Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-2016 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013 www.ylojarvi.fi
SISÄLLYSLUETTELO Sivut Ylöjärven kaupunkistrategian tavoitteet 2014-2021 1 Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste 9 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 17 2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 24 3. Talousarvion sitovuus 33 4. Talousarvion seuranta 35 Tuloslaskelman ulkoiset tuotot ja kulut 39 Henkilöstösuunnitelma 41 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta 48 Tarkastuslautakunta 49 Kaupunginhallitus 50 Ympäristölautakunta 56 Asukaslautakunta 57 Perusturvalautakunta 59 Koulutuslautakunta 77 Vapaa-aikalautakunta 89 Tekninen lautakunta 103 INVESTOINNIT 119 Ylöjärven Vesi liikelaitos 131 Työterveyshuollon liikelaitos VIISARI 139
Ylöjärven kaupunkistrategian tavoitteet 2014 Näkökulma: Vakaa talous Tavoite 1: Kaupungin talous on aidossa tasapainossa. Arviointimittarit Muuotostalousarvioiden euromäärä Tavoitetasot 2014 Minimoidaan vuonna 2014. Vastuuhenkilö Juha Liinavuori Konsernin lainakanta Prosessien kehittäminen talouden näkökulmasta Kiinteistökannan jalostaminen ja käyttöasteen nostaminen Omaisuuden hallinta Lainakannan voimakas kasvu saadaan taittumaan. Talousarvion laadinta- ja seurantaprosessi käydään läpi ja rakennetaan uudelleen. Kiinteistömassa jalostetaan myynnin, vuokrauksen ja purkamisen keinoin vain ydintoimintoja palveleviksi. Tilojen käyttöaste yli 95% Luovutaan omaisuudesta, jota kaupungin perustoimintoihin ei tarvita. Juha Liinavuori Juha Liinavuori Seppo Heljo Seppo Heljo Jarkko Sorvanto Näkökulma: Yrittäminen ja työ Tavoite 1: Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Uusien yritysten lukumäärä Nettolisäys 60 yritystä kokonaisyrityskantaan. Pentti Sivunen/ Timo Isolähteenmäki Yritystonttivaranto Luovutettavissa heti 16 tonttia. Varaudutaan tonttitarjontaan suuryrityksille. Riku Siren Riku Siren Uudet yritystilat 12 000 kerrosneliömetriä valmistuu. Pentti Sivunen/ Timo Isolähteenmäki 1
Tavoite 2: Työvoiman tarve ja tarjonta kohtaavat toisensa kaupungin alueella. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Työttömyysaste ja työttömyyden rakenne Työttömyysaste vuoden lopussa enintään10,0 %. Pitkäaikaistyöttömiä alle 350 Alle 25-vuotiaita työttömiä alle 150 Riku Siren Riku Siren Riku Siren Näkökulma: Ylöjärvi yhteistyössä Tavoite 1: Ylöjärvi järjestää palveluja ja kehittää Tampereen kaupunkiseutua kokonaisuutena yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö MAL- aiesopimuksen toteutumistilanne Seudullisten yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Uusia asuntoja valmistuu 280. Seudullisten hankkeiden käsittely kaupunginhallituksessa säännönmukaisesti ja kaupunginvaltuustossa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Selvitetään seudullisen hammashuollon järjestämisen mahdollisuus. Seudullisen vesihuollon yhteistyöjärjestelyt ratkaistu. Riku Siren Riku Siren Anne Santalahti Riku Siren 2
Näkökulma: Toimiva kaupunkirakenne Tavoite 1: Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Vuosittainen väestönkasvu 0,8 % Riku Siren Keskusta-alueen kehittämissuunnitelman laatiminen ja toteutustilanne Palveluverkkosuunnitelman toteutustilanne Liikennejärjestelmän toimivuus Keskustan osayleiskaavaprosessi etenee siten, että kaavaluonnos asetetaan nähtäville. MAPSTO asiakirjaa kehitetään siten, että palveluverkon ennakointi paranee. Toteutetaan kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimenpiteet kulkutapaosuuden kasvattamiseksi suunnittelun, investointien ja käyttötalouden keinoin. Riku Siren Riku Siren Seppo Heljo Kaavavaranto asuntotuotantoon 3 vuoden kaavavaranto. Riku Siren Tavoite 2: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Strategisesti merkittävät asuinaluehankkeet Rakentamisen painopiste keskustan alueella. Riku Siren Kylien kehittäminen ja asutuksen ohjaaminen palveluiden läheisyyteen. Haja-asutusalueen palveluvyöhykkeet on määritelty. Riku Siren Tavoite 3: Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Luonnon monimuotoisuuden säilyminen huomiodaan maankäytön suunnittelussa Riku Siren 3
Näkökulma: Uudistuva Ylöjärvi Tavoite 1: Kuntalaiset osallistuvat nykyistä laajemmin ja aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Vuorovaikutteiset kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat Kehitetään menetelmiä kuntalaisten suoralle osallistumiselle Kehitetään menetelmiä käynnissä ja valmistelussa olevista hankkeista tiedottamiseen Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Tavoite 2: Päätöksenteko motivoi ja korostaa vaaleilla valittujen päättäjien vastuuta kaupungin johtamisesta ja lisää yhteistä kokonaisnäkemystä. Arviointimittarit Tavoitetaso 2014 Vastuuhenkilö Valtuustotyön arviointi Valtuustotyön kehittäminen kaupunkilaisia kiinnostavaksi Valtuutetun tiedon ja osaamisen vahvistaminen Suoritetaan valtuustokauden puolivälin itsearviointi Selvitetään valtuuston kokousten videointimahdollisuus Järjestetään koulutusta ajankohtaisista aiheista Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Kaupungin toimintamallin uudistamistyön toteutusvaihe Päätöksenteko motivoi ja korostaa vaaleilla valittujen päättäjien vastuuta kaupungin johtamisesta ja lisää yhteistä kokonaisnäkemystä Uusi strategia valmistuu, rakenne on yksi strategia ja sitä tukevat toteuttamisohjelmat Arvioidaan 2-3 kokoluokaltaan merkittävän päätöksen vaikuttavuus Riku Siren Jarkko Sorvanto 4
Tavoite 3: Kaupunki palvelee kuntalaisia asiakkaiden tarpeiden mukaan, asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Asiakaslähtöiset kaupungin palveluprosessit Arvioidaan osastoittain vähintään yhden merkittävän palveluprosessin asiakaslähtöisyys. Osastopäälliköt Palveluiden tuotantokustannusten kehitys Ennaltaehkäisevät toimenpiteet kaupungin palveluissa Talousarvion seurantaprosessia ja vastuuhenkilöiden talousosaamista kehitetään Otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus osana kaupunkistrategian päivitystä. Juha Liinavuori Anne Santalahti 5
Näkökulma: Hyvinvoiva ylöjärveläinen Tavoite 1: Ylöjärveläiset voivat hyvin. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaiden) lukumäärä Peruskoulun jälkeiset opinnot Enintään 55 lasta tai nuorta. Lastensuojelussa panostetaanehkäisevään toimintaa ja avo- sekä perhehoitoon. Perhekeskus ja lastenkotitoiminnassa tehdään yhteistyötä Nokian kanssa. Keskeytysprosentti alle 5 % ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Anne Santalahti Matti Hursti Ennalta ehkäisevät toimenpiteet liikenneväylillä Liikenneturvallisuustilaston mukaisen liikenneturvallisuuden parantaminen nykyisestä tasosta ylläpidon ja risteysjärjestelyjen keinoin. Seppo Heljo Kotona asuvien ikäihmisten (yli 75-vuotiaat) osuus 93 % Anne Santalahti Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksi 95 (Suomi = 100, tieto vuodelta 2011). Anne Santalahti Varautuminen henkilöstömuutoksiin Henkilöstön työtyytyväisyys, hyvinvointi ja sairauspoissaolot Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys vähintään 3,3/5. Sairauspoissaolot enintään 13 päivää/työntekijä. Pitkäaikaisterveitä yksiköitä 30 %. Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto 6
Ylöjärven kaupunkikonsernin tavoitteet: 1. Konsernivelan osuus saa olla kaupungin velkamäärään nähden enintään 110 %. 2. Kaupunki edellyttää konserniyhteisöiltään aiempaa ennakoivampaan raportointiin toimintansa muutoksista ja tulevista investoinneista. Sähköiset raportointi- ja yhteydenpitojärjestelmät ovat käytössä. 3. Ylöjärven Vesi liikelaitos laatii pitkäntähtäimen suunnitelman ja aikataulun tavoitteena, että verkoston rakentaminen ja saneeraaminen toteutetaan kokonaan tulorahoituksella. 4. Työterveyshuolto Viisarin tulee panostaa vuoden 2014 aikana erityisesti työterveyshuollon keinoin tapahtuvaan työurien pidentämiseen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen. 7
8
YLÖJÄRVEN VÄESTÖN KEHITYS JA ENNUSTE 9
10
Asukasluvun kehitys ja väestörakenne Ylöjärven kaupungin asukasluku on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alusta lähtien. 2000-luvun puolivälin jälkeen absoluuttista kasvua ovat osaltaan lisänneet toteutetut kuntarakenteiden muutokset. Taulukko: Asukasluvun kehitys 1980-2030 Vuosi Asukasluku Muutos 1980 18 013 1990 23 434 30,1 % 2000 25 299 8,0 % 2010 30 500 20,6 % 2011 30 942 1,4 % 2012 31 515 1,9 % 2013 31 800 0,9 % 2014 32 100 0,9 % 2020 35 138 6,8 % 2025 36 991 5,3 % 2030 38 421 3,7 % Vuosien 2013 ja 2014 ennuste on tehty nykyisen väestönkasvun pohjalta. Vuodesta 2020 eteenpäin luvut ovat Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän ennusteen mukaisia. Ylöjärven kaupungin asukasluvun kasvu jatkuisi tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2030 asti. Kasvun suuruus olisi keskimäärin 1,2 % vuodessa. Kokonaisuudessaan asukasluku kasvaisi vuodesta 2012 noin 6900 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. 11
Kaavio: Väestön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2012 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Ylöjärvellä 2012 95 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 Ikäryhmä 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Miehet Naiset SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Edellisellä sivulla esitetyssä kaaviossa on kuvattu Ylöjärven kaupungin väestön ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.2012. Kaaviosta käyvät ilmi sekä lasten ja nuorten että niin sanottujen suurten ikäluokkien huomattavat osuudet kaupungin väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtakunnallisia kehityssuuntia mukaillen myös Ylöjärven kaupungin väestörakenne ikääntyy siirryttäessä kohti vuotta 2030. Merkittävää kasvua tapahtuisi ennusteen mukaisesti kaikissa ikäryhmissä; suhteellisesti merkittävintä kasvu olisi kuitenkin iäkkäimpien, yli 64-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta. Yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten lukumäärä kasvaa 75 % ennusteessa vuoteen 2030. Talousarvion laadinnan pohjana on, että kaupungin väestömäärä 31.12.2014 on 32 100 henkilöä. Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys 2012-2030 (Vuosista 2020 eteenpäin lähteenä: Tilastokeskus) Muutos 2030/2012 yhteensä Muutos 2030/2012 vuodessa Tot.2012 2013 2014 2020 2025 2030 kpl % kpl % Asukasluku, yht. 31 515 31 800 32 100 35 138 36 991 38 421 6 906 21,9 384 1,2 0-14- vuotiaat 7 088 7 125 7 219 7 732 7 940 8 008 920 13,0 51 0,7 15-24-vuotiaat 3 178 3 206 3 235 3 364 3 603 3 781 603 19,0 34 1,0 25-64-vuotiaat 16 521 16 668 16 824 17 651 18 066 18 360 1 839 11,1 102 0,6 Yli 65-vuotiaat 4 728 4 774 4 822 6 391 7 382 8 272 3 544 75,0 197 4,2 12
Asukasluvun kehitys kaupunkiseudulla Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Tampereen kaupunkiseudun väkiluvut kunnittaisina prosenttiosuuksina 31.12.2012. Ylöjärvi on kaupunkiseutumme kolmanneksi suurin kunta. Seutukunnalla asui 31.12.2012 yhteensä 364 992 asukasta. Kaavio: Väestöosuudet kunnittain 31.12.2012 Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutu. Kaupunkiseudun asukasluvun ennustetaan kasvavan yhteensä vuoteen 2030 mennessä yhteensä 58 517 asukkaalla. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu kaupunkiseudun kuntien asukasluvun kasvuennustetta vuoteen 2030 siirryttäessä. Ylöjärven kaupungin asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 22 % vuoteen 2030 mennessä. Kaavio: Väestönkasvu 2012-2030 kunnittain 13
Työllisyys Ylöjärven työttömyys on yleisen talouskehityksen myötä kääntynyt nousuun ollen 30.7.2013 11,2 % (1 690 työtöntä). Viimeksi näin kovaa työttömyyden kasvua on koettu 90-luvun alussa. Nousu jatkuu ainakin seuraavat puoli vuotta jo tehtyjen YT-päätösten takia. Kovimmin yhteiskunnan muutosprosessi on koetellut teollisuutta. Työvoiman kohtaanto-ongelma kasvaa, koska samaan aikaan tulee uusia työpaikkoja auki, mutta niissä vaaditaan eri osaamista kuin työttömäksi joutuneet edustavat. Ylöjärven työttömyyden kehitys on sidoksissa yhä voimakkaammin seudulliseen ja valtakunnalliseen kehitykseen. Työttömyyden kasvu vaikuttaa jatkossa myös julkisen sektorin rahoitustilanteeseen. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestelyjen seurauksena Pirkanmaalla aloitti vuoden 2013 alusta uusi Pirkanmaan TE-toimisto. Muutos yhdessä työttömyyden kasvun kanssa sekoitti asiakastyötä ja palvelukenttää. Nähtäväksi jää miten eri toimintatapalinjaukset edesauttavat jatkossa työttömyyden hoitoa. Näissä linjauksissa näkyy selvästi työttömyyden asiakasvastuun vastuun siirtäminen valtiolta kunnille. Tämä konkretisoituu vuoden 2015 jälkeen erilaisilla lakisääteisillä palveluvelvoitteilla ja rahoitusvastuiden kasvuilla työttömyydenhoidossa. Kaavio: Työttömyysaste 2007-2013 Kaavio: Työttömyysaste 2013 14
TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 15
16
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Katsaus taloustilanteeseen perustuu Suomen Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemaan kuntataloustiedotteeseen 3/13. Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä miinuksella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan vuonna 2013 hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palk- 17
karatkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien 2014 2015 osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisen muuttujien kehityksestä vuosina 2011 2015. Vuosien 2011 2012 tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2013 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien 2013 2015 luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2014 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta. 18
Keskeisten kokonaistaloudellistenmuuttujien kehitys vuosina 2011-2015 Muuttuja 2011 2012 2013 2014 2015 (% muutos) Tuotanto (määrä) 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,4-0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT -1,0-2,2-2,6-2,3-1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT -1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1.2 Kuntatalouden näkymät Katsaus perustuu Suomen Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemaan kuntataloustiedotteeseen 3/13. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014 2016 allekirjoitettiin 7.11. Ne astuvat voimaan 1.3.2014. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014 2017 olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajankeskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso 19
suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Oletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen 1 990 500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksu laskee uuden työmarkkinaratkaisun myötä. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin 2 000 000 euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL-maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Mikäli kuluvana syksynä saadaan kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuEL-maksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 2,4 prosenttiyksikköä ja on siten 21,8 prosenttia vuonna 2014. Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaani. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1.3 Kuntien verotulojen kehitys Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntataloudenverotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muu- 20
tosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään 100 000 euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014-2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 21
miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan peräti 5,7 %. Vuonna 2014 verotulojen tilitysten kasvu hidastuu kahteen prosenttiin, sillä edellisen vuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammalle. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöverontuoton suhteen. 1.4 Valtion talousarvioesitys 2014 Valtion talousarvioesitykseen sisätyvien kuntien uudet valtionosuuksien leikkaukset ja opetuksen indeksikorotuksista luopuminen tuovat lähes 400 miljoonan vajeen kuntien tuloihin. Toisaalta kuntien tuloja lisää jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys, 70 miljoonaan euroa, ja kiinteistöverotuksen arvostusperusteiden muutos, 100 miljoonaa euroa. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita aiotaan purkaa rakennepoliittisen ohjelman mukaan miljardin euron edestä erillisellä toimintaohjelmalla 2017 mennessä. Toinen miljardin säästö suunnitellaan tehtäväksi veronkorotuksin ja kuntien toimin. 1.5 Ylöjärven taloudelliset lähtökohdat Kahtena viimeisenä vuotena Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikatteeksi muodostui 5,9 milj. euroa. Poistot olivat 10,6 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 26,9 milj. euroa, joka on kaupungin historian suurin investointimäärä vuositasolla. Alhaisesta vuosikatteen ja suuren investointimäärän seurauksena investointien omarahoitus oli erittäin alhainen eli vain 22,5 %. Kaupungin käyttötalouden menot kasvoivat noin 13 milj. euroa eli 8,2%. Sitä vastoin kaupungin kokonaisverotulojen kasvu oli ainoastaan 2,1 prosenttia ja valtionosuudet pysyivät edellisvuoden tasolla. Käyttötalousmenojen voimakas kasvu, vero- ja valtionosuustulojen heikko kehitys sekä suuret investoinnit merkitsivät lainakannan kasvua. Kaupungin velkamäärä vuoden 2012 lopussa oli 77,9 milj. euroa ja se lisääntyi edellisvuodesta 15,4 milj. euroa. Asukasta kohti laskettu lainamäärä oli vuonna 2012 2 472 euroa ja vuonna 2011 2 020 euroa. 22
Syyskuun 2013 lopun tilanteen perusteella laaditun talouden seurantaraportin perusteella voidaan todeta, että kaupungin talous on vuonna 2013 edelleen alijäämäinen. Vuoden lopun tilinpäätösennuste ennakoi 1,6 miljoonan euron alijäämää. Vuosikatteeksi muodostuisi 8,6 milj. euroa. Investointeihin varattiin 19,9 milj. euroa, joten kaupungin voimakas velkaantuminen jatkuu edelleen. Talousarvion 2014 valmistelu aloitettiin laatimalla keväällä käyttötalousraami. Raamia käsiteltiin kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa ja johtoryhmässä ja kaupunginhallitus hyväksyi sen kesäkuussa hallintokunnille talousarvion laadinnan pohjaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa syyskuun 6. päivään mennessä. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti perustaa hallituksen jäsenistä ja virkamiehistä koostuvan työryhmän ohjaamaan talousarvion valmistelua. Työryhmän tavoitteena oli etsiä ja löytää säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia yhdessä ao. toimialan johdon kanssa. Menorakennetta käytiin läpi vakavalla otteella. Aiempien säästötoimien lisäksi talousarvioon sisällytettiin 3,2 milj. euron sopeutusohjelma. Toimet kohdistuvat kaikkiin kaupungin toimialoihin ja koko kunnan alueelle. Osana tervehdyttämistä on investointitasoa laskettu. Uusia suuria investointeja ei avata ja investointibudjetti koostuukin suurelta osin jo aloitettujen hankkeiden loppuun saattamisesta (Siivikkalan koulu ja urheilutalo). Talousarviossa esitetyt investoinnit ovat bruttomäärältään n. 17,0 milj. euroa ja nettona n. 14,3 milj. euroa. Talouden tasapainottaminen vaatii myös veroprosenttien tason tarkastusta. Tuloveroa korotetaan 19,75 %:sta 20,50 %. Verotuloja ennakoidaan kertyvän noin 117,4 milj. euroa ja kasvua tämän vuoden ennakoituun kertymään on 4,7 %. Vuosikatteeksi muodostuu n. 10,1 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu poistojen jälkeen n. 0,8 milj. euroa. Lisää lainaa joudutaan ottamaan edelleen, mutta voimakkain velkaantumiskierre saadaan taitettua. 23
2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 2.1 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion ja -suunnitelman kokonaistaloudellinen näkökulma välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma ulkoisista menoista ja tuloslaskelma, joka sisältää myös sisäisen laskutuksen sekä liikelaitos-erittelyn. Rahoituslaskelmasta esitetään yleisen laskelman lisäksi liikelaitokset erittelevä laskelma. Hallintokuntien välinen sisäinen laskutus on mukana talousarvion ja -suunnitelman numero-osassa toimielinkohtaisissa tuloslaskelmissa. 24
Tuloslaskelma / ulkoiset TP 2012 TA + MTA 2013 TA 2014 TA % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 30 082 325 31 246 783 30 552 040-2,2 31 103 080 31 665 141 Myyntituotot 12 485 965 12 540 662 12 858 758 2,5 13 115 932 13 378 250 Maksutuotot 9 841 082 10 122 221 10 465 302 3,4 10 674 608 10 888 100 Tuet ja avustukset 3 653 694 2 940 000 2 712 250-7,7 2 759 495 2 807 685 Muut toimintatuotot 4 101 583 5 643 900 4 515 730-20 4 553 045 4 591 105 Valmistus omaan käyttöön 438 401 341 602 279 102-18,3 284 684 290 378 Toimintakulut -167 422 756-170 697 020-174 812 442 2,4-177 394 908-180 923 740 Henkilöstökulut -82 589 494-83 028 414-85 760 131 3,3-86 597 251-88 310 132 Palkat ja palkkiot -64 588 033-65 102 666-67 409 125 3,5-68 071 906-69 414 282 Henkilösivukulut -18 001 460-17 925 748-18 351 006 2,4-18 525 344-18 895 850 Eläkekulut -14 261 830-14 175 167-14 453 425 2-14 591 160-14 882 984 Muut henkilösivukulut -3 739 631-3 750 582-3 897 581 3,9-3 934 185-4 012 866 Palvelujen ostot -63 246 021-63 162 009-64 393 490 1,9-65 660 959-66 974 177 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 238 823-10 629 723-10 241 586-3,7-10 446 418-10 655 346 Avustukset -8 334 194-9 352 489-9 648 280 3,2-9 841 246-10 038 071 Muut toimintakulut -3 014 225-4 524 385-4 768 955 5,4-4 849 034-4 946 014 Toimintakate -136 902 030-139 108 635-143 981 300 3,5-146 007 144-148 968 221 Verotulot 106 937 998 112 138 000 117 434 000 4,7 123 819 000 128 518 000 Valtionosuudet 37 021 237 37 500 000 37 955 000 1,2 37 955 000 37 955 000 Rahoitustuotot ja -kulut -1 144 448-1 561 000-1 316 000-15,7-1 466 000-1 612 320 Korkotuotot 19 296 46 000 16 000-65,2 16 000 16 320 Muut rahoitustuotot 1 242 086 835 000 860 000 3 860 000 877 200 Korkokulut -2 223 222-2 410 000-1 610 000-33,2-1 760 000-1 912 200 Muut rahoituskulut -182 607-32 000-582 000 1719-582 000-593 640 Vuosikate 5 912 757 8 968 365 10 091 700 12,5 14 300 856 15 892 459 Poistot ja arvonalentumiset -10 570 034-10 624 619-11 300 000 6,4-11 526 000-11 756 519 Suunnitelman muk. poistot -10 570 034-10 624 619-11 300 000 6,4-11 526 000-11 756 519 Satunnaiset erät -1 882 000 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut -1 882 000 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -6 539 278-1 656 254-1 208 300-27 2 774 856 4 135 940 Poistoeron muutos 387 080 379 813 373 504-1,7 373 504 380 974 Varausten muutos 1 800 000 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) -4 352 198-1 276 441-834 796-34,6 3 148 360 4 516 914 25