Liite 13 Kaupunginhallitus 29.3.2012 ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2011
TILINPÄÄTÖS 2011 sivu Sisällysluettelo 1 Ulvilan kaupungin toimintakertomus vuodelta 2011 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuodelta 2011 3 1.2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5 1.3. Yleinen taloudellinen kehitys 7 1.4. Oman talousalueen kehitys 8 1.5. Ulvilan kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 1.5.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 10 1.5.2. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 10 ja arvio todennäköisistä kehityksestä 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 11 1.7. Sisäisen valvonnan järjestäminen 12 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 1.8.2. Toiminnan rahoitus 17 1.8.3. Tase ja sen tunnusluvut 20 1.8.4. Kaupungin kokonaistulot ja menot 21 2 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 2.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 22 2.2. Konsernin toiminnan ohjaus 22 2.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtuvat 22 2.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 23 2.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 2.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 25 2.5.2. Konsernitase ja sen tunnusluvut 26 3 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 27 4 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 4.1. Käyttötalouden toteutuminen 28 4.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 96 4.3. Investointien toteutuminen 98 4.4. Rahoituslaskelmaosan toteutuminen 100 4.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 101 5 Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma 107 5.2. Rahoituslaskelma 108 5.3. Tase 109 5.4. Konsernilaskelmat 5.4.1. Konsernituloslaskelma 112 5.4.2. Konsernirahoituslaskelma 113 5.4.3. Konsernitase 114 6 Liitetiedot 115 7 Vesilaitos 130 Allekirjoitukset 136
1. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1.1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2011 Kertomusvuosi 2011 muodostui kaupunkimme talouden kannalta erittäin raskaaksi. Tasapainoisen vuoden 2010 jälkeen kaupunkitalous painui alijäämäiseksi tuloksen ollessa yli 3 miljoonaa euroa negatiivinen. Tulokehitys noudatti pääosin talousarviota, mutta menojen voimakas kasvu isommilla toimialoilla painoi käyttötalouden vuosikatteen ennätyksellisen alhaiseksi vajaaseen 500 000 euroon, jolla ei katettu viime vuosien korkean investointitahdin aiheuttamaa poistojen määrää, joka olisi minimivaatimus tasapainoiselle taloudelle. Kaupunkitalouden voimakas kiristyminen, joka tulee jatkumaan myös kuluvana vuotena, vaatii vaikuttavia sopeutumistoimia, jotta vakava talouden kehityssuunta saadaan kääntymään mahdollisimman pikaisesti kaupunkistrategian edellyttämälle tasolle. Kaupunginhallitus on käynnistänyt kaupunkistrategiassa edellytetyn tuottavuus- ja toimenpideohjelman laadinnan, jossa esitetään toimenpiteitä kaupunkitalouden tasapainon saavuttamiseksi vuosien 2012 2016 aikana. Tarvittavat toimenpiteet vaikuttavat selvästi kaupunkilaisille tarjottavien palveluiden laatuun ja määrään ja niiden kautta on kaupungin toiminnoissa keskityttävä vain lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen. Erityinen huomio on kiinnitettävä erikoissairaanhoidon ja perusturvan kustannusten kehittymiseen. Hoitoketjut ja -käytännöt on saatava nopeassa tahdissa uudistettua niin, että lisääntyvä hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä kyetään tyydyttämään talouden tosiasiat huomioon ottavalla tavalla. Parhaillaan uudistettavana olevan Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen keskeisen muutoksen on oltava perusturvan kustannusten aiempaa parempi hallinta ja ennakoitavuus. Kaupungin kouluverkon kriittinen tarkastelu on suoritettava pikaisesti ottaen huomioon oppilasmäärien tapahtunut ja nähtävissä oleva väheneminen ja tehtävä tarvittavat päätökset. Niin taloudellisen kuin kasvatuksellisenkin tarkastelun pohjalta kouluverkon supistamista ei voida välttää, vaan toimenpiteitä tarvitaan jo ensi vuodesta alkaen. Ulvilan, kuten kaikkien kuntien, elämään vaikutti päättyneenä vuotena tasavallan hallituksen käynnistämä kuntauudistushanke, joka jatkoi vuonna 2007 alkanutta PARAShanketta, jolla haetaan ratkaisua nähtävissä olevaan kuntatalouden kestävyysvajeeseen. Ratkaisuja kuntien palvelutuotannon rakenteesta tarvitaan pikaisesti, jotta asukkaiden peruspalvelut kyetään turvaamaan 2020 2030-luvuilla. Päätöksiä pitää tehdä lähivuosina, koska vaikutukset tulevat hitaasti eikä nykyinen kuntarakenne kykene vastaamaan seuraavan vuosikymmenen haasteisiin. Vaikka Ulvilan kaupunkitalous notkahti voimakkaasti päättyneenä vuotena, pystyttiin kaupunkilaisten peruspalvelut hoitamaan vähintään tyydyttävällä tasolla. Myös kaupungin omia investoiteja toteutettiin kohtuullisessa määrin. Suurin yksittäinen kohde oli Friitalan koulun vesikaton uusiminen. Kauan vireillä ollut tenniskenttien uusiminen saatiin myös toteutettua ja Hormiston uuden asuntoalueen kunnallistekniikkaa rakennettiin. Kaupunki on viime vuosina lisännyt panostustaan yritystoiminnan toimintaedellytyksien parantamiseen. Tämä näkyi myös vuonna 2011, jolloin erityisiä toimenpiteitä kohdistettiin uuden yritysalueen Kettumetsän yrityspuiston markkinointiin. Kaupungilla on tarjottavanaan runsaasti valmiita yritystontteja hyvältä alueelta ja yhdessä Ulvilan yrittäjäpii- 3
rien kanssa nostetaan Ulvilan selkeää vahvuusaluetta, automaatioalan keskittymää, laajempaan tietoisuuteen selkeänä vetovoimatekijänä Ulvilan elinkeinopolitiikassa. Elinkeinopolitiikkaan kohdistunut panostus näkyi myönteisenä toimeliaisuutena ja kehityksenä yksityisen sektorin toiminnoissa. Asuntorakennustoiminta jatkui vilkkaana ja yritysten tilauskanta ja työllisyys pysyivät hyvällä tasolla. Tällä panostuksella ja kaupungin päättäjien oikeilla ja vaikuttavilla päätöksillä luodaan pohjaa myös kaupunkitalouden tasapainon saavuttamiseen. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuoden 2011 työskentelystä. Arto Saarinen kaupunginjohtaja 4
1.2. KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin hallinto-organisaatio oli vuonna 2011 seuraava: Valtuuston jäsenmäärä on 35. Vuosi 2011 oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitun valtuuston 3. toimintavuosi. Valtuustossa olivat edustettuna seuraavat poliittiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 valtuutettua; Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua; Suomen Keskusta 6 valtuutettua; Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Vihreä Liitto 2 valtuutettua, Perussuomalaiset 1 valtuutettu, Kristillisdemokraatit 1 valtuutettu ja oman valtuustoryhmän muodostanut Ari Lehtonen. Valtuuston puheenjohtaja oli insinööri Pekka Leino (Kesk.), I varapuheenjohtajana rehtori Kimmo Vepsä (Kok.), II varapuheenjohtajana rehtori Mikko Heinimäki (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimistovirkailija Anne Taavela (Vas.). Valtuusto kokoontui 6 kertaa vuonna 2011, valtuuston käsittelemien asioiden määrä oli 73. Toimikaudeksi 2011 2012 valitun kaupunginhallituksen kokoonpano on seuraava: varsinainen jäsen Sirkka Saari, pj. (Kok.) Seppo Virtanen, vpj. (Sdp.) Tiina Ahonen (Kok.) Hanna Anttila (Kesk.) Leena Jokinen-Anttila (Sdp.) Tapani Kankaanpää (Kok) Anne Mäntylä (Sdp.) Seppo Käyrä (Kesk.) Tero Järvelä (PS) Ari Ruoho (Kok) Matti Saarinen (Vas.) varajäsen Pia Haanpää (Kok.) Arto Tuohimaa (Sdp.) Elina Heikkilä (Kok.) Carita Kleemola (Kesk.) Heidi Rosenblad (Sdp.) Markku Kirra (Kok.) Johanna Salomäki (Sdp.) Matti Koskela (Kesk.) Petri Lammi (Vihr.) Antti Paala (Kok.) Pekka Tuori (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijänä on kaupunginjohtaja Arto Saarinen. 5
Kaupunginhallitus piti vuonna 2011 yhteensä 25 kokousta ja sen käsittelemien asioiden määrä oli 357. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 515 (518) henkilöä, joista 425 (436) oli vakinaisessa ja 90 (82) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 7 (6). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 3 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta vähentyi 11 henkilöllä, määräaikainen henkilöstö lisääntyi 8 henkilöllä. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 30. Osa näistä henkilöistä on ollut jo aiemmin kaupungin palveluksessa määräaikaisena. Ulvilan kaupungin terveyskeskuksen 7 vakinaista laitosapulaista siirtyi Porin kaupungin palvelukseen. Kaupungin palveluksesta erosi lisäksi 13 vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 21 (13) henkilöä. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 88,2 % (85,2 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 21 (27) henkilöä. Vuoden 2011 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1864 ja niissä 811 eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 21 henkilöä. Kaupungin henkilöstömäärän kehitys 2006 2011 Lukumäärä 31.12. vuosi henkilöstömäärä* työllistämistuella palk. henkilöstö yhteensä 31.12. muutos, % 2006 782 26 808 1,13 2007 825 13 838 3,71 2008 847 10 857 2,27 2009 809 7 816-4,78 2010 512 6 518-36,52 2011 508 7 515-0,58 * vakinaiset ja tilapäiset, ei työllistämistuella palkattuja Henkilöstömäärä 900 800 838 857 816 700 600 500 518 515 400 300 200 10 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 henkilöst ömäärä 6
Kaupungin henkilöstömenojen kehitys vuosina 2007 2011: 2007 2008 2009 2010 2011 palkat 21 274 760 23 126 510 23 691 982 15 893 453 15 782 395 sivukulut 5 749 537 7 114 976 7 073 456 5 179 676 4 882 122 henkilöstök 232 963 349 274 310 487 257 629 yht. 26 791 334 29 892 212 30 454 951 20 815 500 20 664 517 muutos, % 1,69 11,57 1,88-31,65-0,73 Henkilöstömenot 2007-2011 35 000 000 30 000 000 25 000 000 5 749 537 7 114 976 7 073 456 20 000 000 5 179 676 4 882 122 15 000 000 10 000 000 21 274 760 23 126 510 23 691 982 15 893 453 15 782 395 5 000 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 palkat sivukulut 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Vuotta 2011 leimasi erityisesti Euroopan velkakriisi, joka vaikutti voimakkaasti koko euroalueen vuoden 2011 kehitykseen. Yleinen talouskehitys hidastui vuoden aikana selvästi tilanteessa, jossa oli alkanut toipuminen vuoden 2008 yleismaailmallisesta lamasta, Suomessakin tuotannon kasvu lähes pysähtyi vuoden loppupuolella. Talouden kehitystä kuvaa esim. se, että Suomen ulkomaankauppa jäi vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Vajetta kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja 1975. Vielä vuonna 2010 kauppatase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 2,9 prosenttia vuonna 2011. Loka joulukuussa bruttokansantuote kasvoi kuitenkin vain 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2010 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia. BKT:n suhteellisen korkea vuosikasvu johtuu pääosin vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhaisesta lähtötasosta. Vuoden 2010 neljännen neljänneksen tasoon nähden viime vuoden talouskasvu jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi saavutti viime vuonna 2007 alkuvuoden tason, mutta oli tasoltaan edelleen selvästi pienempi kuin vuonna 2008. Vuonna 2011 maan työllisyystilanne koheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuoden työttömyysaste vuosikeskiarvona oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi vuonna 2011 3,4 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,8 miljardia euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien kulu- 7
tusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 prosenttia. Yleinen korkotaso nousi hieman vuoden 2011 aikana, mutta edelleen korot olivat vuoden päättyessä alhaisella tasolla - 3 kk:n euriborkorko oli tammikuussa 2011 1,031 % ja joulukuussa 2011 1,445 %. Kuitenkin jo helmikuussa 2012 3 kk:n euriborkorko oli laskenut jälleen 1,063 %:iin. Korkotason on ennustettu säilyvän myös lähivuosina matalana. Kansantalouden kokonaispalkkasumma kasvoi vuonna 2011 4,8 %, julkisen sektorin palkkasumman kasvu oli ennakkotiedon mukaan 3,1 %. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2010 loka joulukuusta vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotiedon mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 prosenttia. Vuonna 2011 kotitalouksilta kertyi tuloveroja 24,0 miljardia euroa, eli 7,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Yhteisöveron tuotto kasvoi 13 prosenttia. Lisäksi energiaverojen tuotto kasvoi 21,7 prosenttia ja ylsi lähes 3,9 miljardiin euroon. Valtion verokertymä oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan 39,3 miljardia euroa, mikä on 13,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kuntien verokertymä oli 19,2 miljardia euroa, mikä on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 23,5 miljardia euroa eli 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla sekä tulon- ja pääomansiirroilla, oli 18,4 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2010 nettoveroaste oli 17,2 prosenttia. 1.4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2011 (ennakkotieto) noin 15 350 henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,3 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Ulvilan asukasluku on pienentynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 kaupungin asukasluku oli 13 554, mikä on 52 vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Vuoteen 2000 verrattuna asukasluku on vähentynyt Ulvilassa yhteensä 563 eli 4,0 %. Satakunnan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus 15 64-vuotiaista) on noussut selvästi vuosina 1995 2011. Vuonna 2008 työllisyysaste on ollut korkeimmillaan. Tämän jälkeen työllisyysaste on heikentynyt jonkin verran taantuman myötä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa pudotus oli hieman maan keskiarvoa jyrkempää. Vuonna 2011 työllisyysaste alkoi kohentua taantuman jäljiltä molemmilla alueilla. Työllisyysaste on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut Satakunnassa maan keskiarvoa ripeämmin vuosina 1995 2011, sillä vielä vuonna 1995 työllisyysaste jäi selvästi alle valtakunnallisen keskitason. Työllisyysaste kohosi vuoden 2008 kuluessa Satakunnassa yli maan keskiarvon ensimmäistä kertaa tarkasteluajanjakson aikana. Vuosina 2009 2010 taantuman myötä työllisyysaste heikkeni edellisvuodesta molemmilla alueilla, ja Satakunta jäi uudestaan hieman alle maan keskiarvon johtuen 8
suuremmasta työllisyysasteen pudotuksesta. Vuonna 2011 ero kutistui jälleen selvästi. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus 15 74-vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja 2011. Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla. Vuosina 1995 1999 negatiivinen ero muun Suomen työttömyystilanteeseen kasvoi keskimäärin hieman, tosin vuosittaiset erot olivat melko suuria. 2000-luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Ulvilan työttömyysaste vuonna 2011 (vuosikeskiarvo) oli Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien työttömyystilastojen mukaan 9,1 %, vuonna 2010 luku oli 10,2 %. Ulvilan yritysten määrä on vuoden 2010 aikana lisääntynyt edellisestä vuodesta, yritysten määrä oli 772. Ulvilassa olevien työpaikkojen määrä on vuoden 2009 aikana vähentynyt 90:llä vuoteen 2008 verrattuna. Työpaikkojen määrä vuonna 2009 oli 3 820. Vuonna 2010 Ulvilassa aloittaneiden yritysten määrä oli 70 ja lopettaneiden määrä 50. Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli 66.7 % vuonna 2009.Työpaikkaomavaraisuus on vähitellen kasvanut, mutta edelleen Ulvilan työpaikkaomavaraisuus kuuluu alhaisimpien joukkoon koko maassa. Ulvilan työpaikoista vuonna 2009 alkutuotannossa oli 3,8 %, jalostuksessa 32,0 % ja palveluissa 62,6 %. Ulvilan suurimmat työnantajat vuonna 2010 olivat seuraavat: Yrityksen nimi Yrityksellä henkilöitä kunnassa CIMCORP OY 148 UTU ELEC OY 126 OY KWH PIPE AB 90 SATMATIC OY 76 NEOREM MAGNETS OY 67 FAZER LEIPOMOT OY 67 Julkiset työnantajat Henkilöstömäärä vuonna 2011 Ulvilan kaupunki 425 Porin perusturvan yhteistoimintaalueelle siirtyneet 1.1.2010 205 Satakunnan sairaanhoitopiiri 166 Ulvilan seurakunta 43 9
1.5. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.5.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Ulvilan kaupungin vuosikate vuonna 2011 oli 492 231,08 euroa, mikä on 3 355 341 euroa pienempi luku kuin vuotta aikaisemmin. Tilikauden tulos oli - 3 273 763 euroa. Poistoerokirjausten ja varausten muutosten jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui - 3 041 837 euroa, mikä on -2 347 808 euroa suurempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 käyttötalouden toimintakate (-jäämä) oli -61,3 milj. euroa, mikä on 9,7 % suurempi kuin 2010 (-55,9 milj. euroa). Toimintajäämä oli huomattavasti suurempi kuin muutettu talousarvio. Muutetun talousarvion toteutumisprosentti oli 103,9 %. Toimintakulujen kokonaismäärä oli -70,1 milj. euroa, mikä oli -2,3 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutumisprosentti talousarvioon verrattuna oli 103,2 %. Toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisina, toteutumisaste 100,1 %. Ulvilan palkkasumma oli vuonna 2011 15,8 milj. euroa ja toteutumisaste 101,8 %. Kokonaishenkilöstömenojen määrä oli 20,7 milj. euroa. Palkkakustannuksiin sisältyy lomapalkkavelkavarauksen korottaminen B tasosta A tasoon. Korotus on yhteensä 442 600 euroa. Ohje tuli kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta vuoden lopussa. Vuoden 2011 talousarvion toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten ylittyminen varsinaiseen talousarvioon verrattuna sekä tulojen heikko kasvu. Ulvilan verotulojen kokonaismäärä vuonna 2011 oli 42,4 milj. euroa ja talousarvion toteutumisaste 99,3 %, mikä on 296 000 euroa vähemmän kuin talousarviossa. Verotulot vuonna 2010 olivat 41,6 milj. euroa. Verotulojen kasvu vuoteen 2010 verrattuna oli noin 2 %. Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2011 oli 19,3 milj. euroa ja talousarvion toteutumisaste oli 101,7 %. Vuoden 2010 valtionosuudet olivat 18,2 milj. euroa. Investointimenot vuonna 2011 olivat yhteensä 2,8 milj. euroa ja investointitulot olivat 0,2 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa 10 734 666 euroa ja tilapäistä lainaa 6 703 789 euroa. Kaupungin maksuvalmius hoidettiin 2011 kassalainoilla. Pitkäaikaista lainaa ei otettu. Vuoden lopussa varsinaista kassalainaa oli 5 milj. euroa (2 milj. euroa). Asukasta kohti lainaa oli 1 287 euroa (1 188 euroa). Vuonna 2011 kaupungin kassavarojen riittävyys oli samaa tasoa kuin vuoden 2010 lopussa 18 pv (17 pv). 1.5.2. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätös on merkittävästi alijäämäinen. Alijäämä on noin 3,0 milj. euroa. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli 0,1 milj. euroa. Vuoden 2011 vuosikate 0,5 milj. euroa on 3,3 milj. euroa alempi kuin vuonna 2010 ja alempi kuin vuosina 2009 ja 2008. Tilikauden alijäämä katetaan taseen ylijäämällä. Alijäämäkirjauksen jälkeen taseessa on vielä ylijäämää 3,8 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä käyttötalouden menot nousevat monilla toimialoilla merkittävästi korkeammalle tasolle, mitä ovat määrärahavaraukset vuoden 2011 talousarviossa. Vuoden 2012 talousarvio on jo valmiiksi alijäämäinen 2 milj. euroa, tilikauden tulos -2,3 milj. euroa ja vuosikate noin -1,5 milj. euroa. 10
Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet käyttötalouden toimintamenojen korkeahko kasvu ja tulokasvun hitaus. Vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota palvelutarvetta kuvaaviin tunnuslukuihin sekä henkilöstöresursseihin. Talousarvio ei pidä sisällään kaupungin nykyisen toimintarakenteen uudistuksia. Tuloverotusta ja kiinteistöveroja korotettiin, tulovaikutus noin 1 milj. euroa. Tuloveroprosentin lähes vuosittain tapahtuneet korotuksetkaan eivät ole riittänyt kääntämään talouden kehityssuuntaa. Ulvilalla ei ole sellaisia talouspuskureita, joilla voitaisiin kattaa tulevien vuosien aikana julkisen sektorin rahoitusvajeen korjaamista. Ulvilan kaupunkistrategian edellyttämän toimenpide- ja tuottavuusohjelman valmistelu aloitettiin vuoden alussa. Se on tarkoitus saada valtuustokäsittelyyn toukokuussa. Ohjelmaan saatavat toimenpide-ehdotukset eivät ehdi vaikuttamaan vuoden 2012 aikana ja merkittävämmät vaikutukset alkavat mahdollisesti vasta vuoden loppupuolella. Vuodelta 2012 ennakoidun alijäämän kattamiseen käytetään taseessa oleva ylijäämä. Alijäämään kasvua budjetoidusta on pyrittävä kaikin keinoin välttämään. Ulvilan kaupungin talous pysyy epätasapainossa pitkälle seuraavaa valtuustokautta. Muutosten tekeminen on hidasta ja vaikutukset toteutuvat talouteen seuraavien vuosien kuluessa. Kaupungin vuosikate on vaatimaton. Investointien pitäminen alhaalla edesauttaa poistojen alenemista. Ulvilan kaupungin talouden tasapainon parantaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla voidaan toimintajäämän lisääntyminen katkaista. Palvelujen järjestämistapoja on muutettava ja toiminnan tehokkuutta parannettava. Kun lähivuosina palvelutarve kasvaa ikärakenteen muuttuessa, uudistukset ja toimintojen sopeuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Muutosten rinnalla tulee harkittavaksi tuloveroprosentin korottaminen jo vuonna 2013. Toimenpide- ja tuottavuusohjelmassa linjataan ne järjestämistavat, joilla ulvilalaisten palvelut tuotetaan. Onnistuminen edellyttää, että palvelut tuotetaan uusilla toimintatavoilla, myös entistä suuremmissa kokonaisuuksissa ja strategian mukaisesti toimitaan yli kuntarajojen. 1.6. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Vuonna 2006 tehdyn riskikartoituksen perusteella korkein riskitaso oli henkilöriskeissä, joiden merkitys korostui erityisesti terveystoimessa, teknisessä toimessa ja koulu- ja vapaa-aikatoimessa. Henkilöriskien merkitys todennäköisesti korostuu myös tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrän kasvaessa sekä toimintoja ulkoistettaessa. Merkittävän ongelman Ulvilan kokoisessa kaupungissa muodostaa varahenkilöjärjestelmä. Osaaminen ei voi olla yhden henkilön varassa. Tämä korostuu palvelutuotannossa. Pienissä yksiköissä toiminta on aina ollut yksittäisten henkilöiden ammattitaidon varassa, mikä on lisännyt riskien mahdollisuutta. Julkisen talouden epävakaa tilanne edellyttää olosuhteiden arviointia ja uusia menetelmiä ja kumppaneita, jotta kestävyysvajeesta selvitään ja kuntalaisille voidaan tuottaa heille välttämättömät palvelut. Meneillään on myös monia uudistuksia, joissa kunta- ja palvelurakenteita arvioidaan ja haetaan toimivia kokonaisuuksia. Ulvilan kannalta suuri kysymys on vuosittain toistuva asukasluvun aleneminen. Tämä vaikuttaa osaltaan kunnan tulopohjaan; verotuloihin ja valtionosuuksiin. Jatkuva asukasluvun aleneminen edellyttää myös toimenpiteitä kunnan palvelutuotannossa, jos vähintään nykyinen tehokkuus aiotaan ylläpitää. Investointimenojen kasvu lisää kaupungin lainamäärää ja vaikuttaa poistoihin sekä lainanhoitokuluihin. Kaupungin lainat ovat markkinaehtoisia. 11
Ulvilan kaupungin vuoden 2011 tavoitteisiin kuului kaupungin konserniin kuuluvan vuokra-asuntokannan omistusjärjestelyiden selvittäminen. Oikein mitoitettu vuokraasuntokanta, hyvin toimivat yhtiöt ja järkevä omistuspohja vähentävät huomattavasti kaupunkikonserniin liittyviä epävarmuustekijöitä. Sama koskee myös kaupungin kaikkia yhtiöitä. Tavoitteessa ei ole vuoden 2011 aikana edetty. 1.7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus sekä riskien riittävä hallinta. Sisäisellä valvonnalla myös varmistetaan, että raportointijärjestelmät tuottavat oikeata ja luotettavaa tietoa ja että toiminta on lakien, säännösten ja muiden normien mukaista. Sisäisen valvonnan järjestämisvelvoitteesta on tiedotettu osastoja. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin johtosäännöt eivät kaikilta osin ole ajan tasalla. Myöskään sisällöltään ne eivät ole yhdenmukaisia. Tavoitteena on, että erilliset lautakuntien johtosäännöt korvataan yhdellä hallintosäännöllä. Kaupungin olemassa olevien johto- ja ohjesääntöjen tuntemus ei kaupunkiorganisaatiossa kaikilta osin ole nykyisellään riittävän hyvä. Esimerkiksi toimivaltakysymyksissä johtosääntöjen määräyksien noudattamista tulee parantaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonta kuuluu tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviin. Lautakuntia on ohjeistettu siitä, että seuraavat talousarvion toteutumista oman hallinnonalansa osalta omalla raportoinnillaan. Kaupunginhallitus seuraa koko talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumistilannetta maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun lopun tilanteessa. Useiden tulosalueiden osalta valtuuston vahvistamat määrärahat ja/tai tuloarviot ovat ylittyneet merkittävästikin. Käyttötalouden toimintajäämä toteutui muutettuun talousarvioon verrattuna 103,91 %:sesti eli toimintajäämä oli 2,3 miljonaa euroa muutettua talousarviota pienempi. Suoritteita ja suoritekohtaisten kustannusten seurantaa parannettiin vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä, mutta vuoden 2011 seuranta ei ollut niin kattavaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia kehitysennusteita lähitulevaisuutta varten. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on järjestetty vuonna 2006. Tarve kartoituksen ajantasaistamiseen on olemassa. Riskienhallinnan merkitystä ei ainakaan kaikilta osin tunneta riittävästi. Vuonna 2011 ei taloudelliselta tai toiminnalliselta vaikutukseltaan merkittäviä riskejä ole toteutunut. 12
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ulvilan kaupungilla on hankintayhteistyötä koskeva yhteistoimintasopimus Porin kaupungin kanssa. Hankintatoimen yhteistoiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 13 Satakunnan kuntaa. Yhteistoiminta-alueen yhteiset hankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2010. Hankintalain muutoksista ja uusien hankintaohjeiden noudattamisesta on tiedotettu osastoille ja hankintoja tekeville viranhaltijoille ja työntekijöille. Kaupungin omaisuus on kattavasti vakuutettu ja lakisääteiset vakuutukset ovat voimassa. Vakuutusten hoidosta kaupungilla on voimassa vakuutusmeklarisopimus. Sopimustoiminta Kaupungin sopimukset ja takausvastuut on vuonna 2008 luetteloitu sähköisesti uudelleen niiden ajantasaisen seurannan parantamiseksi. Vuonna 2011 sopimusten noudattamisessa tai niiden tulkinnoissa ei ole ilmennyt erimielisyyksiä. Sisäisen valvonnan painopisteet Osastoja on kehotettu vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä ottamaan sisäisen valvonnan painopiste ja raportoimaan toteutumisesta ja tuloksista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Talous- ja hallinto-osaston painopiste on ollut laskutuksen uudistaminen. Syksystä 2011 on siirrytty automaattiseen sisäiseen laskutukseen ruokapalvelussa. Automaattinen kustannusten kohdentaminen otettiin käyttöön osastojen/tulosalueiden yhteisiin laskutuksiin. Järjestelmää kehitetään ja laajennetaan edelleen. Se lisää oikeellisuutta, parantaa tehokkuutta ja poistaa päällekkäistä työtä, jolloin virhemahdollisuudet myös vähenevät. Teknisen lautakunnan sisäisen valvonnan painopisteenä on vuonna 2011 ollut luottokorttien käyttäminen ja kaupungin laskuun ostaminen, joista tekninen lautakunta on hyväksynyt toimintaohjeet 19.11.2010 98. Toimintaohjeen noudattamisen valvonnassa on todettu, että ohjetta on noudatettu hyvin. Arvio 80 90 %. Tiliöinti tai vähintään laskun asiatarkastajan tilausviite on annettu jo tavaran ostamisen yhteydessä. Opetus- ja kasvatuslautakunnan sisäisen valvonnan painopisteinä ovat vuonna 2011 olleet talous, henkilöstön määrä (oppilasmäärä, hoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä) sekä laadunhallinta. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu lautakunnassa kuukausittain ja toiminnallisten tavoitteiden kolme kertaa vuodessa. Koulupuolella oppilasmäärän vähentyessä henkilökunnan lukumäärä ei ole vähentynyt, sillä kouluverkko on pysynyt ennallaan. Päivähoidossa lasten lukumäärä on lisääntynyt ja ryhmien ja henkilökunnan lukumäärä kasvanut. Laadunhallinnan tavoitteet toteutuneet hankesuunnitelman mukaisesti. 13
1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 1.8.1. Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kaupungin tuloslaskelma vuodelta 2011. Tuloslaskelmalla selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen määrää sekä kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelman toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä, kun eri kulueriä vähennetään kunnan tuloista määrätyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Toimintakate/jäämä ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisvuosilta kertyneeseen yli- ja alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan. Tilikauden vuosikate vuonna 2011 oli 492 231 euroa. Vuosikate vuonna 2010 oli 3.847.572 euroa. Jotta kunnan talous on minimitasolla tasapainossa, tulee vuosikatteen kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Kestävä talouden tasapaino edellyttää, että tämän lisäksi vuosikate kattaisi myös lainojen lyhennykset. Vuonna 2011 vuosikate kattoi 13,07 % poistoista. Tilikauden tulos vuonna 2011 oli -3 273 763 euroa ja tilikauden alijäämä oli -3 041 837 euroa. Vuonna 2010 tilikauden tulos oli 114 927 euroa ja tilikauden ylijäämä 694 029 euroa. 14
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) 2011 2010 muutos, % Toimintatuotot 8 826 814 11 220 183-21,33 Toimintakulut -70 137 574-67 162 863 4,43 Toimintakate -61 310 760-55 942 680 9,60 Verotulot 42 404 794 41 579 953 1,98 Valtionosuudet 19 331 231 18 161 334 6,44 Kuntaliitoksen yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 249 302 177 751 40,25 Muut rahoitustuotot 128 790 100 390 28,29 Korkokulut -260 497-226 460 15,03 Muut rahoituskulut -50 629-2 716 1764,09 Vuosikate 492 231 3 847 572-87,21 Poistot ja arvonalentumiset -3 765 994-3 732 645 0,89 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -3 273 763 114 927-2948,56 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 40 000 177 798-77,50 Varausten lisäys (-), vähennys (+) 191 925 183 599 4,54 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) 217 705-100,00 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -3 041 837 694 029-538,29 TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 12,59 16,71 Vuosikate prosenttia poistoista 13,07 103,08 Vuosikate, /asukas 36,32 282,76 Asukasmäärä 13 554 13 607 15
Vuosikate / poistot 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vuosikate Poistot Talouden kehitys 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000 2007 2008 2009 2010 2011-2 000 000-3 000 000-4 000 000 Vuosikate Tilikauden tulos Tilik. yli/alijäämä 16
1.8.2 Toiminnan rahoitus Seuraavassa on esitetty kunnan tilinpäätöksen mukainen rahoituslaskelma vuodelta 2011. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate 492 231 3 847 572 Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -104 043-746 846 Investointien rahavirta Investointimenot -2 650 324-2 263 048 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 100 76 532 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 322 504 971 370 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 934 532 1 885 580 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -31 901-53 461 Antolainasaamisten vähennykset 420 729 646 765 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 604 726-1 828 821 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 978 623 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 447 771-1 143 240 Rahoituksen rahavirta 2 210 496-2 378 757 Rahavarojen muutos 275 964-493 177 Kassavarat 31.12. 3 353 171 3 077 207 Kassavarat 1.1. 3 077 207 3 570 386 Rahavarojen muutos 275 964-493 179 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 18,61 175,97 Pääomamenojen tulorahoitus, % 12,75 112,44 Lainanhoitokate 0,40 1,98 Kassan riittävyys, pv 18 17 Asukasmäärä 13 554 13 607 17
Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien omahankinta-menosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuoden 2011 investointien tulorahoitusprosentti oli 18,61. Vuonna 2010 investointien tulorahoitusprosentti oli 175,97. Tilikauden vuosikatteen voimakas aleneminen vaikuttaa suoraan investointien tulorahoituspohjaan. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Ulvilan vuoden 2011 tunnusluku on 0,40, kun vuonna 2010 tunnusluku oli 1,98. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku osoittaa, että kunnan kassavarat riittivät vuonna 2011 kattamaan keskimäärin 18 päivän kassasta maksut. Vuonna 2010 vastaava luku oli 17. Kaupungilla oli tilapäislainaa 2011 5 milj. euroa, kun vuonna 2010 sitä oli 2 milj. euroa. Lainamäärän kehitys 2008 2011 2008 2009 2010 2011 Pitkäaikaiset lainat 12 536 374 14 170 080 12 444 887 10 734 666 Lyhytaikaiset lainat 2 204 678 3 828 795 3 725 166 6 703 789 Lainat yhteensä 14 741 052 17 998 875 16 170 053 17 438 456 as.luku 13 707 13 695 13 607 13 554 lainat / as. 1 075 1 314 1 188 1 287 18
Lainamäärän kehitys 2008-2011 20 000 000 18 000 000 16 000 000 3 828 795 14 000 000 12 000 000 10 000 000 2 204 678 3 725 166 6 703 789 8 000 000 6 000 000 4 000 000 12 536 374 14 170 0 8 0 12 444 887 10 734 666 2 000 000-2008 2009 2010 2011 Pit käaikaiset lainat Lyhyt aikaiset lainat Lainamäärän kehitys 20000000 18000000 16000000 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 4000000 2000000 0 2008 2009 2010 2011 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lainat yhteensä Lainat / asukas 19
1.8.3. Tase ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kunnan tase tilanteessa 31.12.2011. Taseen perusteella laadituilla tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. VASTAAVAA 2011 2010 VASTATTAVAA 2011 2010 PYSYVÄT VASTAAVAT 60 709 952 62 027 509 OMA PÄÄOMA 41 217 722 44 259 559 Aineettomat hyödykkeet 60 564 74 132 Peruspääoma 37 145 824 37 145 824 Aineettomat oikeudet 60 564 74 132 Muut omat rahastot 252 116 252 116 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 861 619 6 167 589 Tilikauden yli-/alijäämä -3 041 837 694 029 Aineelliset hyödykkeet 46 679 836 47 726 515 Maa- ja vesialueet 7 652 662 7 579 671 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset 23 312 910 23 628 957 VARAUKSET 207 190 439 116 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 908 504 15 968 304 Poistoero 207 190 247 190 Koneet ja kalusto 210 653 239 398 Vapaaehtoiset varaukset 0 191 925 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 595 106 310 185 PAKOLLISET VARAUKSET 76 254 83 893 Eläkevaraukset 40 462 48 101 Sijoitukset 13 969 552 14 226 863 Muut pakolliset varaukset 35 792 35 792 Osakkeet ja osuudet 10 162 390 9 982 780 Muut lainasaamiset 3 807 162 4 195 990 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 165 583 100 293 Muut saamiset 0 48 093 Valtion toimeksiannot 39 678 57 171 Muut toimeksiantojen pääomat 125 905 43 122 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 42 381 70 850 Valtion toimeksiannot 42 381 70 850 VIERAS PÄÄOMA 25 000 348 22 868 730 Pitkäaikainen 11 684 734 13 289 461 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 914 764 5 653 231 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 480 007 12 150 428 Vaihto-omaisuus 128 429 124 150 Lainat julkisyhteisöiltä 254 659 294 459 Aineet ja tarvikkeet 128 429 124 150 Muut velat 950 068 844 573 Saamiset 2 433 164 2 451 874 Lyhytaikainen 13 315 614 9 579 269 Lyhytaikaiset saamiset 2 433 164 2 451 874 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 670 421 3 687 239 Myyntisaamiset 1 495 373 1 414 939 Lainat julkisyhteisöiltä 33 369 37 927 Lainasaamiset 480 128 468 407 Saadut ennakot 410 137 130 492 Muut saamiset 198 354 194 771 Ostovelat 3 085 529 3 011 444 Muut velat 320 883 376 284 Siirtosaamiset 259 309 373 757 Siirtovelat 2 795 275 2 335 883 Rahat ja pankkisaamiset 3 353 171 3 077 207 66 667 097 67 751 591 66 667 097 67 751 591 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 62,52 66,10 Rahoitusvarallisuus, /asukas -1 387-1 265 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 34,85 32,04 Kertynyt ylijäämä, 1000 3 820 6 862 Kertynyt ylijäämä, /asukas 282 504 Lainakanta 31.12., 1000 17 438 16 170 Lainat, /as. 1 287 1 188 Lainasaamiset 31.12., 1000 3 807 4 196 Asukasmäärä 13 554 13 607 Tunnusluvuista omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2011 omavaraisuusaste oli 62,52. Vuonna 2010 vastaava luku oli 66,10. Ulvilan omavaraisuusaste oli vuonna 2011 3,58 prosenttiyksikköä huonompi kuin vuonna 2010. Rahoitusvarallisuus osoittaa kunnan likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Ulvilassa vieraan pääoman määrä on rahoitusvarallisuutta suurempi; vuonna 2011 rahoitusvarallisuus asukasta kohti oli -1 387 euroa. 20