KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017
Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2013
Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 5 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet... 7 1.1.1. Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet... 7 1.2. Investointiosan rakenne, sitovuus ja toimintaperiaatteet... 9 1.3. Toimintaohjeet... 10 1.4. Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat... 10 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys... 12 2.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 12 2.1.2. Kuopion talouden kehittyminen... 13 2.1.3. Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2014 talousarviossa... 14 2.1.4 Talousarvioon sisältyvät riskit... 16 2.2. Väestökehitys... 18 2.3 Asuminen... 19 2.4. Elinkeinot ja työllisyys... 20 2.5. Kuopiolaisten hyvinvointi... 23 2.6. Henkilöstö... 30 2.7. Ilmastovaikutukset... 33 2.8. Talousarvion yritysvaikutusten arviointi... 35 3. KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE 2014 3.1. Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat... 37 3.2. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma... 40 3.3. Asukkaat ja palvelut näkökulma... 42 3.4. Resurssit, johtaminen ja henkilöstö näkökulma... 44 4. KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2014, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 4.1. Käyttötalousosan esitystapa... 50 4.2. Palvelualueet... 53 Vetovoimaisuuden palvelualue... 53 Kaupunkiympäristön palvelualue... 60 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue... 67 Kasvun ja oppimisen palvelualue... 75 Perusturvan palvelualue... 85 Terveydenhuollon palvelualue... 98 Isäntäkuntapalvelut...120 4.3. Konsernihallinto...125 Keskusvaalilautakunta...125 Tarkastustoimi...126 Konsernipalvelu...128 Tilakeskus...135 Yleishallinto...141 Pohjois-Savon pelastuslaitos...148 4.4. Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ilman taseyksiköitä)...154 4.4.1. Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä (ydinkaupunki ja taseyksiköt)...156
5. KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUDEN SEURANTA... 158 6. LIIKELAITOKSILLE JA TASEYKSIKÖILLE ASETETUT TAVOITTEET... 159 7. KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE 2014... 160 8. INVESTOINTIOSA...169 8.1. Investointiosan esitystapa...170 8.2. Investointiosan erittely vuonna 2014...171 8.3. Suunnitelmakauden investoinnit...178 9.1 TULOSLASKELMAOSA... 181 Tuloslaskelma...183 Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet...188 9.2. RAHOITUSOSA... 193 Rahoituslaskelma...195 Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet...197 LIITTEET... 201 Liite 1: Käsitteistöä Liite 2: Kuopion väestö Liite 3: Väestö suunnittelualueittain 1.1.2013 ja ennuste vuoteen 2020 Liite 4: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 5: Tapahtuma-avustukset vuonna 2014 Liite 6: Yhdyskuntarakentamisen kohdeluettelo Liite 7: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 8: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 9: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 10: Kuntatekniikkaliikelaitos
KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarvion valmistelua on leimannut vuoden 2011 jälkipuoliskolla alkanut heikko maailmantalouden kehitys. Euroalueen taantuma on kestänyt jo puolitoista vuotta. Talouden kehitystä kuvaavien mittareiden valossa näyttää kuitenkin siltä, että kansainvälisen taloustilanteen heikkeneminen olisi pysähtynyt ja loppuvuoden aikana talous kasvaisi, joskin hyvin maltilliseksi. Mahdollisen ulkomaankaupan piristymisen myötä maltillinen kasvu myös Suomessa voisi alkaa. Talous on kuitenkin edelleen hyvin epävakaalla pohjalla. Suomen valtion ensi vuoden budjetti on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen ja valtion velka kasvaa 100 mrd. euroon. Valtion budjetti kiristää kuntataloutta. Valtionosuuksia leikataan ensi vuonna 362 milj. euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje on jopa 9,5 mrd. euroa, josta kuntien osuus on noin puolet. Kestävyysvajeen hallitsemiseksi menokehitystä on saatava hillittyä menoja leikkaamalla ja tuottavuutta parantamalla. Valtio arvioi kuntien kattavan kestävyysvajeestaan 1 mrd. euroa parantamalla tuottavuuttaan ja korottamalla verojaan. Lisäksi valtio purkaa vuosina 2014 2017 kuntien tehtäviä ja velvoitteita, jonka vaikutukseksi arvioidaan 1 mrd. euroa Kuopion kaupungin kuluvan vuoden talousarvio oli laadittu 6,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Syyskuun lopun tilannetietojen perusteella alijäämäksi arvioidaan 13-14 milj. euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden sekä lastensuojelu- ja toimeentulotukimenojen budjetoitua suurempi menojen kasvu aiheuttaa merkittäviä paineita ensi vuoden taloudelle. Samoin kaupungin kasvusta aiheutuvat varhaiskasvatuksen ja opetuksen kustannukset ovat kasvaneet budjetoitua enemmän. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman käyntiin saanti. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hallinnassa on onnistuttu huonosti ja siitä aiheutuu Kuopion kuntatalouden kestävyydelle suuri uhka. Vuoden 2014 aikana useampia vuosia jatkunut Kuopion kaupungin talouden ja toimintojen tasapainottaminen vaikeutuu oleellisesti, koska: Kuntien tehtäviä ei ole valtiovallan toimesta vähennetty, vaan pikemminkin lisätty (mm. oppilashuolto ja pitkäaikaistyöttömyys). Kuopion kaupungin saama valtionosuus pienenee aiempaan kehitykseen suhteutettuna vuonna 2014 noin 23 milj.euroa. Yleisen vaikean taloudellisen tilanteen seurauksena kaupungin verotulokertymän kasvu hiipuu vallitsevaa inflaatiota alemmalle tasolle. Kuopion ylijäämäinen talous on kääntynyt vuoden 2013 aikana kumulatiivisesti alijäämäiseksi eli tasaavia puskureita, varauksia tai rahastoitua rahaa, ei ole. Henkilöstörakenteen isot muutokset ovat Kuopiossa mahdottomia ketjuuntuneisiin kuntaliitoksiin liittyvän ylimääräisen, vuodesta 2006 alkaneeseen ja ilmeisesti vuoteen 2022 asti kestävän työsuhdeturvan takia. Henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntäminen liki ainoana keinona on varsin rajattu ja hankalan sattumanvarainen. Kuntien liiketoimintojen tuottavuus ja taloudellinen tuki kunnallisille ydinpalveluille hiipuu vaikeassa yleistaloustilanteessa. Palvelujen kysynnän kasvu jatkuu voimakkaana sekä ikärakenteen muutokseen, kaupungin voimakkaaseen kasvuun että suomalaisten hyvinvointivajeisiin pohjautuen. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen Kuopiossa etenee kaupunginvaltuuston päättämien tuottavuusohjelman, henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmien sekä palvelujen hankintalinjauksien mukaisesti. Näitä täydentämään kaupunginhallitus on määritellyt erillisiä sopeuttamistoimenpiteitä. Tämän toimenpidekokonaisuuden täysimääräinen toimeenpano on edellytys kaupungin toiminnallisen ja taloudellisen tilanteen hallinnalle. Vuoden 2014 talousarviossa kaupungin rahoituspohjaa kohennetaan kunnallisen tuloveron nostolla 19,50 %:sta 20,5 %:iin. Tämä lisää kaupungin tulorahoitusta noin 16 milj. euroa. Vaikeaa taloustilannetta kuvaa myös se, että kaupunki voi joutua korottamaan tuloveroprosenttia toistamiseen neljän vuoden suunnittelukauden kuluessa. Kuopio varautuu vuoden 2014 aikana lisäksi vähentämään henkilöstökulujaan henkilökunnan lomautuksin, joiden asemesta voidaan käyttää myös vapaaehtoisia palkattomia vapaita sekä lomarahan vaihtoa vapaiksi. 5
Kaupungin investointitasoa pienennetään liki 40 %, joka vastaavasti vähentää kaupungin velkaantumista. Talousarvio sisältää monia palveluverkostoihin sekä muuhun palveluiden saavutettavuuteen liittyviä supistavia toimia. Talouden yhtenä perustana on myös luottamus siihen, että valtiovalta tulee toteuttamaan maan hallituksen linjaamassa mittakaavassa kuntien tehtävien vähentämisen. Tällä ei ennakoida olevan vaikutuksia vuonna 2014, mutta sen jälkeen tehtävävähennysten edellytetään asteittain vuosittain etenevän. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman eteneminen ja onnistuminen erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen hallitsemiseksi on avainasemassa kaupungin talouden tasapainoon saattamisessa. Kuopio sitoutuu tukemaan sairaanhoitopiiriä sen tuottavuusohjelman toteuttamisessa kehittämällä omaa toimintaansa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Talousarviossa määritellyt toimet ovat välttämättömiä, jotta Kuopion kaupungin kykenee selviytymään ilman suuria vaurioita nyt elettävien ongelmallisten aikojen yli. Vuoden 2014 talousarviossa ydinkaupungin toimintakate on 582 milj. euroa. Menot ovat 694 milj. euroa, jossa on kasvua kuluvan vuoden menoennusteeseen noin 3 % ja lähes 20 milj. euroa. Verotuloksi arvioidaan 399,5 milj. euroa, joka on noin 6 % ja 22 milj. euroa vuoden 2013 verotuloennustetta suurempi. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 150 milj. euroa, joka puolestaan on 3 milj. euroa ja 2 % kuluvan vuoden ennustetta pienempi. Kuopion saama valtionosuus laskee valtionosuusleikkauksen johdosta, leikkaus on suurempi kuin peruspalveluiden valtionosuuteen tehty indeksitarkistus. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot valtionosuuksista ovat saatavissa vasta joulukuussa. Verorahoituksen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä koko suunnittelukauden aikana. Koko Kuopion kaupungin talousarvio vuodelle 2014 osoittaa 19,1 milj. euron alijäämää. Tämä on noin 2 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden alijäämäennuste. Toimintakatteen 525,1 milj. euroa kasvu vuoden 2013 talousennusteeseen on 4,2 %. Koko kaupungin nettoinvestointimenot ovat 55 milj. euroa. Keskeneräiset investoinnit saatetaan loppuun ja uusia siirretään mahdollisuuksien mukaan tuleville vuosille toteutettavaksi. Tässä taloustilanteessa on mahdollista toteuttaa ainoastaan välttämättömimmät investoinnit. Tämä koskee koko suunnittelukautta. Onnistuminen talouden ja toiminnan tasapainottamisessa edellyttää sekä henkilöstöltä että päätöksentekijöiltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio laskee joiltakin osin palvelutasoa ja kaventaa palvelujen saavutettavuutta, mutta se turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Erittäin haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta Kuopion kaupunki turvaa parhaansa mukaan elinvoimansa pitkäjänteisen kehittymisen. Panostamme elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen ja turvaamme asuin- ja yritystilarakentamisen, taajamien kehittymisen sekä Tahkon matkailualueen vetovoimaisuuden edistymisen olemassa olevien resurssiemme puitteissa. Haastava taloustilanne ja talouden hallinta tulevina vuosina vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä, ehdotonta poliittista sitoutumista sekä avointa vuoropuhelua henkilöstön ja asukkaiden kanssa, jotta säilytämme Kuopion edelleen hyvänä paikkana asua. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6
1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisveroa korotetaan 1 prosenttiyksikköä 20,5 %:iin. Verotulo on arvioitu 20,5 %:n mukaisesti. Kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty seuraavia kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: - vakituinen asuminen 0,52 - muu asuminen 1,1 - yleinen kiinteistövero 1,3 - voimalaitos 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 - yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointi perustuu henkilöstösuunnitelmaan. Ensi vuonna voimaantulevan työehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin on tehty varaus yleishallintoon ydinkaupungin osalta. Liikelaitokset ja taseyksiköt ovat varautuneet korotuksiin omissa talousarvioissaan. Kuntien Eläkevakuutukselle maksettavien eläkemaksujen arvioidaan olevan saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavat: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,75 % palkoista (kuluvana vuonna 16,45 %) - eläkemenoperusteisen maksun arvioinnissa on käytetty kerrointa 0,92. - varhaiseläkemenoperusteisen maksun arvioinnissa on käytetty kerrointa 1,13. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan olevan 3,2 %, sosiaaliturvamaksun 2,14 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,33 % palkkasummasta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa. 1.2. Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden tavoitteet tukevat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista ja ne on johdettu kaupungin strategisista tavoitteista. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. 7
Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina kolmannesvuosittain. Edellä oleva toimintatapa tukee kaupungin toiminnalle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Isäntäkuntapalvelut (taseyksikkö) Konsernihallinto Painatuskeskus Tilakeskus (taseyksikkö) Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla. Yleishallintoon aiemmin sisältyneet työterveyshuollon toimintatuotot ja kulut on siirretty teknisenä muutoksena palvelualueiden talousarvioon. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. 8
Tilakeskuksen johtokunta lakkautettiin 1.2.2013 alkaen ja tilakeskus siirtyi konsernihallintoon kaupunginhallituksen alaiseksi toiminnaksi. Tilakeskusta sitovat erät ovat korvaus peruspääomasta ja tilikauden tulos. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuotebudjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o lähiliikuntapaikat o urheilu- ja virkistysalueet o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin yksikön vastuullisella toimielimellä. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoittamispäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan kaupunginhallitus vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varaamisesta talousarvioon. Palvelualueen näkemys hankkeen sisällöstä välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2013 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2013 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2014 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2014 aikana. 9
Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. 1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Kaupungin talousarvion tasapainottamiseksi on tärkeää, että toteutettavat sopeuttamis- ja tehostamistoimet sekä tuottavuuden parantaminen kohdistetaan ydinkaupungin lisäksi koskemaan nykyistä selkeämmin myös kaikkia kaupunkikonsernin osia, tytär- ja osakkuusyhtiöitä, kuntayhtymiä ja vastaavia, joissa Kuopio on mukana. Samalla korostuu konsernin toimijoiden ensisijainen tehtävä edistää ja tukea kaupungin strategiaa ja kustannustehokasta palvelutuotantoa. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kuopiolaisia luottamushenkilöitä omalla toiminnallaan edistämään kaupungin strategisia tavoitteita sekä talouden tasapainottamista ja samalla ajamaan talouden tasapainottamiseen tähtääviä sopeuttamis- ja tehostamistoimia. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallitusta ja sen omistajaohjausjaosta käyttämään kaikkia hallussaan olevia omistaja- ja konserniohjauksen keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa. 1.4. Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, konserniohjausjohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja 10
- Savo-Pielisen jätelautakunnan esittelijä - Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Tilakeskus: konserniohjausjohtaja - Kuopion Energia Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 11
2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys 2.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden kohdalla on jo useamman kuukauden ajan odotettu käännettä ylöspäin, samoin euroalueen puolitoista vuotta kestäneen taantuman päättymistä, jota toisen vuosineljänneksen ennakolliset tiedot jo osoittivatkin. Julkaistun tilastotiedon ja talouden kehitystä kuvaavien indikaattorien valossa näyttää siltä, että taloustilanteen heikkeneminen olisi pysähtynyt ja loppuvuoden kuva muodostuisi hyvin maltilliseksi. Kansainvälisen talouden mahdollinen käänne parempaan tukee myös näkemystä siitä, että Suomessa maltillinen kasvu voisi alkaa ulkomaan kaupan piristymisen myötä. Kokonaisuudessaan taloudellinen tilanne esimerkiksi euroalueella on kuitenkin altis shokeille. Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan bkt supistui 0,8 % viime vuonna. Vielä keväällä supistuminen arvioitiin 0,2 prosentiksi, joten tarkennuksen johdosta viime vuoden bkt:n arvo oli miltei 2 miljardia arvioitua pienempi. Tämän seurauksena esimerkiksi käsitys valtionvelan bkt-suhteesta muuttuu. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvana vuonna Suomen bkt:n jäävän keskimäärin 0,5 % viime vuotta alhaisemmaksi. Yksityinen kulutus ei kasva lainkaan ja kestokulutustavaroiden kysyntä vähenee lähes 3 % edellisvuodesta. Kulutuksen kasvua rajoittaa työttömyyden nousu, vaisut tulevaisuuden odotukset ja reaalisen ostovoiman heikkous. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen sekä rakenteellisten että suhdannetekijöiden johdosta. Palveluiden tuotannon määrän ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Vuoden 2014 bkt:n kasvuksi arvioidaan 1,2 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain investoinnit pienentävät kasvua. Kasvua tukee euroalueen osittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,8 % säästämisasteen alennettua osittain luottamuksen kohenemisen seurauksena. Positiivista on teollisuustuotannon kääntyminen 2 prosentin kasvuun, joka osaltaan vetää mukanaan myös palvelusektorin kasvu-uralle. Työttömyys on kääntynyt kuluvana vuonna maltilliseen nousuun ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi arvioidaan muodostuvan 8,3 %. Ensi vuonna tilanne työmarkkinoilla pysyy edelleen heikkona eikä työttömyysaste laske talouden lievästä piristymisestä huolimatta kuin 8,2 prosenttiin. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvana vuonna inflaatio jää alle 2 prosentin. Vuonna 2014 keskimääräiseksi inflaatioksi arvioidaan 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää, jolloin kasvupotentiaali supistuu. Ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat ja tämä vaikeuttaa julkisen sektorin rahoitusta. Myös heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen ensi vuonna jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä julkinen talous ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen. Koko julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen on kohoamassa ensi vuonna yli 60 prosentin. Välittömin, julkisen talouden tuloihin tai menoihin suoraan kohdistuvin toimin julkisen talouden ongelmia ei voida yksin ratkaista. Keskeisessä asemassa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakollisten kuntien tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, eikä se riittänyt kattamaan poistoja. Investoinnit kasvoivat edelleen ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, noin 1,5 mrd. euroa edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi lähes 14 mrd. euroon. Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluonteiset tekijät, suuruudeltaan noin 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kuntien verotulojen arvioidaankin kasvavan 5,5 %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluonteisilla tekijöillä. Käyttötalouden 12
valtionosuudet kasvavat 3,5 %. Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys. Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen arvioidaan kohenevan edellisvuodesta noin 400 milj. euroa. Tilikauden tulos jää kuitenkin noin 200 milj. euroa alijäämäiseksi eli vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi 1,6 mrd. euroa. Vuonna 2014 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan olevan vaimeaa ja veropohjien kasvu on siten vähäistä. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 %, kun taas käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Yhteensä verorahoituksen kasvuksi arvioidaan vain 1 %, kun toimintamenojen kasvun ennakoidaan oleva 3,5 %. Näillä oletuksilla kuntasektorin yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 mrd. eurolla ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi reilut 2 mrd. euroa. Vuosina 2015 2017 kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet puolestaan pienentävät valtionosuuksien kasvua. Osana julkisen talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi hallitus on elokuussa hyväksynyt tasapainotuspaketin. Kuntatalouden tasapainotuspaketin mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1 mrd. euron edestä. Keinoina on kuntien talousohjauksen uudistaminen valtionosuusjärjestelmää muuttamalla ja peruspalveluohjelman tehostamisella. Lisäksi kuntien tulee omilla toimilla saavuttaa 1 mrd. euron säästöt parantamalla tuottavuutta ja korottamalla veroja. Julkisen talouden tuottavuutta tulee parantaa 0,5 %/vuosi. Keinoina tähän ovat mm. tietohallintopalvelujen yhtenäistäminen, sote-uudistus ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkaminen, kelpoisuusvaatimusten väljentäminen ja kuntarakennelain täydentäminen. 2.1.2. Kuopion talouden kehittyminen Kuopion kaupungin taloustilanne heikkeni muiden kuntien tapaan vuonna 2012. Tilikauden tulos vuodelta 2012 oli alijäämäinen 6,5 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen tuloksen käsittelyeriä (vahinkorahastojärjestelyjä) oli alijäämäinen 19 milj. euroa. Toimintatulot kasvoivat vain 2 %, kun toimintakulujen kasvu oli lähes 7 %. Toimintakulujen korkeaan kasvuun vaikuttivat erikoissairaanhoidon korkea kustannusten kasvu ja perusturvan asiakastarpeiden kasvu. Kuopiossa toimintakulujen kasvu oli korkeampaa kuin kunnissa keskimäärin, kasvu oli 5,4 %. Toimintakate kasvoi 8,2 %, kun se kasvoi kunnissa keskimäärin vähemmän eli 5,7 %. Kuopion vuosikate poistoista oli 50 %, kun kuntien vastaava luku on 72 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan 27 % investointien omahankintamenoista. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan 38 %. Kuopion lainakanta kasvoi 15 milj. euroa 187 milj. euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1 899 euroa asukasta kohden, kun kunnilla oli keskimäärin lainaa asukasta kohden 2 261 euroa. Kuopion lainamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin Kuopiossa noin 7 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämä oli noin 10 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 alijäämäennuste. Toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu pyrittiin rajaamaan alle 1 prosentin tasolle talousarvion laatimishetkellä ennustettuun vuoden 2012 toteumaan verrattuna. Tämä merkitsi kireyttä käyttötalousmenojen nousun suhteen ja kaupunki joutuu vuonna 2013 alijäämäisen talouden kautta vastaamaan kustannustason noususta. Vuoden 2012 alijäämäisen tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuun toteutumaennusteen näyttäessä yli 20 milj. euron alijäämää, kaupunginhallitus käynnisti vuoden 2013 talousarvion tasapainottaminen. Samalla valmistellaan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä, joita sisällytetään vuoden 2014 talousarvioon. Palvelualueiden esittämät tasapainotustoimenpiteet kuluvalle vuodelle olivat yhteensä noin 8,5 milj. euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa esitetyt tuottavuustoimenpiteet jatkovalmistelua varten siten, että niistä laaditaan tarkemmat suunnitelmat ja niitä tuodaan päätöksentekoon jo kuluvan vuoden aikana, jotta niillä on taloudellista vaikutusta vuonna 2014. 13
Kasvun ja oppimisen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueille kohdennettiin muiden palvelualueiden tasapainottamistoimenpiteitä vastaava määräraha vajaat 3 milj. euroa. Lisäksi em. kolmen palvelualueen edellytettiin toteuttavan valmistelemiaan tasapainotustoimenpiteitä vaikutukseltaan noin 1,8 milj. euroa ja etsivän myös muita keinoja pienentää ylitysennustettaan. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteeksi asetettiin yhteensä 2,4 milj. euroa maaliskuun ennustetta parempi tilikauden tulos. Kaupungille palveluja tuottavien tytäryhteisöjen tavoitteeksi asetettiin yhteensä 1,2 milj. euron palvelumaksujen pienentämistavoite. Elokuun lopun kuukausiraportin mukaan ydinkaupungin menoennuste on hieman laskenut edellisen kuukauden ennusteesta. Toimintamenojen kasvuvauhti on ollut vuoden 2013 tammi-elokuussa noin 4 %, kun huomioidaan Nilsiän kuntaliitoksen vaikutus toimintamenoihin. Oleellisimmat menojen ylitykset ovat sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannusten 9 miljoonan euron ylitys, vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon noin 5 milj. euron ylitys sekä lastensuojelun ja toimeentulotukimenojen subjektiivisiin oikeuksiin liittyvät kustannusylitykset. Palvelualueiden ennuste kuluvan vuoden toimintamenoista on lähes 19 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Toimintatuottojen sen sijaan arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Verotuloennustetta nostettiin 6 milj. euroa jako-osuuden oikaisun ja tilitysaikataulumuutoksen vuoksi. Ennuste koko kaupungin kuluvan vuoden alijäämäksi on 19,3 milj. euroa, joka on 12,5 milj. euroa heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Talouden heikko tilanne vaikeuttaa olennaisesti vuoden 2014 talousarvion laadintaa. Raportin valmistumisen jälkeen toimintamenojen toteutumaennuste on kohentunut noin 5 milj. euroa, kun sairaanhoitopiirin arvio budjettiylityksestä on pienentynyt sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman myötä. Lisäksi henkilöstömenojen säästöjä toteutunee tänä vuonna tavoitteeksi asetettu 3 milj. euroa. Henkilöstön määrän vähentämistavoite 75 htv näyttää toteutuvan kuluvana vuonna. Palvelualueiden ja liikelaitosten arvio tasapainotustoimenpiteiden vaikutuksesta on noin 3,2 milj. euroa. Sovitut tasapainotustoimenpiteet etenevät ja uusia toimenpiteitä valmistellaan, joten säästövaikutuksia tulee vielä loppuvuoden aikana. Syyskuun lopun tilannetietojen perusteella alijäämäksi arvioidaan 13 14 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaantumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. 2.1.3. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen vuoden 2014 talousarviossa ja suunnitelmakaudella 2015-2017 Tulopohja heikkenee ja menot kasvavat Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelua leimaa edelleen jatkuva talouden epävarmuus. Julkisen sektorin alijäämä kasvaa edelleen ja valtio sekä kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Yhtenä oman taloutensa vakauttamistoimenpiteenä valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia vuosina 2012 2017 yhteensä 6,6 mrd. euroa. Ensi vuonna leikkaus on 362 miljoonaa euroa ja leikkausten kokonaisvaikutus 1 118 miljoonaa euroa. Heikosta työllisyystilanteesta ja yritysten tuloskehityksestä johtuen verotulokehitys pysyy vaimeana. Tulopohjan kasvun hiipuessa kaupungin on hillittävä menokehitystään, supistettava toimintaansa ja alennettava investointitasoaan. Lisäksi noin 9,5 mrd. euron julkisen sektorin kestävyysvajeesta kuntien odotetaan kattavan 1 mrd. euroa tuottavuutta lisäämällä ja kunnallisveroja korottamalla. Hallitus on päättänyt karsia kunnille asettamiaan tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. euron edestä. Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilymisestä. Suunnitellun toiminnan on oltava realistisessa suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarviossa toiminta on suunniteltu siten, että talouden tasapaino voidaan säilyttää suunnittelukaudella. Toimenpiteet Talouden ja toiminnan tasapainon saavuttamista tukemaan kaupunginhallitus on hyväksynyt 22.2.2012 Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman, kaupunginvaltuusto 2.5.2012 henkilöstöohjelman ja 30.9.2013 palvelu- 14
jen tuottamista ja hankkimista linjaavan palvelu- ja hankintaohjelman. Ohjelmien sisältö käy ilmi strategiaosassa olevasta ohjelmakuvauksesta. Kuopion kaupunki jatkaa suunnitelmallisesti tuottavuusohjelmaan sisältyvien tuottavuutta lisäävien toimintatapojen ja prosessien uudistamista ja tilojen käytön tehostamista sekä henkilöstöohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Palvelualueet ovat laatineet kaupungin hankintaperiaatteiden ja kaupunkitasoisten linjausten mukaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka tarkentuvat vuosittain talousarviosuunnittelun yhteydessä. Vuonna 2014 kaupungin tavoitteena on vähentää henkilöstöään 75 henkilötyövuodella. Henkilöstön vähentäminen perustuu talousarvion valmistelun yhteydessä laaditettuihin henkilöstösuunnitelmiin. Lisäksi vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kertaluonteisia henkilöstömenosäästöjä 4,6 miljoonaa euroa. Tuottavuusohjelman lisäksi kaupunginhallitus on 3.6.2013 hyväksynyt palvelualueiden heikentyneen taloustilanteen korjaamiseksi esittämät uudet tasapainotustoimenpiteet. Toimenpiteiden säästövaikutuksena arvioidaan toteutuvan vuonna 2013 noin 6 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarviossa toimenpiteet on huomioitu 7 miljoonan euron suuruisena säästönä ja edelleen vuonna 2015 7 miljoonan euron lisäsäästönä. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy lisäksi yhden miljoonan euron lisäsäästö, josta 0,5 miljoonaa euroa on palvelualueiden talousarvioissa ja 0,5 miljoonaa euroa taseyksiköiden ja liikelaitosten sa. Omaisuuden myyntivoittoja arvioidaan saatavan vuonna 2014 2,8 miljoonaa euroa. Toimenpiteet ja niiden vaikutus muodostavat pohjan suunnitelmakauden budjetoinnille. Vuoden 2016 taloussuunnitelmaan sisältyy lisäsopeutustoimenpiteitä 2,5 miljoonaa euroa, joka on pohjana seuraavan vuoden budjetoinnille. Vuoden 2017 taloussuunnitelma sisältää edellisten lisäksi lisäsopeutustoimenpiteitä yksi miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella omaisuuden myyntivoittoja odotetaan saatavan 10 miljoonaa euroa. Tasapainotustoimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat. Hallituksen päätöksen kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta arvioidaan vaikuttavan suunnitelmakauden lopulla vuositasolla 18 miljoonaa euroa menoja pienentävästi. Kaupunginhallitus seuraa tuottavuustoimenpiteiden etenemistä kuukausiraportin yhteydessä ja kaupunginvaltuusto osavuosikatauksen yhteydessä. Talousarviovuoden ja suunnitelmakauden heikko tulokertymä edellyttää investointitason merkittävää alentamista nykyisestä, jotta velkamäärän kasvu saadaan hillittyä. Poistot tulisi pystyä kattamaan suunnitelmakauden aikana vuosikatteella. Toiminnan ja talouden tasapainoisen kehittymisen varmistamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi kaupunki korottaa vuonna 2014 tuloveroprosenttia 1,0 % -yksikön 20,5 %:iin. Suunnittelukauden aikana kaupunki voi joutua korottamaan veroprosenttia toistamiseen. Tämä korotus voidaan välttää mikäli palvelujen sopeuttamistoimenpiteissä edetään voimakkaammin mikäli yleinen taloudellinen tilanne kohenee riittävästi ja saa verotulot nopeampaan kasvuun, mikäli hallitus purkaa päätöksensä mukaisesti 2014 2017 riittävästi kuntien tehtäviä ja velvoitteita, mikäli kuntien henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja ketjuuntuneissakin kuntaliitostilanteessa puretaan ja mikäli kuntarakenneuudistuksen ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset ovat riittävän positiiviset kuntatalouden näkökulmasta. Kaupunki varautuu ennakolta mahdollisimman hyvin taloustilanteen hallitsemiseksi suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Kuntalain muutoksen edellyttämät ja muut suunnitelmissa olevat omistusjärjestelyt voivat lisäksi helpottaa osaltaan tasapainoisen taloustilanteen saavuttamista. Nämä toimenpiteet eivät sisälly talousarvioon ja suunnitelmaan, vaan niillä luodaan taloudellista liikkumavaraa tuleville vuosille. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). 15
Vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuminen ennustetun mukaisesti tarkoittaa sitä, että taseeseen kertyy alijäämää 5,9 milj. euroa, joka kuntalain 65 :n mukaan on katettava taloussuunnitelmakaudella tai laadittava erillinen toimenpideohjelma. Edellä olevien toimenpiteiden seurauksena suunnitelmakauden tilikauden tuloksilla saadaan katettua taseeseen kertynyt alijäämä ja perustetta kuntalain velvoittamaan toimenpideohjelman laatimiseen ei ole. 2.1.4. Talousarvioon sisältyvät riskit ja niiden hallinta Riski Verotulokertymä ja valtionosuudet jäävät alle budjetoidun. Toimintatuotot kertyvät budjetoitua pienempänä. Myyntivoitot kertyvät budjetoitua pienempänä. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys jatkuu entisellään (5-9 milj. ) Palvelualueiden esittämät toimenpiteet toteutuvat vain osittain tai viivästyvät aikataulullisesti (syynä: valmistelun eteneminen, päätöksenteko, asiakastarpeiden ennakoimattomat muutokset, kiinteistöistä luopumisen eteneminen, henkilöstön joustava siirtyminen, sitovat sopimukset yms.) kouluverkostosuunnitelman mukaiset kouluratkaisut (2014 0,8 milj. ja 2015 1,5 milj. ) kirjastoverkoston mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen kustannuksiltaan edullisemmaksi. ostopalvelusopimusten uudelleen tarkastelu lapsiperhepalveluissa pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja siirtyminen pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevään toimintaan Miten riski ehkäistään ennalta? Seurataan verojen kuukausitilityksiä ja veroennusteita sekä valtionosuuspäätöksiä. Seurataan kuukausittain kertymää ja ennusteta tulolajeittain. Seurataan kuukausittain kertymää ja ennustetta. Seurataan toteumaa ja ennustetta kuukausittain. Tehostetaan omistajaohjausta ja tiivistetään yhteistyötä muiden suurten kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa, jotta suunniteltu tuottavuusohjelma toteutuu. Toimenpiteet suunnitellaan ja valmistellaan hyvin päätöksentekoon. Muutokset johdetaan määrätietoisesti toteutukseen. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Samanaikaisesti toteutetaan aktiivisesti sovittua htv:n vähentämistä ja tilankäytön tehostamista. Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Johtaa menojen leikkaamiseen ja toiminnan supistamiseen, uusien tulolähteiden etsimiseen, omaisuuden myyntiin tai varautumiseen verojen korotukseen seuraavana vuonna. Maksujen ja taksojen korotus kesken vuoden tai uusien tulolähteiden etsiminen. Etsitään syyt poikkeamaan ja korjataan tilanne tai etsitään korvaava tulolähde. Johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen, omaisuuden myyntiin tai varautumiseen verojen korotukseen seuraavana vuonna. Palvelualueet valmistelevat päätöksentekoon uutta keinovalikoimaa tai vaihtoehtoisesti johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen, omaisuuden myyntiin tai varautumiseen verojen korotukseen seuraavana vuonna. 16
Henkilötyövuosivähennystavoite, - 75 htv / vuosi, onnistuu vain osittain. Ei onnistuta henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntämisessä. Riski Tilankäytön tehostaminen toteutuu asetettua tavoitetta, keskimäärin 2,5 % / v, hitaammin ja vapautuvista tiloista ei päästä irtautumaan joko myymällä tai vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Liikelaitosten ja kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutuskyky ja tuloksentekokyky heikkenee. Yleinen talous- ja työllisyyskehitys heikkenee ennakoitua enemmän ja vaikuttaa kaupungin menokehitykseen (toimeentulotuki, lastensuojelu yms.) Lainsäädäntö muuttuu ja tuo lisää uusia velvoitteita. Valtio ei pura kuntien tehtäviä ja velvoitteita päätöksensä mukaisesti, vaikutus vuositasoisena jopa yli 18 milj.. Valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia päätettyä enemmän. Milloin poikkeamien hallinta käynnistyy (toleranssiraja on ylittynyt)? Strategian toteuttamiseen ja toimintaan liittyvät riskit Investointitason alentamisesta johtuen kaupungin kasvu hidastuu mm. tonttitarjonnan pienentyessä. Investointitason alentamisesta johtuen peruskorjauksia joudutaan siirtämään tulevaisuudessa toteutettavaksi, rikkoontumisten riski ja korjausvelka kasvaa. Henkilöstösuunnitelman ja htv-muutosten toteutumista seurataan kuukausittain. Tehtävien täyttöä ja sijaisten käyttöä rajoitetaan ja hoidetaan tehtäväjärjestelyin. Miten riski ehkäistään ennalta? Tilankäyttöä ja vapaana olevien tilojen myyntiä / ulosvuokrausta seurataan kuukausittain. Tiivistetään edelleen omistajaohjausotetta. Korostetaan yksikköjen omaa vastuuta ja osaamista osana koko kaupungin toimintaa ja taloutta ja konsernietua. Seurataan tuloskehitystä ja ennusteita kuukausittain. Vaikutetaan edunvalvonnan kautta. Ennakoidaan ja suunnitellaan varautumista muutoksiin etukäteen. Kaupunkitasoinen toleranssiraja on budjetin mukainen tilikauden tulos. Seurataan kysynnän, myynnin ja vuokrausten kehittymistä säännöllisesti. Tonttitarjonnan painopiste edullisemmin toteuttavissa kohteissa. Seurataan omaisuuden kuntoa säännöllisesti. Peruskorjauksen painopiste riskialtteimmissa kohteissa Johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen. Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen. Johtaa yksikköjen maksujen ja taksojen korotukseen kesken vuoden tai menojen leikkauksiin toimintaa tehostamalla tai supistamalla. Vaihtoehtoisesti yksiköiden omaisuuden myyntiin. Johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen, omaisuuden myyntiin tai varautumiseen verojen korotukseen seuraavana vuonna. Johtaa muiden menojen leikkaamiseen ja toimintojen supistamiseen, maksujen ja taksojen korotukseen, lisätulolähteiden etsimiseen, omaisuuden myyntiin tai varautumiseen verojen korotukseen seuraavana vuonna. Kaupunginhallitus käynnistää toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Omaisuuden myynti-/ vuokratulojen kasvu hidastuu. Luovutaan tarpeettomasta omaisuudesta. 17
2.2. Väestökehitys Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuonna 2012 Kuopion luonnollinen väestönlisäys oli noin 200 asukasta, muuttovoittoa noin 1000 asukasta ja kokonaisväestönlisäys oli yli 1200 henkilöä vuodessa. Tammi-elokuun kehityksen osalta väestökehitys ja muutos ovat olleet edellisvuoden kaltaisia ja muuttovoitto myös hyvin samaa tasoa. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain hieman pienentynyt kuolleiden määrän kasvun takia. Muuttovoitto kuntien välisessä muuttoliikkeestä on kasvanut, samoin kuin siirtolaisuudesta syntyvä maahanmuuton nettomuutto on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuoden 2013 alussa Kuopion väkiluku oli 105 136 henkeä, joka sisälsi 6 487 nilsiäläistä. Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2013 alussa noin 130 393 henkeä. Koko Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestömäärä on selvästi kasvanut viime vuosina. Tämän vuoden aikana Kuopion väestönkehitys on ollut viime vuoden kaltaista, jolloin väestömäärän lisäys nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna. Tammi-elokuun ajalta Kuopion väestönlisäys oli 539 henkeä, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elokuun lopussa Kuopiossa oli 105 675 asukasta. Tähän saakka toteutuneen väestökehityksen perusteella vuoden 2013 väestönkasvu tulee olemaan vuoden 2012 suuruusluokkaa. 1400 1200 Kuopion väestönmuutokset 2005-2013 1204 1000 800 600 400 200 212 319 614 667 677 599 tammi-elo 539 0-200 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Luonn. muutos Muuttovoitto/-tappio Siirtolaisuus (netto) VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, Aluejako vuoden 2013 mukainen koko aikasarjassa Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Kuopion ennusteet perustuvat oletukseen, että yhä useampi Kuopioon opiskelemaan tuleva nuori jää myös tänne asumaan ja töihin opintojen päätyttyä. Eniten suhteellisesti ja myös absoluuttisesti lisääntyy 65-74-vuotiaiden määrä. Koko maan tavoin 75+ -vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. 18