UURAISTEN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2016 Kunnanhallitus 2.12.2013 389 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 84
2 SISÄLLYS Kunnan visio ja strategia... 3 Ulkoinen toimintaympäristö... 7 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous... 7 Kunta- ja palvelurakenneuudistus... 7 Sisäinen toimintaympäristö... 9 Strategiatyö... 9 Väestö... 9 Työpaikat... 10 Talousarvion toteuttaminen... 12 Yleistavoitteet... 12 Uuraisten kunnan tuottavuusohjelma.13 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 15 Talouden rakenne... 16 Käyttötalouden nettomenot... 19 Talousarvio ja taloussuunnitelma... 20 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 20 2000 KUNNANHALLITUS... 21 3000 TALOUS- JA HALLINTOTOIMI... 24 4000 PERUSPALVELULAUTAKUNTA... 29 5000 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 40 6000 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA... 45 7000 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 51 8000 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 56 Investointiosa... 60 Tuloslaskelma- ja rahoitusosa... 62 Henkilöstösuunnitelma... 64 Kunnan vesihuoltolaitos... 68 Talousarvion sitovuus... 69
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA 3 LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA JYVÄSSEUDULLA. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VISION SAAVUTTAMISEKSI PERUSPALVELUIDEN TASON SÄILYMINEN TALOUDEN HYVÄ HOITO KESKUSTAAJAMAN ELINVOIMAISUUS PUHDAS JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ KYLÄKUNTIEN ELINVOIMAISUUS JA YHTEISÖLLISYYS HYVÄT TIEYHTEYDET HALLITTU VÄESTÖN KASVU MAASEUTUMAINEN LUONTO SOPIVAN KOKOISET JA HINTAISET OMAKOTITALOTONTIT JYVÄSSEUDUN YHTEISTYÖ STRATEGIAN JOHTAVAT AJATUKSET KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO HYVÄ KUNTAIMAGO JA KUNNAN VETOVOIMAISUUS OSAAVA JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ HYVÄT LUOTTAMUSHENKILÖT VOIMAVARANA KUNTAYHTEISTYÖ YMPÄRISTÖNÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN UURAISTEN KUNTA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015
4 JULKISET PALVELUT PERUSPALVELUT IHMINEN KESKIÖSSÄ: LAPSET JA NUORET RIK- KAUTENA AKTIIVISET TYÖ-IKÄISET TURVATTU VANHUUS PROSESSIAJATTELU, SEKTORIRAJAT YLIT- TÄVÄ YHTEISTYÖ PANOSTUS ENNALTAEH- KÄISEVIIN JA ASIAKASLÄH- TÖISIIN RATKAISUIHIN LAPSIPERHEIDEN PALVE- LUIHIN PANOSTAMINEN KUNTALAISEN TURVALLI- NEN JA VIRIKKEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ UUDET TOIMINTATAVAT KUNTALAISTEN YHTEISÖL- LISYYDEN JA ELINVOIMAN LISÄÄMINEN KUNTALAISTEN AKTIIVI- SUUS JA TALKOOTYÖ VOIMAVARANA LUONTOKOHTEET, LIIK- KUMINEN TUKEA KUNTALAISTEN AKTIIVISUUDESTA LÄH- TEVÄÄ KULTTUURITOI- MINTAA JA -TARJONTAA
5 SUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ KAAVOITUS K-KYLÄN OYK OHJAA KAAVOITUSTA KUIVAN MAAN RA- KENTAMISMITOITUS TEHDÄÄN OMISTA LÄHTÖKOHDISTA KÄSIN PERUSPERIAATTEET MAANHANKINTAAN JA MAAN MYYMISEEN PALVELUIDEN HUO- MIOIMINEN JA KUN- NAN PALVELUTUO- TANNON OSALLIS- TUMINEN KAAVOI- TUKSEEN KAAVOITUKSESTA SYNTYVIÄ KULUJA KUSTANTAA MAAN- OMISTAJA MAA- ALUEELLAAN YHDYSKUNTATEKNIIK- KA KUNNALLISTEKNIIKKA TOTEUTETTAVA KAA- VOITETULLE ALUEELLE PUHTAAN VEDEN SAANNIN TURVAAMI- NEN JA SIIRTOVIEMÄ- RIN TOIMINNAN VAR- MISTAMINEN VESIHUOLLON SUUN- NITELMALLINEN KEHIT- TÄMINEN TONTIT (RAKENNUS- PAIKAT) TONTTEJA MYYDÄÄN PÄÄASIASSA KAAVA- ALUEILTA KUNNAN PÄÄTTÄMÄSSÄ JÄR- JESTYKSESSÄ SITTEN KUN ALUEELLA ON KADUT JA KUNNALLIS- TEKNIIKKA VALMIINA (KOSKEE MYÖS YKSI- TYISTÄ). ALUEET TU- LEE RAKENTAA MIE- LELLÄÄN KERRALLA TÄYTEEN. HAJA-ASUTUS ALU- EELLE RAKENTAMINEN MAHDOLLISTETAAN ASUINRAKENTAMISEN TONTTIEN HINNAN KO- ROTUS / TARKISTUS TYÖPAIKKATONTTIEN HINNOITTELU JOUSTA- VAA KADUT, TIET, LIIKEN- TEEN VÄYLÄT VAIKUTTAMINEN YLEISTEN TEIDEN KUNNOSTAMISEEN JA HOITOON KESKUSTAN LIIKEN- NESUUNN. OSALLIS- TUMINEN JA TOTEU- TUKSEEN OSALLISTU- MINEN/TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN TONTTI MARKKINOIN- NIN /MYYNNIN PAINO- PISTE KESKUSTAAJA- MASSA
6 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS YRITYSTEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYS UUDET AVAUKSET HARKITUT JA TAPAUSKOH- TAISET TUKITOIMET, JOISSA HYÖDYNNETÄÄN JYKES OY:N ASIANTUNTEMUSTA JA KE- HITTÄMISTYÖKALUJA NÄKYVYYS, KUNNAN AKTII- VINEN MARKKINOINTI YHTEISET HANKKEET, TILAI- SUUDET NUORISOTYÖTTYMYYDEN NOLLATOLERANSSI. II AS- TEEN KOULUTUSPAIKKA KAIKILLE NUORILLE. NUORI- SOTAKUUN HYÖDYNTÄMI- NEN. KOULUTUS TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ TOIMIJANA KUNTA, YRITYKSET, YH- TEISÖT, TE-TOIMISTO SWOT ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET Sijainti Joustava hallinto Asuinkunta verokertymä/asukas tiestön huono kunto alhainen työpaikkaomavaraisuus kunnan alueiden kehittyminen eri tahtiin MAHDOLLISUUDET Imago Julkiset palvelut Väestön kasvu Yksityiset palvelut Kuntayhteistyö ja asema Jyvässeudulla Hyvät laajakaistayhteydet Vesiosuuskunnat vesi- ja viemäri infrastruktuurin toteuttajina Kuntaan muuttavien sitoutuminen UHAT Kuntarakenneuudistus
ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 7 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen talouden arvioidaan supistuvan vielä vuonna 2013, mutta kääntyvän hitaaseen kasvuun vuonna 2014. Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote väheni 0,8 %. Vuoden 2013 kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan noin 0,5 %. Yksityisen kulutuksen ei ennusteta kasvavan kuluvana vuonna lainkaan työttömyyden kasvun ja reaalisen ostovoiman heikkouden vuoksi. Vuonna 2014 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvä 1, 2 % euroalueen elpymisen, vientikysynnän lisääntymisen ja alhaisena säilyvän korkotason ansiosta. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 0,8 %. Vuonna 2015 kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,9 %. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on kohoamassa vuonna 2014 ensimmäistä kertaa sotavuosien jälkeen yli 60 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin. Vuonna 2014 työttömyysasteen ennustetaan laskevan hieman 8,2 prosenttiin ja 7,9 prosenttiin vuonna 2015. Taantuma on kuitenkin heikentänyt työllisyyttä oletettua vähemmän. Vuoden 2013 arvonlisäverotuksen yhden prosenttiyksikön kiristyksen on arvioitu aiheuttavan n. 0,6 prosenttiyksikön nousupaineen kuluttajahintoihin. Kuluvan vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi arvioidaan 1,6 %, vuoden 2014 inflaatioksi 2,1 % ja vuoden 2015 inflaatioksi 2 %. Vuoden 2014 veronkorotusten arvioidaan aiheuttavan n. 0, 6 prosenttiyksikön nousupaineen kuluttajahintoihin. Vuonna 2012 raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä 2,9 %, muiden tekijöiden vaikutus oli 0,3 prosenttia, jolloin nimellinen ansiotasoindeksi nousi yhteensä 3,2 %. Vuonna 2013 sopimuskorotusten arvioidaan nostavan asioista keskimäärin 1,5 % ja muut tekijät mukaan lukien yhteensä 2,1 %. Työmarkkinaosapuolten 30.8.2013 neuvotteleman kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaisten palkankorotusten vaikutusten on arvioitu olevan vuonna 2014 kuntasektorilla 0,8 prosenttia. Kuntatalouden tila heikkeni entisestään vuonna 2012 verotulojen heikon kasvun ja menojen suhteellisen nopean kasvun johdosta. 241 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi vuonna 2012. Kuntien verotilitysten kasvu jäi n. yhteen prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintatuottojen kasvu oli 3,8 % kun toimintakulujen kasvu oli 5,3 %. Henkilöstömenot kasvoivat keskimäärin 4,0 % ja tavaroiden ja palvelujen ostot 6,8 %. Investoinnit puolestaan kasvoivat 6,5 %. Kunta-alan kustannustaso nousi v. 2012 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Kuluvana vuonna vastaavan indeksin arvioidaan nousevan maltillisemmin 2,3 %. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat vain n. yhdellä prosentilla. Yhteisöverotulojen tilitykset alenivat vuonna 2012 yli 27 % ja kiinteistöveron tilitykset kasvoivat n. 6 %. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 5,3 %, verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu. Kuntien jakoosuuden oikaisu lisää kuntien kertymää n. 200 milj. eurolla. Vuonna 2014 kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän n. 2 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa n. 50 milj. euroa v. 2014 mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvottamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotuotot kasvavat 100 milj. eurolla. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016, mikä vähentää kuntien verotuloja n. 200 milj. eurolla. Vuonna 2013 kunnille tilitettävän yhteisöveron arvioidaan kasvavan edellisvuodesta yhdeksällä prosentilla. Vuonna 2014 kunnille tilitettävän yhteisöveron arvioidaan kasvavan kolmella prosentilla. Vuonna 2012 valtionosuudet kasvoivat 5,4 %. Kuluvana vuonna kuntien valtionosuuksien kasvun arivoidaan hidastuvan valtiontalouden sopeutustoimien johdosta 2,5 prosenttiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtiovarainministeriö on 11.7.2013 määrännyt kuntarakennelain ( 478/2013) 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvitystyö on alakanut 1.8.2013 ja se päättyy viimeistään 31.3.2014 mennessä. UURAISTEN KUNTA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015
Kunnanvaltuusto on päättänyt 24.6.2013 hakea valtioneuvostolta poikkeamisoikeutta sosiaalitehtävien siirtoon siten, että sosiaalihuollon palvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueelle aikaisintaan vuonna 2017. Aikaisemman kunnanvaltuuston 25.8.2011 tekemän päätöksen mukaisesti sosiaalihuollon tehtävät olisi siirretty JYTE yhteistoimintaalueelle muutetun puitelain mukaisesti 1.1.2015 alkaen. Alue muodostuu Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnasta sekä Jyväskylän kaupungista, joka toimii järjestämisvastuussa olevana isäntäkuntana. Terveydenhuollon osalta palvelujen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2011 Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukselle. 8
SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategiatyö Kunnan strategiatyö on jatkuva prosessi. Strategia 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2012. Kunnanvaltuusto ja hallitus osallistuivat laadintatyöhön iltakouluissa ja seminaareissa. Lisäksi valtuutetuille ja kunnan henkilöstölle laadittiin strategiakysely. Vuonna 2013 työnsä aloittanut uusi valtuusto tekee tarvittaessa haluamansa muutokset uuteen strategiaan. Väestö Kunnan väkiluvun kehitys on jatkunut pitkään positiivisena. Kasvu selittyy onnistuneella maankäytön suunnittelulla ja markkinoinnilla. Jyvässeudun vetovoimaisuudella sekä kunnan sijainnilla. Vuonna 2013 väkiluvun kasvun odotetaan hidastuvan. Kunnan ikärakenne on edullinen. Erityisesti lasten ja nuorten määrän suhteellinen lisäys on ollut maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti merkittävää. Alle 17-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä oli 28 % vuonna 2012. 9
10 Työpaikat Uuraisten työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 62,8 %, kun se vuonna 2010 oli 64,3 %. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän (eli kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrän) suhdetta siellä asuvan työllisen työvoiman määrään. Vuonna 2010 työllistä työvoimaa oli 1370 henkilöä (v. 2010: 1368). Aloittaneita yrityksiä on vuosittain ollut enemmän kuin lopettaneita. Vuonna 2012 yritysten määrä kasvoi kahdeksallatoista. Vuonna 2013 kesäkuun loppuun mennessä yritysten kokonaismäärä on kasvanut kahdella yrityksellä.
11
12 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN Lautakuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin toimintaan osoitettujen resurssien puitteissa. Lautakuntien tulee seurata voimavarojen käyttöä ja tavoitteiden toteutumista kunnanhallituksen antamien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Yleistavoitteet 1. Asukasluvun hallittu kehitys Tavoiteltu vuotuinen väestökasvu 0-1,5 % 2014 3.640 2015 3.700 2020 4.000 Kunnalla on tarjolla erityyppisiä tontteja asuinrakentamiseen 2. Vakaa talous Tuloslaskelman vuosikatteen tulisi kattaa poistojen määrä tai vuosikate riittäisi rahoittamaan investointeja vähintään 20 %:lla Talousarviolainojen määrä pysyy hallitulla tasolla v. 2014 tuloveroprosentti on 20,50 % 3. Työttömyyden alentaminen ja työpaikkojen lisääminen Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyteen kannustaminen ja kouluttaminen Hankkeiden aktiivinen kehittäminen ja hyödyntäminen Nuorisotakuu (Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta). 4. Palvelujen kehittäminen Palveluissa keskitytään olennaisiin kunnalle kuuluviin peruspalveluihin Tuottavuuden parantaminen Peruspalveluita kehitetään sisällöllisesti, painopiste lakisääteisissä tehtävissä Yhteistoimintaa lähikuntien kanssa kehitetään 5. Puhdas ja viihtyisä elinympäristö Kunnan yleisilmeen kohentaminen, vaihteleva ja kaunis luonto esille Asuinalueet rakennetaan viihtyisiksi ja taajamamiljöö valmiimmaksi
UURAISTEN KUNNAN TUOTTAVUUSOHJELMA Tuottavuus- ja tuloksellisuustyön merkitys korostuu julkisen taloustilanteen kiristyessä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuuksien leikkauksiin merkitsee kuntatalouden alijäämäisyyttä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole millään mittarilla tarkasteltuna tasapainossa vuosina 2014-2017. Lähivuosina kunnissa joudutaan hillitsemään menokasvua ja mitoittamaan menot tulokehityksen asettamiin rajoihin. Menopuolen liikkumavaraa kaventaa valtionosuuksien päätettyjen vähennysten lisäksi yhteisöveron korotetun jakoosuuden poistuminen vuoden 2016 alusta lukien. Valtiovarainministeriön ennustama lähivuosien talouskasvu on hidasta, ja talouden näkymiin liittyy epävarmuuksia. Verotulojen kasvu saattaa tämänkin takia jäädä kunnissa keväällä arvioitua heikommaksi. Tuottavuutta edistetään erilaisin toimenpitein, jotka perustuvat kunkin kunnan omiin lähtökohtiin ja tarpeisiin. Tuottavuustyön osa-alueita ovat esimerkiksi henkilöstö, toimintatavat ja prosessit, sähköiset palvelut; palveluverkko ja toimitilat; organisaatio ja rakenteet; hankinnat; johtamisjärjestelmä sekä tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot. On tärkeää, että kunnat asettavat omalle tuottavuustyölleen konkreettiset tavoitteet ja seuraavat niiden avulla tuottavuuden kehitystä. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi sisältää kahden miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen v. 2014-2017. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Toinen miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. Kun nämä jyvitetään asukasmäärän mukaisesti, saadaan karkeaksi tavoitteeksi Uuraisten osalta 1,4 miljoonaa euroa (0,7Meu tehtävien purku ja 0,7 Meu omat toimet). Uuraisten Kunnassa haetaan tuottavuutta toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista. Toisin sanoen tavoitteena on enemmän vähemmällä. Taloustyöryhmän valmistelun pohjalta kunnanhallitus päätti 19.8.2013 käynnistää tuottavuusohjelman suunnittelun osana Uuraisten kunnan talouden tasapainottamista. Tuottavuuden parantamisen on hyvä perustua kunnan työntekijöiden ja poliittisten päättäjien pohdintaan ja keskusteluun, josta seuloutuu ja valikoituu parhaat näkemykset kustannustehokkaasta toiminnasta ja sen mukaisista toimenpiteistä. Vuoteen 2016 ulottuva kuntastrategia antaa suuntaviivat toiminnalle. Tuottavuuden parantaminen ei ole koskaan ilmaista. Tuottavuutta ei paranneta vain työn määrää mekaanisesti vähentämällä vaan investoimalla. Paremmilla tiloilla ja työvälineillä on helppo saada enemmän aikaan. Investoinneissa pääpaino tulisi olla sellaisissa harkituissa kohteissa/hankinnoissa, jotka tukevat tuottavuutta, mm. toimintaprosesseja parantavat sähköiset ohjelmat ja ohjelmistohankinnat tms. Tuottavuusohjelma vaikuttaa talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-16 käyttötalousosaan mukaan lukien henkilöstösuunnitelmaan, investointiosaan ja rahoitussuunnitelmaan seuraavasti: Henkilöstö Uusia toimia ja virkoja tulee perustaa vain tilanteessa, jossa lainsäädäntö velvoittaa lisäämään henkilöstöä. Eläköitymisen yhteydessä tai työntekijän siirtyessä pois kunnan palveluksesta arvioidaan tarvitseeko tointa/virkaa täyttää. Tällöin arvioinnissa tulee huomioida, miten toimintaympäristö, työmenetelmät ja tavat ovat muuttuneet, miten tehtäviä voidaan uudelleen järjestellä olemassa olevan henkilöstön kesken? Valmistelun, päätösten ja toimeenpanon lähtökohtana on toimialojen ylittävä tehtävien järjestely kunnanjohtajan johdolla. Määräaikaisten työntekijöiden/sijaisten käytön vähentäminen. määrällinen ja laadullinen tavoite sairauspoissaolojen pienentämiseksi talousarvioon 2014 Mikäli talousarvioehdotuksessa henkilöstömenojen kasvu ylittää 0,9 %:n kasvun, niin talousarvion tekstiosiosta ja henkilöstösuunnitelmasta on käytävä ilmi, ovatko kyseessä uudet toimet/virat ja niiden perustelut tai jokin muu esim. määräaikaisten/sijaisten käytön laajuus perusteluineen. Väline: 1. Henkilöstöohjelma ja sen päivitys sekä toistuva tiedottaminen Väline 2. Kunnan hallintosääntö: luku 5. toimivalta henkilöstöasioissa. Kunnanhallitus tekee päätöksen viran/toimen täyttämisestä. 13
14 Väline 3: osastokokoukset, virastokokoukset, henkilöstökokoukset väline 4: varhaisentuen toimintamalli väline 5: sairauspoissaolotyöryhmän esittämät toimenpiteet Toimintatavat ja sähköiset järjestelmät - Toimintatapoja uudistavien ja tuottavuutta parantavien henkilöstön kehittämisideoiden toteutus (toimintojen kehittämisen ideat). - harkinnanvaraisten avustusten tarkastelu ja vähentäminen - osallistuminen terveydenhuollon toimintojen muutoshankkeisiin - sähköisen asiakaspalvelun ja arkistoinnin käyttöönotto - määritellä yleisesti ja toimialakohtaisesti palveluiden riittävä taso ja mitoitus väline 1: talousarvion laadinta, menettelytapaohjeet väline 2: toimintojen kehittäminen eri toimialoilla ja työyksiköissä väline 3: hankintatoimen kehittäminen väline 4: käyttöönottosuunnitelmat toimialoittain väline 5: etätyöperiaatteet Rakenteet - Rakentamisen täsmällinen prosessointi; milloin peruskorjataan, milloin tehdään uutta? Riskien arviointi ja hallinta, rahoituskatto, uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen (elinkaarimalli, vuokraus tms) - Palveluiden hajasijoittamisen ja keskittämisen vaihtoehtokustannusten selvittäminen - Tilojen energiakulutuksen vähentäminen - Suunnitteluohjeet (mitä edellytetään ja mitä halutaan?) - etukäteinen määrittely - Rakennuttamisessa ja valvonnassa laadun varmistus - Liikenteen ja liikkumisen kokonaisvaltainen suunnittelu: joukkoliikenne ja koululaisliikenne väline 1: kiinteistöohjelma, suunnitteluperiaatteet, toimijoiden selkeä roolitus väline2: valtuustosopimus investointien netto -ylärajasta vuodelle 2015, joka on 1.000.000 euroa (poistojen suuruinen sekä myös lainojen lyhennyksen suuruinen)
SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain 71 :n mukaan valtuuston asettaman tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arviointi ohjaa päätöksentekoa ja sen tulee johtaa kehittämiseen. Talousarviota laadittaessa on kiinnitetty huomiota mahdollisimman konkreettisten ja mitattavissa olevien, keskeisten ja yksiselitteisten mittareitten käyttöön. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 3.9.2013 Uuraisten kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 1.1.2014 alkaen. Kunnanhallitus ja lautakunnat on velvoitettu antamaan toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä toimialoillaan. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskien hallinta on järjestetty koko kunnassa, onko valvonnassa havaittu puutteita ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla suunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää a. strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista; b. toiminnan lainmukaisuutta; c. hyvän hallintotavan toteutumista; d. riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa Organisaation tulee johtamis- ja hallintojärjestelmänsä avulla varmistaa toiminnan lainmukaisuus, vastuulliset taloudenhoidon ja toiminnan menettelyt, vaikuttavuudeltaan tehokkaat palveluntuotantojärjestelmät ja systemaattiset seurannan ja arvioinnin menettelyt. Vuonna 2007 hyväksytty sisäisen valvonnan yleisohje velvoittaa toimielimet ja viranhaltijat tekemään oman tehtäväalueensa osalta sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman sekä huolehtimaan sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Lisäksi toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kunnanhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kunnanhallitus hyväksyy vuoden 2013 aikana 1.1.2014 voimaan tulevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeen. Talousarviovuoden 2014 olennaiset toimenpiteet: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden ja toimintaohjeen mukaisesti. vuoden 2015 talousarviossa arvioidaan toimintaan ja talousarvion toteutumiseen kohdistuvat riskit tehtäväalueittain vuoden 2014 toimintakertomuksessa lautakunnat ja kunnanhallitus antavat selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä toimialoillaan 15
16 TALOUDEN RAKENNE
17
18
19 KÄYTTÖTALOUDEN NETTOMENOT KÄYTTÖTALOUDEN Muutos-% NETTOMENOT euroa 2014/2013 Keskusvaalilautakunta -7 100 0-140 Kunnanhallitus Yleishallinto -484 935-525 120-510 870-2,71 Maa- ja metsätilat 356 739 267 500 247 160-7,60 Yhteensä -128 196-257 620-263 710 2,36 Hallinto- ja talousosasto Keskusvirasto -369 388-397 290-386 170-2,80 Työllistäminen -4 030-8 500-8 200-3,53 Henkilöstöhallinto -84 678-125 240-81 870-34,63 Ruoka- ja siivouspalvelut -83 065-11 430 2 420-121,17 Yhteensä -541 161-542 460-473 820-12,65 Peruspalvelulautakunta Sosiaalipalvelut -1 185 381-1 129 830-1 273 270 12,70 Päivähoito -1 789 305-1 893 850-1 932 140 2,02 Vanhustyö -1 726 854-1 719 130-1 752 880 1,96 Toimeentuloturva -604 388-721 450-722 480 0,14 Terveydenhuolto -5 542 937-4 926 310-5 484 310 11,33 Yhteensä -10 848 865-10 390 570-11 165 080 7,45 Sivistyslautakunta Sivistystoimi -42 348-53 360-65 320 22,41 Peruskoulutus -3 629 492-3 780 990-4 045 350 6,99 Muu opetustoimi -44 551-44 870-44 640-0,51 Joukkoliikenne -14 617-14 500-15 000 3,45 Yhteensä -3 731 008-3 893 720-4 170 310 7,10 Vapaa-aikalautakunta Kirjastotoimi -177 411-196 480-205 580 4,63 Kulttuuritoimi -10 905-20 220-7 020-65,28 Nuorisotoimi -91 393-106 550-112 290 5,39 Raittiustoimi -12 390-14 750-15 060 2,10 Liikuntatoimi -149 445-143 930-171 090 18,87 Yhteensä -441 544-481 930-511 040 6,04 Tekninen lautakunta Hallinto- ja muu toiminta -237 132-181 150-243 570 34,46 Pelastustoimi -259 761-276 880-284 380 2,71 Vesihuoltolaitos -566 424-326 910-370 100 13,21 Jätehuolto -96 398-33 710-16 710-50,43 Rakennukset -61 913 12 450 88 870 613,82 Liikenneväylät -160 708-149 200-180 500 20,98 Puistot ja muut alueet -65 517-83 630-56 350-32,62 Sorakuopat 27 507 52 500 38 000-27,62 Yhteensä -1 420 346-986 530-1 024 740 3,87 Ympäristöltk Maaseututoimi -56 843-53 500-49 670-7,16 Ympäristötoimi -138 187-150 100-161 800 7,79 Maankäytön suunnittelu -79 947 9 380-12 990-238,49 Yhteensä -274 977-194 220-224 460 15,57 Käyttötalous yhteensä Tulot 4 402 733 4 348 880 4 746 590 9,15 Menot -21 795 930-21 095 930-22 579 890 7,03 Netto -17 393 197-16 747 050-17 833 300 6,49
20 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatulot 9 504 0 4 600 Toimintamenot -16 603 0-4 740 Toimintakate -7 099 0-140 Toiminnan kuvaus: Keskusvaalilautakunta vastaa lakisääteisten vaalien sekä mahdollisten kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Talousarviokauden 2014 2016 olennaiset tapahtumat: Europarlamentin vaalit järjestetään vuonna 2014, eduskuntavaalit vuonna 2015 ja kunnallisvaalit vuonna 2016. Tavoite Mittari Vaalit Presidentivaali 22.1.2012 ja toinen vaali 5.2.2012 Kunnallisvaalit 28.10.2012 Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Keskusvaalilautakunnan kokoukset 13 0 3
21 2000 KUNNANHALLITUS Toimintatulot 419 385 294 700 280 000 Toimintamenot -547 581-552 320-543 710 Toimintakate -128 196-257 620-263 710 Toiminnan kuvaus: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tehtäväalueeseen sisältyvät myös tilintarkastus, kunnallisverotus, elinkeinotoimi ja metsätilat. Talousarviokauden 2014 2016 olennaiset tapahtumat: Talousarviokaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota investointien rahoitusjärjestelyihin ja talouden tasapainotukseen. Tavoitteena on, että investointien tulorahoitusprosentti on yli 20 %. Talousarviokautena taloutta ja toimintaa johdetaan tuottavuusohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Talouden ulottuvuus Mittari Asukasluku 3569 3655 3610 1. Tulojen ja menojen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen -339-37,38 870 96,14 2. Tulorahoituksen riittävyys - Lainojen hoitamiseen - Investointeihin Tulorahoituksen suhteellinen suuruus 3. Rahoitusasema Kunnan vakavaraisuus Vuosikate 1000 Vuosikate poistoista, % Lainanhoitokate Invest. tulorah. % Vuosikate /asukas Omavaraisuusaste, % -0,14-15,70-94,98 51,94 0,80 35,18 237,98 1046 101,30 0,97 34,42 289,61 Vieraan pääoman määrä Lainat 1000 /asukas 8 645 2 422 9 994 2 734 10 933 3 028 Kassavarat Maksuvalmius 1000 (31.12.) Kassan riittävyys pv (ilman arvopapereita) 3 414 1 4. Tulo- ja menorakenne Kunnallisveron taso, % 19,50 19,50 20,50 Kiinteistöveron taso, % - yleinen - vakituisten asuinrak. - muiden asuinrak. - yleishyödyllisen yhteisön - asuntotarkoitukseen kaavoitetun rakentamattoman rak.paikan Käyttötalouden toimintakulut - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - sosiaalitoimi (ei terveydenhuoltoa) - sivistystoimi * josta perusopetus Käyttöomaisuusinvestoinnit kok.br 1000 Lainanottoperiaatteet Käyttökulut/ /as. /asukas 0,60 0,32 0,92 0,00 2,00 6 107 524 1 007 1 873 1 159 1 129 0,60 0,32 0,92 0,00 2,00 5 772 455 870 1 863 1 149 1 116 0,90 0,32 0,92 0,00 2,50 6 255 493 1 003 1 969 1 269 1 233 2 297 3 017 3 135 Pitkäaikaista lainaa otetaan vuonna 2014 enintään 2 milj. euroa. Kunnan lainakanta pidetään monipuolisena lainanhoitokustannusten minimoimiseksi Pitkäaikaisista lainoista pyydetään tarjoukset ja lainoja nostetaan investointien toteutumisen edellyttämän aika-
taulun mukaan Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi annetaan kunnanhallitukselle tai sen päättämälle viranhaltijalle valtuudet ottaa tarjousten perusteella tilapäisrahoitusta kerralla enintään 2 milj. euroa. Sijoitukset Kunnan sijoituksista kotiutetaan talousarviovuoden aikana enimmillään 1,5 milj. euroa. Kotiutettuja sijoituksia käytetään ohjeellisen käyttösuunnitelman mukaisesti investointien rahoittamiseen ja käyttötalousosassa olevan investointiavustuksen kattamiseen. Kunnanhallitus hyväksyy ohjeellisen käyttösuunnitelman talousarvion 2014 täytäntöönpano-ohjeen yhteydessä. Alijäämän kattaminen ja talouden tasapainottaminen Vuoden 2012 taseessa on tilikaudella 2012 kertyneen ylijäämän jälkeen edellisillä tilikausilla kertynyttä kumulatiivista ylijäämää yhteensä 1,973 milj. euroa. Talouden tasapainottamiseksi kunnanvaltuusto hyväksyy osana talousarviota ja suunnitelmaa tuottavuusohjelman. 22 2100 Yleishallinto Toimintatulot 7 454 200 0 Toimintamenot -492 388-525 320-510 870 Toimintakate -484 934-525 120-510 870 Toiminnan kuvaus: Yleishallinnon tehtäväalueeseen sisältyvät kunnanvaltuuston, tilintarkastuksen, kunnallisverotuksen, elinkeinotoimen sekä kunnanhallituksen vastuualueet. Talousarviokauden 2014 2016 olennaiset tapahtumat: Kunnan kehittämistä ohjaa kunnan strategia 2016. Vuonna 2013 käynnistettiin elinkeino-ohjelman 2013-2016 laadinta, ja se on hyväksyttävänä kunnanvaltuustossa 28.10.2013. Elinkeino-ohjelma pitää sisällään elinkeinopolitiikan tavoitteet ja päämäärät. Sen laadintaan on osallistunut työryhmä, joka on koostunut paikallisen pk-yrittäjä- ja maatalousyrittäjäjärjestön edustajista, kunnan edustajista ja Jykes Oy:n edustajasta. Uuraisten kunta on yksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n neljästä omistajakunnasta. Jykes Oy:n organisaatio uusiutui v. 2013. Palvelutoimialueet ovat yrityspalvelut, kasvu -ja kehittämispalvelut ja sijoittumispalvelut. Seudun kasvua tukeva kehittämisstrategia vuodelle 2014: Uudet kasvuyritykset ja aktiivinen uusperustanta Kasvuun tähtäävä yritysten kumppanina tehtävä liiketoiminnan kehittämistyö (kannattavuus, kilpailukyky, kansainvälistyminen) Yritysten toimintaympäristön kehittäminen tukemaan kasvua, seudun ja yritysten yhteistyötä sekä yritysten sijoittumista ja uusinvestointeja Uuraisten kunnan maksuosuus vuonna 2014 Jykes Oy:lle on 105.269 euroa.
23 Tavoite Mittari 1. Jykes Oy:n toiminta - uusien yritysten perustaminen nettolisäys kpl 18 10 10 2. Yrityspalvelun neuvontaan osallistuneet uuraislaiset yritykset/yhteisöt kpl 13 30 30 3. Kasvu- ja kehittämispalvelun asiakkuudet yrityksiä mukana kpl - 4 4 4. Sijoittumispalvelun asiakkuudet kuntaan sijoittuneet yritykset - - 1 4. Tonttitarjonta Myydyt yritystontit kpl ok-tontit 2 8 2 10 2 10 5. Työllisyyden kehittyminen Työttömyys % keskim. 10,6 11,0 11,0 2200 Maa- ja metsätilat Toimintatulot 411 931 294 700 280 000 Toimintamenot -55 193-27 000-32 840 Toimintakate 356 739 267 500 247 160 Toiminnan kuvaus: Kunnan metsien hyödyntäminen ja hoito metsäsuunnitelman 2021 mukaan. Talousarviokauden 2014 2016 olennaiset tapahtumat: Kaavatonttien myynti- ja muodostamisasiat sekä tonttialueiden puuston raivaustyöt siirtyivät vuonna 2013 ympäristölautakunnan alaisuuteen. Talousarviokauden olennaisia tapahtumia ovat puun myynti ja metsänhoitotöiden tekeminen.
24 3000 TALOUS- JA HALLINTOTOIMI Toimintatulot 1 056 533 1 167 750 1 243 530 Toimintamenot -1 597 694-1 710 210-1 717 350 Toimintakate -541 161-542 460-473 820 Toiminnan kuvaus: Talouden ja hallinnon toimialat vastaavat mm. valtuuston ja hallituksen kokouksista, atkpalveluista, asianhallinnan kokonaisuudesta, informaatiopalveluista, taloussuunnittelusta, kirjanpidosta, maksuliikenteestä, palkanlaskennasta sekä arkistonhoidosta. Lisäksi vastuualueena on ruoka- ja siivouspalveluyksikön hallinnointi. 3100 Keskusvirasto Toimintatulot 17 953 13 700 17 300 Toimintamenot -387 341-410 990-403 470 Toimintakate -369 388-397 290-386 170 Toiminnan kuvaus: Keskusviraston vastuulla on sisäinen ja ulkoinen asiakaspalvelu. Kunnan puhelinvaihdetoiminnalla, neuvonnalla, tiedotuksella ja markkinoinnilla vastataan kunnan ulkoisesta kuvasta. Keskusvirasto vastaa muun muassa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja atk-tuen tukipalveluista. Talousarviokauden 2014 2016 olennaiset tapahtumat: Kuntalaisille ja kunnan sisäisille toimijoille suunnattuja sähköisiä palveluja laajennetaan talousarviokauden aikana. Vuonna 2014 otetaan käyttöön sähköinen dokumenttien hallinta ohjelmiston sopimustenhallintaosio. Talousarviokauden aikana laajennetaan dokumenttien hallinta ohjelmiston käyttöä. Tavoite Mittari 1. Tehokas valmistelu ja täytäntöönpano Tehokas asianhallinta keskusarkistonhoitajan tehtävät vakiintuneet ja AMS:n päivitystyö käynnistetty Uudistetun AMS:n (arkistonmuodostussuunnitelma) tehokas käyttöönotto kaikilla toimialoilla Kuntatoimiston sopimustenhallintaosio käytössä kaikkien tärkeimpien sopimusryhmien osalta 3. Atk-tuki Tarkoituksen atk-järjestelmät mukaiset taloushallinnon palvelinympäristö vaihdettiin yhdessä Äänekosken ja Konneveden kanssa Uuden palvelimen hankinta ja käyttöönotto työasemien käyttöjärjestelmien päivittäminen Windows 7 - käyttöjärjestelmään 4. Ajantasainen kirjanpito kirjanpidon viive pv 7 pv 7 pv 7 pv 5. Maksujen nopea käsittely maksetut euroa viivästyskorot 517,79 enintään 1000 enintään 1000 sähköisten laskujen osuus kaikista ostolaskuista 19,8 % 17 % 25 % sähköisten laskujen osuus kaikista myyntilaskuista 6. Asiakaspalvelun saavutettavuus kunnanviraston keskuksen aukiolopäivät/v 6,3 % 5 % 345 (pl vko-loput) 10 % 225