0 11,5 12,5 11,5 11,5 11,0 12,5 12,5 11,0 Aminohapot: Lysiini 16,0 15,0 14,0 11,0 10,0 9,0 8,0 8,2 8,0 7,0 Metioniini 5,6 5,3 5,0 4,5 4,0 3,8 3,3 3,5 3,4 3,0 Metioniini+kystiini 11,0 10,0 9,0 8,0 7,5 7,0 6,0 5,8 5,6 5,5 Arginiini 17,0 16,0 15,0 12,0 10,5 9,5 8,5 9,5 9,0 7,5 Treoniini 11,0 10,5 10,0 8,0 7,5 7,0 6,5 6,1 5,8 5,5 Tryptofaani 3,2 2,8 2,6 2,2 2,0 1,9 1,7 1,6 1,5 1,6 Histidiini 6,1 5,7 5,5 4,8 4,2 3,9 3,5 3,2 3,0 3,2 Leusiini 21,0 19,5 18,5 16,0 14,0 13,0 12,0 11,5 11,0 11,5 Isoleusiini 12,0 11,3 10,5 9,0 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 6,5 Fenyylialaniini 11,5 10,3 9,5 8,2 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 6,0 Fenyylialaniini+Tyrosiini 19,5 18,0 17,0 15,0 13,5 12,5 11,0 10,0 9,5 10,0 Valiini 13,5 12,0 11,5 10,0 8,5 8,0 7,0 6,5 6,0 6,5 Linolihappo % 1,0 0,8 0,6 0,6 Kivennäisaineet: Kalsium 13,0 11,5 10,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,0 6,0 25 Käyttökelpoinen fosfori 6,5 6,0 5,0 4,5 4,0 3,7 3,5 3,0 3,0 4,0 Natrium 1,7 1,7 1,6 1,7 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 Kalium 7, Kloori 1,5 1,3 1, 1,2 Magnesium m Mangaani m Rauta m Kupari m Sinkki m Seleeni m 0, 0, 0, 0,2 Jodi m 0,4 0,4 0,4 0,4

76 Taulukko 27. Kananpoikasten, munivien kanojen ja broilereiden vitamiinien tarve rehussa. Poikaset Nuorikot Munivat kanat Broilerit Vitamiinit: Alussa Lopussa 75 A k.y D 3 k.y E m K m 1,5-3,0 1,0-2,0 1,5-2,0 1,5-2,5 1,5 B 1, tiamiini m 1,0-2,5 1,0-2,0 1,0-2,0 2,2-2,5,0 B 2, riboflaviini m ,0-4,5 5,0-5,5 4 B 6, pyridoksiini m ,5-4,0 B 12, kobalamiini m 0,010-0,015 0,010-0,01 0,010 0,013-0,015 0,010-0,012 Pantoteenihappo m Niasiini, nikotiinihappo m Koliini m Foolihappo m 0,5-1,00 0,5-0,6 0,40-0,75 0,80-0,85 0,3-0,5 Biotiini m 0,15-0,25 0,12-0,25 0,12-0,15 0,15-0,20 0,10-0,12 Taulukko 28. Kalkkunoiden vitamiinien tarve rehussa. Kalkkunat Kalkkunat Kalkkunat Kalkkunat Vitamiinit: Alkukasvatus Kasvatus Loppukasvatus Siitos A k.y D 3 k.y E m K m 1,5 1,0 1,0 1,0 B 1, tiamiini m 3,0 2,0 2,0 2,0 B 2, riboflaviini m 6,0 4,0 4,0 5,0 B 6, pyridoksiini m 5,0 4,0 3,0 4,0 B 12, kobalamiini m 0,014 0,014 0,01 0,014 Pantoteenihappo m Niasiini, nikotiinihappo m Koliini m Foolihappo m 1,0 0,8 0,5 1,0 Biotiini m 0,25 0,20 0,15 0,20

77 4.7 Turkiseläinten ruokintasuositukset Taulukko 29. Rehun muuntokelpoisen energian jakauma 1) % ME:stä Valkuainen Rasva Hiilihydraatti Joulukuu - penikointi Minkki Kettu ja supi min. 35 min max. 25 max. 35 Penikointi - 8. vk Minkki Kettu ja supi min. 40 min max. 20 max vk vk Minkki Kettu ja supi min. 30 min max. 30 max vk - nahoitus Minkki min max. 30 Kettu ja supi min max. 35 1) ME: 18,8 kj/g SRV; 39,8 kj/g SRR; 17,6 kj/g SRH Taulukko 30. Rehun tarve, siitoseläimet mukaan luettuna, tuotettua nahkaa kohden. kg rehua kg kuiva-ainetta Minkki Kettu Supi n. 130 n. 40 Taulukko 31. Turkiseläinten kivennäissuositukset mg/pv Rehun :ssa Minkki Kettu Kalsium ,4-1,0 % Fosfori ,4-0,8 % Kalsium:fosfori - - 1,0-1,7 Kalium - - 0,4-0,5 % Ruokasuola 1) - - 0,5-1,0 % Magnesium - - 0,04-0,06 % Rauta 2) m Kupari m Sinkki m Mangaani m Jodi - - 0,2 m Seleeni - - 0,6-0,9 m 1) Ruokasuolalisäystä käytetään lähinnä tiineille ja imettäville naaraille, 2) Raudan minimitarve on ppm, kun sen hyväksikäyttöä häiritseviä tekijöitä ei esiinny. 76

78 Taulukko 32. Turkiseläinten vitamiinisuositukset Pienemmät suositukset ovat ajalle heinäkuun puolivälistä nahoitukseen ja suuremmat talvi-, kanto- ja imetysajoille. /minkki/pv Rehussa, /kg A-vitam. k.y D 3 - vitam. k.y E-vitam. 1) mg B 1 -vitam ) ) B 2 -vitam. 0,4-0,7 4-8 B 6 -vitam 0,3-0,6 3-7 B 12 -vitam. 0,004 0,05 Pantoteenihappo 0,5-1, Niasiini 2,0-3, Foolihappo 0,03-0,06 0,5-0,8 Biotiini 0,015 0,2 1) E-vitamiinin tarve riippuu rasvan laadusta, kalarasvan käyttö lisää tarvetta. 2) Suosituksissa on otettu huomioon runsas tiaminaasikalan käyttö (esim. silakka ja kilohaili) ja valmiissa rehussa säilytyksen aikana tapahtuvat vitamiinihävikit. 4.8 Hevosten ruokintasuositukset Taulukko 33. Hevosten ruokintasuositukset, RY/pv ja g SRV/pv. Elopainoluokka kg 1) RY SRV RY SRV RY SRV Urheilu- (ja työ-) hevonen 2) Levossa 4, , ,5 430 Kevyt työ 4,9-5, ,0-7, ,5-7,6 540 Kohtalainen työ 5,7-7, ,0-8, ,6-9,3 640 Raskas työ 7,0-8, ,5-10, ,3-10,9 850 Kantava tamma, viim. 90 vrk 5, , ,6 600 Imettävä tamma, imetyskuukausi 8, , , Vieroitettu varsa, 6-12 kk 3,4) 4, , , vuotias 3) 4, , , ) Elopainoluokka vastaa eri rotuisten hevosten keskimääräisiä elopainoja: suomenhevonen kg, lämminverinen ravihevonen kg, lämminverinen ratsuhevonen kg. 2) Kevyt työ = kevyttä liikuntaa, käyntiä tai kevyttä hölkkää n. 1 tunti, ei hikoilemista. Kohtalainen työ = lievää hikoilua aiheuttavaa työtä, peruskunnon luomista, reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus. Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen. 3) Aikuispainon mukaan. 4) Lysiiniä 0,5-0,6 % rehuannoksessa tai 6,3-6,5 g/ry 77

79 Taulukko 34. Hevosten kalsiumin (Ca) ja fosforin (P) ruokintasuositukset (g/pv). Elopainoluokka kg 1) Ca P Ca P Ca P Urheilu- (ja työ-) hevonen 2) Levossa Kevyt työ Kohtalainen työ Raskas työ Kantava tamma, viim. 90 vrk Imettävä tamma, imetyskuukausi Vieroitettu varsa, 6-12 kk 3) vuotias 3) ) Elopainoluokka vastaa erirotuisten hevosten keskimääräisiä elopainoja: suomenhevonen kg, lämminverinen ravihevonen kg, lämminverinen ratsuhevonen kg. 2) Kevyt työ = kevyttä liikuntaa, käyntiä tai kevyttä hölkkää n. 1 tunti, ei hikoilemista. Kohtalainen työ = lievää hikoilua aiheuttavaa työtä, peruskunnon luomista, reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus. Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen. 3) Aikuispainon mukaan. 78

80 Kirjallisuusluettelo AFRC Nutritive requirements of ruminant animals: energy. AFRC technical committee on responses to nutrients, report no 5. Agricultural and Food Research Council. Nutr.Abstr.Rev. Series B 60: ARC The nutrient requirements of pigs, technical review. Agricultural Research Council. CAB. Slough, UK. 307 p. ARC The nutrient requirements of ruminant livestock, technical review. Agricultural Research Council. CAB. Slough, UK. 351 p. CVB Apparent ileal digestible amino acids in feedstuffs for pigs (in Dutch). Centraal veevoederbureau, Lelystad, Netherlands. CVB 1991, Veevoedertabel. Gegevens over chemische samenstelling, verteerbaarheid en voederwaarde van voedermiddelen. Centraal veevoederbureau, Lelystad, Netherlands. Juni 1991, Mai FOX, D.G., SNIFFEN, C.J., O CONNOR, J.D., RUSSELL, J.B. & VAN SOEST, P.J The Cornell net carbohydrate and protein system for evaluating cattle diets. Search: Agriculture. Ithaca, NY: Cornell Univ. Agr. Exp. Sta. no. 34, 128 p. INRA Ruminant nutrition. Recommended allowances and feed tables. Ed. R. Jarrige. Institut National de la Recherche Agronomique. Paris. 389 p. USTELL, K., TUORI, M. & HUHTANEN, P Comparison of the energy evaluation systems of feeds for dairy cows. Livestock production science 51, 3: KRISTENSEN, E.S., MØLLER, P.D. & HVELPLUND, T Estimation of the effective protein degradability in the rumen of cows using the nylon bag technique combined with the outflow rate. Acta Agric. Scand. 32: LEESON, S. & SUMMERS, J.D Commercial Poultry Nutrition. University Books, P.O. Box 1326, Guelph, Ontario, Canada. 283 p. MADSEN, J The basis for the proposed Nordic protein evaluation system for ruminants. The AAT-PBV system. Acta Agric. Scand. 25: MAFF Energy allowances and feeding systems for ruminants. Tech. Bull. 33. Her Majesty s Stationery Office, London. 79 p. MAFF Animal Science ADAS Agricultural science service, research and developments reports. Reference book 254. Her Majesty s Stationery Office, London. 103 p. MAFF Energy allowances and feeding systems for ruminants. Reference Book 433. Her Majesty s Stationery Office, London. 85 p. McDONALD, I A revised model for the estimation of protein degradability in the rumen. J. Agric. Sci. 96: MMM Maa- ja metsätalousministeriön päätös rehuseoksista 182/1994, liite 5. Suomen säädöskokoelma /1994. p NRC Nutrient requirements of dairy cattle. Sixth edition. National Research Council (US), Subcommittee on dairy cattle nutrition, Washington, 147 p. ØRSKOV, E.R. & McDONALD, I The estimation of protein degradability in the rumen from incubation measurements weighted according to rate of passage. J. Agric. Sci. 92:

81 SALO, M.-L., TUORI,M. & KIISKINEN, T Rehutaulukot ja ruokintanormit. Märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet. Helsinki p. SCHIEMANN, R., NEHRING, K., HOFFMANN, L., JENTSCH, W. & CHUDY, A Energetische Futterbewertung und Energienormen. VEB Deutcher Landwirtschafsverlag Berlin. 344 p. SJAUNJA, L.O., BAEVRE, L., JUNKRINEN, L., PEDERSEN, J. & SETÄLÄ, J A Nordic proposal for an energy corrected milk (ECM) formula. Proceedings of the 27th biennal session of the International Committee for Animal Recording (ICAR), Paris, France, 2-6 July EAAP publication No. 50, pp 156. SPÖRNDLY, R Fodertabeller för idisslare Sveriges lantbruksuniversitet. Speciella skrifter 52, Uppsala. 96 p. TUORI, M., USTELL, K.V., HUHTANEN, P Comparison of the protein evaluation systems of feeds for dairy cows. Livestock production science 55, 1: WEISBJERG, M.R., BHARGAVA, P.K., HVELPLUND, T. & MADSEN, J Anvendelse af nedbrydningsprofile i fodermiddelvurderingen (Use of degradation curves in feed evaluation) Beretn. 679 fra Statens Husdyrbrugsforsøg, 33 p. WPSA European Table of Energy Values for Poultry Feedstuffs. First edition. Published by subcommittee Energy of the Working Group nr. 2 Nutrition of the European Federation of Branches of the World s Poultry Science Association. Grafisch bedrijf Ponsen & Looijen, Wageningen, the Netherlands. 24 p. 80

82 Julkaisun tiedot Tämä julkaisu perustuu Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 verkkopalveluun, joka on julkaistu osoitteessa Tekijä: MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Vuoden 2006 päivityksen asiantuntijaryhmä: Pekka Huhtanen, Kaisa Kuoppala, Kirsi Partanen, Hilkka Siljander-Rasi ja Mikko Tuori. Verkkopalvelun 2006 päivitys: Anne Tapola ja Kaisa Kuoppala. Pdf-julkaisun toteutus: Kaisa Kuoppala ja Outi Mäkilä. Verkkopalvelun tietokannan ja käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus: Ilkka Mattila, Maj- Lis Aaltonen ja Esa Ramstadius. Julkaisijayhteisö: MTT Asiantuntijayhteisöt: MTT ja Helsingin Yliopisto, Kotieläintieteen laitos 81

83 Lyhenteet Lyhenne ah mv ah ov D-arvo DE EKM epm HV HVO kj k.y. ME MJ MV NDF NE OA OIV OIV mv OIV ov PVT RH RK RR RV RY s mv s ov SOK SRH SRK SRR SRV STUA TU TUA TÄRK Selite Aminohappojen osuus mikrobivalkuaisesta Aminohappojen osuus ohitusvalkuaisesta Sulavaa orgaanista ainetta kuiva-aineessa Sulavaa energiaa kuiva-aineessa Energiakorjattu maitotuotos Elopainon muutos Hajoava valkuainen Hajoavan valkuaisen osuus raakavalkuaisesta Kuiva-aine Kilojoule kansainvälinen yksikkö Muuntokelpoinen energia Megajoule Mikrobivalkuainen Neutraalidetergenttikuitu Nettoenergia Orgaaninen aine Ohutsuolesta imeytyvät aminohapot OIV:a mikrobivalkuaisesta OIV:a ohitusvalkuaisesta Pötsin valkuaistase Raakahiilihydraatit Raakakuitu Raakarasva Raakavalkuainen Rehuyksikkö Mikrobivalkuaisen sulavuus Ohitusvalkuaisen sulavuus Sokeri Sulavat raakahiilihydraatit Sulava raakakuitu Sulava raakarasva Sulava raakavalkuainen Sulavat typettömät uuteaineet Tuhka Typettömät uuteaineet Tärkkelys 82

84 83 Lyhenne Selite Kivennäisaineet Ca Kalsium Cl Kloori Co Koboltti Cu Kupari Fe Rauta K Kalium Mg Magnesium Mn Mangaani Na Natrium P Fosfori S Rikki Se Seleeni Zn Sinkki Aminohapot ALA Alaniini ARG Arginiini ASP Asparagiinihappo FEN Fenyylialaniini GLU Glutamiinihappo GLY Glysiini HIS Histidiini ILE Isoleusiini KYS Kystiini LEU Leusiini LYS Lysiini MET Metioniini PRO Proliini SER Seriini TRE Treoniini TRY Tryptofaani TYR Tyrosiini VAL Valiini

85 MTT:n selvityksiä sarjan Kotieläintuotanto -teemassa ilmestyneitä julkaisuja 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006: märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet hevoset MTT. Verkkojulkaisu osoitteessa: Painetun julkaisun hinta 20 euroa. 84 Emolehmätuotanto Perämeren rantalaitumilla Huuskonen, A. ym. 42 s. Hinta 15 euroa. 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Huuskonen, A. ym. 30 s.hinta 15 euroa. 60 Emolehmien rantalaidunnuksen kehittäminen Oulun seudulla Sonninen, R. ym. 42 s. Hinta 15 euroa. 53 Lihanautojen kasvatus kylmissä tuotantoympäristöissä Huuskonen, A. 29 s. Hinta 15 euroa. Verkkojulkaisut osoitteessa 84

86 MTT:n selvityksiä Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006